1/58 LIITE 2 KEMI-TORNIO ALUEEN YDINVOIMAMAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA ESITETYT LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET SEKÄ NIIHIN ANNETTAVAT VASTINEET Ehdotusvaiheen kuuleminen 15.6.-14.8.2009 o Vastineet on hyväksytty Lapin liiton hallituksessa 28.9.2009 o Vastineita on tarkistettu 13.10.2009 pidetyn ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun perusteella Kunnat / kuntayhtymät Lausunto Esitys vastineeksi Iin kunta Iin kunnanhallitus toteaa, ettei Iin kunnalla ole Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksesta ja siihen liittyvästä kaavaselostuksesta huomautettavaa. Kemin kaupunki Lapin liitto on 12.6.2009 pyytänyt Kemin kaupungin lausuntoa ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksesta. Kaavaehdotus käsittää Karsikkoniemen alueen sekä Rytikarin ja Hepolan kaupunginosat. Maakuntakaava koskee tieverkkoa, laivaväyliä, moottorikelkkareittejä, päävoimalinjoja, energiahuollon alueita, satama-alueita ja ydinvoimalaitoksen suojavyöhykettä. Päävoimalinjan johtokäytävä mahdollistaa myös Suurhiekan / Maakrunnin merituulipuiston tuottaman sähkön siirtämisen valtakunnan verkkoon. Merituulipuiston merikaapeli rantautuu Karsikkoniemen kärkeen, josta se jatkuu ilmajohtona ydinvoimalaitoksen johtokäytävää pitkin. Vaihtoehtoinen tieyhteys ydinvoimala-alueelta valtatielle E75 on esitetty Paavonkarin-Rytikarin kautta. Noin viiden kilometrin suojavyöhyke sisältää Rytikarin-Hepolan ja Maksniemen asuntoalueet. Se on esitetty STUK:n hyväksymällä tavalla. Ydinvoimalaa palveleva uusi laivaväylä ja satama on esitetty Karsikkoniemen länsipuolelle. Moottorikelkkareitti on siirretty mereltä Karsikkoniemeen ydinvoimalaitoksen pohjoispuolelle. Tekninen palvelukeskus esittää, että kaavaehdotuksesta ei tehdä muistutusta ja että Lapin liitolle annetaan ehdotuksesta yllä oleva lausunto. Kaupunginhallitus hyväksyi teknisen palvelukeskuksen esityksen. Keminmaan kunta Keminmaan kunnalla ei ole huomautettavaa ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksesta. Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus Pyydettynä lausuntonaan Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus ilmoittaa, ettei sillä ole huomauttamista Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksesta. Ranuan kunta Kunnanhallitus päättää lausuntonaan ilmoittaa, ettei sillä ole huomauttamista Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksesta. Simon kunta Simon kunnanhallitus on kokouksessaan 24.6.2009 käsitellyt asiaa ja ilmoittaa lausuntonaan, ettei sillä ole huomauttamista ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksesta. Kunnanhallitus pyytää kuitenkin korjaamaan tekstissä olevat virheet sivuilla 39 ja 40. Simon kunnalla taseessa on ylijäämää 0,9 milj. euroa (s.39). Kemi, Keminmaa ja Simo muodostavat perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistoimintaalueen (asukkaita alueella noin 35000). Ei muutoksia. Ei muutoksia. Ei muutoksia. Ei muutoksia. Ei muutoksia. Kaavaselostusta tarkistetaan palautteen perusteella.
2/58 Tervolan kunta Tervolan kunnanhallitus esitti lausunnossaan Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaluonnoksesta, että yleiskaavassa merkintää EN-1 tulee tarkentaa siten, ettei alueelle sallita ydinjätteiden loppusijoitusta. Lausuntonaan ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksesta Tervolan kunnanhallitus uudistaa kaavaluonnoksesta antamansa lausunnon ja esittää, että yleiskaavassa ei tule sallia alueelle ydinjätteiden loppusijoitusta. Tornion kaupunki Tornion kaupungilla ei ole huomautettavaa Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksesta ja siihen liittyvästä kaavaselostuksesta. Tornion kaupungin ympäristölautakunta Luku 1. Ydinjätehuolto on kattavasti selvitettävä, esitettävä ja otettava huomioon ydinvoimamaakuntakaavan laadinnassa Ydinvoimalan käytöstä väistämättä seuraa, että syntyy käytettyä polttoainetta ja muuta ydinjätettä. Niinpä sellaisen kaavan, jonka tarkoituksena on mahdollistaa ydinvoimalaitoksen rakentaminen, vaikutuksena on tämän laitoksen käytöstä aiheutuvan ydinjätteen olemassaolosta, varastoinnista ja muusta käsittelystä aiheutuvat riskit ja jätehuoltoon liittyvät ongelmat. Myös korkea-aktiivisen ydinjätteen "loppusijoitukseen" liittyvät ongelmat ovat siis tällaisen kaavan vaikutuksia. Korkea-aktiivinen jäte on terveydelle ja ympäristölle vaarallista jopa satoja tuhansia vuosia. Ydinvoimalaitoksen mahdollistavan kaavan on täytettävä vaatimukset: ekologisesta kestävyydestä; mahdollisuuksista terveelliseen ja turvalliseen elinympäristöön sekä energia- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen mm. ympäristön- ja luonnonarvojen kannalta kestävällä tavalla; ympäristöhaittojen vähentämisestä ja luonnonarvojen, kuten arvokkaiden luontokohteiden, vaalimisesta ja siitä, että ei aiheudu oikeuden haltijoille kohtuutonta haittaa (MRL 28 ). Lisäksi maakuntakaavan olisi oltava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen [10: s. 2, 7]: erityistä huomiota olisi siis kiinnitettävä ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja kaavoitettaessa aluetta ydinvoimalaitoksen käyttöön pitäisi samalla myös varautua laitoksen tuottaman korkeaaktiivisen ydinjätteen loppusijoitukseen. Fennovoiman ydinlaitoshankkeen osalta korostuu tämä korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoitukseen varautumisen vaatimus kaavojen laatimisen yhteydessä, koska Fennovoima ei ole esittänyt käytettävissään olevia menetelmiä loppusijoituksen ratkaisemiseksi [9]. Suomessa ei ole päätöstä kaiken Suomessa syntyvän käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisesta yhteen loppusijoituspaikkaan [9: s. 3, 5, 6], vaikka Fennovoima on sellaista esittänyt [26: s. 11, 105, 111-115]. Olkiluotoon rakennettavaa loppusijoitustilaa hallitseva Posiva Oy on ilmoittanut, että Fennovoiman ydinpolttoaineen loppusijoittamista on käsiteltävä liittämättä siihen Olkiluodon loppusijoituslaitosta [9: s. 1]. Kaavan yhteydessä pitäisi esittää, kuinka laitoksen ympäristövaikutuksia hallitaan - mukaan lukien korkea-aktiivisen jätteen jätehuolto n. 200000 vuoden ajan. Kuitenkaan ainakaan toistaiseksi ei ole olemassa mitenkään kestävää näyttöä siitä, että mikään ihmisyhteisö kykenisi hallitsemaan mitään toimintaa tai tapahtumia näin pitkää aikaa - ei ihmistoimintaa, ei muiden eliöiden toimintaa, ei teknisten välineiden ja ratkaisujen toimivuutta eikä luonnonvoimia. Ydinvoimamaakuntakaavaluonnoksen yhteydessä esitetyissä selvityksissä ei ole osoitettu, miten korkea- Maakuntakaavalla ei ohjata ydinjätteen loppusijoitukseen liittyviä ratkaisuja. Ydinjätteen loppusijoittamiseen liittyvät asiat ratkaistaan ydinenergialain mukaisesti hankkeen jatkosuunnittelun ja siihen liittyvän päätöksenteon yhteydessä. Alueelle laadituissa asema- ja yleiskaavaluonnoksissa on sallittu ainoastaan matala- ja keskiaktiivisen jätteen sijoittaminen laitosalueelle. Matala- ja keskiaktiivinen voimalaitosjäte käsittää mm. prosessivesien puhdistuksessa käytetyt suodattimet sekä huoltoja korjaustöissä syntyneen jätteen (esim. metalliromu, eristeet, suojamuovit, suoja-asusteet ja puhdistustarvikkeet). Ei muutoksia. Ei muutoksia. Ydinvoimalaitoksen toteuttamisen edellytykset ja vaikutukset on tutkittu erillisessä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Mahdollisen periaatepäätöksen ydinvoimalaitoksen rakentamisesta tekee Suomen eduskunta. Maakuntakaavassa tutkitaan ydinvoimalaitoksen sijoittamisen alueidenkäytölliset edellytykset. Maakuntakaavalla ei ohjata ydinjätteen loppusijoitukseen liittyviä ratkaisuja. Ydinjätteen loppusijoittamiseen liittyvät asiat ratkaistaan ydinenergialain mukaisesti hankkeen jatkosuunnittelun ja siihen liittyvän päätöksenteon yhteydessä. Alueelle laadituissa asema- ja yleiskaavaluonnoksissa on sallittu ainoastaan matala- ja keskiaktiivisen jätteen sijoittaminen laitosalueelle. Matala- ja keskiaktiivinen voimalaitosjäte käsittää mm. prosessivesien puhdistuksessa käytetyt suodattimet sekä huoltoja korjaustöissä syntyneen jätteen (esim. metalliromu, eristeet, suojamuovit, suoja-asusteet ja puhdistustarvikkeet). Maankäyttö- ja rakennuslain pykälät muodostavat säädöskokonaisuuden, jossa mm. MRL 1 :n mukaiset lain yleiset tavoitteet ja MRL 5 :n mukaiset alueidenkäytön tavoitteet täsmentyvät kaavatasoittain niitä koskevissa sisältövaatimuksissa (MRL 28, 39, 54 ). Maankäyttö- ja rakennuslain
3/58 aktiivisen ydinjätteen "loppusijoittaminen" onnistuisi riittävän kestävällä, turvallisella ja terveellisyyden vaatimuksen täyttävällä tavalla näin pitkän aikaa. Niinpä ydinvoimamaakuntakaavaluonnos ei täyttäne edellä mainittuja MRL 28 :n ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisia vaatimuksia. Jos kaava hyväksytään, ilman että selvitetään jätehuollon varmuutta koko sinä aikana, kun korkea-aktiivinen ydinjäte on vaarallista, niin rikottaneen ympäristöperusoikeutta: sillä alueella, minne ydinjätteet jätetään tai päätyvät, tulevaisuudessa elävien ihmisten ja heidän jälkeläistensä oikeutta terveelliseen ympäristöön ja oikeutta vaikuttaa elinympäristöönsä vaikuttavaan päätöksentekoon. (PL 20 ) Luku 2. Ydinvoimamaakuntakaavan laadinnan yhteydessä on riittävästi selvitettävä, esitettävä ja otettava huomioon muut vaihtoehdot sähkön tarpeen tyydyttämiseksi kuin ydinvoimalaitos Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytöllä tulee edistää luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Sähkön tuotanto ydinvoimalaitoksessa perustuu kuitenkin uusiutumattomien uraanivarojen käyttöön ja näitä uraanivaroja riittää nykykulutuksella vain muutamaksi kymmeneksi - muutamaksi sadaksi vuodeksi [26: s. 289]. Niinpä ydinvoimalaitoksen rakentaminen ja käyttö ja ydinvoimamaakuntakaavaluonnos eivät ole tämän valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteen (4.4) mukaisia. Ydinvoimalaitos ei ole sellainen toiminto, joka olisi välttämättä sijoitettava jonnekin: ydinvoimalaitoksen rakentamisen ja sen mahdollistavan kaavan tarkoituksena on tyydyttää sähkön tarvetta ja tämän tarpeen tyydyttämiseksi on muitakin edullimukaiset kaavat laaditaan vastaamaan niitä tarkoituksia ja tarpeita, jotka ovat olleet kaavoitukseen ryhdyttäessä suunnittelun lähtökohtina. Kaavat ovat tästä johtuen sisällöltään erilaisia, mikä tarkoittaa myös sitä, että maankäyttöja rakennuslain kaavoille asettamien sisältövaatimusten merkitys painottuu eri tavoin eri kaavoissa. Kaavan lainmukaisuuden arvioinnissa otetaan huomioon kaavan erityisluonne, tarkoitus ja ohjausvaikutus. Karsikkoniemen aluetta koskevissa kaavoissa painottuvat niiden erityisluonteen mukaisesti energiahuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen liittyvät tavoitteet. Kaavoissa on myös määritelty sisältövaatimuksista peräisin olevia alueidenkäytöllisiä reunaehtoja energiahuollon järjestämiselle. Hallituksen esityksessä rakennuslainsäädännön uudistamiseksi (HE 101/1998) on sen yksityiskohtaisissa perusteluissa yleis- ja asemakaavojen sisältövaatimusten (MRL 39, 54 ) osalta todettu, että kaavoja laadittaessa tulee pyrkiä optimaaliseen ratkaisuun näiden erilaisten ja osittain ristiriitaistenkin vaatimusten suhteen. Maakuntakaavan sisältövaatimusten (MRL 28 ) osalta perusteluissa on korostettu maakuntakaavan yleispiirteisyyttä. Sisältövaatimusten toteutuminen on varmistettu kaavoja varten laadittujen selvitysten ja vaikutusten arviointien avulla, joilla on ollut huomattava vaikutus kaavaratkaisuihin. Maakuntakaavan suhde maakuntakaavan sisältövaatimuksiin (MRL 28 ) ja valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin on todettu kaavaselostuksessa. Maakuntakaavan toteuttaminen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista, mutta yksittäisiin tavoitteisiin liittyy myös ristiriitaisia vaikutuksia. Maakuntakaavalla ei ratkaista energian tuotantotapoihin ja kulutukseen sekä sähkömarkkinoihin liittyviä kysymyksiä. Ydinvoimamaakuntakaavalla tutkitaan ydinvoimalaitoksen sijoittamisen edellytyksiä Simon Karsikkoniemeen. Energiapoliittiset päätökset energian tuotantotapoihin liittyen ratkaistaan muissa yhteyksissä. Ydinvoimalaitoksen toteuttamisen edellytykset ja vaikutukset on tutkittu erillisessä ympäristövaikutusten arvi-
sia vaihtoehtoja kuin ydinvoimalat [11: s. 23-25; 16; 17; 18] - sellaisia, jotka täyttävät em. MRL 28 :n vaatimukset ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Näitä vaihtoehtoja ovat mm. toimenpiteet ja tekniikka sähkön kulutuksen vähentämiseksi, tuulivoima, sähkön tuottaminen biopolttoaineilla yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä muu uusiutuvan energian tuotanto [11, 14]. Nämä vaihtoehdot sähköntuotannolle ovat toteutettavissa paljon suuremmassa laajuudessa ja pitemmäksi aikaa kuin ydinvoima, koska uusiutuvat energianlähteet perustuvat auringon energiaan joko suoraan (aurinkovoima) tai auringon energian aikaansaamiin luonnollisiin ilmiöihin maapallolla (tuuli ja biopolttoaineet) eli ehtymättömiin luonnonvaroihin. Vaihtoehtojen laajamittainen käyttöönotto on toteutettavissa vastaavassa ajassa, mitä vaatii ydinvoimapäätösten valmistelu ja ydinvoimaloiden suunnittelu ja toteuttaminen [11, 14]. Koska ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksen esittämä ydinvoimalaitosrakentaminen ja ydinvoima eivät täytä suurta osaa valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista eikä MRL 28 :n vaatimuksista korkea-aktiivisen jätteen käsittelyongelman ja muiden ympäristövaikutustensa takia sekä ehtyvien uraanivarojen kulutuksen takia, ydinvoimamaakuntakaava voisi ehkä olla hyväksyttävä vain, jos ei olisi olemassa sellaisia vaihtoehtoja sähkön tarpeen tyydyttämiseksi, jotka eivät aiheuta yhtä ongelmallisia haittoja näiden vaatimusten täyttämisen suhteen (MRL 9, 24, 28 ). Ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksessa ja siihen liittyvissä selvityksissä ei ole kuitenkaan osoitettu, että tällaisia vaihtoehtoja ei olisi ja että ydinvoimalaitoksen rakentaminen olisi välttämätöntä. Luku 3. Uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaan sähkön ja muun energian tuotantoon ja energiatehokkuuteen panostamalla täytetään valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet paremmin kuin ydinvoimalla Uusiutuviin energianlähteisiin perustuvan sähkön ja muun energian tuotannon (ja energiatehokkuuden parantamisen) suunnittelulla ja toteuttamisella edistetään seuraavia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita - paremmin kuin ydinvoimalla [12: s. 56, 57, 61]: - Toimiva aluerakenne (4.2) [10: s. 1]: Uusiutuvien energianlähteiden käytön lisääminen ja sähkönkäytön tehostaminen edistäisi luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä [10: s. 1, kohta 4.2]. Kullakin alueella uusiutuvien energianlähteiden kehittäminen pohjautuu kyseiselle alueelle luontaisiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin: esim. tuulivoimaa sinne, missä tuuliolosuhteet ja tuulivoiman rakennettavuus ovat suotuisat; esim. biopolttoaineiden hyödyntämistä sinne, missä olosuhteet niiden tuotannolle ja käytölle ovat suotuisat. - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu (4.3): Uusiutuvien energianlähteiden käyttö ja energiankäytön tehostaminen perustuvat luonnon voimavarojen kestävään hyödyntämiseen ja niillä edistetään seuraavia tavoitteita: edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä; olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään; edistetään energian säästämistä sekä uusiutuvien energianlähteiden käyttöedellytyksiä [10: kohta 4.3, s. 2, 4; 12: s. 57]). - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat (4.4) [10: s. 4]: Uusiutuvia energianlähteitä käyttämällä ja energiatehokkuutta parantamalla edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Vaikka Suomessakin on viime vuosina pyritty energiatehokkuuden parantamiseen, niin energian käytössämme on edelleen paljon tehostamisen varaa [19; 11: s. 18, 19]. Esimerkiksi Norjassa, Ruotsissa, Alankomaissa ja Tanskassa energian käyttö suhteessa bruttokansantuotteeseen on laskenut viime vuosina paljon enemmän kuin Suomessa [19]. Energian käytön tehokkuuteen ja uusiutuviin energianlähteisiin panostamalla edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä ja voidaan vastata myös valtioneuvoston strategisiin linjauksiin energian kulutuksen kääntämiseksi laskuun ja uusiutuvan energian tuotannon lisäämiseksi [26: s. 97]. Lisäydinvoima ei palvele näitä tavoitteita, koska sen myötä sähkömarkkinoille vain tulee suuri määrä lisää uusiutumattomalla energianlähteellä tuotettua sähköä myytäväksi ja kulutettavaksi, minkä myötä sähkönkuluttajien kiinnostus sähkönkäytön tehostamiseksi todennäköisesti vain laskee. - Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto (4.5) [10: s. 6, 7]: Uusiutuvien energianlähteiden käyttöön panostamalla edistetään uusiutuvien enerointimenettelyssä. 4/58 Maakuntakaava on luonteeltaan yleispiirteinen, eikä ohjaa suoraan rakentamista. Maakuntakaavassa tutkitaan ydinvoimalaitoksen sijoittamisen alueidenkäytölliset edellytykset. Karsikkoniemen ympäristöarvojen säilyttämisen edellytykset tutkitaan tarkemmin yksityiskohtaisemman suunnittelun ja lupamenettelyjen yhteydessä. YVAmenettelyn tulosten perusteella on olemassa riittävä varmuus siitä, että maakuntakaava voidaan toteuttaa siten, että siitä aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat hyväksyttäviä. Yksityiskohtaisemmin toteutusta ohjataan yleis- ja asemakaavoituksen sekä hankesuunnittelun yhteydessä tehtävillä ratkaisuilla.
gianlähteiden hyödyntämismahdollisuuksia ja varaudutaan uusiutuvia polttoaineita käyttävien energialaitosten aluetarpeisiin osana alueen energiahuoltoa. Sähkönhankintaan liittyvän kokonaisriskin [26: s. 40] eli sen strategisen hajauttamisen ja sähköntuotannon toimintavarmuuden kannalta poikkeustilanteissakin on parempi, että sähköntuotanto mahdollisimman paljon perustuu hajautettuun, uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaan tuotantoon, ei ydinvoimalaitosten kaltaisiin suuryksiköihin. Suomen ilmasto- ja energiastrategiassakin todetaan, että Suomeen sijoitetun sähköntuotantokapasiteetin tulee olla monipuolista ja hajautettua ja että etusijalle asetetaan tuotantokapasiteetti, joka ei aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä [26: s. 97]. Näiden tavoitteiden mukaista on nimenomaan uusiutuviin energianlähteisiin perustuva sähköntuotanto - erityisesti tuulivoima, siksikin koska tuulivoiman osuus sähköntuotannosta on tällä hetkellä erittäin pieni. Ydinvoima ei niinkään vastaa näihin tavoitteisiin, koska se perustuu valtavan suuriin yksikköihin ja sen osuus jo vanhoilla päätöksillä (Olkiluoto 1-3 ja Loviisa 1 ja 2) tulee olemaan sähköntuotantomuodoista suurin eli n. 40 % Suomen sähköntuotannosta [26: s. 86, 95]. Uusiutuvilla energianlähteillä energian tuontiriippuvuus vähenee enemmän kuin ydinvoimaa rakentamalla, koska uusiutuvat energianlähteet ovat täysin kotimaista alkuperää, kun taas "ydinpolttoaine" täytyy tuoda ulkomailta. Mikäli sähköntuotanto merkittävässä määrin perustuisi uusiutuviin energianlähteisiin ja siten suhteellisen pieniin tuotantolaitoksiin, niin sähköntuotantoon voisivat ryhtyä pienetkin ja jopa uudet toimijat. Tämä mahdollistaisi todellista kilpailua sähköntuotannossa. Ei voida luotettavasti arvioida, onko ydinsähkö halvempaa vai kalliimpaa kuin uusiutuvilla energianlähteillä tuotettu sähkö: ydinsähkön hinta riippuu niin paljon vaihtelusta siinä, kuinka halvalla, nopeasti ja hyvin ydinvoimalat saadaan rakennettua ja purettua ja ydinjätehuolto hoidettua - sekä vallitsevasta korkotasosta [17]. Koska suurin osa ydinvoimalassa tuotetusta energiasta johdetaan lauhdeveden mukana lämpönä mereen, millä on mm. rehevöittävää vaikutusta, niin ydinvoimakaava on myös sen alueidenkäyttötavoitteen vastainen, että edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä (4.4) [10: s. 4]. Hajautetulla uusiutuvien energianlähteiden käytöllä ei ole tätäkään ristiriitaa valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin nähden. Luku 4. Ydinvoima ja uusiutuviin energianlähteisiin perustuva sähköntuotanto ovat merkittävässä määrin toisiaan pois sulkevia Sähköntuotantoon liittyvien hankkeiden toteuttajina ja rahoittajina Suomessa ovat paljolti samat yhtiöt riippumatta sähköntuotantotavasta. Esimerkiksi tällä hetkellä Suomessa suunnitteilla olevien tuulivoimahankkeiden takana on enimmäkseen samoja yhtiöitä kuin ydinvoimahankkeidenkin takana. Jos nämä yhtiöt käyttävät suuren osan investointimahdollisuuksistaan ydinvoimahankkeisiin, niin jää paljon vähemmän mahdollisuuksia sijoittaa uusiutuviin energianlähteisiin perustuviin hankkeisiin ja energiankäytön tehostamiseen. Myös sähkön kysynnän rajallisuuden takia eri sähköntuotantohankkeet ovat toistensa kilpailijoita: jos uusien ydinvoimaloiden myötä suurin osa sähkön tuotannosta ja kysynnästä katetaan ydinvoimalla, niin vähenee sähkön kysyntään perustuva tarve muulle, myös uusiutuviin energianlähteisiin perustuvalle sähköntuotannolle. Edellä mainitun johdosta Suomessa vireillä olevat suuret energiahankkeet, kuten ydinvoimahankkeet ja suuret tuulivoimahankkeet vaikuttavat toistensa toteutumiseen ollen merkittävässä määrin toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Tämä johtuu jo siitäkin, että valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategiassa [33: s. 57-64] nähty uuden sähköntuotantokapasiteetin tarve 2020-luvulle voitaisiin kattaa jo tällä hetkellä Suomessa vireillä olevilla tuulivoimahankkeilla [34: s. 16, 19-22] tai yhdellä lisäydinvoimalalla. Lisäksi 2020-luvulle mennessä voitaisiin sähkönkulutusta vähentää edullisemmin kuin luoda uutta sähköntuotantoa ja sähkönkulutusta voitaisiin vähentää paljon suuremmassa määrin kuin mitä on edes tavoitteeksi asetettu valtioneuvoston strategiassa [11: s. 4-9, 22-24]. Maakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa on syytä tarkastella ydinvoimahankkeen vaikutuksia muiden suurten energiahankkeiden, kuten suurten tuulivoimahankkeiden, toteutumiseen [32]. Luku 5. Karsikkoniemi ei ole sopiva paikka ydinvoimalaitokselle Jos jostakin syystä katsottaisiin, että ydinvoimala olisi sellainen välttämätön hanke, joka olisi hyväksyttävää sijoittaa jonnekin, niin siinä tapauksessa olisi hyväksyttävää kaavoittaa ydinvoimalaitosalueeksi sellainen alue, jossa mahdollisimman 5/58
vähän rikottaisiin vaatimuksia ekologisesta kestävyydestä, luonnonarvojen vaalimisesta, ympäristöhaittojen vähentämisestä, turvallisesta ja terveellisestä elinympäristöstä ja siitä, että oikeuden haltijoille ei aiheuteta haittaa, ja jossa voitaisiin noudattaa valtakunnallista alueidenkäyttötavoitetta (4.4) [10: s. 4] siitä, että edistetään luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Karsikkoniemi ei ole tällainen alue, jossa kaavoittaminen ydinvoimalaitosalueeksi olisi hyväksyttävää, koska Suomen rannikolta löytyy useita alueita, joissa em. vaatimusten rikkomukset jäisivät vähäisemmäksi kuin sijoitettaessa ydinvoimalaitosta Karsikkoniemeen. Tällaisia alueita on esim. Loviisan ja Olkiluodon olemassa olevien ydinvoimalaitosten ympäristössä sekä Fennovoimankin YVAselostuksessaan esittämillä alueilla ainakin Ruotsinpyhtäällä ja ehkä Pyhäjoella - sekä varmaankin monin paikoin muuallakin Suomen rannikolla. Edellä mainitut vaihtoehtoiset alueet eivät ole linnustollisesti niin merkittäviä kuin Karsikkoniemi, jossa ydinvoimalaitoksen sijoittaminen haittaisi erityisesti merkittävää linnustoa Karsikkojärvellä, Korppikarinnokalla, Karsikkoniemen edustan luodoilla ja saarilla ja Röynin - Keppimatalan -alueella [2: s. 25; 3: s. 25, 28, 29]. Karsikon ydinvoimakaava-alueella pesii mm. seuraavia EU-direktiivin liitteessä 1 mainittuja uhanalaisia tai erityistä suojelua vaativia lajeja (Suomen uhanalaiset lajit, YM 2000): vaarantuneet lajit nauru- ja selkälokki; silmälläpidettävät käki ja kivitasku; EU:n lintudirektiivin liitteen I lajit: sääksi, teeri, kurki, pikkulokki, kalatiira, lapintiira, suopöllö [23]. Näiden lajien ja niiden elinympäristöjen suojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Esim. Peurankallion alueella pesii mm. seudulla harvinaiset pikku- ja selkälokkiyhdyskunnat, kala- ja lapintiira. Karsikkojärven suoalueella pesii mm. sääksi. Kyseisten lajien pesimäpaikat tulisi turvata ja lintuyhdyskunnat säilyttää. Elinympäristön muutos olisi laitoshankkeen toteutuessa dramaattinen ja heikentäisi esimerkiksi lintudirektiivin mukaisten lajien suojelua. Karsikkoniemessä on myös edellä mainittuja vaihtoehtoisia alueita enemmän uhanalaisten ja muutoin huomioitavien kasvilajien esiintymiä ja muita arvokkaita luonnonesiintymiä [12: s. 43-53; 4: s. 22; 2: s. 25-28, 32, 33; 3: s. 26-30; 31: s. 1, 4; 7: s. 78; 5: s. 126], joista merkittävä osa todennäköisesti tuhoutuisi kokonaan tai osin, jos ydinvoimalaitos sijoitettaisiin Karsikkoniemeen [31: s. 4; 30: s. 4]. Karsikkoniemessä sijaitsee myös luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä enemmän kuin ainakin edellä mainituilla alueilla Ruotsinpyhtäällä ja Loviisan ydinvoimalaitosten ympäristössä [7: s. 5; 4: s. 19]. Myös Karsikkoniemen yleiskaavaluonnokseen 2006 liittyvät selvitykset osoittivat alueella olevan useita erityisen arvokkaita luontokohteita [8, 13] ja arvokkaita luontokohteita on esitetty myös maakuntakaavan selostusehdotuksessa. Esitetyn ydinvoimalaitoksen sijoituspaikan lähiympäristössä muutaman kilometrin säteellä on Karsikkoniemen ympäristössä taajaa asutusta lähempänä esitettyä ydinvoimalaitosaluetta sekä enemmän kuin muissa edellä mainituissa vaihtoehtoisissa paikoissa - asukkaita yli kymmenkertaisesti verrattuna siihen, mitä esitetään säteilyturvakeskuksen ohjeessa YVL 1.10 [2: s. 14; 15: s. 4] - minkä takia ydinvoimalaitoksen sijoittaminen Karsikkoniemeen aiheuttaa laitoksen mahdollisia poikkeustilanteita ajatellen suuremman riskin väestön turvallisuudelle kuin sijoittaminen johonkin em. vaihtoehtoisista paikoista. Mm. edellä mainittujen seikkojen perusteella ydinvoimalaitoksen kaavoittaminen Karsikkoniemeen lienee vastoin seuraaviakin valtakunnallista tavoitetta [10: s. 4, 5, 7, 8]: alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet ja alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota; alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen säilymistä luontoarvojen kannalta erityisen merkittävänä aluekokonaisuutena ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen luonnon kestokyvyn turvaamiseksi (4.7); energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon asutus ja arvokkaat luontokohteet (4.5). Karsikkoniemen ympäristön asukasmäärän takia ydinvoimalaitoksen kaavoittaminen Karsikkoniemeen lienee myös vastoin valtakunnallista tavoitetta 4.3 [10. s. 3]: suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Se lienee myös vastoin tavoitetta, että alueidenkäytössä on varmistettava ydinvoimalaitoksen edellyttämät suojavyöhykkeet (4.5) [10: s. 7]. 6/58 Lintudirektiivin liitteen I lajien osalta jokaisen EUn jäsenvaltion tulee turvata näiden lajien suotuisan suojelun tason säilyminen osoittamalla niille riittävä määrä Natura 2000-suojelualueita. Natura 2000 suojelualueiden ulkopuolella lintudirektiivin liitteen I lajeilla on merkitystä lähinnä maankäyttö- ja rakennuslain luonnonympäristön vaalimista koskevien tavoitteiden (muut tavoitteet huomioiden) huomioimisen kautta. Maakuntakaavassa ei oteta kantaa siinä suunniteltavan ja muiden mahdollisten ydinvoimalaitosten sijoituspaikkojen väliseen paremmuuteen. Säteilyturvakeskus (STUK) tulee arvioimaan laitospaikan soveltuvuuden ydinenergialain 12 :n mukaisesti alustavassa turvallisuusarviossaan lain 4 luvussa tarkoitetusta periaatepäätöshakemuksesta. Säteilyturvakeskus on tuonut asian esille ydinvoimakaavoista ja YVA-selostuksesta antamissaan lausunnoissa. Maakuntakaavaehdotus perustuu STUK:n kanssa käydyissä neuvotteluissa määriteltyihin tulkintoihin YVL-ohjeen soveltamisesta. STUK:lla ei ole ollut huomauttamista maakuntakaavaehdotuksesta. YVL 1.10-ohjetta laadittaessa on tarkasteltu lähinnä nykyisten voimalaitosten sijaintipaikkojen olosuhteita, eikä ohjetta sellaisenaan ole tarkoituksenmukaista soveltaa uusien voimalaitospaikkojen suunnitteluun. STUK tulee tarkistamaan YVL 1.10-ohjetta lähivuosina siten, että ohjeessa otetaan huomioon nykyisten voimalaitosten sijaintipaikkojen lisäksi myös mahdolliset uudet voimalaitosten sijaintipaikat.
Luku 6. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on puutteita ja siten myös ydinvoimamaakuntakaavan vaikutusten ja vaihtoehtojen selvittämisessä (YVAA 10, MRL 9 ) YVA-yhteysviranomaisena toimiva työ- ja elinkeinoministeriö on vaatinut kyseisen ydinvoimahankkeen YVA-selostuksen johdosta lisäselvityksiä [24: s. 49, 50, 52-61, 12: s. 6-8, 10-12, 15, 17, 35-37, 40, 54; 2 : s. 24, 25, 38; 3 : s. 9]. Näiden lisäksi on muitakin ydinvoimalaitoshankkeelle välttämättömien toimenpiteiden ympäristövaikutusten lisäselvitystarpeita, jotka tuovat esiin hankkeen soveltuvuutta suunnitellulle alueelle, mm. voimajohtokäytävien ympäristövaikutusten ja arkeologisten inventointien osalta sekä tarvittavien uusien liikenneväylien (tiet, satamaväylä ja moottorikelkkareittien siirtäminen) sijainti suhteessa merkittäviin luonnonesiintymiin [2: s. 8, 20, 24, 32, 48, 52; 3: s. 28, 30, 35; 4: s. 157, 158; 30 : s. 5]. Edellä viitatut selvitykset ovat olennaisia myös tarkasteltaessa kaavoitukseen liittyviä vaatimuksia riittävästä ympäristövaikutusten selvittämisestä ja haitallisten vaikutusten ehkäisemisestä (mm. MRL 9, 28, [10: s. 2; 29]). Johtokäytäviin ja liikenneväyliin liittyviä ympäristövaikutusarviointeja on tarpeen tarkentaa jo maakuntakaavan yhteydessä, koska maakuntakaavassa esitetään näiden sijoittumista, millä ohjataan näiden sijoittumisvaihtoehtoja ja siten rajataan niitä myös muissa kaavoissa ja hankesuunnitteluissa. Hankkeeseen liittyvät kaavat voidaan hyväksyä vasta, kun edellä mainitut lisäselvitykset on annettu ja arvioitu niiden riittävyys. Ilman tässä luvussa mainittuja lisäselvityksiä maakuntakaavaehdotuksen [1, 2] mukaisessa alueidenkäytön suunnittelussa ei ole riittävästi tunnistettu odotettavissa olevia ympäristöhaittoja ja mahdollisuuksia ehkäistä niitä, kuten valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (4.3) edellytetään [10: s. 2]. Ydinvoimahankkeen YVA-selostusta olisi täydennettävä ja täydennysten riittävyyttä arvioitava myös seuraavassa mainittujen seikkojen osalta, ennen kuin ydinvoimalaa koskevia kaavoja voidaan hyväksyä: Ydinjätehuollon ympäristövaikutukset ja riskit Ydinjätehuollon ympäristövaikutuksia ja riskejä ei ole esitetty riittävästi, erityisesti käytetyn ydinpolttoaineen osalta (ks. luku 1). YVA-selostus ja muut ydinvoimamaakuntakaavaan liittyvät selvitykset ovat sikäli puutteellisia, että niissä ei ole käsitelty sitä, onko YVA-selostuksessa lyhyesti mainittua loppusijoitusratkaisua [4: s. 90, 316-318] varmempaa keinoa estää radioaktiivisten aineiden vapautumista ydinjätteistä elolliseen luontoon. Tarkastelussa pitäisi käsitellä myös mahdollisuutta välittää ydinjätteen loppusijoituspaikkaan liittyvää tietoa noin 200000 vuodeksi, jotta paikan ympäristössä ei tiedostamatta tai vahingossa tehtäisi toimia, joista seuraisi radioaktiivisten aineiden vapautumista elolliseen luontoon. Tarkastella pitäisi myös sitä, onko kyseisen ydinlaitoksen ydinjätehuoltovelvollisella käytettävissään osaamista ja ratkaisuja, joita tarvitaan korkea-aktiivisen jätteen jätehuollon järjestämiseksi. Ydinvoimalaitoshankkeesta ja voimalaitoksen käytöstä johtuvat välilliset päästöt ja riskit Ydinvoimalaitoshankkeen päästöjä ja riskejä ei ole esitetty kattavasti YVAselostuksessa eikä ydinvoimamaakuntakaavaan liittyvissä selvityksissä. Tämä pitää erityisesti paikkaansa ydinvoimalaitoksen käytölle välttämättömän korkeaaktiivisen jätteen jätehuollon sekä ydinpolttoaineen valmistusketjun päästöjen ja riskien osalta. Selvittämättä on jäänyt osa kuormituksesta ja riskeistä ympäristölle, kuten typpiyhdisteiden päästöt ilmaan ja vesiin (mm. räjäytysaineiden käytöstä) ja ydinpolttoaineen valmistusketjun päästöt vesiin ja muu kuormitus. Esimerkkeinä ydinpolttoaineen valmistusketjun riskeistä ja kuormituksesta ovat: uraanilouhinnan, uraanirikasteen konversion ja muun ydinpolttoaineen valmistuksen jätteet ja niiden määrät, myrkyllisyys ja radioaktiivisuus; näiden jätteiden vuodot ja pölyäminen ympäristöön sekä uraanirikasteen konversiosta jäävä köyhdytetty uraani ja sen käsittely ja käyttö (mm. sotilaallinen käyttö). Esimerkiksi Australiassa ja Poh- 7/58 Maakuntakaavassa osoitetulle energiahuollon alueelle, jolle voidaan sijoittaa ydinvoimalaitos, on osoitettu ydinvoimalaitoksen suojavyöhyke Säteilyturvakeskuksen ja ympäristöministeriön kesken käydyn neuvottelun perusteella. Ydinvoimalaitoksen YVAmenettelyssä laadittuja selvityksiä ja arviointeja on täydennetty työ- ja elinkeinoministeriön YVA-selostuksesta 20.2.2009 antaman lausunnon perusteella. 12.3.2009 viranomaisten kanssa pidetyssä ydinvoimakaavojen valmisteluvaiheen työneuvottelussa on todettu, että selvitysten ja arviointien täydentäminen ei aiheuta muutoksia kaavakarttaan ja määräyksiin. Lisäselvitysten tulokset otetaan huomioon alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja lupamenettelyissä. Osa työ- ja elinkeinoministeriön edellyttämistä lisäselvityksistä on valmistunut huhtikuussa 2009, loput valmistuvat lokakuussa 2009. Kaavaselostusta tarkistetaan tarvittaessa lisäselvitysten perusteella. Voimajohdon osalta käynnistetään erillinen YVA-menettely, kun laitospaikka on varmistunut. Arkeologisia inventointeja on täydennetty kesällä 2009 Museovirastolta ydinvoimamaakuntakaavaluonnoksesta saadun lausunnon perusteella. Uusien liikenneyhteyksien tarkempi sijainti ja ympäristövaikutukset tutkitaan tarkemmin yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä alueen ympäristöarvot huomioiden. Maakuntakaavalla ei ohjata ydinpolttoaineen tuottamiseen, kuljettamiseen tai ydinjätteen loppusijoitukseen liittyviä ratkaisuja. Asia tutkitaan ydinvoimalaitoksen periaatepäätöshakemusprosessissa, jonka yhteydessä Säteilyturvakeskus tulee antamaan lausuntonsa näihin näkökohtiin liittyen.
jois-amerikassa on 1970-2000 -luvuilla tapahtunut lukuisia uraanikaivosten jätealtaiden vuotoja ja muita ydinpolttoainetuotantoon liittyvien laitosten kemikaalivuotoja ympäristöön [37-40]. Ydinvoimalaitoksen käytöstä johtuvia päästöjä ilmaan ja veteen (myös kasvihuonekaasupäästöjä) pitäisi verrata ensisijaisesti vaihtoehtoihin, joissa sähkön tarve tyydytetään toimenpiteillä sähkön kulutuksen vähentämiseksi, tuulivoimalla ja uusiutuvilla biopolttoaineilla yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa ja muilla uusiutuvilla energianlähteillä, sillä nämä ovat ydinvoiman merkittävimmät vaihtoehdot Suomessa sähkön tarpeen tyydyttämiseksi [11: s. 22-30]. Edellytykset väestön turvaamiseksi ydinvoimalan poikkeustilanteissa Karsikkoniemi ei ole ympäröivän asukasmäärän suhteen Säteilyturvakeskuksen ohjeen YVL 1.10 vaatimusten mukainen ydinvoimalaitoksen sijaintipaikka [15: s. 4]. Jotta Karsikkoniemeä voitaisiin harkita turvallisuuden suhteen hyväksyttäväksi ydinvoimalaitoksen sijaintipaikaksi, on esitettävä tarkentavia, muutoin hyväksyttäviä ratkaisuja, joilla saavutetaan ohjeen YVL 1.10 mukainen turvallisuustaso [27: s. 2; 28 : s. 3]. Selvitys siitä, että tällaiset ratkaisut ovat olemassa, on annettava myös ydinvoimalaitosta koskevan maakuntakaavan yhteydessä, jotta voidaan arvioida, täyttääkö kaava vaatimuksia mm. ihmisten terveydelle aiheutuvien riskien ennalta ehkäisemisen suhteen [10: s. 2, 3, 7]. Osana tätä selvitystä on oltava myös Säteilyturvakeskuksen lausunto näistä ratkaisuista. Suhteellisen todennäköiset ympäristövaikutuksiltaan vakavat poikkeustilanteet YVA-selostuksessa tai muissa ydinvoimalaitoshankkeen kaavoihin liittyvissä selvityksissä olisi tullut tarkastella mahdollisena poikkeustilanteena myös tilannetta, jossa ydinvoimalaitos on suoran aseellisen vahingoittamispyrkimyksen kohteena. Kun katsotaan historiaan, kuinka usein Suomessa on ollut sodan kaltainen aseellinen selkkaus, niin on melko todennäköistä, että käyttöikänsä aikana ydinvoimalan kaltainen suuri sähköntuotantoyksikkö joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi. Tällaisen hyökkäyksen seurauksena on merkittävä riski INES-luokan 7 tapahtumalle. Tällaisista ja muista suhteellisen todennäköisistä poikkeustilanteista johtuvat vakavimmat ympäristövaikutukset ja -riskit olisi esitettävä ympäristövaikutusten arvioinnissa. Niinpä ympäristövaikutusten arvioinnissa olisi esitettävä myös INES-luokitusasteikon luokan 7 mukaisen tapahtuman seurauksia. Merkittävimmät vaihtoehdot uudelle ydinvoimalalle ovat energiankäytön tehostaminen, tuulivoima ja biopolttoaineiden käyttö energiantuotannossa. Näihin ei liity vastaavaa riskiä aseellisessa kriisitilanteessa kuin ydinvoimalaitokseen: tuulivoimalat tai ydinvoimalaan verrattuna pienitehoiset biopolttoainetta käyttävät energiantuotantolaitokset eivät ole yhtä houkuttelevia aseellisen tuhoamisyrityksen kohteita kuin ydinvoimala. Myöskään mahdollinen hyökkäys ei aiheuttaisi tällaisissa kohteissa vastaavaa vakavan ja laaja-alaisen ympäristövahingon riskiä kuin ydinvoimalaitoksen kyseessä ollen. On perusteltua, että ydinvoimalan YVA:ssa käsitellään myös aseellisen hyökkäyksen aiheuttamaa riskiä ja sen seurauksena mahdollisesti syntyviä ympäristövaikutuksia, koska ydinvoimala vastaisi merkittävän suuresta osasta Suomen sähköntuotantoa ja siten on Suomea tai suomalaista yhteiskuntaa vastaan tehtävässä hyökkäyksessä poikkeuksellisen houkutteleva hyökkäyskohde. Niinpä aseellinen hyökkäys on erityisesti ydinvoimalaitokseen liittyvä riski - suuremmassa määrin kuin sen vaihtoehtoihin. Vähäisempi sähkön tarve osana ydinvoimalaitoshankkeen toteuttamatta jättämistä YVA-selostuksessa ja muissa ydinvoimamaakuntakaavaan liittyvissä selvityksissä ei ole riittävästi otettu huomioon sitä, miten vähäisempi sähkön tarve liittyy siihen vaihtoehtoon, että ydinvoimalaitoshanketta ei toteuteta. Sähkön säästäväisempi käyttö on käytännössäkin todellinen vaihtoehto ydinvoimalaitoshankkeelle. Lisäksi viime vuosina on tullut mm. EU:ssa ja Suomessakin voimakkaasti esiin tarve ja pyrkimys lisätä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä myös sähköntuotannossa. Varteenotettava nollavaihtoehto ydinvoimalaitoshankkeelle on se, että sähkön kulutuksen kasvu olisi ilman lisäydinvoimaa vain noin 1/3-1/2 siitä, mitä sen on arveltu olevan lisäydinvoiman kanssa, ja että tämä vähäisempi sähkön tarve katettaisiin muilla, uusiutuviin energianlähteisiin perustuvilla sähköntuotantohankkeilla. Tällaisen realistisen nollavaihtoehdon tarkastelun pitäisi sisältyä YVAselostukseen ja ydinvoimalaitosmaakuntakaavaan liittyviin selvityksiin. [11] Lauhdevesien ja jätevesien vaikutukset On syytä esittää myös missä määrin jäähdytysvesikierto tappaa kaloja ja muuta vesieliöstöä ja tämän vaikutuksen merkitystä alueen kalastolle ja muulle eliöstölle ja 8/58 Mahdollisen periaatepäätöksen ydinvoimalaitoksen rakentamisesta tekee Suomen eduskunta. Maakuntakaavassa tutkitaan ydinvoimalaitoksen sijoittamisen alueidenkäytölliset edellytykset. Ydinvoimalaitoksen YVAselostuksessa on arvioitu jäähdytysvesikierron vaikutuksia kalastolle.
9/58 mihin pohjautuu tämän vaikutuksen suuruuden ja merkityksen arviointi [25: s. 11, 20]. On syytä myös esittää, minkälainen vaikutus on BHK- ja ravinnekuormalla, joka aiheutuu siitä, että voimalaitoksen vedenottoon päätynyttä eliöstöä purkautuu kuolleena jäähdytysvesien mukana mereen. Ydinvoimalaitoksen jäähdytysvesien ja jätevesien ekologista vaikutusta vesistöön eli tämän vaikutuksen suuruutta olisi syytä arvioida tarkemmin mallintamalla [30: s. 2, 3]. Mallintamalla voitaisiin tarkastella sekä lämpökuorman että jäähdytysveden mukana purkautuvan kuolleen biomassan sekä ydinvoimalaitoksen jätevesien yhdessä aiheuttaman rehevöitymisvaikutuksen suuruutta. Tähän mennessä esitetystä aineistosta ei juurikaan saa käsitystä tämän vaikutuksen suuruudesta. Olisi syytä mallintaa myös Karsikon ydinvoimalaitokselta purettavien vesien yhteisvaikutusta Veitsiluodon tehtailta purettavien jäte- ja jäähdytysvesien kanssa [21]. Mallinnus vaatii taustatietojen hankintaa [12: s. 116], mutta ottaen huomioon hankkeen suuruuden ja lauhde- ym. vesipäästöjen suuruuden ja sen, että hankkeen toteutus ja sen edellyttämät kaavoitus- ja lupaprosessit kestäisivät joka tapauksessa vielä useita vuosia, niin mallinnukseen ja sen taustatietoihin tarvittavaa työmäärää voidaan pitää kohtuullisena - myös mallinnuksella saatavilla olevaan lisäinformaatioon nähden. Ei ole myöskään arvioitu (ks. mm. [4: s. 208-210; 12: s. 119, 120]), miten ydinvoimalan vedenotto ja lämmenneen jäähdytysveden purku vaikuttavat Simojoen virtaaman ilmenemiseen Perämerellä. Tällä voisi olla merkitystä ajatellen ydinvoimalan vaikutuksia Simojoen vaelluskalakantaan ja sen kykyyn nousta Simojokeen kutemaan. Lohet eivät välttämättä osaisi enää entiseen tapaan suunnistaa Simojokeen Karsikkoniemen ympärillä lämmenneen veden takia. Siian ja lohen hapen tarve on suuri verrattuna muihin kaloihin. Siksi ne suosivat runsashappisempaa kylmää vettä [35: s. 54]. Lisäksi jäähdytysveden imeminen Karsikkoniemen itärannan vesivirtaamasta 55-90 m³/s nopeudella heikentää vaelluskalojen poikasten ja muiden kalojen selviytymismahdollisuuksia alueella. Ydinvoimalan jäähdytysveden otto voi tappaa vuosittain jopa kymmeniä tonneja kalaa [25: s. 11]. Erilaisten kerrannaisvaikutusten vuoksi on vaarana, että ydinvoimalan lämpimien vesien takia lohien parveilukäyttäytyminen häiriytyy [36, 22]. Pitäisi pyrkiä selvittämään mahdollisimman hyvin, kuinka todennäköinen tällainen haitta on ja missä määrin se voi esiintyä - mm. selvittämällä ja mallintamalla Simojoen virtauksen ilmenemistä Perämeressä sekä ilman ydinvoimalaa että sen vaikutuksen kanssa - sekä tarkemmin tutkimalla Simo- ja Tornionjoen vaelluskalakantojen vaellusreittejä ja -syvyyksiä merellä Karsikkoniemen ympäristössä. YVA-selostuksessa [4: s. 209] esitetään, että lohiparvet vaeltaisivat muutaman metrin syvyydessä ja koska lauhdevedet lämmittäisivät vain lähinnä meren pintakerrosta, niin lauhdevesillä ei olisi haitallisia vaikutuksia kutukalaparvien vaelluskäyttäytymiseen. Tämä väite lohiparvien vaellussyvyydestä Karsikkoniemen alueella ei ole luotettava. Alueen kalastajien mukaan Karsikkoniemen alueella lohi vaeltaa joko aivan pinnassa tai vain hieman pinnan alapuolella [36, 22]. Alueen ammattikalastajat myös tietävät, että Simojoen lohikanta parveilee Karsikkoniemen edustalla ennen nousuaan kutujokeensa [36, 22]. Mitä tapahtuu vanhoille Veitsiluodon-tehtaiden saastuttamille pohjasedimenteille Karsikon, Veitsiluodon ja Ajoksen ympäristössä, kun Karsikkoniemen länsi- ja luoteispuolelle pääsee lämmintä lauhdevettä? Tällöin pohjasedimenttien luona fysikaalis-kemialliset olosuhteet muuttuvat. Muuttuvat vesivirtaukset nostavat sedimenttejä ylös pohjasta. Purkuvesien vaikutus pohjasedimentteihin ja niiden vaikutuksiin ympäristössä tulisi tarkemmin arvioida ja tutkia. [36; 6: s. 6; 3: s. 21] Karsikon alueen merkitys lintujen syysmuutossa ja ydinvoimalahankkeen vaikutus siihen Lintujen syysmuuton reittinä Karsikkoniemellä lienee olennaisesti suurempi merkitys kuin kevätmuutossa, koska syysmuutto suuntautuu Lapin mantereelta Pohjanlahdelle ja muualle Itämerelle päin ja tällöin mantereelta merelle päin suuntautuvassa muutossa Karsikkoniemen kaltaisen merelle työntyvän niemen kautta kulkenee merkittävästi enemmän lintuja kuin kevätmuuton aikana. Niinpä on tarpeen selvittää myös lintujen syysmuuton aikaista lintujen määrää ja muuttoreittien ja levähdys- ja ruokailualueiden sijoittumista Karsikon alueella suhteessa esitettyihin ydinvoimalaitosalueeseen ja voimalinjareitteihin. [30: s. 3; 12: s. 36] Karsikkoniemen ja sen luonnon monimuotoisuuden maakunnallinen merkitys Jäähdytysveden vaikutuksia merialueen virtaamiin on selvitetty jäähdytysvesimallinnuksin. Jäähdytysveden vaikutukset kohdistuvat tehtyjen selvitysten mukaan meren pintakerroksiin. Ydinvoimalaitoksen YVAmenettelyssä laadittuja selvityksiä ja arviointeja on täydennetty työ- ja elinkeinoministeriön YVA-selostuksesta 20.2.2009 antaman lausunnon perusteella. 12.3.2009 viranomaisten kanssa pidetyssä ydinvoimakaavojen valmisteluvaiheen työneuvottelussa on todettu, että selvitysten ja arviointien täydentäminen ei aiheuta muutoksia kaavakarttaan ja määräyksiin. Lisäselvitysten tulokset otetaan huomioon alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja lupamenettelyissä. Osa työ- ja elinkeinoministeriön edellyttämistä lisäselvityksistä on valmistunut huhtikuussa 2009, loput valmistuvat lokakuussa 2009. Kaavaselostusta tarkistetaan tarvittaessa lisäselvitysten perusteella. Linnustosta on tehty ja tehdään täydentäviä selvityksiä kevään, kesän ja syksyn 2009 aikana. Selvitysten perusteella alueen muuttavasta linnustosta voidaan saada maankäytön suunnittelua ja vaikutusten arviointia varten riittävä kuva. Kaavaselostuksen vaikutusten arviointia täydennetään tarvittaessa lisäselvitysten tulosten perusteella. Karsikkoniemellä ei ole todettu tehty-
10/58 Ympäristövaikutusten arviointiin on syytä sisällyttää Karsikkoniemen alueen luonnon merkityksen arviointi osana kokonaisuutta, jonka muodostavat Perämeren avoin ulappa-alue, Möylyn suojelualue, Perämeren kansallispuisto, viereinen Tiurasen saari ja Ajoksen saaren Natura 2000 -alue, maankohoamisrannikon luonto ja sen kehityssarjat. Karsikkoniemi rajoittaa tässä maisemallisessa kokonaisuudessa teollisuuden ja satamatoimintojen leimaaman Veitsiluoto - Ajos - Kemi - Karihaara - Röyttä- alueen siten, että maankohoamisrannikko avautuu yhtenäisenä ja luonnonvaraisena kokonaisuutena Perämerelle. Maakuntakaavoitukseen liittyvässä ympäristövaikutusten arvioinnissa pitäisi arvioida ja esittää Karsikkoniemen, sen luonnon ja tämän monimuotoisuuden sekä maiseman merkitys maakunnan ja seutukunnan tasolla - myös rannikon ja merialueen uhanalaisten luontotyyppien kannalta [31: s. 1, 4, 5; 32; 20: s. 3]. Olisi siis myös esitettävä, missä määrin Karsikkoniemeä vastaavia luonnon-, maisema- ja virkistysarvoja sisältäviä alueita löytyy muualta seutukunnasta ja maakunnasta [20: s. 4]. Päätöksenteon pohjaksi uhanalaisten luontotyyppien esiintymistä Karsikkoniemellä olisi selvitettävä täsmällisemmin kuin mitä YVA-lisäselvityksessä [12: s. 43, 49-54] on toistaiseksi tehty: esim. maankohoamisrannikon metsien uhanalaisten luontotyyppien osalta lisäselvityksessä on lähinnä vain taulukossa ilmaistu, että näitä on varsin runsaastikin Karsikkoniemellä, mutta tarkempaa tietoa niiden sijainnista ei ole esitetty. jen selvitysten perusteella olevan erityisiä arvoja osana lausunnossa todettua laajempaa aluekokonaisuutta, maankohoamisrannikon luontoa ja sen kehityssarjoja. Vaikutukset maisematilojen rajautumiseen on todettu kaavaselostuksessa. Maakunnalliset ja valtakunnalliset maisema-arvot on kartoitettu olemassa olevista selvityksistä. Käytössä olleen lähtömateriaalin mukaan Karsikkoniemellä ei ole maakunnallisia tai valtakunnallisia maisema-arvoja. Vaikutukset lähiseudun maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin on arvioitu perustuen sekä asiantuntijaarvioon että aiemmin muissa yhteyksissä tehtyihin selvityksiin suurikokoisten rakenteiden maisemavaikutuksista (esim. ympäristöministeriön selvitykset tuulivoimaloiden ja mastojen maisemavaikutuksista). Vaikutuksia on arvioitu suhteessa kohteiden arvokkaiksi määriteltyihin piirteisiin. Merkittäviä haitallisia vaikutuksia ei ole todettu arvokohteille aiheutuvan. Lapin ympäristökeskus on lausunnossaan ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksesta todennut tehdyistä selvityksistä ja arvioinneista mm. seuraavaa tehtyjen selvitysten täydennyksistä: Kasvillisuuteen, eläimiin ja suojelukohteisiin kohdistuvat vaikutukset on kuvattu riittävällä tavalla. Hyvänä selvityksenä voidaan mainita Karsikkoniemen eteläosan uhanalaisten luontotyyppien kartoitusta, joka tehtiin YVA:n yhteydessä ja perustuu kesän 2008 inventointeihin. Luontodirektiivin IV liitteen lajeihin ja erityisesti suojeltaviin lajeihin kohdistuvien ja jäähdytysvesien lämpökuorman aiheuttamien vaikutusten kuvauksia voidaan pitää riittävinä. Verikämmekän (uhanalainen, luokkaa vaarantunut VU) ja punakämmekän (silmälläpidettävä NT) esiintymät tulee mahdollisuuksien mukaan turvata ja viimeisenä keinona käyttää siirtoistutusta vastaavaan elinympäristöön. Lajien esiintyminen rannikon tuntumassa säästänee kuitenkin useimmat esiintymistä. Voimajohtokäytävän vaikutukset linnustoon on kuvattu oikein, mutta laulujoutsenen ja kurjen pesimisolosuhteet muuttuvat pysyvästi voimajohdon aiheuttaman törmäysriskin osalta. Kalasääski siirtyy alueelta muille pesimisalueille voimajohdon sijainnin ja voimalinjan rakentamisen ja myös lai-
Vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden arviointiin liittyvänä yksityiskohtana esitämme vielä, että alueen luonnon nykytilan lisäkartoituksessa [12: s. 13-15; 20: s. 2] on tarpeen myös selvittää lajien välisiä runsaussuhteita. 7. Pyydämme Lapin liitolta perusteltua kannanottoa tähän esittämäämme lausuntoon ja että Tornion kaupungin ympäristölautakunnalle lähetetään tieto mahdollisesta ydinvoimamaakuntakaavan hyväksymispäätöksestä (MRL 67 ). 11/58 tosalueen häiriön vaikutuksesta. Lintudirektiivin liitteen I lajeihin laulujoutseneen, kurkeen ja metsoon voimajohdon törmäysriski on suurin vaikutus. Selvitystä voidaan pitää näiltäkin osin riittävänä. Jäähdytysvesimallinnuksen perusteella sula-alue ei ulotu lähimmälle Naturaalueelle Ajoksen Murhaniemeen. YVAselostuksen perusteella ydinvoimalaitoksella ei arvioida olevan merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Natura 2000 - alueen suojeluperusteisiin. Musta- ja Kirvesaavan Natura-alueille voimajohdon toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Selvitystä maankohoamisrannikon sukkessiosarjasta ja niiden esiintymisestä voidaan kaavaselostuksessa pitää asianmukaisesti laadittuna, riittävänä ja maakuntakaavan muutosaluetta kuvaavana. Kasvi- ja eläinlajeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat vaikutukset on todettu oikein ja riittävästi. Vaikutusten arviointia voidaan pitää asianmukaisesti laadittuna ja selkeänä arviointina, joka merkittävällä tavalla konkretisoi kaavaselostuksen nykytilaa mm. vaikutusten kohdentumisen ja vaikutusten merkittävyyden osalta ydinvoimalahankkeen kokonaisuudessa. Lisäselvityksenä laadittavan vedenalaisen luonnon kartoitus toteutetaan vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmassa (VELMU) esitetyin menetelmin. Kaavaselostusta täydennetään tarvittaessa lisäselvityksen perusteella. Ylitornion kunta Lausuntonaan kunnanhallitus päättää todeta, että sillä ei ole erityistä huomautettavaa ydinvoimamaakuntakaavasta. Hanke parantaa energian huoltovarmuutta hajasijoitettuna Simoon. Länsi-Lapissa energian kysyntä kasvaa Outokumpu Oy:n ja kaivoksiin liittyvien rautamalmin jatkojalostushankkeiden vuoksi. Valmistuttuaan ydinvoimalaitos voisi saada myös merkittävän matkailukohteen sijaitessaan lähellä vilkasliikenteistä moottoritietä. Matkailukohde voisi sisältää mm. atomimuseon. Nämäkin pitäisi huomioida seutukaavassa. Ydinvoimalaitoksen matkailuun liittyviä näkökohtia ei ratkaista maakuntakaavassa, vaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Ei muutoksia.