Iisak Lupauksen lapsi Toni Taiveaho Ver.1.1 1. Johdanto Niilo Tuomenoksa kirjoittaa: Iisak oli hiljainen mies, jonka hiljaisuus ei kuitenkaan merkinnyt sisäisen elämän niukkuutta ja voimattomuutta. Syvät vedet ovat levollisimpia. Räkättävä ja alituisesti parpattava ihminen on kuin tyhjä tynnyri, joka kovasti kolisee. Iisak oli toisenlainen jo luonteeltaan, mutta syvä uskonnollinen elämä, järkyttävä uhriaie Moorian kukkulalla sekä rakastetun äidin kuolema olivat tuoneet hänen sisäiseen elämäänsä voimakkaita ja painavia asioita. Mitä enemmän sisäinen elämämme sellaisia asioita joutuu haltuunsa ottamaan, sitä enemmän se niihin pitäytyy, niissä askartelee, mutta myöskin sitä vähemmän saa aikaa ja omaa halua liikkua pintaelämässä, arkisen touhun pikkunäperryksissä. 1 2. Syntymä Sata vuotta täyttävä Abraham naurahti kun Jumala kertoi hänelle, että hänen 90 vuotta täyttävä vaimonsa saisi pojan (1.moos.17:17 19). Abraham kuitenkin uskoi Jumalan lupauksen: Niin on jälkeläistesi luku oleva (Room.4:18). Myös Saara naurahti asiaa (1.moos.18:10 13). Jumala käski Abrahamia antamaan Saarasta syntyvälle pojalleen nimen Iisak (17:19), mikä merkitsee hebreaksi hän nauraa. Abraham totteli asiassa Jumalaa (21:3). Kun lupauksen lapsi Iisak oli syntynyt lupauksen mukaisesti, Saara sanoi, että Jumala on saattanut hänet naurunalaiseksi. Kuka ikinä saa tämän kuulla, se nauraa minulle. (21:6). Tämä nauru ei kuitenkaan ole vahingoniloista naurua. Isak syntyi noin 2067 ekr 2. Hänen isänsä Abraham ympärileikkasi poikansa kahdeksantena päivänä syntymästä (1.Moos.21:4). Iisak vieroitettiin, (eli hän pärjäsi ilman äidin rintaa), noin2 3 vuoden iässä 3. 3. Ilvehtiminen Saara oli ollut hedelmätön kunnes Jumala oli luvannut hänelle jälkeläisen. Saara oli antanut orjattarensa Haagarin Abrahamille sivuvaimoksi. Haagar synnytti Ismailin, mutta hän ei ollut luvattu lapsi. Luvattu lapsi oli ihmeen kautta 90 vuotiaasta Saarasta syntynyt Iisak. Saara näki nuoren Ismailin ilveilevän. Vastakkainasettelu luvatun lapsen ja orjattaren lapsen (tai etenkin heidän äitiensä) välillä johti Haagarin ja Ismailin karkotukseen. Ismail oli uhka perijälle jonka Jumala oli valinnut. Jumala lupasi myös Ismailista, Abrahamin jälkeläisestä, suuren kansan (21:13), mutta ainoastaan Iisakista sinä saat nimellesi jälkeläiset. (21:12). 1 Niilo Tuomenoksa.1927. Raamatun naiskohtaloita. s.44 2 Uuras Saarnivaara. 2002. Voiko Raamattuun luottaa? s.117 3 John F. Walvoord & Roy B. Zuck. 1988.The Bible Knowledge Commentary. Old Testament. s. 62
Galatalaiskirjeessä Paavali kuvaa Haagarin poikaa Ismailia orjattaren pojaksi joka syntyi lihan mukaan. Saaran poikaa Iisakia Paavali kuvaa vapaan naisen pojaksi joka syntyi lupauksen voimasta. (Gal.4:22 23). Paavali käyttää kuvainnollista puhetta (4:24) verratessaan Haagaria ja Saaraa kahteen liittoon. Paavali puhuu kahdesta Jerusalemista, orjuuden vallassa olevasta ja vapaasta. Haagar on kuva Siinain vuoren lakiliitosta (vanhasta liitosta) joka synnyttää orjuuteen. (Gal.4:24 25) Saara on kuva Uudesta liitosta, taivaallisesta vapaudesta johon Kristus on vapauttanut uskovat. Jeesukseen uskovat ovat lupausten lapsia niin kuin Iisak.(Gal.4:26 5:1). Ja te, veljet, olette lupauksen lapsia, niinkuin Iisak oli. Mutta niinkuin lihan mukaan syntynyt silloin vainosi Hengen mukaan syntynyttä, niin nytkin. Mutta mitä sanoo Raamattu? Aja pois orjatar poikinensa; sillä orjattaren poika ei saa periä vapaan vaimon pojan kanssa. Niin me siis, veljet, emme ole orjattaren lapsia, vaan vapaan. (Gal.4:28 31) 4. Jumala on katsova itselleen lampaan polttouhriksi " Ota Iisak, ainokainen poikasi, jota rakastat, ja mene Moorian maahan ja uhraa hänet siellä polttouhriksi vuorella, jonka minä sinulle sanon". (1.Moos.22:2) Abraham totteli ja lähti matkaan. Beersebasta Moorian vuorelle oli matkaa noin 80 km. Matka oli eittämättä vaikea ja hiljainen. 4 Kolmantena päivänä he näkivät paikan kaukaa. Loppumatkan vuorelle Abraham kulki ilman palvelijoita kaksistaan Iisakin kanssa. Iisak kantoi selässään polttouhripuut. (22:1 8) Abraham sitoi poikansa ja pani hänet alttarille halkojen päälle (22:9 10). Iisak uhrattavana oli kuuliainen ja alistui. Hänen uskonsa oli häkellyttävä. Hänen isänsä oli sanonut: Jumala on katsova itselleen lampaan polttouhriksi (22:8) Iisakia on verrattu Kristukseen, joka kantoi oman ristinsä ja oli kuuliainen kuolemaansa asti: hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, hamaan ristin kuolemaan asti. (Fil.2:8) Iisakin, lupauksen lapsen uhraaminen oli Jumala koetus, jonka Abraham läpäisi. Abraham uskoi, että Jumala olisi voimallinen herättämään kuolleen poikansa eloon (Hebr.11:17 19). Herran enkeli puuttui asiaan kun Abraham oli jo tarttunut veitseen (22:10 12). Pensaaseen sarvista takertunut oinas oli sopiva uhri (22:13). Iisak oli uhratessa eri lähteistä riippuen eri ikäinen. Oletettavaa on, että hän oli joko nuori aikuinen tai aikuistumisen kynnyksellä. 5. Äidin kuolema Iisakin äiti kuoli 127 vuoden iässä. Iisak oli silloin 37 vuotias (17:17, 23:1). 6. Rebekka, Iisakin ainoa ja rakas vaimo Abrahamin palvelija haki Iisakille vaimon Abrahamin suvun luota Mesopotamian Naahorin kaupungista. Jumala johdatti palvelijan askelet Abrahamin veljen kotiin. Tulevalta vaimolta, Rebekalta kysyttiin, tahtoiko hän lähteä tämän miehen kanssa, johon Rebekka vastasi: Tahdon. Kun Rebekasta tuli Iisakin vaimo, oli Iisak 40 vuotta (25:20). Ja Iisak vei Rebekan äitinsä Saaran majaan ja otti hänet luokseen, ja hänestä tuli hänen vaimonsa, ja hän rakasti häntä. Niin Iisak sai lohdutuksen äitinsä kuoltua. (24:67) 4 John F. Walvoord & Roy B. Zuck. 1988.The Bible Knowledge Commentary. Old Testament. s. 64
Myöhemmin Gerarissa Iisak syyllistyi valheeseen, kun hän sanoi vaimoansa Rebekkaa siskokseen. Iisak pelkäsi, että hänet tapettaisiin kauniin vaimonsa aviomiehenä. (26:7) Aiemmin Jumala oli luvannut olla hänen kanssaan ja siunata häntä (26:3). 7. Isän kuolema ja omaisuus Abraham kuoli 175 vuoden iässä. Iisak ja Ismail hautasivat isänsä Makpelan luolaan johon oli haudattu Abrahamin Saara vaimo. (25:5 10). Abraham oli antanut kaiken omaisuutensa Iisakille (25:5). Myöhemmin Iisakin omaisuus entisestään kasvoi. Hänestä tuli hyvin rikas (26:13). 8. lapsettomuus ja lapset Iisakin vaimo Rebekka oli hedelmätön eikä saanut lasta. Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, ja Jumala kuuli rukouksen. Kahdenkymmenen vuoden odotuksen jälkeen heille syntyi kaksoset: Esau ja Jaakob. (25: 21 26). Esausta tuli taitava metsästäjä, arojen mies. Jaakob sitä vastoin viihtyi paremmin kotosalla. Iisak rakasti enemmän Esauta, koska hän söi mielellään metsän riistaa, mutta Rebekka rakasti enemmän Jaakobia. (25:27 28) 9. Jumalan lupaus Maahan jossa Iisak asui, tuli nälänhätä. Iisak meni Gerariin. Siellä Herra ilmestyi hänelle ja Hän antoi samat lupaukset kuin oli antanut Abrahamille: Jumalan läsnäolon, siunauksen, luvatun maan omistuksen ja jälkeläisiä kuin taivaan tähtiä. Ja Herra ilmestyi hänelle ja sanoi: "Älä mene Egyptiin, vaan jää asumaan maahan, jonka minä sinulle sanon. Oleskele muukalaisena tässä maassa, ja minä olen sinun kanssasi ja siunaan sinua. Sillä sinulle ja sinun jälkeläisillesi minä annan kaikki nämä maat ja pidän valan, jonka minä olen vannonut sinun isällesi Aabrahamille. Ja minä teen sinun jälkeläistesi luvun paljoksi kuin taivaan tähdet ja annan jälkeläisillesi kaikki nämä maat, ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki kansakunnat maan päällä, sentähden että Aabraham kuuli minua ja noudatti, mitä minä noudatettavaksi annoin, minun käskyjäni, säädöksiäni ja opetuksiani." (1.Moos.26:2 5) Ja Herra ilmestyi hänelle sinä yönä ja sanoi: Minä olen sinun isäsi Aabrahamin Jumala; älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi ja siunaan sinua ja teen sinun jälkeläistesi luvun suureksi palvelijani Aabrahamin tähden. (1.moos.26:24) Maan omistus kattoi Abrahamin (silloin vielä Abram) kanssa tehdyn liiton mukaan koko Kanaanin maan Egyptin virrasta aina Eufrat virtaan saakka (15:18). Abrahamille annetut lupaukset ja lupausten vahvistukset: 1.moos.12:1 3, 12:6 7, 13:14 17, 15:1 21, 17:1 14, 22:15 18. 10. Rikas mutta armollinen Iisak oli rikas isänsä Abrahamin antaman omaisuuden tähden (25:5). Mutta asetuttuaan Gerariin Iisakista tuli hyvin rikas (26:13). Kuningas Abimelek oli lisäksi antanut käskyn, että joka koskee iisakiin tai hänen vaimoonsa, se on kuolemalla rangaistava (26:11). Iisakin, muukalaisen, suuri omaisuus aiheutti filistealaisissa kateutta, ja niin he täyttivät Iisakin isän Abrahamin aikoinaan kaivamat kaivot mullalla.(26:14 15). Nahistelu vesikaivoista oli ollut valloillaan myös Abrahamin aikoina (21:25). Iisak siirtyi toiseen paikkaan, mutta sielläkin paimenten kesken syntyi riita kaivoista ja veden omistusoikeudesta. Iisak siirtyi kunnes löytyi paikka missä riitaa ei syntynyt. (26:20 22). Lopuksi Iisak meni Beersebaan.
11. Liitto Abimelekin kanssa Filistealaisten kuningas Abimelek lähestyi ystävänsä ja sotapäällikkönsä kanssa Iisakia. He halusivat tehdä liiton Iisakin kanssa, koska he olivat nähneet, kuinka Herra oli hänen kanssansa. He sanoivat, että Iisak on Herran siunattu (26:26 29). Aikoinaan Abrahamkin oli tehnyt liiton Abimelekin kanssa (21:22 32). Kyseessä oli mitä ilmeisimmin eri Abimelek kuin Abrahamin aikana, vaikka sotapäälliköäkin kutsuttiin samalla nimellä. 5 12. Heetin tyttäret Rebekan pelisilmä? Neljänkymmenen vuoden iässä Esau otti vaimokseen Kanaanin maasta Heetin tyttäristä Jehuditin ja Baasematin. Näistä vaimoista tuli iisakille ja Rebekalle katkera suru (26:34 35). Esau huomasi, että Kanaanin tyttäret olivat hänen isälleen vastenmieliset (28:8). Kun myöhemmin Jaakob oli lähtemässä pakoon Esauta ryöstettyään häneltä isänsä siunauksen, sanoi Rebekka Iisakille: Minä olen kyllästynyt elämääni Heetin tyttärien tähden. Jos Jaakobkin ottaa vaimon Heetin tyttäristä, tässä maassa syntyneen, sellaisen kuin nämä, niin mitä varten minä enää elän? (1.moos.27:46), Iisak siunasi Jaakobin vaimonhakumatkalle Mesopotamiaan. Pakomatkan luonne oli muuttunut. (28:1 5). Toki Iisak halusi suojella poikaansa Jaakobia verenvuodatukselta. 13. Huijattu siunaus perhedraama Vanhana Iisakin silmät alkoivat hämärtää (27:1). Ennen kuolemaansa hän halusi siunata Esaun, poikansa jota hän erityisesti rakasti, ja joka oli syntynyt kaksosista ensin (25:25 28). Ennen lastensa syntymää Jumala oli sanonut Rebekalle, että vanhempi palvelee nuorempaa (25:23). Lisäksi Esau oli myynyt esikoisuutensa Jaakobille (25:33). Jaakob petti Iisakia. Hän esiintyi äitinsä Rebekan neuvojen mukaan huonosti näkevän isänsä edessä Esauna, ja näin riisti Iisakin siunauksen veljeltään (27:18 29). Jaakob valehteli olevansa Esau (27:19, 24) ja että Jumala oli antanut metsästysmenestyksen (27:20). Jaakobin riistämä siunaus jota ei voitu peruuttaa: Jumala antakoon sinulle taivaan kastetta ja maan lihavuutta, jyviä ja viiniä yllin kyllin. Kansat palvelkoot sinua, kansakunnat sinua kumartakoot. Ole veljiesi herra, ja äitisi pojat kumartakoot sinua. Kirottu olkoon, joka sinua kiroaa, siunattu, joka sinua siunaa." (27:28 29) Kun Iisakille selvisi, että kyseessä oli petos, hän säikähti kovin (27:33). Siunaus meni väärälle miehelle, vai menikö (vrt. 25:23). Siunauksen riistäminen oli Esaulle kova paikka. Hän kysyi Iisakilta: Eikö sinulla ole mitään siunausta minun varalleni? (27:36) Esau korotti äänensä ja itki (27:38). Iisakin siunaus Esaulle: Niin hänen isänsä Iisak vastasi ja sanoi hänelle: Katso, sinun asuinsijasi on oleva kaukana lihavasta maasta ja vailla taivaan kastetta ylhäältä. Miekkasi varassa sinä olet elävä ja palveleva veljeäsi. Mutta valtoimena kierrellen sinä riisut hänen ikeensä niskaltasi. (27:39 40) 5 Uuras Saarnivaara. 2002. Voiko Raamattuun luottaa? s.120
Esau halusi tappaa veljensä siunauksen takia (27:41). Näytti siltä että edessä olisi Jaakobin pakomatka. Rebekka, Jaakobin äiti, valitti heettiläisistä tyttäristä miehelleen Iisakille ja niin Iisak siunasi Jaakobin vaimon hakureissulle Mesopotamiaan. Jaakobin pakomatkasta tuli vaimonhakumatka. Iisakin toinen siunaus Jaakobille: Ja Jumala, Kaikkivaltias, siunatkoon sinua ja antakoon sinun tulla hedelmälliseksi ja lisääntyä, niin että sinusta tulee suuri kansojen joukko. Ja hän suokoon sinulle Aabrahamin siunauksen, sinulle ynnä sinun jälkeläisillesi, että saisit omaksesi maan, jossa sinä muukalaisena asut ja jonka Jumala on antanut Aabrahamille." (28:3 4) 14. Iisakin kuolema Iisak kuoli 180 vuotiaana elämästä kyllänsä saaneena Mamressa Hebronissa missä hän oli asunut isänsä Abrahamin kanssa muukalaisina. Hänen poikansa Jaakob ja Esau hautasivat isänsä (35:27 29). Iisak kuoli noin vuonna 1887 ekr. Niinpä hänen elinikänsä kattoivat noin vuodet 2067 ekr 1887 ekr) 6 15. Uskova on lupauksen lapsi Jumala lupaa, että joka uskoo Hänen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen, saa iankaikkisen elämän. Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. (Joh.3:16) Uskova on lupauksen lapsi niin kuin Iisak oli. Ja te, veljet, olette lupauksen lapsia, niin kuin Iisak oli. (Gal.4:28) 6 Uuras Saarnivaara. 2002. Voiko Raamattuun luottaa? s.123