KURIKKA SYVÄNOJANKYLÄ KUIVAMÄKI Kivikautisen asuinpaikan kaivaus Ville Luho 966
Kertomus K u r i k a n S y v ä o j a k y ä n K u i v a m ä e n kivikautisenasuinpaikan kaivauksesta 8~7.-2.79966 Kertomukseen liittyvät lö~döt KM 7078:-70 karttaliite valokuvat f.o 3333~-333'3E ----... Asuinpaikka sijaitsee Kurikan Syväojan kylässä mv~ Yrjö Jussilan omis tamalla Kuivamäellä, Kurikan kirkolta n~ 4~6 km linnuntietä eteläkaakkoon (SSO)o Syksyllä 964 o~i maanviljelijänpoika Jorma Jussila löytänyt paikalta asuinpaikkaan viittaavia merkkejä {7078:67-68 ~ iskukivi ja kolme iskukiven kappaletta, kvartsia)~ kohdalta, joka kesällä 96i oli heinäpeltona~ mutta joka oli kaksi vuotta aijemmin ollut perunamaanao Käydessäni 2~7~966 paikalla löysin heinäpellon viereiseltä perunamaalta sädekiviliuskeisen kaitataltan katkelman (7078:59)$' rikkanaisen hioime n (7078:60)-. hioimen kappaleen (7078: 6) sekä joukon kvartsiesineitä ja -iskennäisiä (7078:62-65). Koska paikka osoittautui jo pikatarkastuksessa antoisaksi, päätin suorittaa sillä tarkempia tutkimuksia, mikä tapahtui Kurikan kunnan ja Kurikka- Seuran myötävaikutuksella ajalla 8.7.-2~7. 966. Apulaisinani toimivat opiskelijat Liisa Saalasti ja Helena Rinta-Paavola. Asuinpaikka sijaitsee siis Kurikan kunnan Syväojan kylässä Kuivamäkitilan perunamaalla, Syväojan kylästä Myllykylään päin johtavan maantien luoteispuolella, Jussilasta no 950 rn pohjoisluoteeseen (NNW) ja mainitusta maantiesta n. 00 m luoteeseen (maantien ja ko,. pellon välissä on metsikkö)~ Asuinpaikkaan viittaavia merkkejä on löydetty myö ~ maantien kaakkoispuolella olevalta Jussilan omistamalta ruispellolta (7078:69-70)t sekin on Kuivamäkeä, mutta erillinen asuinpaikka kuin se, millä tutkimukset suoritettiin. Tuon aivan maantien laidassa sijaitsevan asuinpaikan keksi hurn.kand. Lasse Laaksonen inventoidessaan Kurikan kiinteitä muinaisjäännöksiä.
2o Löytöpaikka oli~ kuten sanottu, perunamaanao Sitä rajoitti luoteessa mäntymetsikkö. Rinne vietti koilliseen~ Paikalla avattiin 2m 2 Ruokamullan vahvuus oli 0-20 cm; sen alla oli keltaisen ruskea kivinen hiekkao Löydökset olivat osaksi ruokamultakerroksessa, osaksi sen alla olevassa hiekassa. Ruokamullan alla olleen koskemattomana säilyneen kivikautisen kulttuurikerroksen vahvuus vaihteli 5 cm:stä JO cm:iin ollen ohuinta kaivausalueen ylä- eli lounaisosassa ja vahvinta alueen koillisosassag. Kiinteitä muinaisjäännöksiä paljastui vain yksi: pyöreä~ ne JO cm:n läpimittainen hiili-nokiläiskä, jonka vahvuus oli 6 cm4 Se tuli näkyville kulttuurikerroksen pohjaosasta rlludussa I:4 no 20 cm syvältä maanpinnasta. Kyseessä lienee paalunsija~ Löydöksiä kertyi seuraavasti: tasatalttoja 2 kpl kivilajiesineiden katkelmia ~~ hiointen katkelmia oo ~ saviastiain palasia ~ ~ oo 2 J 2J ft k v a r t s i a satunnaismuotoisia kaapimia ~ ~ lastukaapimia... o.... o o-. o o. a o o e> säleytimien kappaleita säleydinlevyjä 4 säleiden katkelmia ~ ~ ~ 0 0 ~ 0 iskukiviä,... 9 q o. iskukivien kappaleita käyttöjälkisiä iskennäisiä R o iskennäisiä 4 J J 4 4 83 tt tt II tt II kvartsiitti-iskennäisiä ~~~? limsiöiskennäisiä e ~ +... - - - - - - - - --. --.................. 53 II n
Tasataltoista on toinen (7078:56) lähinnä ns_. eteläsuomalaista tyyppiä mutta normaalia kapeampi, eikä sen teränlaskukohta ole yhtä jyrkkä ja yhtä terävästi taittuva kuin varsinaisessa eteläsuomalaisessa tyypissä, mistä se eroaa myös kivilajiltaano Se on näet tehty v i h e r t ä v ä harmaasta kivestä~ - Toinen tasataltta (7078:58) on kapea, poikkileikkaukseltaan nelikulmainen ja vain terältä hiottu; kyljissä ja lappeilla on hiukan hiastua pintaa~ Sekin on vihertävän harmaata kiveäo Kivilajiesineiden katkelmista on toinen kaitateräisen tasataltan teräpuolisko (7078:59) ja toinen tuuramaisen kirveen teräpuoli (7078:57) Jälkimmäinen on pinnalta rapautunut, kiillepitoi.sta harmaata kiveä, mis sä on isohkoja tummia rakeita tai kiteitä~ Hiointen kappaleista on yksi punertavaa hiekkakiveä (7078:6-) ja kaksi vihertävää kvartsiittimaista (?) kiveä (7078:53,60)<?, Saviastiain palasista on vain seitsemässä selvästi erottuvaa koristelua, loput ovat ulkopinnalta rapautuneita~ Nissä erottuu kolmenlaista koristelukuosia: ~ lyh.yi tä pystysuoria kiarrenuorapainantei ta, jotka muodos tavat astiaa horisonttaalisesti kiertäviä vöitä; kuopat on painettu kierrenuorapainanteiden päälle (7078:0, 6) ~ - 2Gt Leveähampaista kampa leima (?) painannetta; kuopat painettu muun koristelun päälle (7078:3: - J~ Ikäänkuin kaitataltan terällä tehtyjä horisonttaalisia vyöpainanteita, joiden päälle on painettu kuoppia {7078:47). As~iat ovat olleet melko isokokoisiao Ainakin astiassa koristelukuosi on ollut suora laitao Sen reuna on päältä tasainen ja vailla koristelua (7078:0)~ Monista palasista näkee että astiat on koottu leveähköistä vöistä, jotka on liitetty toisiinsa ponttaustekniikalla (7078:2,.3.a 47,5) 0 Savi on karkeata~ sekoitusaineena on käytetty hiekkaa ja kivisiruja. Joissakin paloissa on savi sisältä mustaa (7078:6~5), ja joissakin paloissa on pinnalla hiukan punaväriä {7078:0,2). Yleisin värisävy on kellertävän harmaa. Kaikki edellä kuvatut piirteet osoittavat, että kyseessä on varhainen kampakeramiikka_. Äyräpään tyylivaihe I:9> Tuossa suhteessa asuinpaikka liittyy Kurikassa aikaisemmin tutkittuihin asuinpaikkoihin (Keski-Jyrä,
4.. Kaistila Jäniskallio, Rajala-Puskaj Vierikko) ja on siten kuudes Etelä-Pohjanmaalla tutkittu tyylivaiheen I asuinpaikka. Kvartsiesineistö on vaatimatono Säleydinesine (7078:) on nso suora ristikkäisteräinen kaksoistasatalttao Säleytimen kappale on peräisin lattean sylinterimäisestä säleytimestä (7078~46)., Säleydinlevy on isketty sylinterin muotoisesta säleytimestä (7078:8). Säleiden katkelmat (7078:32~4~64) ovat kaikki poikkileikkaukseltaan kolmiomaisia.. Iskukivistä on kaksi (7078:49,68) luontaisia kvartsimukuloita,. joita on sellaisinaan käytetty vasarakivinä; kolmas iskukivi on muodoltaan pitkäkäs (7078:67). Iskukivien kappalaista on yksi. lohjennu pallomaisesta iskukivestä (7078:4)o - Kvartsi on laadultaan enimmäk.seen hyvääa Limsiö- eli pii-iskennäinen (7078:8) on lastu pienestä pyöreähköst ~ mukulasta nso Imatran kiveäo Palaneet luunsirut vaikuttavat nisäkkäiden luilta; kalan nikamat ja ruodot niiden joukosta puuttuvat. Kaksi niistä saattaa olla luuesineen sirua (7078:26 - kaksi yhteen sopivaa pientä sirua~ 7078t48)o Asuinpaikan kulttuurikerroksen alarajaa ei ole vielä määrätty~ mutta asuinpaikan korkeus on ilmeisesti sama kuin tutkitun alueen alapuolella erottuvan heikosti muodostuneen rantakivikon korkeus eli 74~8 n ympo (vaakittu 2~7~966)~ kivikon alapuolella maa muuttuu tasaiseksi~ Asuinpaikka sijaitsee tuon mukaan korkeammalla kuin aikaisemmin tutkitut Kurikan varhai.skampakeramiset asuinpaikato Onko se niitä myös arkeologisesti vanhempi ei ole tutkitun alueen pienuuden takia ratkaistavissa. Paikalla olisi suoritettava lisäkaivauso Helsingissä 2 pnä ta~nikuuta 967 ltdtrklc Ville Luho
kuva S: frvnkkar Srva',c;'a, lrv/tlttm i k,r ka.wet.m4 ~., 3333 rvvt:t &,., kr.n,-kkw.,.syvtinc;a.., </rc; / vnl'li -:, <~~ ~. ;: 3'3'33 '?- -;,,) II ' rv rf kv.fk, S y /tt-rl oj~ 'lr v/ v Af'tJ.t k,- ~~~~~ ~ rn~~ ~ _;.:JJ.:JJi
3. fvva /, r vriklra Sy v~ -,.~ lrv,-..-q,,;.j:ti ~ ~~ :-.euz- ~ F. J JJ ~ ~tt ~. kvr/kkot.,fyl/å-n#f'å, -tv/varnctln: F'.JJJJJ :>, -kuva. 3. irvn'kkc.,.sy v~ 'nojc..., kv/va,.,;. k,'. ;: 3 3 3J't /ruv~j.it, k vr/kk~a, Syv;.,,cj.:..., rv/v~,,.,d -k. : 'k~~ ~-~~a... ~~ ~~. T-3333~ -