Päihde- ja mielenterveystyön käytäntöjen avaaminen Henna Haravuori erikoistutkija 1
Teemat Haasteen laajuus Lait ja asetukset Ohjeistukset ja selvitykset Menetelmistä ja työtavoista Järjestämisestä ja laadusta Tulevaisuudessa mietittävää 22.4.2015 Mielenterveys- ja päihdetyö opiskeluterveydenhuollossa 2
Haasteen laajuus Mielenterveyden- ja päihdehäiriöt ovat opiskeluikäisten merkittävin terveysongelma, ei marginaalia. => Kaikkia opiskelijoiden kanssa toimivia tarvitaan tekemään mielenterveys- ja päihdetyötä eri tasoilla. 3
Eri mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys nuorilla esiintyvyys (/vuosi) sukupuolipainotus Jokin mielenterveyden häiriö 20 25 % N>M Mielialahäiriöt 10 15 % N>M Vakava masennustila 5 8 % N>M Kaksisuuntaiset mielialahäiriöt < 1 % N=M Ahdistuneisuushäiriöt 5 15 % N>M Paniikkihäiriö < 1 % N>M Sosiaalisten tilanteiden pelko 3 % N>M Pakko-oireinen häiriö 1 2 % N=M Sopeutumishäiriöt 5 % N=M Päihdehäiriö 5 10 % N<M Käytöshäiriö 5 10 % N<M Tarkkaavuushäiriöt 3 6 % N<M Laihuushäiriö <1 % N>M Ahmimishäiriö 2 5 % N>M Psykoosit 1 2 % N<M Autismi <0.1 % N<M 22.4.2015 4
YLEISIMMÄT PÄÄDIAGNOOSIT PSYKIATRISESSA AVOHOIDOSSA 2013 13-17-vuotiaat 18-22-vuotiaat potilaita käyntejä potilaita käyntejä Z00 Terveen henk.yleistarkastus 4 791 20 756 1 972 7 227 Z03 Epäilt.sairauks.tarkk/arvioint 494 2 484 229 811 F32 Masennustila 4 712 46 659 5 286 38 365 F33 Toistuva masennus 262 2 022 1 785 13 219 F34 Pitkäaikaiset mielialahäiriöt 144 1 107 324 1 929 F41 Muut ahdistuneisuushäiriöt 2 805 22 185 3 151 17 757 F40 Foobiset.ahdistuneis.häiriöt 724 5 920 880 6 167 F93 Laps.alkav.tunne-elämän häiriö 1 848 13 020 332 1 950 F43 Vakav.stressireakt/sopeutumish 1 551 10 593 1 093 5 446 F90 Hyperkineettiset häiriöt 1 667 9 391 524 2 121 F91 Käytöshäiriöt 631 3 180 0 0 F92 Samanaik.käytös- ja tunnehäir 1 312 9 451 106 549 F50 Syömishäiriöt 1 096 15 667 849 8 739 F20 Skitsofrenia 36 594 323 5 882 F29 Ei-elimell.psykoott.häiriö NAS 444 4 156 1 018 10 043 F31 Kaksisuuntainen mielialahäiriö 217 2 168 789 7 845 F84 Laaja-alaiset kehityshäiriöt 931 7 451 461 2 840 F42 Pakko-oireinen häiriö 505 4 732 454 3 271 F10 Alkoh.org.aivo-oire/käytt.häir 106 290 313 1 043 F12 Kannab.org.aivo-oir/käyt.häir 77 341 125 437 22.4.2015 5
Huumeiden käyttö Kannabis: Suomessa n. 20% nuorista aikuisista on joskus käyttänyt ja n. 5% nuorista aikuisista ovat käyttänyt viimeisten 12 kk:n aikana 22 % ammattiin opiskelevista ja 16 % lukiolaisista on kokeillut kannabista ainakin kerran (2010). Kannabiksen kokeilu on yleisintä pääkaupunkiseudulla, noin joka kahdeksas peruskoululainen, joka neljäs lukiolainen ja joka kolmas ammattiin opiskeleva kokeillut kannabistuotteita vähintään kerran. Poikien kokeilut tyttöä hieman yleisempiä. Uni- ja rauhoittavia lääkkeitä on käyttänyt 5 % nuorista päihdekäyttötarkoituksessa. Alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttöä 8 % ja imppaamista 7 %. Muiden laittomien huumeiden kuin kannabiksen käyttö on 15 16 - vuotiaiden keskuudessa harvinaista. Suonensisäisesti huumeita käyttäviä ei juuri löydy 15 16 -vuotiaiden peruskoululaisten keskuudesta Eri "kovia" laittomia huumeita ilmoitti käyttäneensä 0-2 % 15 16- vuotiaista oppilaista.
Psyykkinen oireilu ja mt-häiriöt nuorilla Keskimäärin puolet elämänaikaisista mielenterveyden häiriöistä puhkeaa keskinuoruuteen mennessä ja kolme neljästä ennen 25 vuoden ikää. Vaikeita häiriöitä edeltävät usein lievemmät häiriöt, joita on kuitenkaan vain harvoin hoidettu. Kansainvälisesti nähdään siirtymävaihe aikuisten palveluihin erityisen ongelmallisena sairastumisiän näkökulmasta. Mielenterveyspalvelut ovat noudattaneet samaa lapset aikuiset jakoa kuin muut sairaanhoidon alat. Mielenterveyshäiriöiden hoito on epäjatkuvaa ja heikoimmillaan silloin kun sen pitäisi olla pysyvää ja vahvaa, mielenterveyshäiriöiden ilmaantumishuipun ja suuren terveyshaitan aikaan nuoruudessa ja varhaisessa aikuisuudessa. 7
Painopisteen muutos Laitoshoitoon perustunut psykiatrinen hoito on tullut tiensä päähän. Tarve siirtää painopistettä osastohoidosta avohoitoon ja kehittää oikea perustason mielenterveyden häiriöiden hoito nuorille. Palvelut lähellä kasvu- ja kehitysympäristöä, mm. Mieliohjelman linjaus. => Käsistä pois lähettäminen ei ole enää mahdollista. 8
Varhaisen kuntouttamisen paradigma Sairauslomalla ei parannuta vaan kroonistutaan. Sijoita ja kuntouta. Ei ole yleensä 100 % työkyvytöntä. Mielenterveyden- ja päihdehäiriöstä kärsivät opiskelijat pyritään pitämään opiskelemassa, yksilöllisten voimavarojen mukaan. => Opiskeluoikeuden pituuden tiukka rajaaminen tälle ryhmälle ongelmallista. 9
Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 17 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuoltoon sisältyvät: 3) terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen järjestäminen opiskelijoille, mielenterveys- ja päihdetyö, seksuaaliterveyden edistäminen ja suun terveydenhuolto 22.4.2015 10
Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 17 Opiskeluterveydenhuolto Yhteistyövelvoite: Kunnan perusterveydenhuollon on opiskeluterveydenhuollon palveluja järjestäessään toimittava yhteistyössä alaikäisen opiskelijan vanhempien ja huoltajien, muun opiskelijahuolto- ja opetushenkilöstön sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Opiskeluterveydenhuolto on osa opiskelijahuoltoa. Kunnan perusterveydenhuollosta vastaavan viranomaisen tulee osallistua opetussuunnitelman laatimiseen siltä osin, kun se koskee opiskelijahuoltoa sekä oppilaitoksen ja kodin välistä yhteistyötä. 22.4.2015 11
Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 53 Hoitoon pääsy lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön taikka perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavaan erikoissairaanhoidon toimintayksikköön. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kuuden viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut. Tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä alle 23-vuotiaille hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu... 12
Asetus 338/2011 17 Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvia terveyden- ja sairaanhoitopalveluja ovat terveystarkastusten ja terveysneuvonnan lisäksi mm: Mahdollisten mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus. Opiskelijoiden terveyttä edistävän ja sairauksia ehkäisevän toiminnan sekä terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus, jonka on edistettävä opiskelijan terveyttä, hyvinvointia ja opiskelukykyä. 22.4.2015 13
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 30.12.2013/1287 5 Yksilökohtainen opiskeluhuolto Tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle annettavia: 1) koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja; 2) opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja; 3) monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa; ja 4) koulutuksen järjestäjän järjestämiä sosiaali- ja terveyspalveluja. 8 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri. 22.4.2015 14
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 30.12.2013/1287 15 Oikeus saada opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa. 16 Yhteydenotto opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen saamiseksi Jos... opiskeluhuollon työntekijä arvioi, että opiskelijan opiskeluvaikeuksien tai sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi taikka poistamiseksi tarvitaan opiskeluhuollon psykologitai kuraattoripalveluja, hänen on otettava viipymättä yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin yhdessä opiskelijan kanssa ja annettava tiedossaan olevat tuen tarpeen arvioimiseksi tarvittavat tiedot. Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä, opiskelijalle on annettava tieto yhteydenotosta ja mahdollisuus keskustella yhteydenottoon liittyvistä syistä. 22.4.2015 15
Ohjeistukset ja selvitykset Opiskeluterveydenhuollon opas. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:12 Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:20. Kun mt-häiriö vaikeuttaa opiskelutyötä, on opth:ssa osattava puuttua tilanteeseen. Mielenterveysongelmat vaikuttavat opiskelukykyyn ja siksi osaaminen tällä alalla tuo vaikuttavuutta opth:lle. On osattava arvioida oikein häiriön vaikeusaste ja suunniteltava sopivat jatkotoimenpiteet. Opth:ssa tulee kiinnittää erityistä huomiota mt-palvelujen kehittämiseen opiskelijoiden tarpeita vastaavaksi palveluverkostoksi. 22.4.2015 16
Ohjeistukset ja selvitykset jatk. Opiskeluterveydenhuollon työhön kuuluu lievien mt-häiriöiden hoitaminen. Terveydenhoitaja ja lääkäri voivat yhteistyössä oppilaitoksen opiskeluhuollon toimijoiden kanssa järjestää opiskelijalle riittävän tuen opiskelukyvyn ylläpitämiseksi. Mt-häiriöiden hoitaminen on moniammatillista yhteistyötä oppilaitoksen ja kunnan verkostossa. Sosiaalityöntekijöiden, koulukuraattoreiden ja opintopsykologien palvelut vaihtelevat suuresti. Jokaisen opth:a järjestävän tahon tulisi muodostaa omaan toiminta-ympäristöönsä moniammatillinen tiimi käytettävissä olevista toimijoista. 22.4.2015 17
Ohjeistukset ja selvitykset jatk. Päihdepalvelujen lähtökohtana on, että päihteiden käyttöön ja siihen liittyviin ongelmiin vastataan kaikilla palvelujen tasoilla mahd. varhain ja tarjotaan aktiivisesti tietoa, tukea ja apua. Opth:n ammattihenkilöillä tulee olla tätä varten riittävä, ammattitaito. Osaamiseen kuuluu kyky ottaa puheeksi päihteiden käyttö, erilaisten hoito- ja interventiovaihtoehtojen tuntemus sekä taito ohjata asiakas tarpeen mukaisten päihdehuollon erityispalvelujen piiriin Ensikontaktipaikka vastaa aina asiakkaan hoidosta kunnes tarvittava jatkohoito on järjestetty. 22.4.2015 18
Ohjeistukset ja selvitykset jatk. Opiskeluterveydenhuollon selvitys. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistiota 2012:18, toimenpide-ehdotuksia: Nuorten mt- ja päihdepalvelut painottuvat perus- ja lähipalveluihin sekä avohoitoon, joita tuetaan erikoispalveluilla. Näin on mahdollista lisätä hyvinvointia enemmän kuin järjestettäessä palvelut häiriökeskeisesti. Nuorten mt- ja päihdetyö toteutetaan ensisijaisesti nuorten arkisessa elinympäristössä, kuten oppilaitoksessa. Erikois- ja peruspalvelujen yhteistoimintaa kehitetään kehitysympäristöissä yli sektorirajojen. Nuorisopsykiatrista esh osaamista tuodaan opth:oon. Kunnissa pidetään huolta, että opiskeluterveydenhuollon työntekijät saavat riittävästi koulutusta mielenterveys- ja päihdeongelmaisten opiskelijoiden tukemisessa ja hoitamisessa ja osaamista vahvistetaan myös ammatinvalintaan ja alalle sopivuuden arviointiin liittyvissä asioissa huomioiden ns. SORA-lainsäädäntö 22.4.2015 19
Ohjeistukset ja selvitykset jatk. SORA-lainsäädännön toimeenpano terveydenhuollossa. Ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen. STM julkaisuja 2015:2. SORA-lainsäädännössä säädetään mm. tilanteista, joissa koulutuksen järjestäjä tai korkeakoulu voi velvoittaa opiskelijaa esittämään huumausaine-testiä koskevan todistuksen. Huumausainetestaukseen liittyvät säännökset ja määräykset koskevat kuitenkin kaikkien alojen opiskelijoita (ammattikoulut, ammatillinen aikuiskoulutus, AMK:t ja yliopistot) Opiskelijoiden huumausainetestauksella pyritään estämään huumausaineiden käytöstä aiheutuvat vaaratilanteet. Toimintakyvyn heikentyminen ja turvallisuuden vaarantuminen näkyvät erityisesti työssäoppimisessa, työharjoittelussa ja muissa opiskeluun liittyvissä käytännön tehtävissä. Huumausainetestaus on osa oppilaitoksen päihdeohjelmaa. SORA-lainsäädäntö ei muuta terveydenhuollossa tehtävien muiden huumausainetestausten käytäntöjä. 22.4.2015 20
Ohjeistukset ja selvitykset jatk. Opiskeluun liittyvässä huumausainetestauksessa opiskeluterveydenhuolto on luonteva taho koordinoimaan testiin lähettämistä, testitulosten tulkintaa ja testituloksista ilmoittamista. Kun opiskelija velvoitetaan huumausainetestaukseen, on hänelle testituloksesta riippumatta tehtävä opiskeluterveydenhuollossa aina erityisen tuen tarpeen arvio. Terveydenhuollon keskeinen tehtävä on varmistaa, että opiskelija saa tarvitsemansa hoidon. Suurimmalla osalla päihdehäiriötä sairastavista nuorista on myös samanaikaisesti muita mielenterveysongelmia. On erittäin tärkeää, että päihdeongelmainen opiskelija ohjataan aina oppilaitoksen päihdeohjelman mukaisesti ensisijaisesti hoitoon. Päihtyneeksi epäilty opiskelija on aina testattava viivytyksettä. Virka-ajan ulkopuolinen viivytyksetön testaus vaatii koulutuksen järjestäjältä tai korkeakoululta etukäteen laaditun huolellisen suunnitelman. Suositellaan, että koulutuksen järjestäjä on välittömästi yhteydessä terveydenhuollon tahoon, kun edellyttävät huumausainetestauksesta todistusta. 22.4.2015 21
Ohjeistukset ja selvitykset jatk. Koulutuksen järjestäjä tai korkeakoulu voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestausta koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa tai harjoittelussa TAI opiskelijalla on huumeriippuvuus. Lisäksi: testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi JA hän toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä JA hän toimii sellaisissa tehtävissä, joissa huumeiden vaikutuksen alaisena toimiminen tai huumeista riippuvaisena toimiminen voi a. vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen hengen tai terveyden b. vakavasti vaarantaa liikenteen turvallisuutta c. vakavasti vaarantaa salassapitosäädöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä d. merkittävästi lisätä koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun, harjoittelupaikan tai työssäoppimispaikan tai työnantajan hallussa olevien huumaus- tai lääkeaineiden laittoman kaupan tai leviämisen riskiä. 22.4.2015 22
22.4.2015 23
Ohjeistukset ja selvitykset jatk. Huumausainetestaukseen perehtyneeksi terveydenhoitajaksi katsotaan terveydenhoitaja, joka on osallistunut STM:n, TTL:n ja THL:n yhdessä järjestämään koulutukseen tai muuhun vastaavaan koulutukseen, jossa käsitellään huumausainetesteihin liittyvää lainsäädäntöä, testien tekemisen hyviä käytäntöjä sekä todistusten laatimista. Huumausainetestaukseen perehtyneeksi lääkäriksi katsotaan lääkäri, joka on suorittanut STM:n, TTL:n ja THL:n yhdessä järjestämän tai muun vastaavan koulutuksen. 22.4.2015 24
Kysymyksiä Miten toimitaan SORA-lain mukaisissa huumetestauksissa, jos terveyskeskuksessa ei ole Työterveyslaitoksen järjestämää testauskurssia käynyttä henkilöä, jolla vain on oikeus antaa todistus testaustuloksesta? SORA-lainsäädännön mukaan terveydenhuollon tehtävänä on arvioida opiskelijan terveyttä ja toimintakykyä opiskelijaksi ottamisen vaiheessa sekä tilanteissa, joissa opiskelijalta vaaditaan huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämistä tai harkitaan opiskelijan opiskeluoikeuden peruuttamista tai palauttamista. => Terveydenhuollon toimijoiden tehtävä varmistaa henkilöstönsä riittävä koulutus Ennen kuin koulutuksen järjestäjä tai korkeakoulu voi velvoittaa opiskelijat esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, on sillä oltava kirjallinen päihdeohjelma. Koulutuksen järjestäjä tai korkeakoulu laatii päihdeohjelman yhteistyössä opiskeluterveydenhuollon ja opiskelijoiden edustajien kanssa. Koulutuksen järjestäjä tai korkeakoulu vastaa huumausainetestien tekemisestä ja todistuksesta aiheutuvista kustannuksista sekä testattavan matkakustannuksista. 22.4.2015 25
Kysymyksiä Miten tulisi toimia tilanteessa, jolloin oppilaitos on velvoittanut nuoren esittämään "päihdetodistuksen", eikä tämä käy kokeissa määrättynä aikana? Opiskelijan tulee esittää huumausainetestiä koskeva todistus koulutuksen järjestäjän määräämässä kohtuullisessa ajassa. Todistuksen esittämisestä kieltäytyminen tai positiivinen testitulos voi johtaa kurinpitotoimiin, ja toistuessaan määräaikaiseen oppilaitoksesta erottamiseen. Tarvittaessa ohjataan SORA-tutkintoa opiskeleva terveydenhuollon tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos ne ovat välttämättömiä opiskelijan terveydentilan tai toimintakyvyn selvittämiseksi. Kieltäytyminen näistä voi johtaa opiskelusta pidättämiseen. Huumausainetestausta koskeva todistus annetaan aina opiskelijalle, joka toimittaa sen koulutuksen järjestäjälle tai korkeakoululle. Koulutuksen järjestäjällä tai korkeakoululla ei ole oikeutta saada huumausainetestiä koskevaa todistusta suoraan terveydenhuollosta. 22.4.2015 26
Kysymyksiä Miten käytännössä päihdetilanteet etenevät? Esimerkkejä kannabiksen käyttäjä koulussa ja alkoholin käyttö Jos koulutuksen järjestävä epäilee päihtymystä esim. harjoittelutilanteessa tai huumeriippuvuutta ja edellytykset täyttyvät, edetään SORA-ohjeistuksen huumaus-ainetestauksen mukaisesti. Opiskelijalta voidaan pyytää puhalluskoetta mutta siihen ei voi pakottaa. Päihtynyt ja häiritsevä opiskelija voidaan poistaa luokasta ja koulusta kurinpidollisten säädösten nojalla (myös lukiossa). Muutoin täysi-ikäisen kohdalla opiskeluterveydenhuollon tehtäväksi jää päihdeongelman vakavuuden arvio ja interventio ja tarpeen mukainen hoitoon ohjaus. Huumeseuloja voidaan käyttää myös hoidollisessa tarkoituksessa, vapaaehtoisuuteen perustuen. Näytteen otto kuitenkin valvottava. Alaikäisen kohdalla päihdeongelman vakavuuden arvion perusteella tehdään myös lastensuojeluilmoitus. Jos alaikäinen tavataan päihtyneenä oppilaitoksessa tai terveydenhuollon toimipisteessä, tehdään aina lastensuojeluilmoitus. Yhteistyö huoltajien kanssa on myös tärkeää. 27
Menetelmistä ja työtavoista Ehkäisevää mielenterveys- ja päihdetyötä tulee toteutetaan oppilaitoksissa yhteisön, ryhmien, valikoitujen ryhmien ja yksilöiden tasolla. Ehkäisevän työn ja oireilevien tunnistamisen lisäksi on oltava mahdollisuus erilaisiin interventioihin. Toimivia interventioita/ työtapoja ei ole syytä muuttaa. Uusien interventioiden/ työtapojen kohdalla tärkeää, että tehokkaiksikaan todetut menetelmät eivät ole vaikuttavia, mikäli niiden käyttöön otto on puutteellinen todellisessa käyttöympäristössä. Menetelmäpankki- tai pankit tulevaisuudessa(?) 28
Ehkäisevä mielenterveystyö kouluissa mistä näyttöä? Weare K, Nind M. Mental health promotion and problem prevention in schools: what does evidence say? Health promotion international 2011: 26(S1); i29-i69. doi:10.1093/heapro/dar075. http://dataprevproject.net Tyypillisiä piirteitä vaikuttaville (effective) interventioille oli taitojen opettaminen, positiiviseen mielenterveyteen keskittyminen universaalien ja kohdennettujen interventioiden tasapainottaminen intervention aloittaminen lapsilla ja sen jatkaminen myöhemmässä iässä työskentely pitkäkestoisesti ja multimodaalisesti/ koko koulun lähestymistavalla. Interaktiiviset metodit ovat tehokkaampia kuin ns. perinteinen didaktinen opetus. Lyhytkestoiset stressin hallinta ja selviytymistaitojen interventiot olivat vaikuttavampi spesialisoituneen henkilöstön toteuttamina. universaalit interventiot sopivat näin paremmin osaksi opetusohjelmaa opettajien toteuttamana ja kohdennetut interventiot spesialistien toteuttamana. 29
Seulontamenetelmät ja kyselylomakkeet esimerkkejä Nuorten päihdemittari ADSUME AUDIT alkoholin käytön arviointi-kysely Mielialakysely BDI-13/R-BDI BAI-ahdistuneisuusasteikko (Beck Anxiety Inventory) Yleinen ahdistuneisuushäiriö testi (GAD-7) SPIN-FIN sosiaalisten tilanteiden pelon seula SCOFF syömishäiriöseula HSI nikotiiniriippuvuustesti (Fagerströmin testi) Osana laajempaa Terveyskysely- ja Terveyshaastattelulomakkeistoa 22.4.2015 30
Mielenterveys- ja päihdetyöhön liittyvät Käypä hoito - suositukset Depressio Traumaperäinen stressihäiriö ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja nuoret) Alkoholiongelmaisen hoito Syömishäiriöt Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus Unettomuus 22.4.2015 31
Mielenterveyden häiriöiden hoito Keskusteluun perustuvat: Ratkaisukeskeiset selventävät keskustelutapaamiset, jäsentäminen Kuormitukseen vaikuttaminen Psykoedukaatio Elämänkriiseissä tukeminen Unihygienia Ravitsemusohjaus ja painon seuranta Näyttöä tehokkuudesta lievien ja lyhytaikaisten oireiden ja häiriöiden hoidossa. Lääkehoito Käypä hoito -suositusten mukaisesti, konservatiivisesti Oppilaitokseen soveltuvat ryhmämuotoiset menetelmät ja pääosin kognitiivis-behavioraalisiin menetelmiin pohjautuvat ryhmäterapiat. Esim. jännittäjä-ryhmät, stressinhallinta-kurssi MAESTRO 32
Menetelmiä ja toimintamalleja riippuvuushaittojen ehkäisyyn Jackson et al. (Addiction 2011:107;733-747) Interventions to prevent substance use and risky sexual behaviour in young people: a systematic review Käypä hoito suositusten mukaisesti Riippuvuushaittojen ja riskikäyttäytymisen ehkäisyssä toimintatavat monelta osin yhteneväiset Lupaavimmat interventiot käsittelevät riski- ja suojatekijöitä monialaisesti (yksilö, vertaiset, perhe, koulu, yhteisö) 22.4.2015 33
Päihdeinterventiot Perusinterventiot yksilötasolla: Voimavaroja vahvistava interventio Preventiivinen mini-interventio Mini-interventio Motivoiva haastattelu Tarvittavan hoidon järjestäminen Varhaisen puuttumisen malli (ADSUME, Pirskanen 2011) Puheeksiotto ja selkeä viesti! (Sähköisten) terveyskyselyiden hyödyntäminen Keskeisenä käsitteenä oma huoli! HUOM! Ero hoidollisen intervention ja SORA-säädösten mukaisen toiminnan välillä 22.4.2015 34
Päihdeinterventiot Ryhmätoimintaa: elintapakurssit osana opintoja (esim. Elämäni Tsemppis, Arki haltuun asuntolassa, Elämänhallintakurssi) elintapamuutoskurssit tai ryhmät osana opintoja tai muuten oppilaitoksen arjessa (esim. Savuttomat -toimintamalli) kohdennetut ryhmäinterventiot valikoidusti (esim. Hyvinvointipolku) Koko yhteisölle avoin, mutta yksilöllinen toiminta: Esim. Työkykypassi, Nettipohjainen hyvinvointimittari, terveysneuvonta verkossa (Second Life ym.), kilpailut (esim. Lopettaja) 22.4.2015 35
Järjestämisestä Perustason mt- ja päihdepalvelut toteutetaan opiskelijoiden kohdalla opiskeluterveydenhuollon puitteissa ja mahdollisimman pitkälle konkreettisestikin opiskeluterveydenhuollon palveluyksiköissä. VASTUU ON OPISKELUTERVEYDENHUOLLOSSA. Päihde- ja mt-palveluiden tulee olla integroituna ja ilman hoitovastuun siirtelyä toimijalta toiselle silloinkin kun palvelut olisi toteutettu muualla kuin oppilaitoksessa. Pudokasuhan tunnistamiseen tulee olla selkeä käytäntö, jotta tunnistetaan esim. opiskelukykyyn vaikuttavat mahdolliset mt- ja päihdeongelmat ja voidaan järjestää tai ohjata tarvittavan tuen piiriin. Tiedonkulkua eri toimijoiden välillä tulee helpottaa. Esimerkiksi opiskelija voi kääntyä toistuvasti päivystyspalveluiden puoleen, kun asianmukaisempaa olisi järjestää hoito opiskeluterveydenhuollossa. 36
Laadusta Henkilöstöresurssien riittävä mitoitus ja kouluttaminen ovat ensisijaisia laadukkaalle mielenterveys- ja päihdetyölle opiskeluterveydenhoidossa. Työntekijöiden pysyvyys ja palveluiden saaminen samasta paikasta tukee opiskelijoiden sitoutumista interventioihin. Käypä hoito suositusten, Opiskeluterveydenhuollon oppaan ja vastaavien selkeästi hoitokäytäntöjä ohjaavien dokumenttien tunnettuutta ja suositusten mukaisten menetelmien ja toimintatapojen käyttöön ottoa tulee lisätä. Menetelmäpankit jatkossa(?) 37
Laadusta Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön yhteisesti sovitut toimintatavat tulisi olla kirjattuna ja helposti saatavilla oppilaitoksissa. Paikallisesti tulee olla sovitut kattavat toimintamallit ja hoitopolut, joissa opiskeluterveydenhuollon osuus ja erityispiirteet on huomioitu. Toimintamallien ja hoitopolkujen omistajuus on selkeästi sovittu ja niiden säännöllinen päivittämisen tapa ja aika ovat sovittuna. Paikallisista toimintamalleista ja hoitopoluista tulee olla riittävästi koulutusta ja säännöllistä tiedotusta sekä eri toimijoille että palveluiden käyttäjille eli opiskelijoille. 38
Mietittäviä asioita säädösten laatijoille ja paikallisille toimijoille 39
Resurssien jakaminen? Terveydenhoitajien ja lääkäreiden määrä/ opiskelija Mihin työaika käytetään? neuvontaan, seulontaan, terveystarkastuksiin, jatkokäynteihin ja hoitoon 40
Miten koordinoidaan muuhun perusterveydenhuoltoon? Mitä palveluita kouluilla fyysisesti oltava? Mitä palveluita esim. tk ajanvarausvastaanotot, neuvolat (ehkäisyneuvola), päivystys, esh, nuorisoneuvolat, nuorisoasemat, päihdetyöntekijät, A-klinikat tms. tarjoavat? 41
Miten koordinoidaan muihin yhteistyötahoihin? Oppilaitoksen opiskelijahuoltoon (oppilaitokset kuntien/ kuntayhtymien), kuka päättää psykologien ja kuraattorien määrästä ja työnkuvasta Erikoissairaanhoitoon, hoitoketjut Nuorisotyöhön Sosiaalipalveluihin Lastensuojeluun 42
Indikaattorit? Opiskelujen keskeytykset? Oppilaitoksessa käytössä olevat universaalit ja kohdennetut menetelmät? Erikoissairaanhoidon lähetteet? Mielenterveysinterventioiden muuttaminen toimenpiteiksi? SPAT-koodien hyödyntäminen oikeasti. 43
Miten tuetaan erikoissairaanhoidosta käsin? Yhteisesti mietityt palveluverkostot ja eri tyyppisten ongelmien hoitoketjut Konsultaatiot, puhelimitse, sähköisesti Jalkautuminen (elämänkriisit kun ei häiriötä, Varhain-työ, ACT-tyyppinen työ, MDFT) Case-työnohjaus 44
Uudet hankkeet Opiskeluterveydenhuollon kehittäminen. Työryhmän raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:10. THL: Vaikuttavat mielenterveysinterventiot osana opiskeluterveydenhuoltoa hanke Tilannekatsaus opiskeluterveydenhuollossa jo käytetyistä ja kehitetyistä menetelmistä tai suositelluista toimintamalleista. Arviointi, mitä tiedetään kunnissa olevista toimintatavoista järjestää perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut opiskeluikäisille. Kyselytutkimus tietojen täydentämiseksi. Ohjeistusta/ malliehdotukset oppilaitosten ja opiskeluterveydenhuollon eri tasoilla tarjottavista palveluista ja niissä käytettäviksi soveltuvista menetelmistä. Osallistutaan menetelmäpankkien kehittämiseen. Pyritään tukemaan mielenterveyspalvelujen ja nuorisopsykiatristen hoitoketjujen kehittämistyötä. 45