WWW-sivu. Miten Internet toimii? World Wide Web. HTML-koodi. HTTP-istunto URL <#>



Samankaltaiset tiedostot
Miten Internet toimii?

Miten Internet toimii?

OSI ja Protokollapino

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013

Tietoliikenne II (2 ov)

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

Tietoliikenne II (2 ov)

Kuljetuskerros. Kirja sivut: ,

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

CSE-A1130 Tietotekniikka sovelluksissa (5 op)

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Kuljetuskerros

Kuljetuskerroksen tehtävä. Kuljetuskerros UDP. UDP-kaappaus (DNS) DNS-haku, Ethernet-kehys <#>

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Sovelluskerros

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro

Kuljetuskerros. Tietokoneverkot. Matti Siekkinen Pasi Sarolahti

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end

Antti Vähälummukka 2010

Kuljetuskerros. Matti Siekkinen. T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011

S Teletekniikan perusteet

3. Kuljetuskerros 3.1.

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

Kuljetus- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Tietoliikenne- ja tietoverkkontekniikan laitos

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol)

3. IP-kerroksen muita protokollia ja

Miten Internet toimii. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/ Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?

TCP/IP-protokollapino. Kuljetuskerros. Tämän luennon jälkeen. Sisältö. Matti Siekkinen. Ymmärrätte:

Kohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen

Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina. aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina. elektronien liikkeestä johtuva,

Internet Protocol version 6. IPv6

Laitteessa tulee olla ohjelmisto tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite

Miten Internet toimii. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Sovelluskerros

Yhteenveto. CSE-C2400 Tietokoneverkot Matti Siekkinen

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Kuljetuskerroksen protokollat. Luotettava vai epäluotettava? Kuljetuskerroksen tarkoitus. Tietosähkeen kapselointi. Portit ja (de)multipleksaus

Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012

TIEDEJUTTUKURSSI FM VILLE SALMINEN

ATK yrittäjän työvälineenä

Salausmenetelmät (ei käsitellä tällä kurssilla)

Tietoliikenteen perusteet: Kokeeseen tulevista asioista

Kertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013

T Tietokoneverkot kertaus

Miten selain muodostaa TCP- tai UDP-yhteyden? TCP-osoite = IP-osoite + porttinumero ( tässä 80) SOCKET BIND (80) LISTEN ACCEPT. Connection Request

Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013

Siirto- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014

2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia

Verkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo

Kuljetuskerros. Matti Siekkinen. T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013

Taustaa. CGI-ohjelmointi

Sovelluskerros: Socket API, WWW, sähköposti, DNS

Yhteenveto. CSE-C2400 Tietokoneverkot

Verkkokerros ja Internetprotokolla

Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua sovellusta Esim. WWW

... nimipalvelija (primary) ja yksi tai useita nimeä vastaavan IP-osoitteen ja. apunimipalvelijoita (secondary) palauttaa sen kirjastorutiinille

Tietoliikenteen perusteet

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012

Siltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1

Tietoliikenneohjelmointi. v. 0.01

Directory Information Tree

Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet

1.1 Internetistä lyhyesti. Mikä Internet on? 1.2 Maailmanlaajuinen verkko

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta

Verkkokerros ja Internetprotokolla

Kertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio SP1

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010

TCP/IP-protokollat ja DNS

Verkkokerros ja Internet Protocol. kirja sivut

Mark Summary Form. Tulospalvelu. Competitor No Competitor Name Member

kynnysarvo (threshold) varoitusarvo = tästä lähtien syytä varoa ruuhkaa aluksi 64 K RTT

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.2.0

Miten Internet toimii. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014

kynnysarvo (threshold)

kynnysarvo (threshold)

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Verkkoliikennettä Java[ssa lla] Jouni Smed

2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia

2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia

T Harjoitustyöluento

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros)

Kuva 1 Internet on pakettivälitteinen

Chapter 3 Transport Layer. Kuljetuskerros

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan?

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

Miten selain muodostaa TCP- tai UDP-yhteyden? TCP-osoite = IP-osoite + porttinumero ( tässä 80) SOCKET BIND (80) LISTEN ACCEPT. Connection Request

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2003

Transkriptio:

WWW-sivu Miten Internet toimii? HTML-koodi World Wide Web <HTML> <HEAD> <TITLE>Nixu International</TITLE> </HEAD> <BODY background="/gfx/back1.gif"> <CENTER> <IMG SRC="/gfx/logo.gif" ALT="Nixu Oy"><BR> <H1><I>Nixu Oy</I></H1> <UL> <LI><A HREF="/yhteysti.html">Contact us</a> <LI><A HREF="/avoimett/">Jobs</A> <LI><A HREF="/palvelut/">What we do</a> <LI><A HREF="http://www.namesurfer.com/"> NameSurfer</A> </UL> </CENTER> </BODY> </HTML> Yhdistää tekstiä, kuvia ja linkkejä hyperteksti-dokumentiksi Linkki osoittaa toiseen dokumenttiin, joka voi sijaita samalla tai toisella palvelimella Voi myös sisältää ääntä, liikkuvaa kuvaa, ohjelmistojen käyttöliittymiä jne. Dokumentit kirjoitetaan HTML-kielellä HyperText Markup Language Perustuu SGML-kieleen (Standard Generalized Markup Language) Kuvaa dokumentin rakenteen WWW-selainohjelmisto tulkitsee HTML-koodin ja valitsee rakennetta vastaavan esitystavan Nykyään HTML-kieltä käytetään myös ulkoasun ohjaamiseen URL HTTP-istunto Universal Resource Locator URL osoite tiedon sijaintipaikkaan protokolla://palvelin[:portti]/polku/tiedosto.html protokolla://palvelin[:portti]/polku/ Esimerkiksi http://www.hut.fi/ http://www.nixu.fi:80/~kiravuo/etiketti/index.html news:sfnet.harrastus.retkeily ftp://ftp.funet.fi/rfc/ WWW-selainohjelma käyttää URL-osoitteita noutaakseen dokumentteja verkosta Otetaan yhteys HTTP-palvelinohjelmistoon www.nixu.fi-nimisessä palvelinkoneessa ja kommunikoidaan HTTP-yhteyskäytännöllä Vastaa komentoa: telnet www.nixu.fi 80 GET /~kiravuo/demo.html HTTP/1.0 User-Agent: Mozilla/4.06 [en] (Win95; I) Accept: image/gif, image/x-xbitmap, image/jpeg, image/pjpeg, image/png, */* Accept-Charset: iso-8859-1,*,utf-8 HTTP/1.1 200 OK Server: Apache/1.2.6 Last-Modified: Tue, 24 Nov 1998 06:35:48 GMT Content-Length: 466 Keep-Alive: timeout=15, max=100

HTTP Session Cont. HTTP-yhteyskäytäntö Content-Type: text/html <HTML> <HEAD> <TITLE>Nixu International</TITLE> GET /gfx/back1.gif HTTP/1.0 Referer: http://www.nixu.fi/~kiravuo/demo.html HTTP/1.1 200 OK Content-Length: 902 Content-Type: image/gif..gif89a HTTP on yksinkertainen yhteyskäytäntö tiedostojen kopioimiseksi tietoverkossa Asiakas (selain) avaa istunnon ottamalla yhteyden palvelimeen Pull-tyyppinen yhteyskäytäntö, palvelin ei lähetä tietoa omaaloitteisesti Asiakas antaa GET-käskyn noutaakseen nimetyn tiedoston palvelimelta Ohessa siirtyy muuta tietoa, kuten asiakasohjelman tunniste, tietoa käytettävistä tietomuodoista jne. Palvelin lähettää oheistietoa tiedostosta ja itse tiedoston sisällön Tiedosto voi olla HTML-dokumentti, kuva tai muuta tyyppiä, tämä kerrotaan otsaketiedoissa Tiedosto voi olla myös ohjelman luoma Yhteyksiä TCP HTML on tiedon esitysmuoto, tiedostoformaatti HTTP-yhteyskäytäntö kopioi tiedostoja luotettavan yhteyden yli HTTP:ssä ei ole virheentarkistuksia eikä tarkistussummia Internet-verkossa käytetty TCP/IP-protokollaperhe tarjoaa luotettavan yhteyden HTTP:lle Selain käyttää siis HTTP:tä saadakseen URL:n määrittelemän HTML-kielisen dokumentin TCP = Transmission Control Protocol Määritelty RFC-793:ssa, Tarjoaa yhteydellisen, luotettavan tavuvirran sovelluksien välille Sovelluskerroksen data jaetaan segmentteihin, jotka välitetään IP-viesteinä Ominaisuudet: Tarkistussummat, aikakatkaisu ja vuonohjaus Vastaanotettujen viestien kokoaminen oikeaan järjestykseen, kaksoiskappaleiden hylkääminen TCP:n luotettava toiminta UDP Vastaanottaja kuittaa jokaisen saamansa segmentin odotetaan kuittausta Asiakas Viesti katoaa Uudelleenlähetys ACK Palvelin Viestin kadotessa, aikakatkaisu aiheuttaa sen uudelleenlähetyksen UDP = User Datagram Protocol Määritelty RFC-768:ssä Epäluotettava kuljetuskerroksen viestinvälitysprotokolla sovelluksien välille Olennaisin palvelu on porttinumerot viestiin Kevyt, helppo toteuttaa Eräät yleiset sovellukset käyttävät UDP:ta sen keveyden ja yhteydettömyyden takia DNS, Radius, NTP, SNMP

IP Osoitteet IP = The Internet Protocol Määritelty RFC-791:ssä IP välittää viestejä tietokoneelta toiselle Tarjoaa epäluotettavan ja yhteydettömän viestinvälityspalvelun Epäluotettava: "best effort" Yhteydetön: kukin viesti käsitellään yksittäistapauksena IPkerroksen tasolla Saattaa kuulostaa oudolta, mutta tämä toimii TCP IP:n päällä tarjoaa sitten luotettavuutta Yleensä jokaisella tietokoneella on nimi Esim. www.hut.fi Itse Internet-verkko käyttää numeerisia osoitteita Esim. 130.233.224.28 Käännöksen näiden välille tarjoaa DNS (Domain Name Service) Koneissa on myös numeroituja portteja, jotka tarjoavat yhteyden tietylle ohjelmalle Portit eivät ole fyysisiä vaan taulukko käyttöjärjestelmässä Porttien numeroita on standardoitu, esim. portti 80 HTTP:lle, portti 25 SMTP-sähköpostin vastaanottamiseen Ethernet Protokollapinot Määrittelevä standardi: IEEE 802.3 Eräs lähiverkkojen teknologia Sopii lyhyille etäisyyksille (100 m - 1 km) Eri kaapelointivaihtoehtoja (koaksiaalikaapeli, parikaapeli) ja siirtonopeuksia Ethernetillä on omat osoitteensa 6 tavua pitkiä Merkitseviä vain yhden lähiverkon sisällä Internet (TCP/IP) Sovelluskerros TCP, UDP IP Linkkikerros Fyysinen kerros OSI (Open Systems Interconnection) Sovelluskerros Esityskerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros OSI-mallia käytetään nykyään lähinnä viitekehyksenä TCP/IP:n sovelluskerros yhdistää kolmen ylimmän OSImallin kerroksen toiminnallisuuden Yhteyskaappaus verkosta Dataa asiakkaalta palvelimelle Tietoliikenteen salakuuntelu on melko helppoa Usein laitonta Tässä on verkosta kaapattuja paketteja, jotka esittävät osaa yhteydestä Koko yhteys alusta loppuun olisi pidempi ETHER: Destination = 8:0:20:74:f1:2c ETHER: Source = 0:0:3b:80:e:93 IP: Source address = 194.197.118.74 IP: Dest. address = 194.197.118.20 TCP: Source port = 35620 TCP: Destination port = 80 (HTTP) TCP: Sequence number = 760000273 TCP: Acknowledgement number = 2370000258 HTTP: "GET /~kiravuo/demo.html HTTP/1.0 User-Agent: Mozilla/4.06"

Kuittaus palvelimelta asiakkaalle ETHER: Destination = 0:0:3b:80:e:93 ETHER: Source = 8:0:20:74:f1:2c IP: Flags = 0x4 (do not fragment) IP: Source address = 194.197.118.20 IP: Dest. address = 194.197.118.74 TCP: Source port = 80 (HTTP) TCP: Destination port = 35620 TCP: Sequence number = 2370000258 TCP: Acknowledgement number = 760000379 HTTP: "" Dataa palvelimelta asiakkaalle ETHER: Destination = 0:0:3b:80:e:93 ETHER: Source = 8:0:20:74:f1:2c IP: Source address = 194.197.118.20 IP: Dest. address = 194.197.118.74 TCP: Source port = 80 (HTTP) TCP: Destination port = 35620 TCP: Sequence number = 2370000299 TCP: Acknowledgement number = 760000379 TCP: Data offset = 20 bytes HTTP: "HTTP/1.1 200 OK Server: Apache/1.2.6 Last-Modified: Tue, 2" Kuittaus asiakkaalta palvelimelle Reititys ETHER: Destination = 8:0:20:74:f1:2c ETHER: Source = 0:0:3b:80:e:93 IP: Source address = 194.197.118.74 IP: Dest. address = 194.197.118.20 TCP: Source port = 35620 TCP: Destination port = 80 (HTTP) TCP: Sequence number = 760000379 TCP: Acknowledgement number = 2370000627 HTTP: "" Reitittimet yhdistävät lähiverkkoja Kullakin reitittimellä on reititystaulu, joka kertoo minkä liittymän kautta voidaan saavuttaa yhteys mihinkin IP-osoitteeseen Runkoverkon reitittimet päivittävät tietojaan automaattisesti ja pystyvät kiertämään vialliset yhteydet Internetin runkoverkko Suurien organisaatioiden ja teleoperaattorien runkoverkot Internetin reunalla olevilla reitittimillä on yleensä käsin asetettu reititystaulu Termi reititys (routing) viittaa tähän tietojen ylläpitoon ja päätöksien tekemiseen IP-paketin edelleenlähetys (forwarding) tapahtuu reitityspäätösten perusteella Reititysverkko DNS, Domain Name System Default 194.197.117.* 194.197.118.* 192.134.*.* 194.197.*.* 130.233.*.* Default Default2 130.233.223.* 130.233.224.* Hajautettu tietokanta paikallisella välimuistilla Hajautettu ylläpito (oman tiedon muokkaus) Palvelut Muunnos koneen nimestä IP-osoitteeksi Muunnos IP-osoitteesta koneen nimeksi Postinvälityksen ohjaus (MX-tietueet) Hub Hub 194.197.118.20 WWW-server 130.233.224.50 WWW-client

Internetin nimiavaruus Yhteenveto "." URL: http://www.someplace.com/ Browser Display com fi se arpa in-addr HTML: <H1>Homepage</H1> open(www,80); namesurfer tkk nixu 193 209 HTTP: GET index.html TCP: port 80, ACK 5634 WWW server www tml ns lib www tapas www ns 237 24 193.203.237.24 tapas.nixu.fi IP: To: 194.197.118.20 IP: forwarding Ethernet: to:00:00:08:12:34:45 ETH ATM HTML HTTP TCP IP ATM Yhteenveto Kerroksittaiset yhteyskäytännöt ovat joustava ratkaisu ja mahdollistavat hyvin erilaisten palveluiden toteuttamisen saman arkkitehtuurin puitteissa Internet-protokolla on internet-teknologioiden avain TCP/IP-perhe ei ole täydellinen ja siinä on monia tunnettuja puutteita, mutta se toimii riittävän hyvin useimpiin käytännön tarpeisiin