RAKENNUSLAUTAKUNTA 1/2015

RAKENNUSLAUTAKUNTA 1/2015 Aika: Keskiviikko 14.1.2015 klo. 17.00 18.28 Paikka: Karvian kunnantalo, lautakuntien kokoushuone Läsnä: Pekka Niskala puheenjohtaja Jaana Vähäsavo varapuheenjohtaja Elina Kyyhkyharju jäsen Olavi Visuri jäsen Poissa: Kari Aalto jäsen Risto Mustakoski kunnanhallituksen edustaja Muut läsnä olleet: Vesa Pihlaja Jaakko Kallioniemi rakennustarkastaja kunnanrakennusmestari Asiat: 1-14 Pöytäkirjan tarkastus: Pöytäkirja on tarkastettu 21.1.2015 Nähtävänä olo: Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä kunnantalon ilmoitustaululla 21.1.2015

1 ESITYSLISTA KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN 2 RAKENNUSLAUTAKUNNAN KOKOUKSET VUONNA 2015 3 RAKENNUSLAUTAKUNNAN PÖYTÄKIRJOJEN NÄHTÄVILLÄ PITÄMINEN VUONNA 2015 4 RAKENNULAUTAKUNNAN LASKUJEN HYVÄKSYJÄT VUODELLE 2015 5 SELVITYS POHJOIS-SATAKUNNAN MAISEMA-ALUEISTA 6 ARTO SARVILUOMAN JA TOMI ALATALON MAA-AINESTEN OTTOLUPAHAKEMUS TILALLE SANTAMETSÄ 17:30 8 TIMO YLIMÄEN MAA-AINESTEN OTTOLUPAHAKEMUS TILALLE KIVIKKO 17:34 11 RAKENNUSLUPAHAKEMUS VARASTORAKENNUKSEN LAAJENTAMISELLE / OSMO HAUTALUOMA / TILALLE MÄKINEN 11:10 14 RAKENNUSLUPAHAKEMUS PANKKITALON KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSELLE / MARKO MUSTAJÄRVI / TILALLE HELIPORI 9:261 15 RAKENNUSLUPAHAKEMUS SAUNALAUTALLE / JORMA MUSTAKOSKI / TILALLE KALARANTA 8:1 16 RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUSIMINEN 19 MUUT ASIAT 20 OIKAISUVAATIMUSOHJE JA VALITUSOSOITUS 20

2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Rakltk 1 Kuntalain 58 :n mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. PÄÄTÖS: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN Rakltk 2 Lautakunta valitsee kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. PÄÄTÖS: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Olavi Visuri ja Jaana Vähäsavo

3 RAKENNUSLAUTAKUNNAN KOKOUKSET VUONNA 2015 Rakltk 3 Karvian kunnan hallintosäännön mukaan toimielin päättää kunkin vuoden ensimmäisessä kokouksessa varsinaisten kokousten ajan ja paikan. Kokoukset pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on oikeus tai velvollisuus osallistua kokoukseen, toimielimen päättämällä tavalla. RT:N PÄÄTÖSEHDOTUS: Lautakunta päättää ohjeellisista kokousajoista vuodelle 2015. PÄÄTÖS: Rakennuslautakunnan vuoden 2015 kokoukset pidetään kunnantalolla ja kokouksia pidetään aina tarpeen mukaan. Kokoukset pyritään yleensä pitämään keskiviikkoisin ja kokouksien alkamisajankohdaksi sovittiin klo 17.00. Kokouskutsut lähetetään postitse.

4 RAKENNUSLAUTAKUNNAN PÖYTÄKIRJOJEN NÄHTÄVILLÄ PITÄMINEN VUONNA 2015 Rakltk 4 Karvian kunnan hallintosäännön mukaan toimielimen pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin vähintään yhtä päivää aikaisemmin on ilmoitettu. RT:N PÄÄTÖSEHDOTUS: Rakennuslautakunta päättää, että lautakunnan pöytäkirja pidetään nähtävillä pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen kokousta seuraavana keskiviikkona, kunnantalon ilmoitustaululla. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

5 RAKENNULAUTAKUNNAN LASKUJEN HYVÄKSYJÄT VUODELLE 2015 Rakltk 5 Perinteisen käytännön mukaan rakennuslautakunnan laskut hyväksyy puheenjohtaja tai sihteeri, kumpikin erikseen. RT:N PÄÄTÖSEHDOTUS: Rakennuslautakunnan laskut hyväksyy puheenjohtaja, kunnanrakennusmestari Jaakko Kallioniemi ja rakennustarkastaja Vesa Pihlaja, jokainen erikseen. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

6 SELVITYS POHJOIS-SATAKUNNAN MAISEMA-ALUEISTA Rakltk 6 Ympäristöministeriö on käynnistänyt valtakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden päivitys- ja täydennysinventoinnin. Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet on Satakunnassa inventoitu Satakuntaliiton Katson maalaismaisemaa -hankkeessa, jonka yhteydessä on arvioitu maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Katson maalaismaisemaa -hankkeessa Karviaan ehdotettu maakunnallisesti arvokas maisema-alue kattaa laajalti ranta-alueita järvien ja jokien jatkumossa, etenkin Karvian Pohjoisosassa, keskusta-aluetta lukuun ottamatta. Karviassa on jo maakuntakaavassa osoitettuja maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä (kh2 alueita) nykyisin 16 km2, josta valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöalueita (kh1) on 14,5 km2. Uusi maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema-aluerajausehdotus on 32 km2, eli 200 % suurempi kuin aikaisemmat suojellut kulttuuriympäristöalueet. Satakuntaliiton tekemä kulttuurimaisemaselvitystä oli Karvian kunnan viranomaisten mielestä osittain virheellisesti tehty ja siksi yhdessä aluearkkitehdin kanssa päätettiin, että Kankaanpään ympäristökeskus, aluearkkitehdin johdolla laatii vastineen maisemaalueselvitykseen. Selvityksen lähtökotina oli: nykyisessä maakuntakaavassa on jo nykyisellään laajat kh1 ja kh2 alueet, jotka juridisesti vastaavat nyt käsillä olevia alueita olennaista näiden uusien osoitettujen maisema-alueiden osalta on, että suurimmalla osalla kyseisillä alueilla ei ole voimassa olevia osayleiskaavoja, joten maakuntakaava tulee ohjaamaan suoraan näiden alueiden rakentamista. alueilla, joilla on jo osayleiskaava, ei rajauksen vaikutus ole merkittävä. vaikutus syntyy, jos kaavaa on tarve muuttaa tai laajentaa. Kankaanpään ympäristökeskuksen raportissa ehdotetun maisema-aluerajauksen pintaala pysyy noin 32 km2, mutta aluetta on muutettu. Se kattaa Kirkkojärven ja Karvianjärven maisema-alueet joilla sijaitsevat myös maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt (kh2) sekä valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöalueet (kh1). Raportin rajamuutosten perusteet Satakuntaliiton esittämiin maakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alue ehdotuksiin ovat seuraavat: Elinkeinotoiminnan ja maisema-arvojen huomioimisen kannalta ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa kaikkia avoimia peltoalueita arvokkaiksi. Lähes kaikkien avointen peltomaisemien osoittaminen arvokkaiksi on kohtuutonta maanomistajien ja kunnan kannalta. Maisema-alue luokitus tulisi osoittaa keskeisille alueille. Edustavimmat maakuntien mukaiset maisema-alueet on suojeltu valtakunnallisesti arvokkaina maisema-alueina (vma).

7 Kun koko Pohjois-Satakunnan alueella on laajat maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet menettää arvotus merkitystään ja hankaloittaa maankäytön ohjattavuutta. Eri viranomaiset tulevat soveltamaan tulkintaa, mikä luo rajoituksia ja hankaloittaa alueiden kehittämistä uusin toiminnoin. Maaseudun kehittäminen ei voi kaikkialla tapahtua maiseman ehdoilla (esim. tulevaisuudessa mahdollisesti yleistyvät laajat uusiutuvan energian tuotantoalueet). Laajojen maisema-alueiden hoidon ja ylläpidon järjestäminen sekä niiden kustannukset ovat ongelma. Maisema-alueiden rajaaminen tulisi tehdä yhdessä kunnan edustajien ja kuntalaisten kanssa. Tietoisuus lisää maiseman arvostusta ja turvaa niiden säilymistä. Liitteet: Katson maalaismaisemaa hankkeen esitys Karvian uusista maisema-alueista Kankaanpään ympäristökeskuksen laatima vastine/ehdotus Karvian uusista maisema-alueista RT:N PÄÄTÖSEHDOTUS: Rakennuslautakunta esittää Lounais-Suomen Ely-keskukselle ja Satakuntaliitolle, että lähtökohtaisesti uusien maisema-alueiden osoittamiselle ei ole Karviassa perusteita vaan edustavimmat maakuntien mukaiset maisema-alueet on jo suojeltu valtakunnallisesti arvokkaina maisema-alueina (vma). Jos kuitenkin uusia maisema-alueita halutaan osoittaa, tulee alueiden osoittamiselle olla selkeät perusteet ettei maisema-alue merkitys menetä merkitystään. Esimerkiksi pelkästään avoin peltomaisema ei ole riittävä peruste vaan asiaa tulee tarkastella myös muista näkökohdista. Uusien maisema-alueiden tarkastelussa tulee ottaa huomioon Kankaanpään ympäristökeskuksen laatima vastine. Mahdollisesti uudet maisema-aluelisäykset eivät saa tulevaisuudessa tulla rajoittamaan alueiden rakentamista ja kehittämistä. Maaseudulle tulee antaa mahdollisuus kehittyä, jotta alueet saataisiin pidettyä elinvoimaisina. Rakennuslautakunta toteaa myös, että Satakuntaliitto ei ole riittävästi tiedottanut selvityshankkeesta ja selvityksen tuloksista alueen asukkaita eikä kuntien viranomaisia. Lopullisen lausunnon asiasta antaa kunnanhallitus PÄÄTÖS: Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

8 ARTO SARVILUOMAN JA TOMI ALATALON MAA-AINESTEN OTTOLUPAHAKEMUS TILALLE SANTAMETSÄ 17:30 Rakltk 7 Hakija: Arto Sarviluoma ja Tomi Alatalo Saarnintie 24 39960 Sarvela Maanomistaja: Arto Sarviluoma ja Tomi Alatalo Saarnintie 24 39960 Sarvela Ottamisalue: Karvia, Kirkonkylä Santametsä 17:30 Ottamisalueen pinta-ala 1,95ha Pohjavesi: Pohjaveden keskimääräinen korkeusasema + 160,5 m Toimenpide: Arto Sarviluoma ja Tomi Alatalo hakee maa-aineslain mukaista lupaa soran ja hiekan ottamiseen Karvian Kirkonkylässä tilalle Santametsä RN:o 17:30. Tilalle on vuonna 2010 myönnetty maa-aineslupa, mikä päättyy 24.2.2015. Nyt haettavalla luvalla on tarkoitus saattaa ottamistoiminta loppuun. Suunniteltu kokonaisottomäärä on 32 000m 3 ja vuotuinen otto 7 000m 3. Keskimääräinen maa-ainesten ottosyvyys on 3m. Ottamisajaksi on suunniteltu 5 vuotta. Ottamismäärä ja aika: Haettu kokonaismäärä 32 000m 3 Vuotuinen otto keskimäärin 7 000 m 3 Ottamisaika viisi (5) vuotta Lausunnot: SATAKUNTALIITTO: Puoltaa huomautuksin. (2.12.2014) VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS: Puoltaa huomautuksin (11.12.2014) Naapurin kuulemiset: Naapuritiloilla ei huomautettavaa Liitteet: Karttaliite, ELY-keskuksen ja Satakuntaliiton lausunnot

9 RT:N PÄÄTÖSEHDOTUS: Rakennuslautakunta tulee esittää kunnanhallitukselle ottoluvan myöntämistä seuraavin ehdoin: Maa-aineksia otetaan suunnitelman mukaisesti ja lisäksi huomioidaan seuraavat Satakuntaliiton ja ELY- keskuksen lausunnoissa mainitut asiat: - Ennen kuin alueelle voidaan myöntää uutta lupaa, tulee aiempien lupien voimassaoloaikana ottamisalueen ulkopuolelle kaivettu osa täyttää ja maisemoida viipymättä. ltäreunan luiska on mahdollista jättää paahderinteeksi ilman kasvillisuutta. Täytöissä saa käyttää ainoastaan puhdasta karkearakeista kivennäismaata. Täytön ja maisemoinnin suorittamisesta on esitettävä selvitys Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ja Karvian kunnan valvontaviranomaiselle. - - Maa-aineslupa tulee sovittaa päättymään yhtä aikaa naapuritilojen Soraniemi RN:o 17:32 ja Kivikko RN:o 17:34 maa-aineslupien kanssa. - Ottamisalueen sijainti arvokkaalla harjualueella tulee huomioida alueen jälkihoidossa. Ottamisalueen tulee olla jälkihoidettu jo maa-ainesluvan voimassaoloaikana, riippumatta siitä, onko kaikki otettavaksi suunniteltu aines otettu vai ei. - Jälkihoito tulee toteuttaa seuraavasti: Kaikki maa-ainesten varastokasat kuljetetaan pois tai käytetään alueen maisemointiin. Tiivistyneet alueet, kuten toiminnassa käytetyt liikennöinti- ja varastoalueet möyhennetään ja pehmennetään pohjaveden muodostumisolosuhteiden ja kasvillisuuden kasvuolosuhteiden parantamiseksi. Soravaltaisella alueella karkea pohjasora peitetään noin 20-50 cm:n paksuisella hiekkakerroksella. Hiekkaisen maan pintaosaan sekoitetaan noin 10-20 cm vahvuinen kerros humusta. Mikäli alueelta kuorittuja pintamaita ei ole riittävästi saatavilla, tulee kasvualustan muodostamiseen käyttää muualta tuotua tutkittua ja tarkoitukseen soveltuvaksi todettua humusta. Kasvualustan päälle kylvetään alueelle soveltuvaa aluskasvillisuutta ja istutetaan sekametsää. - Ylimmän havaitun pohjavedenpinnan päälle tulee jäädä vähintään neljän metrin suojakerros. Pohjaveden pinnan taso on mitattava ottamisalueella läheisyydessä sijaitsevasta havaintoputkesta kolmen kuukauden välein (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Alinta ottotasoa on nostettava, mikäli tarkkailun tulokset sitä edellyttävät. - Pohjaveden laatu alueella tulee määrittää kerran vuodessa. Vedestä tulee analysoida lämpötila, haju, maku, sameus, väri, ph, happi, KMnO4-luku, hiilidioksidi, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sultaatti, typpiyhdisteet, kloridi, kovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt sekä koliformiset ja E. coli bakteerit.

10 - Tulokset (pinnankorkeus ja laatu) raportoidaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä kunnan valvontaviranomaiselle ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelle sekä sähköisesti ympäristöhallinnon VYH-tiedonsiirtomuodossa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen pohjavesitietojärjestelmään. - Ottamisalueella ei tule säilyttää öljytuotteita eikä huoltaa tai tankata koneita tai laitteita. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikkojen maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden ja toiminnanaikaisten hulevesien pääsy maaperään ja pohjaveteen estetään. Rakennuslauta vaatii luvan myöntämistä varten seuraavan asiat: - Ottoalueen rajat merkitään selvin, pysyvin, n. 1300 mm pitkin merkkipaaluin, k- 20 m. - Ottamisalueelle pitää olla kiinteä korkeuspiste, jonka avulla voidaan helposti tarkkailla ottamisalueen syvyyttä. - Pintamaata tulee poistaa mahdollisimman vähän kerrallaan työn edistymisen mukaan ja ottoalueen maisemointia pitää suorittaa sitä mukaan kun se on mahdollista. Lopullinen ottoalueen maisemointityö tulee suorittaa luvan voimassaolon aikana. - Rakennuslautakunta katsoo erittäin tärkeäksi, että ottamisalue maisemoidaan mahdollisimman hyvin ja huolellisesti ottamistoiminnan päätyttyä. - Ottamisajan vakuudeksi esitetään 10 000, mikä palautetaan kun maa-ainesten ottamistoiminta on lopetettu ja ottoalue on maisemoitu luvan mukaisesti. Maisemointityö tulee lopuksi hyväksyttää kunnan viranomaiselle. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti

11 TIMO YLIMÄEN MAA-AINESTEN OTTOLUPAHAKEMUS TILALLE KIVIKKO 17:34 Rakltk 8 Hakija: Timo Ylimäki Kiviluomantie 336 39930 Karvia Maanomistaja: Timo Ylimäki Kiviluomantie 336 39930 Karvia Ottamisalue: Karvia, Kirkonkylä Kivikko 17:34 Ottamisalueen pinta-ala n. 1 ha Pohjavesi: Pohjaveden keskimääräinen korkeusasema + 160,5 m Toimenpide: Timo Ylimäki hakee maa-aineslain mukaista lupaa soran ja hiekan ottamiseen Karvian Kirkonkylässä tilalle Kivikko RN:o 17:34. Tilalle on vuonna 2010 myönnetty maaaineslupa, mikä päättyy 24.2.2015. Nyt haettavalla luvalla on tarkoitus saattaa ottamistoiminta loppuun. Suunniteltu kokonaisottomäärä on 22 000m 3 ja vuotuinen otto 5 000m 3. Keskimääräinen maa-ainesten ottosyvyys on 3m. Ottamisajaksi on suunniteltu 5 vuotta. Ottamismäärä ja aika: Haettu kokonaismäärä 22 000m 3 Vuotuinen otto keskimäärin 5 000 m 3 Ottamisaika viisi (5) vuotta Lausunnot: SATAKUNTALIITTO: Puoltaa huomautuksin. (2.12.2014) VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS: Puoltaa huomautuksin (11.12.2014) Naapurin kuulemiset: Naapuritiloilla ei huomautettavaa Liitteet: Karttaliite, ELY-keskuksen ja Satakuntaliiton lausunnot

12 RT:N PÄÄTÖSEHDOTUS: Rakennuslautakunta tulee esittää kunnanhallitukselle ottoluvan myöntämistä seuraavin ehdoin: Maa-aineksia otetaan suunnitelman mukaisesti ja lisäksi huomioidaan seuraavat Satakuntaliiton ja ELY- keskuksen lausunnoissa mainitut asiat: - - Maa-aineslupa tulee sovittaa päättymään yhtä aikaa naapuritilojen Soraniemi RN:o 17:32 ja Kivikko RN:o 17:34 maa-aineslupien kanssa. - Ottamisalueen sijainti arvokkaalla harjualueella tulee huomioida alueen jälkihoidossa. Ottamisalueen tulee olla jälkihoidettu jo maa-ainesluvan voimassaoloaikana, riippumatta siitä, onko kaikki otettavaksi suunniteltu aines otettu vai ei. - Jälkihoito tulee toteuttaa seuraavasti: Kaikki maa-ainesten varastokasat kuljetetaan pois tai käytetään alueen maisemointiin. Tiivistyneet alueet, kuten toiminnassa käytetyt liikennöinti- ja varastoalueet möyhennetään ja pehmennetään pohjaveden muodostumisolosuhteiden ja kasvillisuuden kasvuolosuhteiden parantamiseksi. Soravaltaisella alueella karkea pohjasora peitetään noin 20-50 cm:n paksuisella hiekkakerroksella. Hiekkaisen maan pintaosaan sekoitetaan noin 10-20 cm vahvuinen kerros humusta. Mikäli alueelta kuorittuja pintamaita ei ole riittävästi saatavilla, tulee kasvualustan muodostamiseen käyttää muualta tuotua tutkittua ja tarkoitukseen soveltuvaksi todettua humusta. Kasvualustan päälle kylvetään alueelle soveltuvaa aluskasvillisuutta ja istutetaan sekametsää. - Ylimmän havaitun pohjavedenpinnan päälle tulee jäädä vähintään neljän metrin suojakerros. Pohjaveden pinnan taso on mitattava ottamisalueella läheisyydessä sijaitsevasta havaintoputkesta kolmen kuukauden välein (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Alinta ottotasoa on nostettava, mikäli tarkkailun tulokset sitä edellyttävät. - Pohjaveden laatu alueella tulee määrittää kerran vuodessa. Vedestä tulee analysoida lämpötila, haju, maku, sameus, väri, ph, happi, KMnO4-luku, hiilidioksidi, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sultaatti, typpiyhdisteet, kloridi, kovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt sekä koliformiset ja E. coli bakteerit. - Tulokset (pinnankorkeus ja laatu) raportoidaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä kunnan valvontaviranomaiselle ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelle sekä sähköisesti ympäristöhallinnon VYH-tiedonsiirtomuodossa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen pohjavesitietojärjestelmään.

13 - Ottamisalueella ei tule säilyttää öljytuotteita eikä huoltaa tai tankata koneita tai laitteita. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikkojen maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden ja toiminnanaikaisten hulevesien pääsy maaperään ja pohjaveteen estetään. Rakennuslauta vaatii luvan myöntämistä varten seuraavan asiat: - Ottoalueen rajat merkitään selvin, pysyvin, n. 1300 mm pitkin merkkipaaluin, k- 20 m. - Ottamisalueelle pitää olla kiinteä korkeuspiste, jonka avulla voidaan helposti tarkkailla ottamisalueen syvyyttä. - Pintamaata tulee poistaa mahdollisimman vähän kerrallaan työn edistymisen mukaan ja ottoalueen maisemointia pitää suorittaa sitä mukaan kun se on mahdollista. Lopullinen ottoalueen maisemointityö tulee suorittaa luvan voimassaolon aikana. - Rakennuslautakunta katsoo erittäin tärkeäksi, että ottamisalue maisemoidaan mahdollisimman hyvin ja huolellisesti ottamistoiminnan päätyttyä. - Ottamisajan vakuudeksi esitetään 5 000, mikä palautetaan kun maa-ainesten ottamistoiminta on lopetettu ja ottoalue on maisemoitu luvan mukaisesti. Maisemointityö tulee lopuksi hyväksyttää kunnan viranomaiselle. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti

14 RAKENNUSLUPAHAKEMUS VARASTORAKENNUKSEN LAAJENTAMISELLE / OSMO HAUTALUOMA / TILALLE MÄKINEN 11:10 Rakltl 9 Osmo Hautaluoma hakee rakennuslupaa varastorakennuksen laajentamiselle omistamalleen MÄKINEN RN:o 11:10- nimiselle tilalle Karviankylässä, os. Neulaluomantie 102. Olemassa olevaa rakennusta jatketaan 10m, leveydeltään laajennus on myös 10m, laajennuksen määrä on 100k-m2. Puurunkoinen laajennus perustetaan 200x600 anturaperustalle, ulkopinnat tehdään materiaaleiltaan ja sävyiltään olemassa olevaa rakennusta mukaillen.. Vaadittavat suunnitelmat ja selvitykset: Vaadittavat työnjohtajat: Vastaava työnjohtaja Vaadittavat katselmukset: Pohjakatselmus, rakennekatselmus, käyttöönotto ja loppukatselmus. Palo- ja pelastusviranomaisen antamia ohjeita tulee rakentamisessa noudattaa. Naapureita kuultu, ei huomauttamista Aloitusilmoitus tehtävä rakennustoimistoon. Valvontaohjelman liitteet ss. 1-2. RT:N PÄÄTÖSEHDOTUS: Rakennuslautakunta päättää myöntää haetun luvan. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti

15 RAKENNUSLUPAHAKEMUS PANKKITALON KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSELLE / MARKO MUSTAJÄRVI / TILALLE HELIPORI 9:261 Rakltl 10 Marko Mustajärvi hakee rakennuslupaa Pankkitalon käyttötarkoituksen muutokselle omistamalleen HELIPORI RN:o 9:261- nimiselle tilalle Karviankylässä, os. Kylä- Karviantie 13. Nykyinen pankkitalo, jossa pankkitoiminnan lisäksi on yksi asunto sekä liikehuoneisto. Pankin tiloja pienennetään siten, että heille jää n.100m2 käyttöön, vapaaksi jääviin tiloihin tehdään asuntoja 2kpl yläkertaan sekä 2kpl alakertaan. Vaadittavat suunnitelmat ja selvitykset: vesijohto- ja viemärisuunnitelma, ilmanvaihtosuunnitelma Vaadittavat työnjohtajat: Vastaava työnjohtaja, KVV-työnjohtaja Vaadittavat katselmukset: Rakennekatselmus, käyttöönotto ja loppukatselmus. Palo- ja pelastusviranomaisen antamia ohjeita tulee rakentamisessa noudattaa. Naapureita kuultu, ei huomauttamista Aloitusilmoitus tehtävä rakennustoimistoon. Valvontaohjelman liitteet ss. 1-2. RT:N PÄÄTÖSEHDOTUS: Rakennuslautakunta päättää myöntää haetun luvan. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti

16 RAKENNUSLUPAHAKEMUS SAUNALAUTALLE / JORMA MUSTAKOSKI / TILALLE KALARANTA 8:1 Rakltl 11 Jorma Mustakoksi hakee rakennuslupaa saunalautalle omistamalleen KALARANTA RN:o 8:1- nimisen tilan edustalle Karvian kunnan Sarvelan kylässä. Asian aikaisemmat vaiheet: - Rakennuslautakunta on toimitettuaan alueella 8.9.2003 katselmuksen päätöksellään 26.4.2004 kehottanut Mustakoskea poistamaan mainitut rakennelmat Jaakkolan vesialueelta. - Jaakkola on uudelleen keväällä 2012 pyytänyt rakennusvalvontaa ryhtymään asiassa toimenpiteisiin, koska rakennelmat ovat edelleen paikoillaan. - Rakennuslautakunta on päätöksellään 13.6.2012 todennut, että Mustakoskella on saadun selvityksen mukaan oikeus ranta-alueen virkistysluonteiseen käyttämiseen, mutta ei oikeutta rakentaa alueelle rakennelmia. Lautakunta on uudelleen kehottanut Mustakoskea poistamaan alueella olevat rakennelmat kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. - Alueella on tehty tarkastuskäynti 24.4.2013, jossa on havaittu, että rakennelmia ei ole poistettu. Lautakunta on merkinnyt asian tiedokseen. - Jorma Mustakoski on 18.10.2013 rakennusvalvonnalle osoittamassaan kirjeessä pyytänyt, että asia arvioidaan hallintolain 50 :n nojalla uudelleen. - Lautakunta on 30.1.02013 päättänyt, että laiturin rakentaminen on ollut laillista vesilain 2 luvun 5 :n nojalla. Ponttonien varaan rakennetun pikkumökin osalta lautakunta on todennut, että kysymyksessä ei ole maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu rakennus, vaan ei kiinteästi paikallaan pidettävä laite, joka ei tukeudu rantaan sähkö-, vesi- tai viemäriliittymin. Laitetta voidaan siirtää veneen tapaan soutamalla. Rakennelman käyttöä ja säilyttämistä kyseessä olevan tilan rannassa voidaan pitää perusteltuna myös vesilain 2 luvun 5 :n 1 momentin nojalla. - Niilo Jaakkola on 27.11.2013 toimittanut rakennuslautakunnalle kirjelmän, jossa on selvennetty ranta-alueen omistusolosuhteita ja vaadittu edelleen rakennelmien poistamista. - Lautakunta on päätöksellään 4.12.2013 todennut, että asia on ratkaistu päätöksellä 30.10.2013 ja asiasta voi valittaa hallinto-oikeuteen. Turun hallinto-oikeuden päätös: Hallinto-oikeus on tutkinut Jaakkolan hallinto-oikeuteen 23.12.2013 saapuneen valituksen lautakunnan 30.10.2013 tekemää päätöstä koskevana valituksena. Hallintooikeus kumoaa lautakunnan päätöksen. Hallinto oikeuden johtopäätökset: Kysymyksessä olevat vesialueelle sijoitetut rakennelmat edellyttävät kokonsa, sijaintinsa ja käyttötarkoituksensa perusteella maankäyttö- ja rakennuslain mukaista lupaharkintaa.

17 Maankäyttö- ja rakennuslain (113 ) mukaan saunalautta voidaan katsoa rakennukseksi, jos se ominaisuuksiensa vuoksi edellyttää viranomaisvalvontaa mm. turvallisuuteen, terveellisyyteen, maisemaan, viihtyisyyteen tai ympäristönäkökohtiin liittyvistä syistä. Rakennukseksi katsottava lautta tarvitsee rakennusluvan. Sillä, onko lautta rekisteröity veneenä, ei ole vaikutusta arvioitaessa sen paikallaan pysyttämisen luvanvaraisuutta. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (62 ) mukaan saunalautan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn, edellyttää toimenpidelupaa (liikuteltava laite). Laituriksi katsottava lautta saattaa edellyttää myös vesilain mukaisen luvan hakemista aluehallintovirastolta. Vaadittavat suunnitelmat ja selvitykset: Vaadittavat työnjohtajat: Vaadittavat katselmukset: Loppukatselmus. Naapureita kuultu, huomautukset erillisellä liitteellä Valvontaohjelman liitteet ss. 1-2. RT:N PÄÄTÖSEHDOTUS: Rakennuslautakunta keskustelee aiheesta ja päättää luvan myöntämisestä. PÄÄTÖS: Rakennuslautakunta keskusteli asiasta pitkään ja lopuksi rakennuslautakunta päätti olla myöntämättä lupaa seuraavin perustein. Kyseisellä rakennuspaikalla on voimassa rantaosayleiskaava, jonka määräyksissä rakennukset tulee sijoittaa vähintään 15m päähän rannasta. Lautalla oleva rakennelma voidaan tulkita rakennukseksi, joten rakennuksen sijoittaminen olisi kaavamääräyksien vastaista, eikä poikkeama olisi määräyksistä vähäinen. MRL:n 5 luvun 117 :n mukaan rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Rakennuslautakunnan mukaan vesistölle sijoitettu rakennus ei sovellu alueen ympäristöön tai maisemaan. Koska rakennelmalle ei myönnetty lupaa niin tulee rakennelma purkaa pois tai siirtää muualle. Jos rakennelma siirretään niin tulee rakennelma siirtää pois vesistöstä ja rakennelman uudelleen sijoittamiselle tulee hakea MRL:n mukaista lupaa. Lautakunta valtuuttaa rakennustarkastajan tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta asia saadaan täytäntöön.

18 Lisäksi naapurien kuulemisen yhteydessä on pyydetty selvittämään, että onko kaikilla tilan Kalaranta 8:1 olevilla rakennuksilla rakennuslupaa. Tämän pyynnön rakennuslautakunta käsittelee seuraavassa kokouksessa. Pöytäkirjamerkintä 1: Elina Kyyhkyharju poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.

19 RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUSIMINEN Rakltl 12 Maankäyttö- ja rakennuslain 14 :n mukaan jokaisella kunnalla tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksessä annetaan rakentamista ja rakennetun ympäristön hoitoa koskevia kuntakohtaisia määräyksiä. Asemakaavojen ja oikeusvaikutteisten yleiskaavojen määräykset ovat ensisijaisia rakennusjärjestykseen nähden. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla. Rakennusjärjestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteuttamisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat koskea rakennuspaikkaa, rakennuksen kokoa ja sen sijoittumista, rakennuksen sopeutumista ympäristöön, rakentamistapaa, istutuksia, aitoja ja muita rakennelmia, rakennetun ympäristön hoitoa sekä vesihuollon järjestämistä. Rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ei sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on asiasta toisin määrätty. Karvian kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan vuonna 2003. MRL 15 mukaan rakennusjärjestyksen hyväksyy kunnanvaltuusto. Rakennusjärjestystä valmisteltaessa on soveltuvin osin noudatettava, mitä 62 :ssä säädetään vuorovaikutuksesta ja 65 :ssä kaavaehdotuksen asettamisesta julkisesti nähtäville. Rakennusjärjestyksen laatimisesta säädetään tarkemmin asetuksella. RT:N PÄÄTÖSEHDOTUS: Rakennuslautakunta päättää, että rakennusjärjestyksen uusiminen laitetaan vireille. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti

20 MUUT ASIAT Rakltk 13 Ei muita asioita OIKAISUVAATIMUSOHJE JA VALITUSOSOITUS Rakltk 14 Pöytäkirjaan ja pöytäkirjasta annettaviin otteisiin liitetään oikaisuvaatimusohje ja valitusosoitus.

21 OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Karvian kunta Rakennuslautakunta Liite pöytäkirjaan Kokouspäivämäärä 14.1.2015 Pykälät 1-14 MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat -yksinomaan valmistelua, täytäntöönpanoa tai kokouksen järjestäytymistä (KuntaL 91 ) Pykälät: 1, 2, 3,4,56, 7, 8, 12, 13 ja 14 Seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla, koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus. Pykälät: HvalL 3 :n 1 mom / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla (pykälät ja valituskieltojen perusteet) KvesL 26 Tähän päätökseen tyytymätön asianosainen viranhaltija tai työntekijä voi saada asian käsiteltäväksi työnantajan ja ammattiyhdistyksen välisessä paikallisneuvottelussa kunnallisen pääsopimuksen 8, 10 ja 11 :n mukaisesti. Pykälät: - OIKAISUVAATIMUSOHJEET Päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen Pykälät: - Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään: Karvian kunta, rakennuslautakunta Kylä-Karviantie 17 39930 KARVIA Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäville: 21.1.2015 Pöytäkirjanotteet on postitettu / 20 Tiedoksiantaja: VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Hankintapäätös Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella Kunnallisvalitus (valitusaika 30 päivää), valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Pykälät: - Valitusviranomainen, jolle valitus tehdään Turun hallinto-oikeus PL 32 20101 TURKU Käyntiosoite: Sairashuoneenkatu 2 4, Turku Hallintovalitus (valitusaika 30 päivää), valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Pykälät: 9, 10 ja 11 Julkista hankintaa koskevaan päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun voidaan julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) mukaan hakea muutosta vaatimalla hankintayksiköltä oikaisua (hankintaoikaisu). Asia voidaan myös saattaa valituksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon. Pykälät: Valitus markkinaoikeuteen (valitusaika 14 päivää), pykälät Markkinaoikeus Radanrakentajantie 5 00520 HELSINKI puh. 010 364 3300 Faksi 010 364 3314 Sähköposti: markkinaoikeus@oikeus.fi