Haapavesi Rahkolan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Samankaltaiset tiedostot
Siikajoki Isonevan tuulipuiston arkeologinen lisäselvitys

Tervola Hevosselän tuulivoimapuiston arkeologisen inventoinnin päivitys

Siikalatva Siikalatvan Kestilän Kokkonevan tuulipuiston arkeologinen inventointi

Veteli Ristinevan tuulipuiston arkeologinen lisäselvitys

Kannus Kaukasennevan tuulipuiston arkeologinen inventointi

Kuhmo Viiksimonjärven ja Särkisen rantaasemakaavan. arkeologinen inventointi. Hans-Peter Schulz ja Jaana Itäpalo

Sievi Rahkonevan tuulipuiston arkeologinen inventointi

Kuusamo Junganjärven ranta-asemakaavan arkeologinen inventointi

Ristijärvi Ristijärven Emäjoen arkeologinen täydennysinventointi. Hans-Peter Schulz ja Inga Nieminen

Hyrynsalmi Illevaaran tuulipuiston ja voimajohtolinjausten arkeologinen inventointi

Sievi Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Kuusamo Porontiman ranta-asemakaavan arkeologinen inventointi. Hans-Peter Schulz ja Jaana Itäpalo Kansikuva: Kohde 1 leimapuu

Haapajärvi, Haapavesi, Kärsämäki Hankilannevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Ii Pahkakosken tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Rovaniemi Kuorinkimaan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi KESKI-POHJANMAAN ARKEOLOGIAPALVELU. Marika Kieleväinen

Vaala Naulakankaan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi KESKI-POHJANMAAN ARKEOLOGIAPALVELU. Marika Kieleväinen 8.11.

Liite 2 raporttiin. (raportit eriteltyinä) Suomussalmen Kiantajärven Saukkojärven tervahautakohteen tarkastus

Kemijärvi, Salla Nuolivaaran tuulipuiston arkeologinen inventointi

Siikalatva Siikalatvan Kestilän Kokkonevan tuulipuistoon liittyvän ulkoisen voimalinjan arkeologinen inventointi

Teuva Ristiharjunkallioiden tuulivoimahanke arkeologinen inventointi

Sievi Puutikankankaan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Haapajärvi Pajuperänkankaan tuulipuiston arkeologinen päivitysinventointi - lisäys raporttiin 2016

Tornio Vallonahon tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi KESKI-POHJANMAAN ARKEOLOGIAPALVELU. Marika Kieleväinen

Kemijärvi Nälkämän tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi KESKI-POHJANMAAN ARKEOLOGIAPALVELU. Marika Kieleväinen

Haapavesi Kesonmäen tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Taivalkoski Ala-Irnin ranta-asemakaavan arkeologinen inventointi. Hans-Peter Schulz ja Jaana Itäpalo

Ii Iin Palokankaan tuulivoimapuiston arkeologinen täydennysinventointi

Sievi Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi - lisäselvitys

Ii Isokankaan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Vaala Romanaron tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Hyrynsalmi Roukajärven ranta-asemakaavan arkeologinen inventointi. Hans-Peter Schulz ja Jaana Itäpalo

Haapajärvi Pajuperänkankaan tuulipuiston arkeologinen inventointi

Simo Leipiön tuulipuiston laajennusosan arkeologinen täydennysinventointi KESKI-POHJANMAAN ARKEOLOGIAPALVELU. Marika Kieleväinen 29.8.

Kauhava Suolinevan tuulipuiston arkeologinen inventointi

Liminka Kantoselän tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Soini Loukkusaaren ja Isokankaan tuulivoimahankkeiden arkeologinen inventointi

Raahe Kopsa III - Kopsan tuulipuiston arkeologinen inventointi LIITE 6. Jaana Itäpalo ja Hans-Peter Schulz KESKI-POHJANMAAN

Ristijärvi Emäjoen ranta-asemakaavan arkeologinen inventointi. Hans-Peter Schulz Kansikuva: Jokikylän museosilta

Pyhäjoki Maukarinkankaan tuulipuiston arkeologinen inventointi

Ylivieska Pajukoski 2 - tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Ii, Oulu Pahkakosken tuulivoimapuistohankkeen sähkönsiirtolinjan arkeologinen inventointi

Suomussalmi 2017 KESKI-POHJANMAAN ARKEOLOGIAPALVELU. Marika Kieleväinen

Suomussalmen Kellojärven kaava-alueen kiinteistön 29:1 kortteleiden 10 ja 11 inventointi

Toholampi 2014 LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON ARKEOLOGINEN TÄYDENNYSINVENTOINTI

Kuhmo Kellojärven-Korpijärven ranta-asemakaavan laajennuksen arkeologinen inventointi ja Hiekkaniemen täydennysinventointi

Kemijärvi, Salla Nuolivaaran tuulipuistohankkeen voimajohtolinjausten arkeologinen inventointi

Evijärvi Ruurikkalan asemakaavan arkeologinen inventointi

Kauhava Fräntilän-Salon tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Kuusamo Hakojärven ranta-asemakaavan arkeologinen inventointi. Hans-Peter Schulz ja Jaana Itäpalo Kansikuva: Kohde 4 uuttupuu

Utajärvi Pahkavaaran tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Pyhäjoki Polusjärven tuulipuiston arkeologinen inventointi

Isokyrö Kattiharjun tuulivoimapuiston arkeologinen lisäselvitys. Inventointialuetta voimalapaikan 8 luoteispuolella.

PELLO Palovaaran ja Ahkiovaaran tuulivoimahankkeen sähkönsiirtoreittien arkeologinen inventointi

Utajärvi Maaselän ja Hepoharjun tuulipuiston arkeologinen inventointi

Pyhäjoki Polusjärven tuulipuiston arkeologinen inventointi

Pyhäjoki Karhunnevankankaan tuulipuistohankkeen arkeologinen täydennysinventointi

Hyrynsalmi, Ristijärvi, Suomussalmi 2015

Alavieska Tolosperän tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Salla Portin tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Alajärvi, Vimpeli, Perho, Halsua, Lestijärvi Lestijärvi-Alajärvi voimajohtolinjan arkeologinen inventointi

Kalajoki Läntisten tuulipuiston arkeologinen inventointi LIITE 4 ARKEOLOGIAPALVELUALVELU KESKI-POHJANMAAN

4 ISOKYRÖ KOLINANMÄKI

Rautalampi Etelä-Konneveden rantaosayleiskaavan tarkistuskohteiden arkeologinen inventointi

TOHOLAMPI, LESTIJÄRVI Kokkola Nivala voimajohtolinjaus Lisäselvitys Toholammin ja Lestijärven uusista linjausvaihtoehdoista

LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON ARKEOLOGINEN TÄYDENNYSINVENTOINTI 2014

Oulainen, Merijärvi, Pyhäjoki Karahkan tuulipuiston ja sähkösiirtolinjausten arkeologinen inventointi

KAJAANI - VAALA Metsälamminkangas Vuolijoki voimalinjan arkeologinen inventointi

RAAHE Kopsan tuulivoimapuiston laajennusosien arkeologinen inventointi

Pyhäjärvi Niemelänrannan asemakaava kivikautisen asuinpaikan arkeologinen tarkkuusinventointi

PELLO Palovaaran ja Ahkiovaaran tuulivoimapuistojen arkeologinen inventointi

Ylivieska Vähäkangas Sorvisto osayleiskaava Laajennusalueiden arkeologinen inventointi

KALAJOKI Kalajoen Mustilankankaan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Pyhäntä Periojantien varren asemakaavan arkeologinen inventointi

Raahe Kopsa III - Anteronperukan tuulipuiston arkeologinen inventointi. Jaana Itäpalo ja Hans-Peter Schulz (päivitetty raportti)

Sotkamo Uutelan kaivoksen suunnittelualueen arkeologinen inventointi. Näkymä Uutelan avolouhokselta koilliseen.

Kaustinen, Kokkola 2014 KELIBER - KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN MUINAISJÄÄNNÖSSELVITYS

Tervola Hevosselän tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Raahe Kopsa III - Anteronperukan tuulipuiston arkeologinen inventointi

VAALA Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

NÄRPIÖ Svalskullan tuulivoimapuiston hankealueen arkeologinen inventointi

PYHÄJOKI Paltusmäen tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Ylivieska Vähäkankaan osayleiskaavan arkeologinen inventointi

Pyhäjoki, Raahe Sarvankankaan tuulivoimapuiston sähkönsiirtoreitin arkeologinen inventointi

Tornio Färimäen asemakaava-alueen arkeologinen inventointi

Vaala Vaala Turkkiselkä tuulipuiston arkeologinen inventointi 2018

Kuhmo Kuhmon Luulajanjoen virtaalueiden arkeologinen inventointi KESKI-POHJANMAAN ARKEOLOGIAPALVELU. Marika Kieleväinen 30.8.

Vöyri Mörknässkogenin tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Pudasjärvi Siuruanjoen alajuoksun ranta-alueiden arkeologinen inventointi

Palokankaan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Kauhava Keskustaajaman Mäki-Hannuksen alueen arkeologinen inventointi. Kaava-alueen länsireunaa.

KALAJOKI Kalajoen Mustilankankaan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Maalahti Takanebackenin tuulivoimahankkeen arkeologinen esiselvitys. Claess Claesson, geometrinen kartta vuodelta 1650

Pyhäjärvi Murtomäen tuulivoimapuiston, voimajohtolinjauksen ja sähköaseman selvitysalueen arkeologinen inventointi

Simo Leipiön tuulivoimapuiston laajennuksen arkeologinen inventointi KESKI-POHJANMAAN ARKEOLOGIAPALVELU. Tapani Rostedt

Maalahti Ribäckenin tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Kalajoki Hiekkasärkkien mantereenpuolen osayleiskaavan arkeologinen inventointi. Pienlentokenttä kaava-alueen keskiosassa

Iitti Perheniemi tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2017

PERHO Limakon tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Kalajoki Mäkikankaan tuulivoimapuiston laajennusalueen arkeologinen inventointi

PERHO Alajoen tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Transkriptio:

Haapavesi 2015 Rahkolan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi Hans-Peter Schulz 18.7.2015 KESKI-POHJANMAAN ARKEOLOGIAPALVELU

Tiivistelmä Keski-Pohjanmaan Arkeologiapalvelu suoritti arkeologista inventointia Pohjois-Pohjanmaalla Haapavedellä Rahkolan tuulivoimapuiston hankealueella, jossa on yht. 9 tuulivoimalan paikkaa. Työn tilaaja on FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Hankeomistaja on TM Voima Oy. Maastotyöt teki MA/FM Hans-Peter Schulz 22. - 23.6.2015, yht. 2 kenttätyöpäivää. Hankealue sijaitsee Haapajärven ja Oulaisten rajalla Haapajärven keskustasta noin 17,5 20,1 km länteen ja Ylivieskan keskustasta noin 21,5 24,5 km itäkoilliseen. Alueen laajuus on noin 9 km 2. Alue sijaitsee hyvin tasaisella pohjamoreenialueella, joka on laajalti soistunut. Korkeuserot ovat alle 2 m / 100 m. Inventoinnissa tarkastettiin voimalapaikkojen vaikutusalueet (200-300 m), voimaloiden väliset alueet, voimaloiden ja nykyisten teiden väliset alueet, teiden lähiympäristöt ja topografian ja maaperän perusteella otollisia alueita. Inventoinnissa löytyi yksi uusi muinaisjäännöskohde (tervahauta), lisäksi tarkastettiin toinen kohde (miilu), joka löytyi inventoinnissa H.-P. Schulz 2012, mutta jota ei oltu vielä siirretty muinaisjäännösrekisteriin. Tämän hetken suunnittelutilanteen perusteella hankkeella ei ole vaikutusta muinaisjäännöksiin.

2 Sisällysluettelo s. 1. Perustiedot... 3 2. Inventoinnin lähtökohdat ja menetelmät... 3 2.1. Esiselvitys... 2.2. Tutkimushistoria... 2.3. Maastoinventointimenetelmä... 4 4 4 3. Geologia, topografia ja maisema... 4 3.1. Maastokuvaukset ja valokuvat... 7 4. Alueen esihistoriallinen maankäyttö... 15 5. Alueen historiallisen ajan maankäyttö... 15 6. Tulokset... 16 Yleiskartta... 16 8. Kohdehakemisto... 17 9. Kohdetiedot... 17 10. Aineistoluettelo... 20 Kansikuva: Kohde 2 Puukkokangas tervahauta, lidar vinovalovarjoste.

3 1. Perustiedot Inventointialue: Rahkolan tuulivoimapuiston suunnittelualue Haapajärven keskustasta 17,5 20,1 km länteen. Tilaaja: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hankeomistaja: Puhuri Oy Inventoinnin laji: osainventointi Kenttätyöaika: 22. - 23.6.2015, yhteensä 2 kenttätyöpäivää Karttanumerot: TM35-lehtijako, Q4233R, Q4234R vanha yleislehtijako, 2433 05 Korkeus: n. 100 107 m mpy Koordinaattijärjestelmä: ETRS-TM35 FIN -tasokoordinaatisto Kopio raportista: Museoviraston arkisto (digitaalinen ja paperikopio) Aiemmat löydöt: Inventointilöydöt: Aiemmat tutkimukset: Inventointi H.-P. Schulz 2012, Metsähallituksen KMO-hanke Kartta 1. Kohdealueen sijainti. 2. Inventoinnin lähtökohdat ja menetelmät Pohjois-Pohjanmaalle Haapavedelle Haapaveden ja Oulaisten rajan tuntumaan on suunnitteilla tuulivoimapuisto, jossa on yht. 9 tuulivoimalan paikkaa. Hankealue sijaitsee Kalajoen ja Pyhäjoen välisellä tasaisella vedenjakajalla. Alueella ei ole tunnettuja muinaisjäännöksiä. Lähin kohde on Hyryn kivikautinen asuinpaikka, joka sijaitsee noin 3 km itäkoilliseen, muita kohteita on 5 6 km etäisyydellä, ja ne ovat pääosin tervahautoja ja tarkemmin ajoittamattomia viljelyröykkiöitä.1 1 Tunnettujen muinaisjäännösten kohdetiedot esitetään Museoviraston ylläpitämän muinaisjäännösrekisterin mukaan, http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx

4 2.1. Esiselvitys Muinaisjäännösten paikallistaminen ja arviointi perustuu hankealueilla ja lähiseudulla aikaisemmin tehtyjen arkeologisten selvitysten tuloksiin. Näiden tietojen lisäksi esiselvityksessä käytetään erilaisia aineistoja, joiden avulla erotetaan muinaisjäännösten sijainnin kannalta relevantit alueet. Esihistoriallisten kohteiden osalta kaukokartoituksessa keskeisiä aineistoja ovat GTK:n kallio- ja maaperäkartat, Maanmittauslaitoksen ortoilmakuvat, korkeusmalli sekä laserkeilausaineiston pistepilviaineisto. Laserkeilausmenetelmä tuottaa hyvin tarkkaa tietoa kohteensa pinnanmuodoista, ja sen avulla voidaan paikantaa lähinnä erilaisia kuoppakohteita, kuten asumuspainanteita, tervahautoja ja hiilimiiluja tai isoja vallirakenteita. Historiallisen ajan kohteita etsitään topografian, kirjallisuustietojen, perimätiedon, paikannimistön ja internetistä löytyvän historiallisen karttamateriaalin avulla, kuten pitäjänkarttojen, rajakarttojen, tie- ja liikennekarttojen, sotilaskarttojen tai myös alueesta laadittujen vanhimpien peruskarttojen avulla. 2.2 Tutkimushistoria Vuonna 2012 inventoitiin osittain hankealueella sijaitsevat metsähallituksen metsätalousmaat (H.-P. Schulz). 2.3. Maastoinventointimenetelmä Maastossa arvioidaan kaikki suunnittelualueet ja tarkemmin ne alueet, jotka esiselvityksen perusteella osoittautuvat relevanteiksi löytää uusia muinaisjäännöksiä. Tähän sisältyy mm. laserkeilausaineistoon perustuvien havaintojen tarkastamista. Inventointi perustuu pääosin silmänvaraisiin pintahavaintoihin. Uusia muinaisjäännöksiä etsitään mm. maanpinnan korkeussuhteiden, maaperän ja poikkeavan kasvillisuuden perusteella. Erityistä huomiota kiinnitetään tunnettujen muinaisjäännöskohteiden ympäristöihin. Mahdollisten kulttuurikerrosten toteamiseksi ja rakenteiden iän (resentti < > muinaisjäännös) sekä tarkoituksen selvittämiseksi tehdään n. 30 x 30 cm:n kokoisia koekuoppia ja kairausta 2 cm:n kairalla. Havaitut muinaisjäännöskohteet valokuvataan ja niiden ympäristöstä kirjataan maasto- ja maisemaselvityksiä sekä mahdolliset taustatiedot. Muinaisjäännösten sijainti mitataan gps-paikantimella, jonka tarkkuus on n. +/- 3-6 m. Paikkatietohallintaan käytetään QGis 2.10. -ohjelmaa ja GrassGis 7.0 -ohjelmaa lidar-pistepilviaineiston käsittelyssä ja terrain-analyysissä. 3. Geologia, topografia ja maisema Hankealue sijaitsee Kalajoen ja Pyhäjoen välisellä tasaisella vedenjakajalla Kalajokilaaksosta noin 10 km koilliseen ja Pyhäjokilaaksosta noin 6 km lounaaseen. Maaperä on pääosin pohjamoreenia, joka on pinnaltaan osittain huuhtoutunutta. Laajat alueet ovat soistuneet. Alueen pohjoisosassa on muutama tasainen kallioesiintymä, länsiosassa on pienalaisia sorakerrostumia. Korkeuserot ovat hyvin pieniä, alle 2 m / 100 m. Hankealue on kokonaan metsätalouskäytössä.

5 Kartta 2. Inventointialueen rajaus sinisenä katkoviivana, inventoidut alueet sinisenä. Maanmittauslaitoksen peruskarttarasteri 1:20 000 5/2015.

6 Kartta 3. Alueen korkeusmalli. Maanmittauslaitoksen vinovalorasteri 10 m DEM 5/2015.

7 3.1. Maastokuvaukset ja valokuvat Kartta 4. Kuvauspaikat 1-12 ja inventoidut alueet. Maanmittauslaitoksen peruskarttarasteri 1:20 000, 5/2015.

8 Kuva 1.Voimalapaikka kuvattu länteen. Tasainen kivinen kuivahko kangas, taimikkoa, maanpinta muokattu. Kuva 1 a. Ortokuva, voimalapaikka kuvan keskellä. Kuva 2. Tie voimalapaikasta etelään. Ojitettua rämettä, nuorta kasvatusmetsikköä.

9 Kuva 3. Voimalapaikka kuvattu länteen, tasainen soistunut kangas, ojitettu, taimikkoa / nuorta kasvatusmetsikköä. Kuva 3 a. Ortokuva, voimalapaikka kuvan keskellä. Kuva 4. Voimalapaikka kuvattu etelään, tasainen tuoreehko kangas, taimikkoa.

10 Kuva 4 a. Ortokuva, voimalapaikka kuvan keskellä. Kuva 5. Voimalapaikka kuvattu itään. Tasainen kuivahko kangas, paikoitellen kallioesiintymiä; taimikkoa. Kuva 5 a. Ortokuva, voimalapaikka kuvan keskellä.

11 Kuva 6. Voimalapaikka kuvattu koilliseen. Tasainen kallioinen kuiva kangas, nuorta kasvatusmetsikköä. Kuva 6 a. Ortokuva, voimalapaikka kuvan keskellä. Kuva 7. Voimalapaikka kuvattu koilliseen. Tasainen kuivahko kangas, paikoitellen pieniä kallioesiintymiä. Nuorta kasvatusmetsikköä / ympärillä taimikkoa.

12 Kuva 7 a. Ortokuva, voimalapaikka kuvan keskellä. Kuva 8. Voimalapaikka kuvattu tieltä koilliseen. Paikka sijaitsee taustalla nuoressa kasvatusmetsikössä. Alue voimalapaikasta tielle on avohakattu ja muokattu. Kuva 8 a. Ortokuva, voimalapaikka kuvan keskellä.

13 Kuva 9. Hankealueen läpi kulkeva metsätie kuvattu etelään. Kuva 10. Voimalapaikka kuvattu itään. Tasainen kuivahko kangas, avohakattu ja muokattu. Kuva 10 a. Ortokuva, voimalapaikka kuvan keskellä.

14 Kuva 11. Voimalapaikka kuvattu etelään. Ojitettua rämettä, nuorta kasvatusmetsikköä. Kuva 11 a. Ortokuva, voimalapaikka kuvan keskellä. Kuva 12. Hankealueen itäpuolella kulkeva voimalinja kuvattu koilliseen.

15 4. Alueen esihistoriallinen maankäyttö Alueen sijaintikorkeus n. 100 107 m mpy vastaa muinaista Ancylusjärven loppuvaiheen merenrannan tasoa noin 8000 vuotta sitten. Koska alue on hyvin tasainen ja melko kivinen, se ei ole ollut otollista esihistorialli sella asutuksella; hiekka-alueita ja muinaisia rantatörmiä ei ole. Lähin tunnettu kivikautinen asuinpaikka, Haapavesi Hyry (mj-tunnus 71010089), sijaitsee hankealueelta 3 km itäkoilliseen. 5. Alueen historiallisen ajan maankäyttö Alueella ei ole ollut historiallisen ajan kiinteää asutusta. Vuoden 1843 pitäjänkartan mukaan alue oli myös silloin täysin asumatonta (Karta öfver Haapavesi Socken i Haapajärvi häräd och Uleåborgs län, H.J. Hällström 1843). Karttaan on merkitty vain muutama kaukoniitty. Alue oli kuitenkin todennäköisesti metsätalouskäytössä, ja muusta metsänkäytöstä todistavat muutamat hankealueen lähellä sijaitsevat tervahaudat sekä tervahauta ja hiilimiilu inventointialueella. Kartta 5. Ote vuoden 1843 pitäjänkartasta, hankealue sijaitsee kartan keskellä.

16 6. Tulokset Inventoinnissa löytyi yksi uusi muinaisjäännöskohde (kohde 2 Puukkokangas tervahauta), lisäksi tarkastettiin toinen kohde (Kohde 1 Hautapirtti hiilimiilu), joka löytyi inventoinnissa H.-P. Schulz 2012, kohdetta ei oltu inventointihetkellä vielä siirretty muinaisjäännösrekisteriin. Tämän hetken suunnittelutilanteen perusteella hankkeella ei ole vaikutusta muinaisjäännöksiin. Lestijärvellä, 18.7.2015 Hans-Peter Schulz Kartta 6. Yleiskartta kohteet 1 ja 2 sekä inventoidut alueet. Maanmittauslaitoksen peruskarttarasteri 1:20 000, 6/2015.

17 7. Kohdehakemisto Kohde 1. Hautapirtti 2. Puukkokangas sivu tyyppi/ tyypin tarkenne ajoitus lkm rauh.lk status 17 työ- ja valmistuspaikat /miilut uusi aika 1 2 MJ/U 19 Työ- ja valmistuspaikat / tervahaudat 1 2 U uusi aika Taulukko. Status: U uusi muinaisjäännöskohde/löytöpaikka, MJ tunnettu muinaisjäännöskohde, KP muu kulttuuriperintökohde, M muu havainto 8. Kohdetiedot 1. Hautapirtti Mj-rekisteri: Laji: Tyyppi: Tyypin tarkenne: Ajoitus yleinen: Lukumäärä: Rauhoitusluokkaehdotus: kiinteä muinaisjäännös työ- ja valmistuspaikat miilut uusi aika 1 2 Paikkatiedot: Karttanumerot: TM35-lehtijako vanha yleislehtijako Q4234R 2433 05 Koordinaatit: P: 7110322 I: 401881 z n. 105 m mpy koord.selite: Inventointimenetelmät: Aiemmat löydöt: Inventointilöydöt: Aiemmat tutkimukset: gps-mittaus pintahavainnointi 2012 H.-P. Schulz inventointi Maastotiedot: Kohde sijaitsee Haapaveden keskustasta 19,1 km länteen tasaisella soistuneella kankaalla. Alue on avohakattu ja muokattu. Kuvaus: Miilu sijaitsee metsäautotieltä 20 m itään, halkaisija 16 m, kehämäisen vallin leveys n. 1,5 m ja korkeus 0,6 m, miilun ympärillä on pitkulaisia kuoppia. Miilun päällä kasvaa isoja kuusia, pienempi puusto on raivattu. Ympäristö on avohakattu ja muokattu Vaikutusten arvio: Ei vaikutusta, kohde sijaitsee lähimmästä voimalapaikasta 220 koilliseen ja metsätieltä 20 m itään.

18 Miilu kuvattu koilliseen Kohde 1. Mittakaava 1:5 000. Maanmittauslaitoksen peruskarttarasteri 1:20 000, 6/2015.

19 2. Puukkokangas Mj-rekisteri: Laji: Tyyppi: Tyypin tarkenne: Ajoitus yleinen: Lukumäärä: Rauhoitusluokkaehdotus: kiinteä muinaisjäännös työ- ja valmistuspaikat tervahaudat uusi aika 1 2 Paikkatiedot: Karttanumerot: TM35-lehtijako vanha yleislehtijako Q4234R 2433 05 Koordinaatit: P: 7111973 I: 401995 z n. 108 m mpy koord.selite: Inventointimenetelmät: Aiemmat löydöt: Inventointilöydöt: Aiemmat tutkimukset: gps-mittaus pintahavainnointi, kairaus - Maastotiedot: Kohde sijaitsee Haapaveden keskustasta 18,6 km länteen matalan kivisen kankaan loivalla koillisrinteellä. Kangas on melko soistunut; avohakkuualue, ympäristö muokattu. Kuvaus: Tuplahauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 16 m, kuopan halkaisija 8 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu koilliseen, pituus 3,5 m ja syvyys 1,7 m. Haudan päällä kasvaa kuusentaimia. Ympäristö on avohakattu ja muokattu. Vaikutusten arvio: Ei vaikutusta, kohde sijaitsee lähimmästä voimalapaikasta 580 m pohjoiskoilliseen ja metsätieltä 200 m pohjoiseen. Tervahauta kuvattu itään.

20 Kohde 2. Mittakaava 1:5 000. Maanmittauslaitoksen peruskarttarasteri 1:20 000, 6/2015. 10. Aineistoluettelo Digitaalinen aineisto: Arkistolaitoksen digitaaliarkisto, Haapaveden pitäjänkartat, http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?new=1&haku=haapavesi Geologian tutkimuskeskus, http://gtkdata.gtk.fi/maankamara/index.html Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto, http://www.vanhakartta.fi/ Maanmittauslaitos, avoimien aineistojen tiedostopalvelu, https://tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi/tp/kartta Maanmittauslaitos, http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/ Museovirasto: Kulttuuriympäristön rekisteriportaali, muinaisjäännösrekisteri ja kulttuuriympäristön tutkimusraportit arkeologia, Haapavesi: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx