Finanssivalvonta on vahvistanut nämä säännöt 31.10.2016 ja ne ovat tulleet voimaan 7.12.2016. SIJOITUSRAHASTO UB LCR KORKO - SÄÄNNÖT 1 Sijoitusrahasto Sijoitusrahaston nimi on Sijoitusrahasto UB LCR Korko, ruotsiksi Placeringsfonden UB LCR Ränta ja englanniksi UB LCR Income Fund (jäljempänä Rahasto). 2 Rahastoyhtiö Rahastoa hallinnoi UB Rahastoyhtiö Oy (jäljempänä Rahastoyhtiö). Rahastoyhtiö edustaa omissa nimissään Rahastoa, toimii sen puolesta Rahastoa koskevissa asioissa ja käyttää Rahastossa olevaan omaisuuteen liittyviä oikeuksia. 3 Asiamiesten käyttäminen Rahastoyhtiö voi ulkoistaa toimintaansa asiamiesten tehtäväksi. Rahastoesitteessä on ilmoitettu, miltä osin Rahastoyhtiö kulloinkin käyttää asiamiestä. 4 Säilytysyhteisö Rahaston säilytysyhteisö on Skandinaviska Enskilda Banken AB (publ) Helsingin sivukonttori (jäljempänä Säilytysyhteisö). 5 Rahasto-osuusrekisteri ja rahasto-osuudet Rahastoyhtiö pitää kaikista rahasto-osuuksista ja rahasto-osuudenomistajista rahasto-osuusrekisteriä ja rekisteröi omistusten siirrot. Rahasto-osuus oikeuttaa rahasto-osuuksien määrän suhteessa jakautuvaan osuuteen Rahaston varoista ottaen huomioon rahasto-osuussarjojen ja osuuslajien suhteelliset arvot. Rahasto-osuudet jaetaan murto-osiin käyttämällä jakajana 10.000 (neljän desimaalin tarkkuudella). Yksi rahasto-osuuden murto-osa tuottaa oikeuden, joka vastaa yhtä osuuden murto-osaa Rahaston omaisuudesta ja omaisuuden tuotosta. Rahastoyhtiön hallitus voi päättää, että Rahastossa on hallinnointipalkkioltaan tai noteerausvaluutaltaan tai johdannaissuojauksen perusteella toisistaan poikkeavia rahasto-osuussarjoja. Rahastossa on vain kasvuosuuksia. Rahastoyhtiön hallitus päättää kunkin rahasto-osuussarjan liikkeeseenlaskusta ja merkintäehdoista, jotka ilmoitetaan kulloinkin voimassa olevassa avaintietoesitteessä ja rahastoesitteessä. Jos osuudenomistajan omistus omistusaikana nousee yksittäisessä rahasto-osuussarjassa yli toisen rahasto-osuussarjan minimimerkintämäärän, Rahastoyhtiö muuntaa osuudenomistajan pyynnöstä omistuksen koskemaan sitä rahastoosuussarjaa, jonka minimimerkinnän suuruutta uusi omistus muuntohetkellä vastaa. Jos osuudenomistajan omistus omistusaikana laskee yksittäisessä rahasto-osuussarjassa alle kyseisen sarjan merkintähetken mukaisen minimimerkintämäärän, on Rahastoyhtiöllä oikeus muuntaa omistus osuudenomistajien yhdenvertainen kohtelu huomioon ottaen koskemaan sitä rahasto-osuussarjaa, jonka minimimerkinnän suuruutta omistus vastaa. Rahastoyhtiö antaa rahasto-osuudenomistajan pyynnöstä osuustodistuksen. Yksi osuustodistus voi koskea useita rahastoosuuksia tai niiden murto-osia. Osuustodistus voidaan antaa vain nimetylle rahasto-osuudenomistajalle. Rahastoyhtiöllä on oikeus veloittaa rahasto-osuudenomistajalta kulloinkin voimassa olevassa rahastoesitteessä ilmoitettu käsittelykulu osuustodistuksen antamisesta ja toimittamisesta. 6 Rahasto-osuuksien merkintä, lunastus ja vaihto Rahasto-osuuksia voidaan merkitä ja lunastaa Rahastoyhtiössä sekä muissa Rahastoyhtiön hallituksen päättämissä merkintäpaikoissa jokaisena pankkipäivänä. Osuudenomistajan on ilmoitettava Rahastoyhtiölle merkinnästään antamalla merkintätoimeksianto. Merkintätoimeksianto on vastaanotettu Rahastoyhtiössä, kun merkintäsumma on Rahaston käytettävissä ja Rahastoyhtiölle on toimitettu asianmukaiset ja riittävät tiedot merkinnän suorittajasta ja tämän henkilöllisyydestä. Rahasto-osuuksien merkintä toteutetaan rahasto-osuuden arvoon sinä pankkipäivänä, jolloin Rahastoyhtiö on ennen klo
14.00 saanut riittävät tiedot merkinnästä ja merkitsijän henkilöllisyydestä ja merkintäsumma on Rahaston tilillä. Merkintäkurssi (rahasto-osuuden arvo) on merkintäpäivänä klo 14.00 laskettu kurssi. Jos Rahastoyhtiö saa tiedot merkinnästä ja merkitsijän henkilöllisyydestä klo 14.00 jälkeen, merkintäpäivä on seuraava pankkipäivä ja merkintäkurssi on merkintäpäivänä klo 14.00 laskettu kurssi. Rahastoyhtiöllä on oikeus hylätä suoritettu merkintä tai merkintätoimeksianto, mikäli sijoittaja ei ole toimittanut ajoissa merkintään tarvittavia tietoja Rahastoyhtiölle. Rahastoyhtiön hallitus voi päättää, mikä määrä tai millä summalla osuuksia kerralla on vähintään merkittävä tai lunastettava. Rahastoyhtiö laskee merkittyjen rahasto-osuuksien lukumäärän jakamalla merkintäsumman (josta on vähennetty 8 :ssä mainittu merkintäpalkkio) rahasto-osuuden arvolla. Mikäli Rahaston tilille maksettu merkintäsumma ei ole tasan jaollinen rahasto-osuuden ja sen murto-osan arvolla (rahasto-osuus lasketaan 4 desimaalilla), osuuksien lukumäärä pyöristetään alaspäin lähimpään murto-osaan ja erotus lisätään Rahaston pääomaan. Vahvistuksena merkinnästä sijoittaja saa postitse tai tämän suostumuksella sähköpostitse merkintälaskelman ja edellä 5 :ssä mainituin edellytyksin osuustodistuksen, joka toimitetaan sijoittajalle. Rahasto-osuuden omistajalla on oikeus pyytää rahasto-osuuksiensa lunastamista. Lunastuspyyntö voidaan peruuttaa vain Rahastoyhtiön suostumuksella. Mahdollinen osuustodistus on ennen lunastamista palautettava Rahastoyhtiölle. Ennen klo 14.00 vastaanotettu lunastustoimeksianto toteutetaan siihen rahasto-osuuden arvoon, jonka Rahastoyhtiö laskee rahastoosuudelle samana pankkipäivänä klo 14.00. Klo 14.00 jälkeen vastaanotettu lunastustoimeksianto toteutetaan rahastoosuudelle seuraavana pankkipäivänä klo 14.00 laskettavaan arvoon. Lunastustoimeksiannot toteutetaan siinä järjestyksessä, kun ne on vastaanotettu. Rahasto-osuudet lunastetaan lunastuspäivän arvoon ja maksetaan osuudenomistajan ilmoittamalle pankkitilille. Mikäli Rahastolla on lunastuksen maksamiseen tarvittavat varat, maksetaan lunastus lunastuspäivää seuraavana pankkipäivänä osuudenomistajalle. Mikäli varat lunastukseen on hankittava myymällä Rahaston arvopapereita, myynnin on tapahduttava ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa lunastuksen vaatimisesta. Tällöin lunastuspäivänä pidetään päivää, jolloin myynneistä saatavat varat ovat tulleet Rahastoon ja lunastus toteutetaan sen päivän rahasto-osuuden arvoon. Finanssivalvonta voi erityisestä syystä myöntää luvan ylittää arvopapereiden myymiselle asetetun määräajan. Rahasto-osuuksien vaihto rahastosta toiseen saman Rahastoyhtiön hallinnoimaan rahastoon käsitellään rahasto-osuuden lunastuksena ja uuden rahasto-osuuden merkintänä. Rahasto-osuudenomistajan vaihtaessa rahasto-osuuksia katsotaan lunastus- ja merkintäpäiväksi se päivä, jona vaihtotoimeksianto on vastaanotettu ja rekisteröity Rahastoyhtiössä viimeistään klo 14.00 edellyttäen, että Rahastossa on vaihtoon tarvittavat käteisvarat. Sen lisäksi, mitä rahasto-osuuksien merkinnästä, lunastuksesta ja vaihdosta edellä määritellään, rahasto-osuuksia voi merkitä kokonaan tai osittain toimittamalla Rahastolle arvopapereita (nk. apporttimenettely) sekä lunastaa niin, että Rahastoyhtiö suorittaa maksun lunastuksesta toimittamalla Rahastosta arvopapereita, seuraavasti: Merkintä toimittamalla Rahastolle arvopapereita Merkitsijä voi sopia Rahastoyhtiön kanssa, että merkitsijä suorittaa maksun merkinnästä kokonaan tai osittain toimittamalla Rahastolle arvopapereita. Toimitettavien arvopapereiden tulee tällöin olla Rahaston rahastokohtaisten sääntöjen 18 :ssä mainitun sijoitusstrategian mukaisia, ja toimitettavan arvopaperikokonaisuuden tulee olla Rahaston kannalta asianmukainen vastaanottaa. Tämä edellyttää, että toimitettavat arvopaperit edustavat LCR-säädösten mukaan tasojen 1, 2A tai 2B vaatimukset täyttäviä sijoituksia. Lisäksi toimitettavan arvopaperikokonaisuuden sijoitusten jakauman tulee vastata LCR-säädösten eri tasojen sijoituksille asettamia rajoituksia tai arvopaperikokonaisuuden tulee vastata muuten Rahaston sijoitustarpeisiin. Toimitettavien arvopapereiden arvo on, ennen kuin Rahasto vastaanottaa ne, todennettava jäljempänä 9 :ssä mainittuja arvostusperiaatteita käyttäen. Rahastoyhtiön hallitus päättää kussakin tapauksessa, onko merkintä toimittamalla Rahastolle arvopapereita mahdollinen toteuttaa. Merkintä toimittamalla arvopapereita ei saa vaarantaa Rahaston hajautusta eikä Rahaston muiden osuudenomistajien etua. Merkitsijä vastaa arvopapereiden toimituksesta mahdollisesti aiheutuvista kustannuksista. Lunastus toimittamalla Rahastosta arvopapereita Rahasto-osuudenomistaja voi sopia Rahastoyhtiön kanssa, että Rahastoyhtiö suorittaa maksun lunastuksesta toimittamalla rahasto-osuudenomistajalle Rahastosta arvopapereita. Lähtökohtaisesti Rahastosta voidaan tässä tilanteessa toimittaa lunastustoimeksiannon jättöpäivänä (edellyttäen että lunastustoimeksianto on jätetty ennen klo 14.00) arvopapereita määrä, joka vastaa arviolta noin 90 % lunastuksen laskennallisesta arvosta. Rahastoyhtiö suorittaa
lopullisen lunastuksen arvon ja etukäteen toimitettujen arvopapereiden arvon välisen erotuksen seuraavana pankkipäivänä käteismaksuna. Lunastus toimittamalla Rahastosta arvopapereita ei saa vaikuttaa negatiivisesti Rahaston hajautukseen tai Rahaston muiden osuudenomistajien etuun. Rahastoyhtiön hallitus päättää kussakin tapauksessa, onko lunastus toimittamalla arvopapereita Rahastosta mahdollinen toteuttaa. Rahastoyhtiön hallitus voi päättää arvopaperitoimituksena maksettavan merkinnän ja lunastuksen vähimmäismäärästä, eräkoosta ja muista ehdoista, jotka ilmoitetaan Rahaston kulloinkin voimassa olevassa avaintietoesitteessä ja rahastoesitteessä. 7 Merkintöjen ja lunastusten keskeyttäminen Rahastoyhtiö voi väliaikaisesti keskeyttää rahasto-osuuksien merkinnät ja/tai lunastukset rahasto-osuudenomistajien edun tai yhdenvertaisuuden sitä vaatiessa tai jos Rahaston sijoituskohteiden päämarkkinapaikoilta tai olennaiselta osalta niistä ei ole saatavissa luotettavia markkinatietoja tai normaaliin tiedonvälitykseen liittyy vakavia häiriöitä taikka jos keskeyttämiseen on muu erityisen painava syy. 8 Rahasto-osuuksia koskevien toimeksiantojen palkkiot Rahastoyhtiö veloittaa rahasto-osuuden merkinnästä palkkiota enintään 1,0 prosenttia merkintähinnasta. Rahastoosuuksien lunastukesta Rahastoyhtiö vähentää palkkionaan enintään 1,0 prosenttia rahasto-osuuden arvosta. Mahdollisesta merkinnän, lunastuksen tai rahasto-osuuksien vaihdon vähimmäispalkkiosta päättää Rahastoyhtiön hallitus. Edellä tässä kohdassa tarkoitettujen palkkioiden suuruudesta, sekä maksut kirjallisen osuustodistuksen painattamisesta ja rahasto-osuuksien omistusoikeuden siirtojen rekisteröimisestä päättää Rahastoyhtiön hallitus. Tarkemmat tiedot palkkioista ilmenevät kulloinkin voimassa olevasta rahastoesitteestä. 9 Rahaston arvon laskeminen Rahaston arvo lasketaan vähentämällä Rahaston varoista (arvopaperit, johdannaispositioiden nettoarvo, käteisvarat ja muut varat mukaan lukien kertynyt tuotto) Rahaston velat (19 :n mukainen kertynyt hallinnointi- ja säilytyspalkkiovelka ja muut velat). Rahastoon kuuluvat arvopaperit, rahamarkkinavälineet ja johdannaissopimukset arvostetaan niiden markkina-arvoon, joka on viimeinen kaupankäyntikurssi kello 14.00 Suomen aikaa. Jollei arvostuspäivältä ole edellä mainittua kurssia, käytetään viimeistä saatavilla olevaa kaupankäyntikurssia, mikäli se on arvostuspäivän klo 14.00 osto- ja myyntinoteerauksen välillä. Jos viimeinen kaupankäyntikurssi ei ole arvostuspäivän klo 14.00 osto- ja myyntinoteerauksen välillä, käytetään joko osto- tai myyntinoteerausta sen mukaan, kumpi on lähempänä viimeistä kaupankäyntikurssia. Mikäli luotettavaa markkina-arvoa ei ole saatavissa, voi Rahastoyhtiö määritellä arvon Rahastoyhtiön hallituksen määrittämin objektiivisin perustein, mikä dokumentoidaan. Ulkomaanvaluutan määräiset erät muunnetaan euromääräisiksi käyttämällä kello 14.00 Suomen aikaa vallitsevia valuuttakursseja (spot), jotka ovat saatavilla julkisista hinnanseurantajärjestelmistä. Talletukset arvostetaan lisäämällä pääomaan sille kertynyt korko Rahastoyhtiön hallituksen määräämin tavoin. Lainaus -ja takaisinostosopimukset arvostetaan sopimusten kohteena olevien arvopapereiden ja rahamarkkinavälineiden arvostushetken markkina-arvon perusteella. 10 Rahasto-osuuden arvon laskeminen Rahastoyhtiö laskee rahasto-osuuden arvon kunakin sellaisena päivänä, jolloin talletuspankit ovat yleisesti Suomessa avoinna, ja se on saatavissa Rahastoyhtiöstä. Rahasto-osuuden arvo on Rahaston arvo jaettuna liikkeessä olevien rahastoosuuksien määrällä. 11 Rahasto-osuudenomistajien kokous Varsinainen rahasto-osuudenomistajien kokous pidetään vuosittain Rahastoyhtiön hallituksen määräämänä päivänä huhtikuun loppuun mennessä. Ylimääräinen rahasto-osuudenomistajien kokous pidetään, kun Rahastoyhtiön hallitus katsoo siihen olevan aihetta, tai jos tilintarkastajat taikka rahasto-osuudenomistajat, joilla on yhteensä vähintään yksi kahdeskymmenesosa (5 prosenttia) kaikista liikkeellä olevista rahasto-osuuksista, sitä kirjallisesti vaativat ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Rahasto-osuudenomistajien kokouksen kutsuu koolle Rahastoyhtiön hallitus. Kutsu kokoukseen lähetetään joko kirjallisesti tai sähköpostitse henkilökohtaisena, tai Kutsu julkaistaan aikaisintaan neljä (4) viikkoa ja viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta valtakunnallisessa päivälehdessä. Rahasto-osuudenomistajan on, saadakseen osallistua kokoukseen, ilmoittauduttava Rahastoyhtiölle viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaan viisi (5) päivää ennen kokousta. Rahasto-osuudenomistajalla ei ole oikeutta käyttää rahastoosuudenomistajalle kokouksessa kuuluvia oikeuksia ennen kuin hänen rahasto-osuutensa on rekisteröity tai hän on Rahastoyhtiölle ilmoittanut saantonsa ja esittänyt siitä selvityksen.
Varsinaisen rahasto-osuudenomistajien kokouksen avaa Rahastoyhtiön hallituksen puheenjohtaja tai muu Rahastoyhtiön hallituksen nimeämä henkilö. Varsinaisessa rahasto-osuudenomistajien kokouksessa on käsiteltävä ainakin seuraavat asiat: 1. valittava kokoukselle puheenjohtaja, joka kutsuu kokoukselle pöytäkirjanpitäjän; 2. laadittava ja hyväksyttävä ääniluettelo; 3. valittava kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä kaksi ääntenlaskijaa; 4. todettava kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus; 5. esitettävä Rahastoyhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellyt Rahastoyhtiön ja Rahaston tilinpäätökset ja toimintakertomukset; 6. valittava Rahastoyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisesti rahasto-osuudenomistajien edustaja Rahastoyhtiön hallitukseen; 7. valittava Rahastoyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisesti rahasto-osuudenomistajien nimeämä tilintarkastaja Rahastoyhtiölle ja Rahastolle sekä tälle varamies; 8. käsiteltävä muut kokouskutsussa mainitut asiat. Jokainen rahasto-osuus Rahastossa tuottaa yhden äänen rahasto-osuudenomistajien kokouksessa. Mikäli rahastoosuudenomistajan koko omistus on Rahastossa alle yhden osuuden, rahasto-osuudenomistajalla on kuitenkin kokouksessa yksi ääni. Rahasto-osuudenomistaja voi olla valtakirjalla edustettuna rahasto-osuudenomistajien kokouksessa tai käyttää kokouksessa avustajaa. Rahasto-osuudenomistajien kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan, ratkaistaan vaali arvalla. Mikäli useamman rahaston rahasto-osuudenomistajien kokoukset pidetään samanaikaisesti, kokouksista voidaan laatia yhteinen pöytäkirja. 12 Rahaston ja Rahastoyhtiön tilikausi Rahaston ja Rahastoyhtiön tilikausi on kalenterivuosi. 13 Rahastoesitteet, puolivuotiskatsaus ja vuosikertomus Rahaston rahastoesite, avaintietoesite (KIID, Key Investor Information Document), puolivuotiskatsaus sekä Rahaston ja Rahastoyhtiön vuosikertomukset julkistetaan sijoitusrahastolaissa mainituin tavoin. Puolivuotiskatsaus julkistetaan kahden (2) kuukauden kuluessa katsauskauden päättymisestä ja Rahaston ja Rahastoyhtiön vuosikertomukset kolmen (3) kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Edellä mainitut asiakirjat ovat saatavissa Rahastoyhtiöstä sen aukioloaikana. 14 Rahaston sääntöjen muuttaminen Rahaston sääntöjen muuttamisesta päättää Rahastoyhtiön hallitus. Sääntöjen muutoksille on haettava Finanssivalvonnan vahvistus. Rahaston sääntöjen muutos tulee voimaan yhden (1) kuukauden kuluttua siitä, kun Finanssivalvonta on vahvistanut muutoksen ja muutos on saatettu rahasto-osuudenomistajien tietoon jäljempänä 15 :ssä mainitulla tavalla, ellei Finanssivalvonta toisin määrää. Sääntömuutoksen tultua voimaan se koskee kaikkia osuudenomistajia. 15 Ilmoitukset rahasto-osuudenomistajille Rahastoyhtiö voi toimittaa ilmoitukset rahasto-osuudenomistajille kirjeitse tai ilmoituksella valtakunnallisessa päivälehdessä. Ilmoituksen, jonka Rahastoyhtiö on lähettänyt rahasto-osuudenomistajalle, rahasto-osuudenomistajan Rahastoyhtiölle viimeksi ilmoittamaan osoitteeseen, katsotaan tulleen rahasto-osuudenomistajan tietoon viimeistään viidentenä (5) päivänä ilmoituksen lähettämisestä. Valtakunnallisessa päivälehdessä julkaistun ilmoituksen katsotaan tulleen rahasto-osuudenomistajien tietoon julkaisupäivänä. 16 Tietojen luovuttaminen Rahastoyhtiöllä on oikeus luovuttaa osuudenomistajia koskevia tietoja kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.
17 Sovellettava laki Rahastoyhtiön ja Rahaston toimintaan sovelletaan Suomen lakia. 18 Rahaston varojen sijoittaminen Rahaston varat sijoitetaan euromääräisiin korkoa tuottaviin sijoituskohteisiin sijoitusrahastolaissa (48/1999) säädetyin rajoituksin. Rahaston sijoitustoiminnan tarkoituksena on sijoittaa sellaisiin laadukkaisiin likvideihin sijoituskohteisiin, jotka voidaan lukea luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen maksuvalmiusvaatimuksen mukaisiin likvideihin varoihin, siten kuin määritellään kulloinkin voimassa olevissa Euroopan Unionin asetuksessa EU/575/2013, sen nojalla annetussa Euroopan komission asetuksessa 2015/61/EU ja muissa säädöksissä (jäljempänä LCR-säädökset ). Rahasto luokitellaan pitkän koron rahastoksi. Rahaston keskimääräinen efektiivinen duraatio voi olla korkeintaan 10 vuotta. Rahaston varat sijoitetaan sijoitusrahastolaissa säädetyin rajoituksin pääasiallisesti seuraaviin kohteisiin: 1. Eurooppalaisten valtioiden, julkisyhteisöjen tai muiden yhteisöjen liikkeeseen laskemiin tai takaamiin joukkovelkakirjalainoihin ja muihin korkoa tuottaviin arvopapereihin tai rahamarkkinavälineisiin. 2. Johdannaissopimuksiin, joilla käydään kauppaa kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla tai muulla säännellyllä, säännöllisesti toimivalla, tunnustetulla ja yleisölle avoimella markkinapaikalla ja vastaavilla käteisellä selvitettävillä sopimuksilla, edellyttäen, että johdannaissopimusten kohdeetuutena on korkofutuuri, joka vastaa Rahaston näissä säännöissä asetettuja sijoitustavoitteita. Rahaston tavoitteena on tehokkaasti hallita sijoitusten korkoriskiä hyödyntämällä johdannaissopimuksia. 3. Talletuksiin luottolaitoksissa, edellyttäen että talletus on vaadittaessa takaisinmaksettava tai on nostettavissa ja erääntyy maksettavaksi viimeistään 12 kuukauden kuluessa ja luottolaitoksen kotipaikka on Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Rahastolla ei ole tarkoituksena sijoittaa pankkitalletuksiin muutoin kuin käteisvarojen lyhytaikaiseen säilyttämiseen pankkitilillä, osana Rahaston käteisvarojen hallintaa. 4. Muihin kuin edellä kohdassa 1 tarkoitettuihin arvopapereihin ja rahamarkkinavälineisiin enintään 10 prosenttia Rahaston varoista. Rahaston varojen hajauttaminen sijoitusrahastolain määräysten mukaan Kohdassa 1 tarkoitettujen arvopapereiden ja rahamarkkinavälineiden sekä kohdassa 2 tarkoitettujen vakioitujen johdannaissopimusten on oltava julkisen kaupankäynnin kohteena arvopaperipörssin pörssilistalla tai niillä on käytävä kauppaa muulla säännellyllä, säännöllisesti toimivalla, tunnustetulla ja yleisölle avoimella markkinapaikalla Euroopassa. Rahastoyhtiö ylläpitää luetteloa Rahaston kulloinkin käyttämistä markkinapaikoista. Tämä luettelo on pyydettäessä saatavissa Rahastoyhtiöltä. Rahasto voi sijoittaa enintään 35 prosenttia varoistaan saman liikkeeseenlaskijan tai takaajan arvopapereihin tai rahamarkkinavälineisiin, mikäli liikkeeseenlaskija tai takaaja on Suomen valtio, suomalainen kunta tai kuntayhtymä tai Euroopan talousalueeseen kuuluva valtio, tällaisen valtion osavaltio tai muu paikallinen julkisyhteisö tällaisessa valtiossa taikka eurooppalainen OECD:n jäsenvaltio. Rahasto voi riskien hajauttamisen periaatetta soveltaen sijoittaa enemmän kuin 35 prosenttia varoistaan saman liikkeeseenlaskijan tai takaajan arvopapereihin tai rahamarkkinavälineisiin, mikäli liikkeeseenlaskija tai takaaja on Suomen valtio, suomalainen kunta tai kuntayhtymä tai Euroopan talousalueeseen kuuluva valtio, tällaisen valtion osavaltio tai muu paikallinen julkisyhteisö tällaisessa valtiossa taikka jokin seuraavista eurooppalaisista OECD:n jäsenvaltioista: Belgia, Tanska, Suomi, Kreikka, Irlanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Norja, Portugali, Sveitsi, Espanja, Iso-Britannia, Ruotsi, Saksa tai Itävalta. Arvopapereiden tai rahamarkkinavälineiden on tällöin oltava peräisin vähintään kuudesta eri liikkeeseenlaskusta, eikä Rahaston samaan liikkeeseenlaskuun sijoittama määrä voi ylittää 30 prosenttia Rahaston varoista. Rahasto voi sijoittaa enintään 25 prosenttia varoistaan saman liikkeeseenlaskijan joukkovelkakirjoihin, jos 1) liikkeeseenlaskija on lain mukaan velkakirjan haltijoiden suojaamiseksi asetetun julkisen tarkastuksen alainen luottolaitos, ja jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa ja jos 2) joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskusta saadut varat on lain mukaan sijoitettava siten, että sanotut varat voidaan etuoikeudella käyttää pääoman ja kertyneen koron takaisinmaksuun siinä tapauksessa, että liikkeeseenlaskija ei kykene suoriutumaan maksuvelvoitteestaan. Sellaisia
sijoituksia mainittuihin saman liikkeeseenlaskijan joukkovelkakirjoihin, jotka ylittävät 5 prosenttia Rahaston varoista, saa yhteensä olla enintään 80 prosenttia Rahaston varoista. Rahaston varoista voidaan sijoittaa enintään 20 prosenttia saman luottolaitoksen vastaanottamiin talletuksiin. Talletukset luottolaitoksiin eivät kuulu Rahaston sijoitusstrategiaan, vaan niitä käytetään ainoastaan Rahaston operatiivisen toiminnan kannalta välttämättömien käteisvarojen säilyttämiseen. Rahaston varoista voidaan sijoittaa enintään 10 prosenttia saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin ja rahamarkkinavälineisiin, jollei edellä toisin mainita. Rajoituksia laskettaessa yhtenä kokonaisuutena on pidettävä kirjanpitolain mukaan samaan konserniin kuuluvia yhteisöjä. Tämän estämättä samaan konserniin kuuluvien eri yhteisöjen liikkeeseen laskemiin arvopapereihin, rahamarkkinavälineisiin tai talletuksiin saadaan kuitenkin sijoittaa yhteensä enintään 20 prosenttia Rahaston varoista. Johdannaissopimusten käyttö ei saa lisätä Rahaston kokonaisriskiä verrattuna tilanteeseen, jossa Rahaston kaikki varat on sijoitettuna korkomarkkinoille. Johdannaissopimusten vakuudeksi voidaan asettaa korkeintaan 25 prosenttia Rahaston arvosta. Jos Rahaston omistamiin muihin arvopapereihin tai rahamarkkinavälineisiin sisältyy johdannaissopimuksia, nämä on otettava huomioon rahaston sijoitusrajoituksia laskettaessa. Sellaisia sijoituksia saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin tai rahamarkkinavälineisiin, jotka ylittävät 5 prosenttia Rahaston varoista, saa yhteensä olla enintään 40 prosenttia Rahaston varoista, jollei edellä toisin mainita. Tätä rajoitusta ei sovelleta talletuksiin, joissa vastapuolena on edellä 3 kohdassa tarkoitettu luottolaitos. Rahaston arvopapereiden, rahamarkkinavälineiden ja johdannaissopimusten kokonaisriskiä seurataan päivittäin vakuusvaateen ja position delta-luvun avulla. Rahaston korkoposition riskiä seurataan laskemalla modifioitu duraatio. Sijoitusten kohdentaminen LCR-säädösten mukaan Rahaston sijoitukset kohdennetaan sijoitusrahastolain määräysten puitteissa, LCR-säädösten mukaan laadukkaisiin likvideihin varoihin. Tämä tarkoittaa sijoituskohteita, jotka ovat välittömästi ja helposti muutettavissa käteisvaroiksi, vähäisellä arvonalentumariskillä kaupankäynnin yhteydessä. Tämä edellyttää, että Rahaston sijoituskohteiden likvidiys ja luottoluokitus on korkea tai erittäin korkea. Rahaston LCR -kelpoisista varoista vähintään 60 % sijoitetaan jäljempänä kuvattujen LCR-säädösten mukaisiin tason 1 sijoituskohteisiin ja muut varat tason 2A ja 2B sijoituskohteisiin. Lisäksi vähintään 30 % rahaston LCR -kelpoisista varoista pitää olla sijoitettuna tason 1 a-kohdan liikkeeseenlaskijoihin. Enintään 15 % rahaston LCR -kelpoisista varoista voi olla sijoitettuna tason 2B sijoituksissa ja enintään 40 % tason 2A ja 2B kohteissa yhteensä. Näitä rajoja laskettassa huomioidaan LCR-säädösten edellyttämät arvonleikkaukset (haircuts). Kaikkien sijoituskohteiden tulee lisäksi täyttää muut LCR-säädösten likvidejä varoja koskevat vaatimukset. LCR-säädöksistä poiketen Rahasto edellyttää kaikilta sijoituskohteilta, mukaan lukien EU-valtioiden lainoilta, luottoluokitusta, joka on vähintään BBB-. Lisäksi edellä mainittua Taso 1 a-kohdan vähimmäismäärää laskettaessa huomioidaan vain ne sijoituskohteet, joiden luottoluokitus on vähintään A-. Taso 1: Sijoituskohteet, joiden: a) liikkeeseenlaskija tai takaaja on i. EU:n jäsenvaltio, sen aluehallinto tai paikallisviranomainen taikka muu EU-valtioon rinnastettava julkisyhteisö, julkisoikeudellinen laitos tai yhteisö, ii. EU:n ulkopuolinen valtio, sen aluehallinto tai paikallisviranomainen taikka tällaiseen valtioon rinnastettava julkisyhteisö, julkisoikeudellinen laitos tai muu yhteisö, jolla on luottoluokitus, joka on iii. vähintään AA-, tai Euroopan keskuspankki (EKP), Kansainvälinen järjestelypankki (BIS), Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF), Euroopan komissio, Euroopan rahoitusvakausväline, Euroopan vakausmekanismi taikka muu kansainvälinen kehityspankki tai organisaatio; b) liikkeeseenlaskija on lain mukaan velkakirjan haltijoiden suojaamiseksi asetetun julkisen tarkastuksen alainen luottolaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa ja niiden liikkeeseenlaskusta saadut varat on lain mukaan sijoitettava pääoman sekä korkojen suorittamisen turvaavalla tavalla edellyttäen,
että sanotut varat voidaan etuoikeudella käyttää tähän tarkoitukseen, jos liikkeeseenlaskija ei kykene suoriutumaan maksuvelvoitteestaan ("katetut joukkolainat"), ja lisäksi i. niiden luottoluokitus on vähintään AA-, ii. liikkeeseenlaskumäärä on vähintään 500 miljoonaa euroa, ja iii. katepooli on vähintään 2 prosenttia suurempi kuin joukkolainaan liittyvä saaminen. Taso 2A: Seuraavat sijoituskohteet: a) sijoituskohteet, joiden liikkeeseenlaskija tai takaaja on EU:n ulkopuolinen valtio, sen aluehallinto tai paikallisviranomainen taikka tällaiseen valtioon rinnastettava julkisyhteisö, julkisoikeudellinen laitos tai muu yhteisö ja jota ei lueta Tasoon 1 mutta täyttää Tason 2A vaatimukset LCR-säädösten mukaisesti b) katetut joukkolainat, joiden i. luottoluokitus on vähintään A-, ii. liikkeeseenlaskumäärä on vähintään 250 miljoonaa euroa, ja iii. katepooli on vähintään 7 prosenttia suurempi kuin joukkolainaan liittyvä saaminen c) yrityslainat, ei kuitenkaan luottolaitoksen, sijoituspalveluyrityksen, vakuutusyhtiön tai näihin LCR-säädösten mukaan rinnastettavan yhteisön liikkeeseen laskemat lainat, joiden i. luottoluokitus on vähintään AA-, ii. liikkeeseenlaskumäärä on vähintään 250 miljoonaa euroa, ja iii. enimmäisjuoksuaika liikkeeseenlaskun aikaan on korkeintaan 10 vuotta. Taso 2B: Seuraavat sijoituskohteet: a) omaisuusvakuudelliset arvopaperit, joiden vakuutena on pk-yrityslainoja, kuluttajaluottoja, asuntolainoja, taattuja asuntolainoja, autolainoja tai autoleasingsopimuksia ja joiden luottoluokitus on vähintään AA-, b) yrityslainat, ei kuitenkaan luottolaitoksen, sijoituspalveluyrityksen, vakuutusyhtiön tai näihin LCR-säädösten mukaan rinnastettavan yhteisön liikkeeseen laskemat lainat, joiden i. luottoluokitus on vähintään BBBii. liikkeeseenlaskumäärä on vähintään 250 miljoonaa euroa, ja iii. enimmäisjuoksuaika liikkeeseenlaskun aikaan on korkeintaan 10 vuotta c) katetut joukkolainat, joiden i. liikkeeseenlaskumäärä on vähintään 250 miljoonaa euroa, ja ii. katepooli on vähintään 7 prosenttia suurempi kuin joukkolainaan liittyvä saaminen. LCR-säädösten mukaan eri tasojen sijoituskohteiden luottoluokitus arvioidaan ulkoisten luottoluokituslaitosten antamien, Basel III -säännöstön mukaisten luottoluokitusten perusteella. Rahaston hallinnoinnissa huomioidaan kuitenkin sijoitusrahastolain kielto käyttää luottoluokituksia yksinomaisena perusteena tai mekaanisesti arvioitaessa Rahaston varojen luottokelpoisuutta. 19 Rahaston varoista maksettavat korvaukset Kiinteä hallinnointi- ja säilytyspalkkio Rahaston varoista maksetaan Rahastoyhtiölle kiinteä hallinnointipalkkio korvauksena Rahaston hoitamisesta. Hallinnointipalkkio voi vaihdella rahasto-osuussarjoittain. Rahastoyhtiön hallitus vahvistaa kiinteän hallinnointipalkkion suuruuden. Rahaston varoista maksetaan Säilytysyhteisölle palkkio korvauksena Rahaston arvopapereiden säilyttämisestä ja Säilytysyhteisön muista lakiin perustuvista tehtävistä. Korvauksen suuruus määräytyy Säilytysyhteisön ja Rahastoyhtiön välisen säilytyssopimuksen perusteella. Kiinteä hallinnointi- ja säilytyspalkkio voivat yhteensä olla enintään 0,40 prosenttia Rahaston arvosta vuodessa. Kiinteä hallinnointi- ja säilytyspalkkio lasketaan päivittäin Rahaston edellisen arvostuspäivän mukaisesta Rahaston arvosta ja maksetaan Rahastoyhtiölle kalenterikuukausittain jälkikäteen. Rahastoyhtiö maksaa sitten säilytyspalkkion Säilytysyhteisölle kalenterikuukausittain jälkikäteen. Kiinteä hallinnointi- ja säilytyspalkkio on vähennetty rahastoosuuden päivän arvosta.