PERUSSUOMALAISET NAISET RY Naiset * 4. Vuosikerta * Naisten lehti * Poliittinen lehti * Naisasialehti * Omaishoito: Arvo mittaamaton - arvostus nolla 1/15 3 Naisten valtakunnallinen tapahtuma Turussa Terveisiä EU:n pienviljelijältä PerusNaiset kokoontuivat Kuopiossa
SISÄLLYSLUETTELO 1 - Etusivu 2 - Sisällysluettelo 3 - Päätoimittajalta 4 - Naisten puheenjohtaja 5 - Perus Annika 6 - Naisten valtakunnallinen tapahtuma Turussa 8 - Sambian vierailu 9 - Aina se ei ole tyhmä joka ostaa 10 - Terveisiä EU:n pienviljelijältä 11 - Haveet todeksi 12 - Omaishoito: Arvo mittaamaton - arvostus nolla 14 - PerusNaiset kokoontuivat Kuopiossa 16 - Toiminnanjohtajan terveiset 17 - Sudoku 18 - Yhteystietoja 19 - Perusnaiset ry hallitus 20 - Takasivu ja ilmoittautumislomake Perussuomalaisten Naisten lehti PSNaiset 4. Vuosikerta, Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Toimituksen sähköpostiosoite: toimitus@perusnaiset.fi Päätoimittaja: Tuula Kuusinen Työryhmä M Valkama, K Kallio Taitto ja editointi: N. Mäkinen Painopaikka: Lönnberg Print & Promo 2015 2
Terveiset Päätoimittajalta re, o p m O Te s... e r o OM Oi voi näitä aikoja... S uomen hallitus oli ohjelmassaan painottanut muun muassa yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Kuulosti erittäin lupaavalta, mutta olinkin ilmeisesti ymmärtänyt väärin. Päättämään kykenemätön hallitus on tehnyt kaikkensa ettei talouden pyörät Suomessa pyörisi. Ainoa pyörre minkä hallitus on saanut aikaan on tuolileikki - kuka istuu milloinkin milläkin jakkaralla. Verojen korotukset ovat tiensä päässä. Yksin-kaksin yrittäjiä, jotka ovat valtaosaltaan naisia, kaatuu kuin sieniä sateella. Suomea ajetaan syvään ja pitkään taantumaan. Tavalliselta kansalaiselta viedään ostovoima milloin mitäkin asiaa korottamalla. Korotusta on tullut lähes elämän jokaisella osaalueella. Rahaa syydetään vielä toimivilta kannattavilta yrityksiltä kon- kurssikypsille aloille. Tämä tuntuu olevan kuin hölmöläisten hommaa peiton jatkosta, otetaan ylhäältä ja lisätään alas jotta peiton pituus lisääntyy. Suomen hallituksen joidenkin jäsenten tieto ja taito ymmärtää kansantaloutta on ollut todennäköisesti kansakoulutasoa tai sitten on vaan erkaannuttu todellisuudesta leveän pöydän ääressä ja hikoilla ei ole tarvinnut kuin saunassa ja Sotekin meni ilmeisesti pesuveden mukana. Sisämarkkinat olisi saatava pikaisesti kuntoon ja taantuman selkäranka taitettua. Eläkeläiset ovat myös se osa kansanryhmää jota muistetaan aina vaaleista toiseen. Eläkeläisten osuus kansantaloudessamme on merkittävä. Heitä on jo neljännes kansalaisista, joten he ovat hyvin suuri ostovoima ja voimavara. Tämä on ryhmä jota ajatellaan usein vain passiivisena rasitteena. He ovat kuitenkin yksityisen sektorin suuri palveluja ostava ryhmä ja sitä kautta myös hyvin suuri ja merkittävä yhteiskunnan rahoittaja. Suomen hallituksen taito luoda huonoa sisäistä talouspolitiikkaa onkin ollut vertaansa vailla. Viennin osalta on pientä valonpilkahdusta näkyvissä, mutta Suomalaisten yritysten kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla on syöty liiallisilla kustannuksilla. Onneksi meillä suomalaisilla on eduskuntavaalivuosi. Vaalikopissa kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mikä on Suomen tuleva suunta. Vain annetut äänet lasketaan. sinen Tuula Kuu 3
Naisten puheenjohtaja YRITTÄMINEN ON ILOINEN ASIA Marja-Leena Leppänen Vaikeat ajat koettelevat Suomen taloutta. Mikä on se tie, joka meidät tästä lamasta pelastaa? Olisiko yrittäjyydestä lääkkeeksi? Jäin työttömäksi 15 vuotta sitten. Päätin perustaa yrityksen, joka on työllistänyt parhaimmillaan 20 työntekijää. Minulle yrittäjyys on antanut paljon. Siinä on ollut omat haasteensa, mutta plussalle olen jäänyt. Vaaditaan hyvä idea, rohkeutta ja sisua, alan osaamista, itsensä likoon pistämistä ja valmiutta tehdä pitkää työpäivää. Ja halu pyrkiä omalla alallaan parhaiden joukkoon. Yrittäminen on yksi keinoista, joilla Suomi saadaan nousuun. Maassamme on kasvava eläkeläisten joukko, jotka tarvitsevat palveluja. Osa heistä käyttää jo nyt monenlaisia palveluja. Pieniä palveluyrityksiä kannattaa perustaa. Sairaanhoitopalveluja, kodinhoitopalveluja, puhtauspalveluja ja henkilökohtaisia avustajia tarvitaan. Tämän tyyppisille yrityksille on tuhansia käyttäjiä. Remonttireiskoille ja talonmiespalveluille on myös kysyntää. Yritykset maksavat myynnistään arvonlisäveroa, joka on tällä hetkellä 24%. Vero maksetaan koko myynnistä, jos se on enemmän kuin 8 500 euroa vuodessa, kun alarajan pitäisi olla vähintään 20 000 euroa. Tätä eduskuntaryhmämme on ehdottanut jälleen kerran tänä syksynä vaihtoehtobudjetissaan. Tämä muutos jo lisäisi huomattavasti intoa perustaa uusia yrityksiä. Naisvaltaisilla aloilla äitiyslomat ovat raskaita yrittäjälle. Kustannukset yrittäjälle voivat olla jopa 14 000 euroa yhtä äitiyslomaa kohden, mikä on monelle pienyrittäjälle kohtuuton kuluerä. Kustannukset Tulisi jakaa molempien vanhempien työnantajien kesken. Suomen eduskunta ei ole tätä kysymystä vakavasti pohtinut. Tämä voi vaikeuttaa osaltaan nuorten naisten työllistymistä. Ylimääräisten kulujen pelossa saatetaan valita mieluummin iäkkäämpi nainen työtehtävään. Vaikka tästä ei ääneen puhutakaan, käytäntö on usein tämä. Perussuomalaiset naiset kannustavat puolueen kansanedustajia tekemään asiasta lakialoitteen. Yrittäminen on iloinen asia. Yrittäjällä on niin vapaus kuin vastuukin. Tiedän mistä puhun ja kirjoitan. Kun yrittäjä hoitaa kaikki velvoitteensa huolella ja tekee tarkat laskelmat tuloksestaan, hän kyllä pärjää. Arvokas tuki yrittäjälle on hyvä kirjanpitäjä. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Vaikka yrittäjän tie on kivinen ja rosoinen, siinä on paljon haastetta ja se antaa ihmiselle vahvuutta uskoa itseensä ja parempaan huomiseen. Olisiko sinulla rohkeutta ryhtyä yrittäjäksi? Marja-Leena Leppänen puheenjohtaja 4
Perus Annika On tullut vuoroni esittäytyä: Sain tämän hienon bodyn lahjaksi Outi-tätiltä jo viikkoja sitten, mutta koska synnyin keskosena, on siitä yhä hihat käännettynä. Meillä oli äidin kanssa hiukan hurjat alkuhetket; äiti näki minusta ensin vain kuvan kun molemmat jouduttiin Kuopioon teho-hoitoon. Silti äiti oli jo reilun viikon päästä syyskokouksessa ja juoksi sieltä minua keskolaan syöttämään....parrasvaloissa.. Pääsin parrasvaloihin ja kokoushuoneiden lemmikiksi, koska äitini Kati on mukana Mikkelin ps toiminnassa suuna päänä. Äidistä tehtiin sen suuren suun takia myös Mikkelin paikallinyhdistyksen uusi puheenjohtaja. Vaikutti kovin iloiselta asiasta. Minullekin sopi hyvin, nyt ne sedät ja tädit lepertelee minullekin taas kokouksesta toiseen. Minulla on iso perhe. Äiti Kati ja isä Jouko, ne ovat kuulema lääkäreitä molemmat. Sen lisäksi minulla on kolme ikiomaa isoveljeä ja kaksi veljeä, jotka asuvat meillä kun heillä ei ole omaa kotia. Hurjapää Tiedän olevani hurjapää, kesällä käytiin äidin kanssa monta kertaa moottoripyöräilemässä, tosin minulle jäi vain äänitehosteet Kawasakin moottorin hyrrätessä mahan alla. Myös puutarhanhoidosta olen innostunut, heti kun kotiin pääsin istutettiin äidin kanssa pihalle tuhansia kukkasipuleita, parhaani autoin ja huusin tahtia. Onni kuuluu kaikille Isona minusta tulee kuten äiti, koitan tehdä asioita, jotta muilla olisi parempi olla. Onni kuuluu kaikille mutta Perusvauva-body on minun! Terveisin Annika Kähkönen ja jokeltelun perusteella tekstin kirjoittanut äiti Kati Kähkönen. ELÄKELÄISNAISEN EURO ON VAIN 0,78 SENTTIÄ Vaalien läheisyys virittää jälleen keskustelun tasa-arvosta sekä naisten ja miesten välisistä tuloeroista. Jo 20 vuotta sitten naisen euro oli 80 senttiä ja eipä se ole paljoa muuttunut nykypäivään mennessä. Naisella on usein samasta tehtävästä alempi palkka ja ylempi koulutus. Keskipalkkaiselle se tietää jopa puolenmiljoonan pottia koko työuran aikana. Naisten ja miesten väliset tuloerot jatkuvat eläkkeelläkin ja itse asiassa lisääntyvät. Naisten keskieläke oli 1376 euroa ja miesten keskieläke oli 1760 euroa kuukaudessa. Eläkeläisnaisen euro on siten suhteessa vain 78 senttiä. Huonommin menee ainoastaan freelancerilla; euro on enää vain 64 senttiä. 5
Naisten valtakunnallinen Turun torilla Talkooväkeä letunpaistossa Kirsi Kallio työn touhussa. 6 6 Selfie Vasemmalta Maria Lohela, Pirita Nenonen, Marja-Leena Leppänen ja Marja-Liisa Riihimäki Turussa vietettiin Perussuomalaisten Naisten valtakunnallista juhlaa 25-26.10.2014. Päivä alkoi Turun torilta, missä oli tapahtumaalue letunpaistopisteineen. Yleisöä oli tullut tapahtumaan runsaasti ja lettupisteessä oli jatkuva jono. Paikalle oli tullut myös kansanedustajia tapaamaan ihmisiä. Kansanedustaja Marja Lohela oli tapahtumassa kyynärsauvojen kanssa, jalka leikattuna. Paikallisia kansanedustajaehdokkaita oli myös saapunut tapahtumaan. Iloisenväriset ilmapallot ja lilat naisten info-kassit keikkuivat ympäri torialuetta. Saman aikaisesti toritapahtuman kanssa Perusnaisilla oli tapahtumapiste Osaava Nainen - messuilla.
tapahtuma Turussa Helena Tanskanen Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo Iltajuhla muotinäytöksineen oli Hamburger Börs hotellin Hamburger Börs Night Clubilla. Näytöksen asut olivat kotimaisen, alkujaan Turusta olevan Muotikuun käsialaa. Näytös kolmine asukokonaisuuksineen oli hienoa katseltavaa. Malleina olivat meidän omat upeat perussuomalaiset naiset. Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo kävi myös tervehtimässä juhlayleisöä. Lisäksi oli laulu esitys ja arvonta paikalla olijoiden kesken. Paikalle oli saapunut väkeä runsain joukoin ympäri maata. Illalla rentouduttiin mukavan yhdessäolon merkeissä sekä kertoiltiin kuulumisia. Tapahtuma oli onnistunut ja antoisa, kotimatkalle oli mukava lähteä hyvillä mielin ja uutta intoa puhkuen. Riitta Koponen Elisabeth Erholtz Kaarina Ylhäinen Laura Huhtasaari 7 7
SAMBIAN VIERAILU Vierailu paikallisessa koulussa johon oli juuri saatu ensimmäiset vesivessat Perusnaiset kuuluvat järjestönä Demo ry:hyn. Demo on kansainvälinen yhteistyöorganisaatio ja suomalaisten eduskuntapuolueiden yhdistys. Vuosittain kehitysyhteistyössä olevissa maissa käy Demon rahoittama organisaatio, jossa vuorollaan on eri puolueiden edustajat, rahoitus tulee valtion budjetista matkalaisille. Tänä vuonna 2014 oli perusnaisten vuoro osallistua konferenssiin mikä pidettiin Lusakassa, Sambian pääkaupungissa. Kolmipäiväinen kokous oli paikallisen yhteistyöjärjestön Zambia National Women`s Lobbyn (ZNWL) naiskunnanvaltuutettujen järjestämä. Toiminta painottui puolueiden välisen yhteistyön vahvistamiseen. Naisvaltuutettuja on Sambiassa n.83 eli 6% kaikista valtuutetuista. Demon edustajamme on aluesihteeri Outi Virtanen, joka myös edusti naisjärjestöämme konferenssissa. Parin Edessä keskellä Lusakan pormestari Mulenga Sata, kuvassa oikealla kunnanvaltuutettu Joyce N Banda välilaskun ja lentokoneen vaihdon jälkeen ryhmä saapui perille. Lusakaan saavuttuamme alkoi minuuttiaikataulu. Suoraan naisten toimistolle ja sen jälkeen käsityöläistorille, missä olikin aikamoinen hyörinä. Päivät meni kuin siivillä. Ryhmätyöskentelyä, keskusteluja muun muassa suomalaisten naisjärjestöjen organisaatioista ja toiminnasta. Yksi vierailun ehkä mielenkiintoisimmista paikoista oli kun pormestari vei meidät tutustumaan ensimmäiseen vesivessaan, joka oli saatu paikalliselle koululle. Viimeisenä iltana olimme Suomen suurlähetystön vastaanotolla. Mielenkiintoinen matka, Outi kertoi. Norjan kirkko on suurin avustusjärjestö, joka on rakentanut muun muassa kouluja Sambiaan. Kunnanvaltuutettuja tulossa kokoukseen FAKTA Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö Demo ry on suomalaisten eduskuntapuolueiden yhdistys, joka tekee kehityspolitiikkaa toteuttamalla ja tukemalla suomalaisten puolueiden ja kehitysmaiden poliittisten liikkeiden välisiä demokratiaa edistäviä hankkeita. Yhdistys perustettiin Kehityspoliittisen toimikunnan aloitteesta ja ulkoministeriön tuella vuonna 2004 kanavoimaan eduskuntapuolueiden kokemus ja asiantuntemus Suomen kehitysyhteistyöhön. Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyön ohjelmatuki tuki Demo ry:lle vuosina on 2013 2015 on 2 400 00 euroa. Toiminta painottuu tällä hetkellä kahteen teemaan: Sambiassa ja Tansaniassa erityisesti naisten tasa-arvon vaikutusmahdollisuuksien edistämiseen 8
AINA SE EI OLE TYHMÄ, JOKA OSTAA tien läheisyydestä ympäri Suomea. Yhteistä on myös järjestään ollut se, että mm. ilmavalvonta- ja lennonjohtojärjestelmien, tutkaasemien ja räjähdeainevarikkojen naapureista haalituille tonteille vielä kaupantekohetkillä suunnitellut kylpylät ja lomakylät erilaisista tuotantolaitoksista puhumattakaan ovat syystä tai toisesta jääneet ostajan toimesta rakentamatta. ulkopuolisille maille eli tässä tapauksessa venäläisille tonttien ja kiinteistöjen myyminen pitäisi lainsäädännöllä kieltää. Venäjän suurlähetystö Helsingissä. Kun Paavo Lipposen II hallitus esitti joulukuussa 1999 lakiehdotuksen, missä poistettiin ulkomaalaisten kiinteistökaupoilta luvanvaraisuus, ei missään puolueessa vielä haistettu palaneen käryä. Liekö syynä sitten se, ettei EU-maat rajoita toisten EU-maiden kansalaisten kiinteistökauppoja, hyväksyi eduskunta lain yksimielisesti. Itänaapurissa haistettiin uuden lain porsaanreikä, mihin se armotta iski. Kun laki salli ja sallii yhä edelleen EU:n ulkopuolisten maiden tehdä Suomessa kiinteistökauppoja, ovat kiinteistöt vaihtaneet vaivihkaa omistajaa eikä loppua ole näköpiirissä. Venäläisten maa- ja kiinteistökauppojen ja erityisesti niiden oikeutusta on kyseenalaistettu Suomessa jo vuosikausia. Ei vähiten siitä syystä, että suomalaisilla ei ole mitään oikeutta ostaa vastavuoroisesti maata Venäjältä. Vielä kyseenalaisemmaksi venäläisten kaupankäynnin Suomessa tekee se, että tarkastellessa tarkemmin niiden sijaintia saavat kriittisimmät arvostelijat viimeistään kylmiä väreitä. Sattumaa tuskin lienee se, että maa- ja kiinteistökauppoja on tehty maa-, ilma- ja merivoimien tukikoh- Hartwall Arenan viime vuoden elokuussa Harry Hjallis Harkimolta 35 miljoonalla eurolla ostanut Arena Events taustapiruinaan Gennadi Timtshenko sekä Roman Rotenberg perheineen tuskin myöskään sattumalta iskivät Pasilan TV-tornin läheisyydessä olevaan viihdekeskukseen. Rotenberg kuuluu sattumalta myös Venäjän presidentti Vladimir Putinin lähipiiriin. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistön (ps) taannoinen ehdotus venäläisten maa- ja kiinteistökauppojen perusteellisesta selvitystilaan asettamisesta on enemmän kuin tervetullutta. Kriisitilanteissa ja esimerkiksi liikekannallepanossa ulkomaalaisomistuksilla on iso merkitys. Valitettavasti eduskunnan enemmistö ei tue kuitenkaan mahdollisesti seuraavan puolustusministerimme ajatusta, missä kiellettäisiin kaupat, kun vastavuoroisuus ei vuosikausia taivuttelusta huolimatta itänaapurimme kanssa ei toteudu. Niinistön ehdotus, missä valtio pakkolunastaisi alueet, joilla on merkitystä kansalliselle turvallisuudelle, kannattaisi päättäjien ottaa vakavasti. Se poistaisi turhat huolet ja suomalaiset saisivat nukkua yönsä levollisemmin. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini oli jo v. 2008 julkisesti sitä mieltä, että EU:n Hartwall Arena vaihtoi omistajaa viime vuoden elokuussa. Suomessa asuu tällä hetkellä 70.000 venäläistä. He ovat maamme suurin maahanmuuttajaryhmä ja lisää maahanmuuttajia tulee Suomeen jatkuvasti. Paine kohdistuu erityisesti itä-suomeen, missä myös maa- ja kiinteistökauppoja on paljon tehty. Tuulesta temmattua ei välttämättä lähitulevaisuudessa ole skenaario, missä Venäjä katsoo itä-suomen olevan tarpeeksi venäläinen Krimin niemimaan tapaan. Siinäpä NATO:laistuvalle Suomelle purtavaa kerrakseen. Jos Ruotsin taannoinen sukellusvenejupakka ei vielä herättänyt ja valistanut eduskunnan enemmistöä tarpeeksi, viimeistään venäläisten toistuvat, viimeaikaiset ilmatilaloukkaukset naapurivaltioitaan kohtaan luulisi sen tekevän. Tuleva vaalivuosi saanee aikaan ainakin sen, että kansanedustajaehdokkaat lupaavat jälleen kerran vaaliteltoilla äänien toivossa kuun taivaalta unohtaakseen ne taas aikanaan Arkadianmäellä. MV 9
Terveisiä EU:n pienviljelijältä Kotimaassa kasvanut ruoka on parasta. Saamme terveyttä kotimaassa kasvaneesta ruuasta. Sen geeniperimämme tunnistaa parhaiten. Ruokamme tulisi koostua omalla maaperällämme kasvaneesta ravinnosta, kasviksista, tuoreeltaan jauhetusta täysjyväviljasta sekä muista tärkeistä ravintoaineista, jolloin tunnemme voivamme hyvin kokonaisvaltaisesti. Solumme tunnistavat käyttämämme ravinnon. Nykyisessä kiihkeässä elämässämme kiire ja stressi kuluttavat elimistöämme jolloin ravinnon laatuun tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Me tarvitsemme yhä samoja ravintoaineita kuin esivanhempammekin tarvitsivat. Viljelen emäntä-isäntänä viljatilaa Pohjois-Savossa vuodesta 2005 lokakuusta lähtien, jolloin sukupolvenvaihdos kotitilallani tehtiin. Peltoa tuli kaupassa 44,5 ha ja metsää 25 ha. Ensimmäiset viisi vuotta mieheni teki peltotyöt yhteistyössä isäni ja/ tai oman isänsä kanssa. Minä tein kirjalliset työt kuten viljelysuunnitelman, kirjanpidon, tuotantopanosten tilaukset ja tein viljelysopimukset. Samaan aikaan kävimme kumpikin päivätöissä, hoidimme kodin ja lapset. Vuonna 2010 tuli ero ja jäin kotitilalleni neljän lapsen kanssa, vanhimmat olivat 16- ja 15-vuotiaat ja nuorimmat 6- ja 4-vuotiaat. Ei muuta mahdollisuutta Eron jälkeisenä keväänä oli vain lähdettävä äestämään ja kylvämään pellolle, vaikka pelotti, mutta ei ollut muuta mahdollisuutta. Hyvä ystäväni, joka oli myös emäntä-isäntänä omalla kotitilallaan, sanoi minulle rohkaisten, että eivät ne koneet ole mies sovitteisia. Sain paljon mustelmia, kun kolhin itseäni traktoriin ja koneisiin, mutta kaikki peltolohkot sain äestettyä ja kylvettyä. Opin traktorin hallinnan ja koneiden käytön. Oli todella voittaja olo, kun näki ensimmäisten oraiden puskevan pellosta ylös. Olihan niitä raitoja eli pieloksia, kun kylvökone ei ollut ihan edellisen kierroksen vierestä kulkenutkaan ja se harmitti kovasti. Kokeneet isännät vakuuttivat, että niitä sattuu kaikille. Viimeiset neljä vuotta eivät ole olleet helppoja, tein koko ajan päivätyötä viereisessä kaupungissa. Kylvöaikaan olin 2-3 viikon lomaraha vapaalla ja viljan puintiaikaan pidin vuosiloman. Käytännössä minulla ei ollut koskaan lomaa. Vapaa-ajalla hoidin lapset ja kodin. Olin todella väsynyt ja stressaantunut. sitten kun on aikaa Tämän vuoden alusta tein työnantajani kanssa osa-aikaisen työsopimuksen. Olen talvella töissä atk-alan yrityksessä ja kesällä viljelen kotitilaani. Tänä vuonna olen saanut olla hiukan lomalla ja tehdä töitä kiireettä ja niitä töitä, joita on jo monet vuodet siirretty, sitten kun on aikaa. Olen jaksanut paremmin keskittyä kumpaankin työhön ja olla läsnä lapsilleni. Ostin vuoden päästä sukupolven vaihdoksesta maatilan pankilta kotitilani viereltä. Se maksettiin lainalla. Kotitilani ostosta on lainaa, samoin avioeron tasingosta on lainaa. Vuosi sitten investoimme naapuritilan kanssa viljankuivaamoon ja varastoihin. Se tehtiin lainarahalla. Makselen näitä lainoja vielä 15 vuotta ainakin. Jos haluat kehittää tilaasi, on otettava lainaa. Kaikilla ei ole metsää satoja hehtaareita, joilla voitaisiin paikata maatalouden kassaa, ei minulla ainakaan. Maatalouden menot ja lainat korkoineen olen maksanut maatalouden tuloista. Kotitalouden pyöritän palkkatyöllä ansaitsemalla rahalla. Usko isänmaahan Joku jo miettii, miksi minä viljelen, miksi minä olen ottanut velkaa? Ei kukaan minua pakota, eikä kukaan minua ole vaatinut näin tekemään. Maanviljely on vain sitä mitä minä haluan kaikesta sydämestäni tehdä. Minulla on luja usko tähän Isänmaahan ja maanviljelyyn. Minä olen syntynyt 60-luvulla evakko taustaiseen pienviljelijäperheeseen, minä olen saanut jo äidin maidosta maanviljelyksen siemenen. Jo pari vuotiaana nukuin isän kyydissä traktorissa päiväunet. Isän mukaan töihin piti aina päästä. Minulta kysyttiin alle 5 vuotiaana Mikä Piasta tulee isona? Olin vastannut, että Pienviljelijä. 10
Haaveet todeksi Työnteko opittiin jo nuorena Minulla on kaksi nuorempaa sisarta ja kaikki me tytöt opittiin tekemään jo nuorena töitä, aluksi hakemaan lehmät lypsylle ja viemään ne laitumelle lypsyn jälkeen. Sitten isompina opeteltiin lypsämään lehmiä, ruokkimaan lehmät ja sonnit jne. Murrosiässä töitä tehtiin hampaat irvessä ja kiire oli päästä kaupunkiin. Kaupungissa tuli opiskeltua, löytyi mieskin ja valmistuminen ammattiin juuri 90-luvun pahimpaan lamaan. Mies sai töitä ja minä jäin kotiin kahden lapsen kanssa. Muutaman kotiäiti vuoden jälkeen alkoi seinät kaatua päälle ja aivotkin tuntuivat olevan rusinat. Samaan aikaan kotitilalla ryhdyttiin pohtimaan mitä tehdä tilalle, kun eläkeikä kolkuttaa ovella. Minä ilmoittauduin halukkaaksi maanviljelijäksi. Hain maatalousoppilaitokseen lukemaan agrologiksi ja pääsin opiskelemaan alaa. Kolmessa ja puolessa vuodessa tapahtui paljon, pikkukaupungin mies jäi pikkukaupunkiin ja minä lähdin maalle. Löysin maatilalta kotoisin olevan miehen luokaltani ja aloimme viljelemään ensiksi pirtissä ja sitten vasta pellolla. Kotitilaani en myy mistään hinnasta, en edes rakkauden tähden. Rakastan maanviljelyä ja viljelen maata niin kauan kunnes toivottavasti joku omista lapsistani tätä tilaa haluaa viljellä. Tällä hetkellä minulla on 75,5 ha viljelyssä ja toivottavasti muutaman vuoden pikkasen enemmän. Meidän suku on viljellyt maata jo 1700-luvulta lähtien. Juureni ovat niin syvällä tässä Isänmaassa. Minä en luovuta EU:n tuet ovat vähentyneet vuosi vuodelta, siitä lähtien, kun sukupolvenvaihdoksen tein. Viljan hinnat ovat keskimäärin alhaiset. Tuotantopanosten eli lannoitteiden, kasvinsuojeluaineet ja siementen hinnat ovat kyllä koko ajan nousseet. Onneksi Mavin tukien 2015 vuodelta maksatusilmoitukseen lokakuussa saatiin muutos marraskuun viimeisellä viikolla. Seuraavien viiden vuoden aikana tukien määrällä säädellään mitä missäkin Suomen kolkassa viljellään. Etelän vilja-alue voitti, siellä viljellään rehuviljat korkeammalla tuella ja Pohjois-Suomessa viljellään vain nurmia. Huonon tässä yhtälössä tekee sen, että kun täällä pohjoisessakin on kasvinviljelytiloja, jotka eivät ole todellakaan luovuttamassa maataan maitotilallisille. Eu on kasvattanut maatilojen kokoa, minunkin tilani on pieni kasvinviljelytila etelän viljatiloihin verrattuna. En minä luovuta, laskeskelen mikä kannattaa ja tehdään sitten sen mukaan. Toivottavasti suomalaiset kuluttajat ymmärtävät joku päivä, miten kallisarvoinen meidän suomalaisten maaseutu on ja miten kallisarvoista me maanviljelijät teemme. Ensi keväänäkin muuttolinnut lentävät pohjoiseen, äestetään ja kylvetään. Pian oraat nousevat pellolla. Minusta tuli isona EU:n pienviljelijä. Pia Punkki Pia Punkki on Maaningan Perussuomalaisten sihteeri, Maaningan kunnanvaltuutettu, Maaningan kunnanhallituksen vpj. sekä Pohjois-Savon liiton maakuntavaltuutettu, vuosien 2008-2012 varavaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen. Pia ei ole vielä Eduskuntavaaliehdokkaana, mutta kenties seuraavalla kerralla, kunhan hänen poikansa ovat isompia - 11,5 vuotiaalla pojalla on ADHD, joten vielä ei ole aika lisätöille. 11
OMAISHOITO: ARVO MITTAAMATON Omaishoitotilanne voi tulla perheeseen äkkipysähdyksellä. Perheenjäsen voi saada sairaskohtauksen tai perheeseen voi syntyä vammainen lapsi. Tapahtumia, joiden jälkeen kaikki muuttuu. Paljon avoimia kysymyksiä, paljon outoja apuvälineitä, paljon vaihtuvia viranomaisia ja vieraita ihmisiä. Pitäisi osata kysyä oikeita kysymyksiä, ymmärtää vastaukset ja opetella uusia asioita sekä tekemään asioita toisella tavalla ja ennen kaikkea on pakko jaksaa viedä arkea eteenpäin. Kelan tutkijan Sari Kehusmaan väitöskirjan mukaan suomalaiset ovat Euroopan ahkerimpia omaishoitajia. Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman mukaan jopa 1,25 miljoonaa ihmistä hoitaa omaisia ja tuttavia. Kaikkiaan omaishoitotilanteita on noin 300 000. Laissa omaishoitajaksi määritellään henkilö, joka on tehnyt läheisensä omaishoidosta kunnan kanssa toimeksiantosopimuksen, joita oli viime vuonna vain n. 40 000. Ikäihmiset rakennemuutoksen maksajiksi? Hallituksen rakennemuutoksiin ja julkisen sektorin säästöohjelmaan kuuluu vanhuspalvelulain muutos esitys siten, että kotiin annettavat palvelut olisivat jatkossa ensisijainen vaihtoehto laitoshoidon sijaan. Iäkkäiden henkilöiden pitkäaikainen laitoshoito toteutuisi vain lääketieteellisin perustein tai asiakas- tai potilasturvallisuuteen liittyvillä perusteilla. Kunnissa vähennetään laitoshoitoa ja se tarkoittaa väistämättä sitä, että myös omaishoidon tarve lisääntyy. Ministeri Huovinen totesi puheessaan eduskunnassa, että paine laitoshoitoon syntyy mm. hoitavien omaisten uupumisesta. 24/7 työtä ilman työehtosopimusta! Työelämässä työehtosopimuksissa määritellään mm. erilaisten taukojen pituus tai maksimi viikkotyömäärä. Omaishoitotyö on usein 24/7-työtä, ilman lakisääteisiä kahvi-, ruoka- tai lepotaukoja. Omaishoitajien oma jaksaminen on peruspilari onnistuneelle omaishoitosuhteelle. Omaishoitajat toivovatkin hartaasti lakisääteisiä terveystarkastuksia. Hallitus on panostanut omaishoitajiin hävyttömän vähän: vain vajaat 35 miljoonaa euroa. Samaan aikaan on rahaa virrannut Kreikkaan: Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojensiirto Kreikan valtiolle on ensi vuonna 27 miljoonaa. Tänä vuonna sinne sujahti 42 miljoonaa ja viime vuonnakin yli 40 miljoonaa euroa! Sopimuksen tehneellä omaishoitajalla on lakisääteinen oikeus kolmen vuorokauden vapaaseen kuukaudessa. Työelämässä työntekijä saa lomarahaa vietettyään lakisääteistä lomaa. Omaishoitaja sen sijaan maksaa sijaishoitopalveluista joita kunta järjestää. Hän siis maksaa voidakseen pitää lakisääteisiä vapaitaan! Pöyristyttävää! Yli 250 000 hoitosuhdetta kuuluu omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittamisen piiriin. Työkaveri voi omalle jäädessään hehkuttaa lomansa rentouttavaa vaikutusta. Ansiotyötä sekä omaishoitotyötä tekevän jäädessä ansiotyöhön kuuluvalle lakisääteiselle lomalle, omaishoitotyö jatkuu normaaliin tapaan. Omaishoitosuhteessa ei ole koskaan vapaata. Kova verotus kurittaa! Entä palkkio tästä työstä? Omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärä on 1.1.2015 alkaen 384,67/kk. Palkkiota verotetaan kovalla kädellä ja tämä tuleekin 12
ARVOSTUS NOLLA monille omaishoitajille yllätyksenä. Valtiovarainministeri Rinne vastasi omaishoitopalkkion verottomuudesta kysyttäessä, että hoitopalkkion veronalaisuus tuo kunnille ja valtiolle verotuloja, joita tarvitaan palveluiden rahoittamiseen. Eri reilua, kun samaan aikaan on laskettu, että yksi kotona hoidettu omaishoitotapaus säästää yhteiskunnalle jopa 30 000 50 000 euroa vuodessa. Lisäksi ministeri totesi vastauksessaan, että hoitopalkkion verovapaus olisi vastoin muiden työkorvauksia saavien verovelvollisten yhdenvertaista kohtelua ja ettei kysymys anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Näin nykyinen hallitus arvostaa omaishoitajia. Pätkiikö päättäjien muisti? Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä laati kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman, jossa linjattiin omaishoidon kehittämisen strategiset tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet. Loppuraportti luovutettiin peruspalveluministeri Huoviselle maaliskuussa. Tämän jälkeen kehittämistyö on pysähtynyt. Toimeenpanosta ei ole tehty poliittisia päätöksiä eikä omaishoidon järjestämis- ja rahoittamismalleista ole päästy yhteisymmärrykseen. Jääkö tämä jälleen historiaan yhtenä työryhmänä, jonka tulokset eivät koskaan johtaneet mihinkään? Omaishoitajien suuri ja aiheellinen kysymys onkin: Kuka muistaa omaishoitajaa vaalien jälkeen? Anne Louhelainen kansanedustaja FAKTAA OMAISHOIDOSTA Yli miljoona suomalaista auttaa tai hoitaa omaistaan. Noin 250 000 omaistaan hoitavista käy samanaikaisesti työssä. Omaishoidon tuesta virallisen sopimuksen on tehnyt noin 36 000 henkilöä. Keskimääräinen omaishoidon hoitopalkkio on noin 400 euroa kuukaudessa. Sopimuksen tehneistä hoitajista joka toinen on yli 65-vuotias Hoidettavista kaksi kolmasosaa on yli 65-vuotiaita. Lähes puolet hoidettavista tarvitsee apua vanhuuden hoidon tarpeen vuoksi. Lähteet: Stakes, Taloustutkimus 2008, Sotkanet-verkkopalvelu 13
Perusnaiset kokoontuivat Kuopiossa Anne Kekkonen Kansanedustaja Kimmo Kivelän tervehdys Vaili Jämsä Oulusta Vastavalittu Naisten puhee Kuopiossa pidettiin Perussuomalaisten Naisten syyskokous. Puheenjohtajaksi valittiin jälleen Marja-Leena LEP- PÄNEN yksimielisesti, samoin valittiin myös uusi hallitus toimikaudelle 2015. Eeva Tikkanen onnittelemassa Kaksipäiväinen syyskokous viikonloppu käynnistyi Kuopiossa puheenjohtaja LEPPÄSEN avaussanoilla. Kuopiosta oleva kansanedustaja Kimmo KIVELÄ tervehti runsaslukuista kokousväkeä ja puhui järjestötyön tärkeydestä. Koulutus ja yhteiset tapaamiset vahvistavat keskinäistä yhteyttä. Politiikka jos mikä on joukkuepeli. Kapellimestari ei voi johtaa jos joukkue sooloilee sillä kaikessa on muistettava yhteinen päämäärä. Ratkaisun avaimet ovat meillä. Teemmekö yhteistyötä vai ajattelemmeko vain itseämme. Suomalaisen demokratian ydin on se, että puoluejärjestelmä on vakaa. Elämän tunnot elämän sydänäänet ovat Perussuomalaista perusjuurevuutta. Sote uudistuksen vatvominen ei ole mikään Tarvajärven laatikkoleikki vaan ensisijalla tulee olla ihminen. Työ yrittäminen-välittäminen. Ihmisarvoista on kyse. Yhdessä me rakennamme entistä paremman Isänmaan. Kansanedustaja Kivelä kertoi myös olleensa taannoin Martta liitossa puhumassa ja loppujen lopuksi hän joutui liittymään Marttoihin. 14
Onnittelemmme uutta hallitusta njohtaja Marja-Leena Leppänen Toiminnanjohtaja Kirsi Kallio Kokous alkoi. Osanottajia oli ympäri suomea runsain joukoin. Uusia jäseniä oli myös liittynyt naisjärjestön riveihin. Naisjärjestömme kasvaa huimaa vauhtia. Naiset ovat ottaneet Perussuomalaisuuden omakseen. Syyskokouksessa valittiin perinteisesti järjestön puheenjohtaja vuodeksi 2015 sekä 16 henkinen hallitus varajäsesineen. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti jälleen Marja-Leena LEPPÄNEN. Hallitus jatkoi pienin muutoksin. Kokouksessa käytettiin runsaasti puheenvuoroja ja yksi aiheista oli vanhempien jaksaminen. Lastensuojelussa joka kolmas henkilö on epäpätevä. Keskustelun kirvoitti traaginen Kuopiossa tapahtunut lastensurma missä äiti surmasi kaksi pientä lastaan. Yrittäminen ja tulevat vaalit olivat myös keskustelun aiheena. Kokouspäivät eivät olleet pelkkää kokoustamista, vaikka se toki varsinainen pääasia Kuopiossa olikin. Vapaa-aika vietettiin kuulumisia vaihdellen, teatterissa käyden ja karaokea laulaen. Hyvän ja antoisan kokousviikonlopun jälkeen oli mukava lähteä kotia kohti uutta huomista luomaan. Kokousväkeä Auli Kangasmäki 15
Toiminnanjohtajan terveiset Lady in black Olen pohdiskellut mitä viime vuodesta jäi käteen. Päällimmäisenä mieleen tulee EU-vaalit ja siihen liittyvät toritapahtumat miten naiset olivat mukana toiminnassa tukien niin nais- kuin miesehdokkaitakin. Toisena mieleenpainuvana kokemuksena voi mainita naisten kevätkokouksen Tampereella, taisi olla lähes tulkoon ainut viikonloppu jolloin ei satanut, aurinko helli meitä matkalla Viikinsaareen kesäteatteriin. Kokous oli hyvä ja uusia kasvoja tuli mukaan toimintaan, mikä on hyvä jotta toiminta kehittyy. Kolmantena mainitsemin arvoisena oli naisten valtakunnallinen tapahtuma Turussa. Samaan aikaan oli turun messukeskuksessa messut, joissa naisilla oli osasto. Osastolla oli talkooväkenä mukana työntekijöiden lisäksi Varsinais- Suomen aktiiviset naiset, suuri kiitos vielä heille mukanaolosta! Byrokratian kukkasia Turussa järjestettiin suomalaisen yrityksen Muotikuun valmistamien vaatteiden muotinäytös, josta paikalla olleet naiset pitivät. Vaatteet ja asusteet olivat kauniita ja oli myös paikalle tulleet naiset sekä miehet laittautuneet hienoksi iltaa varten, kuten minäkin - Lady in black. Tämä oli ihana viikonloppu ja mielestäni oli kiva keskustella ihmisten kanssa välillä muustakin kuin politiikasta, ihmiset olivat iloisia ja nauttivat illasta, tuona viikonloppuna ainakin minä tutustuin paremmin naisiin jotka olen tuntenut pintapuolisesti, nyt vähän syvemmältä. Erityiskiitos pitää vielä kerran mainita Hannuloille, joiden ansiosta Turun torilla on teltalla väkeä mm. lettuja jonotettiin. Neljäntenä mieleen nousee ennen syyskokousta odotin että vihdoinkin yli tuhannen jäsenen rajapyykki rikkoutuu, mutta ei vielä silloin. Olin toisaalta innoissani asiasta, mutta toisaalta peloissani, koska olimme tilanneet jo joululahjat kaikille kattojärjestöön kuuluville naisille (vaaleanpunainen fleece pipo) ja niitä oli tilattu 1000 kappaletta. Pipot riittivät juuri ja juuri ja niiden postitus on jäänyt yhtenä urakkana mieleen, tästä myös kiitos Tiinan miehelle ja hänen pojalleen, jotka olivat suurena apuna. Jouluna päätin rauhoittua, levätä sekä tavata rakkaimpiani ja mielestäni siinä onnistuinkin hyvin muutamaa muuttolaatikkoa lukuun ottamatta. Toivottavasti jokainen on ehtinyt jouluna rauhoittua sekä tavata rakkaimpiaan, jotta jaksetaan käydä innolla eduskuntavaalit läpi. Kevätkokous suunnittelu terveisin Toiminnanjohtaja Martti Mölsä (ps) mainitsee Punkalaitumen Vehkajärven, jossa harrastetaan kunnan uimarannalla avantouintia. Muutama vuosi sitten terveystarkastaja teki katselmuksen ja vakavalla naamalla silloiselle saunan lämmittäjälle esitti, että avannon (noin 2X2 metriä) reunalle on hommattava pelastusvene, Martti Mölsä toteaa 16
Sudokussa on vain yksi sääntö! jokaiseen ruudukon pysty- ja vaakariviin sekä 3x3 solun muodostamaan ryhmään tulee sijoittaa luvut 1-9 tismalleen yhden kerran. Helppo Keskivaikea Vaikea Edellisen numeron Sudoku ratkaisut. Oikeat vastaukset lehden seuraavassa numerossa. 17
Toiminnanjohtaja KIRSI KALLIO Alueet (Kunnat): Helsinki, Varsinais-Suomi (Aura, Kaarina, Koski Tl, Kustavi, Kemiönsaari, Laitila, Lieto, Loimaa, Parainen, Marttila ja Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, Somero, Taivassalo, Tarvasjoki, Turku, Uusikaupunki sekä Vehmaa). puhelin: 0400 917 353 E-mail: kirsi.kallio@perusnaiset.fi YHTEYSHENKILÖITÄ Aluevastaava OUTI VIRTANEN Alueet (kunnat): Uusimaa (Askola, Espoo, Hanko, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Loviisa, Lohja, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa, Vihti), Etelä-Savo (Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Kerimäki, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Savonlinna, Sulkava) ja Häme (Asikkala, Forssa, Hartola, Hattula, Hausjärvi, Heinola, Hollola, Humppila, Hämeenkoski, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Kärkölä, Lahti, Loppi, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Riihimäki, Sysmä, Tammela, Ypäjä) ja Kymi (Hamina, Iitti, Imatra, Kotka, Kouvola, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Miehikkälä, Parikkala, Pyhtää, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Taipalsaari, Virolahti). puhelin: 040 673 7523 E-mail: outi.virtanen@perusnaiset.fi Aluevastaava HELENA OJENNUS Alueet (kunnat): Pirkanmaa (Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kihniö, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi), Satakunta (Eura, Eurajoki, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kiikoinen, Kokemäki, Köyliö, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Rauma, Siikainen, Säkylä, Ulvila) Etelä-Pohjanmaa (Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kuortane, Kurikka, Laihia, Lappajärvi, Lapua, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Seinäjoki, Soini, Teuva, Töysä, Uusikaarlepyy, Vaasa, Vimpeli, Vähäkyrö, Vöyri, Ähtäri). puhelin: 0400 236 154 E-mail: helenaojennus@luukku.com Aluevastaava PIA PENTIKÄINEN Alueet (kunnat): Kainuu (Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi, Vaala), Keski-Suomi (Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Kannonkoski, Karstula, Keuruu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kuhmoinen, Kyyjärvi, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Toivakka, Uurainen, Viitasaari, Äänekoski), Pohjois-Karjala (Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kesälahti, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi, Valtimo) ja Pohjois-Savo (Iisalmi, Juankoski, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Maaninka, Nilsiä, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Vesanto, Vieremä). puhelin: 040 669 3661 E-mail: pia.pentikainen@perusnaiset.fi Aluevastaava SINIKKA JYLHÄ Alueet (kunnat): Lappi (Enontekiö, Inari, Kemi, Keminmaa, Kemijärvi, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Pelkosenniemi, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Simo, Sodankylä, Tervola, Tornio, Utsjoki) ja Pohjois-Pohjanmaa (Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto, (Haukipudas), Ii, Kalajoki, Kempele, (Kiiminki), Kuusamo, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Nivala, Oulainen, Oulu, (Oulunsalo), Pudasjärvi, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Taivalkoski, Tyrnävä, Utajärvi, Vihanti, (Yli-Ii), Ylivieska) ja Keski-Pohjanmaa (Halsua, Kannus, Kaustinen, Kokkola, Kruunupyy, Lestijärvi, Luoto, Perho, Pedersöre, Pietarsaari, Toholampi, Veteli). puhelin: 040 936 7799 E-mail: sinikka.jylha@perusnaiset.fi 18
Puheenjohtaja Marja-Leena Leppänen 0400 912 422 marja-leena.leppanen@perussuomalaiset.fi PERUSSUOMALAISET NAISET RY HALLITUS 1. varapuheenjohtaja Kike Elomaa 09 432 3022 ritva.elomaa@eduskunta.fi Maarit Nurmi 2. varapuheenjohtaja Anne Louhelainen 09 432 3096 anne.louhelainen@eduskunta.fi : Maarit Tuomi Sihteeri Iiris Peltomaa 045 898 5400 sihteeri@perusnaiset.fi Anita Koivu Taloudenhoitaja Auli Kangasmäki 0400 917 354 auli.kangasmaki@perussuomalaiset.fi Minna Kankkonen Laura Huhtasaari laura@huhtasaari.com Taina Lehtonen Kirsi Kallio 0400 917 353 kirsi.kallio@perusnaiset.fi Päivi Sivenius Tuula Kuusinen 040 5045 808 kuusinen.tuula@gmail.com Annikki Finning Sari Martniku sari.martniku@gmail.com Arja Niemelä Minna Mäkinen Eila Sahala Marja-Liisa Riihimäki 040 865 4629 marja-liisa.riihimaki@netikka.fi Irma Kemppainen Jaana Sankilampi jaana.sankilampi@wippies.fi Pia Pentikäinen Maija Saimalahti 050 347 5714 maisaima@welho.com Jaana Manninen Susanna Nevalainen 0400 172 326 susanna.nevalainen@k2.fi Minna Reijonen Helena Ojennus 0400 236 154 helenaojennus@luukku.com Sari Henriksson Outi Virtanen 040 673 7523 outi.virtanen@perusnaiset.fi Taina Huisko Sinikka Jylhä 040 936 7799 sinikka.jylha@perusnaiset.fi Vaili Jämsä-Uusitalo WWW.PERUSNAISET.FI 19
JÄSENHAKEMUS PERUSSUOMALAISET NAISET RY Haluan liittyä Perussuomalaiset Naiset ry:n jäseneksi. Olen Perussuomalaiset rp:n jäsen. Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Osoite: Puhelin: Sähköposti: Päiväys ja allekirjoitus: Palauta lomake täytettynä ja allekirjoitettuna osoitteeseen Perussuomalaiset Naiset ry Mannerheimintie 40 B 56 00100 HELSINKI