Nikkarijotos onnistui

M - Suomen Posti Oyj LAKEUDEN 3 / 2012 MAANPUOLUSTAJA Nikkarijotos onnistui Jurvassa Pässilän alueella 14.-16. syyskuuta järjestetty reserviläisten syysjotos onnistui erinomaisesti. Jotos alkoi perjantai-iltana Ilmajoen seurakunnan leirikeskuksessa rovasti Juhani Erkkosen pitämällä kenttähartaudella ja päättyi sunnuntaina puolen päivän jälkeen samaan paikkaan. Tällöin leirikeskuksessa saunottiin, ruokailtiin ja jaettiin palkinnot. Antti Isosalo maalimiehenä henkilötarkastuksessa. Kurikan JR58 polkupyörän kumia vaihtamassa. Kilpailijat olivat erittäin tyytyväisiä jotoksen monipuolisiin tehtäviin ja haastaviin olosuhteisiin. Suurin kiitos onnistumisesta kuuluu toimitsijoina ahertaneille seudun reserviläisille ja muille yhteistyökumppaneille. - Jotoksemme osoitti kuinka laadukasta toimintaa saa aikaan kun pyytää osaajia eri yhdistyksistä rohkeasti apuun, sanoo jotoksen johtaja Markku Laiteenmäki. -Ilman Kauhavan Lentosotakoulun tukea ja maanpuolustuskoulutusyhdistyksen suurta apua tällaisen tapahtuman järjestäminen olisi ollut täysin mahdotonta Laiteenmäki toteaa. Virolaiset vesipelastajat. Tomi Piirto valvoo panostustehtävää

Joukot liikkeelle LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 3 / 2012 Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Juhlavuotta on vietetty työn merkeissä mutta kyllä varsinainen juhlakin on luvassa. Toivonkin, että maakunnan maanpuolustusväki lähtisi suurella joukolla juhlimaan kanssamme perjantaina 12.10. Näytetään että maanpuolustushenki on lakeuksilla edelleen korkeassa kurssissa. Tarkempi kutsu löytyy toisaalta tästä lehdestä. Hehkuttelen tuota maanpuolustushenkeä ja tahtoa senkin vuoksi, että osallistumisaktiivisuus piirien eri tilaisuuksiin vaihtelee suuresti. Reserviläispyöräily on säilyttänyt suosionsa kohtuullisen hyvin. Myös maanpuolustuspäivä Kauhajoella kiinnosti yleisöä. Monet muut tapahtumamme, kesäillan kirkkoa ehkä lukuun ottamatta, ovatkin sitten asia erikseen. Vaikka tilaisuudet ovat olleet hyvin järjestettyjä, jostain syystä osallistujamäärät pakkaavat jäädä pieniksi. Voisi kuvitella että piiriemme yhteinen jäsenmäärä, yli 4000 jäsentä, takaisi edes kohtuullisen määrän osallistujia joka tapahtumaan. Tänä kesänä omalle kohdalle sattunut pohjanoteeraus oli piirin neliottelu, johon oli saapunut kokonaista kaksi osallistujaa. Kyllä siinä järjestäjienkin motivaatiota koetellaan. Kiitos vielä kuitenkin omasta ja Tapion puolesta ylihärmäläisille, jotka ovat jo monena vuonna järjestäneet kyseisen, todella mukavan ja hyvätunnelmaisen kisan. Kuinkahan vain jatkossa? Ikäväksi takaiskuksi koin senkin, että piirin hyvin suunnitellulle ja valmistellulle 60-vuotisretkelle turvallisuusja maanpuolustusmessuille Lahteen ei löytynyt tarpeeksi lähtijöitä. Retkiohjelmaan olisi kuulunut myös vierailu Reserviupseerikoululle ja tutustuminen Salpalinjamuseoon. Mikä on ettei kiinnosta?! Samaa passiivisuutta on ollut havaittavissa myös hallintoelimissämme. Piirihallituksen kokoukset ovat monesti olleet nipin napin päätösvaltaisia, onpa muutaman kerran sekin rima alitettu. Useinhan me syytämme työkiireitä, muita harrastuksia ja yleistä ajan puutetta siitä, että emme ehdi aina kaikkiin tapahtumiin. Tottahan se onkin, mutta jos henkilö on luottamustehtävään valittu, on korrektia omaa yhteisöä kohtaan ottaa homma tosissaan ja tulla edes kokouksiin. Ja jos ei itse pääse, pitää delegoida tehtävä varamiehelle. Kutsuin jokin aika sitten kaikki reserviupseeripiirin entiset puheenjohtajat vierailulle Kurikkaan. Muutamaa sairaustapausta lukuun ottamatta kutsua noudatettiin hyvin. Tilaisuus oli antoisa ja ajatuksia herättävä. Erityisesti mieltä lämmitti Erkki Rajalan (puheenjohtaja 1979-1983) sisukkuus. Vakavan pyöräilyonnettomuuden jäljiltä hän oli vielä toipilas, mutta halusi kuitenkin tulla meitä tervehtimään. Siinäpä mallia meille nuoremmille. En toki itse väitä olevani merkittävästi parempi osallistuja. Piirin puheenjohtajalle tulee yllättävän paljon kutsuja erilaisiin tilaisuuksiin, eikä kaikkiin, milloin mistäkin syystä, pysty osallistumaan. Tehdään siis yhdessä ryhtiliike. Sovitaan, että alkava syksy kokouksineen, juhlineen ja erilaisine tapahtumineen saa meidät paremmin liikkeelle. Kari Ratavaara puheenjohtaja Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri Muutos on mahdollisuus O N K O MIKKELIIN mänijöitä? Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri järjestää linja-automatkan Reserviläisliitto ry:n Syyskokoustapahtumiin Mikkeliin 17. 18.11. Auton reitti: Kurikka Seinäjoki Alavus Ähtäri Mikkeli. Tarkempi aikataulu lähetetään ilmoittautuneille marraskuussa. Ilmoittautumiset piiritoimistolle. Auto täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Linja-automatka on jäsenille ilmainen, mutta jokainen varaa ja maksaa majoituksensa ja ruokailunsa itse. Liiton kotisivujen kalenterista www.reservilaisliitto.fi /toiminta/toimintakalenteri löytyy varausohje ja hinnat. Piirien mitali jaossa Etelä-Pohjanmaan reserviläispiirien yhteinen mitali on nyt jaossa. Antti Isosalon suunnittelemaa mitalia voivat kerhot ja yhdistykset hakea ansioituneille jäsenilleen. Juhlatilaan astuivat iloiserlla mielellä Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen puheenjohtaja eversti Jorma Jokisalo, Lapuan kaupungin uusi johtaja Arto Lepistö ja Sotilasläänin komentaja, kenraalimajuri Pertti Salminen Suojeluskunnat sankareita TUOMO KOTKANIEMI Päin nousevan Suomen rantoa -hengessä Suojeluskuntien persutamisen 95 v juhlitiin Lapuan Vanhassa Paukussa. Lapuan Sotaveteraanikuoron Veteraanin iltahuuto sykähdytti jälleen kerran - kyllä veteraanit jaksoivat komeasti - yleisöllä vieri- Taistelu vapaa-ajasta. Reserviläiset tuskailevat saman ongelman kanssa kuin niin monet muutkin erilaiset yhdistykset, miten saada lisää jäseniä omaan joukkoonsa. Taistelu ihmisten vapaa-ajasta on kovaa, ja pahimpina vihollisina tuossa taistelussa ovat TV ja Internet, niiden vuoksi kun ei tarvitse lähteä omasta kodista minnekään, ja kun se jääkaappikin on turvallisen lähellä. Mietittäessä mikä on reserviläisyhdistysten suosituin harrastusmuoto, selvä ykkönen on ammunta, ja niin pitääkin olla, onhan ampumataidon ylläpitäminen reserviläiselle erittäin tärkeää. Mutta, näin on nyt, mitä mahdolliset uudet jäsenet haluavat? Kaikki eivät varmastikaan halua lähteä mukaan sellaiseen toimintaan, missä kaikenlainen harrastaminen tapahtuu kilpaillen verenmaku suussa. Uskoakseni tarvitsemme myös leppoista toimintaa ja kilpailuja, joissa kaikki ovat voittajia. Omassa yhdistyksessäni, Ylihärmän Reserviläiset, meillä on melko runsas tarjonta erilaisista aktiviteeteista, ammunta - totta kai, suunnistus, pyöräily (kuten Reserviläispyöräilystäkin olette sen varmasti huomanneet), lumipukuhiihto, Reserviläistaito-, ja Reserviläismaljakilpailu, kunniavartiot, retket ja oman majan ylläpito. Uusina lajeina Ylihärmässä on kehitteillä marssi/kävelyharjoitukset sekä ampumakävely. Kaikissa tapahtumissa meillä tärkeintä on mukava ja rento yhdessäolo, kiireestä ja vät kyyneleet ihastuksesta. Lapuan Mieslaulajat jatkoivat samalla linjalla päättäen ohjelmansa Suomalaiseen Rukoukseen. Pohjanmaan Sotilassoittokunta terästi juhlaa. Juontaja evl evp Heikki Rintanen mainitsikin lopussa, että paljon olisi ollut vailla tämäkin juhla ilman Sotilassoittoa. Parasta antia FM Teppo Ylitalon hyvän juhlapuheen lisäksi oli Sotilasläänin komentajan, kenraalimajuri Pertti Salmisen Puolustusvoimien tervehdyksessä. Hän sanoi, että valoa on tunnelin päässä - ei Suomessa jätetä yhtään kolkkaa puolustamatta.. Nuorten puheenvuoron ansiokkaasti esitti Iiro Kangas. Päätteeksi Vilppulan Urhojen muistoksi laulettiin seisaaltaan ja väkevästi. Näine kaikkineen juhla antoi paljon ja hyvällä mielellä lähdettiin kotiin. sen aiheuttamasta pahasta olosta saamme tarpeeksimuutenkin. Reserviläisten järjestämät kilpailut kärsivät osanottaja pulasta, niin myös ylihärmäläisten monena vuotena peräkkäin järjestämä Res. piirien kolmiottelu. Tämänvuotinen oli ainakin tältä erää ylihärmäläisten järjestämänä viimeinen - ei osanottajia. Ammuntaa lukuun ottamatta kilpailut eivät vain tunnu enää jäsenistöä kiinnostavan. Siksi heitänkin pallon kaikille piirimme jäsenille, miettikää millaista toimintaa te haluatte omalta reserviläisyhdistykseltänne/ kerholtanne. Miettikää, ja viekää ideanne omaan yhdistykseenne/kerhoonne ja muokatkaa porukalla ideaa lisää, hyvä siitä tulee vaikka tavallista yrittää. Syksyä odotellessa Mikko Mäki-Haapoja Maailma muuttuu ja me sen mukana, olen sanonut aikaisemminkin. Muuttuvassa maailmassa menestyjiä ovat ne jotka pystyvät muuttumaan sen mukana, sanoisi joku toinen. Muutos on usein pelottavakin asia, mutta muutoksen ansiosta myös yhdistystoiminta kehittyy. Jos muutosta ei tapahtuisi, ihmiskunta asuisi edelleen luolissa. Laajemmasta näkökulmasta muutos on siis aina hyvä asia. Myös jokaisen ihmisen omaan elämään mahtuu paljon pieniä ja suurempiakin muutoksia. Muutos on siis parhaimmillaan mahdollisuus. Suhtaudun muutokseen aina mahdollisuutena, tehdä jotain vielä paremmin. Pienikin muutos koettelee usein yhteisön kestokykyä, samoin yhteistyötaitoja ja yhteistyöhalukkuutta. Tiedottamista ja osallistuvaa keskustelua muutosvaiheessa ei ole koskaan liikaa. Osallistuminen on ainoa oikea tie, sen kautta ihminen sitoutuu ja motivoituu, yhteiseen asiaan. Yhteisö joka saa jokaisen mukaan muutos talkoisiin, viestii vankasta tulevaisuuteen luotaavasta ja myönteisestä yhteisöstä. Järjestötoiminta vaatii ja kaipaa jatkuvaa uudistamista, jotta se pysyy elinvoimaisena ja houkuttelevana. Olemmeko me valmiita viemään muutosta eteenpäin? Vastaan itse meidän kaikkien puolesta, kyllä. Ei enää odoteta toisten tekevän jotain, vaan tehdään itse. Edellä olevasta päästään aasinsillan kautta seuraavaan aiheeseen. Ähtärin Reservinaliupseerit ry on esittänyt Reserviläisliiton seuraavaksi puheenjohtajaksi jäsentään, reservin ylikersantti Mikko Savolaa. Mikko tunnetaan laajalti kansanedustajana sekä puolustusvaliokunnan jäsenenä. Varusmiespalveluksensa hän suoritti Keuruulla ja on ehtinyt toimia myös maakuntajoukkojen pilottiyksikössä. Aseet ovat siis tuttuja, harrastaahan hän myös metsästystä. Valtakunnallisen maanpuolustuskurssin numero 201 hän kävi 2012. Maanpuolustushenkinen Mikko Savola on erinomainen keulakuva, nuorekasta imagoa hakevalle Reserviläisliitollemme. Jäsenkasvun tiellä pysyäksemme, ei ole muuta mahdollisuutta kuin nuoret, juuri armeijan käyneet naiset ja miehet. Mikko kerää varmasti ääniä ympäri valtakunnan, hän on hyvin verkostoitunut ja sidosryhmiä löytyy laidasta laitaan. Mikolta löytyy myös tahtoa, taitoa ja jämäkkyyttä suurimman maapuolustusjärjestön johtoon. Puheenjohtajavaali käydään Mikkelissä pidettävän syyskokouksen yhteydessä 17.11. Pohojammaalta on aina lähäretty ja yhyres mennähän, jos kerta mennähän. Eli lähdetään silloin kaikin paikanpäälle, äänestämään Mikko uudeksi puheenjohtajaksi. Nyt tarvitaan nuorekasta tekijää harmauden sijaan. Mikon blogi löytyy osoitteesta www.mikkosavola.fi ja hän on myös facebookissa. Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin uusituilta sivuilta löytyy myös juttua asian tiimoilta - www.epresp.fi, osio ajankohtaista. Syksy saa... Tapani Kaistila, puheenjohtaja Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri Korjaus LMP lehdessä 2/12 olli virheellinen tieto koskien Sotakamreereita. Sotakamereerin arvon on saanut 48 henkilöä, joista 18 on elossa. Kokouskutsu Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n sääntömääräinen S Y Y S K O K O U S Alahärmän Seurakuntatalolla keskiviikkona 24.10. alkaen kahvitarjoilulla klo 18. Tervetuloa! Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n hallitus Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry:n Sääntömääräinen S Y Y S K O K O U S Kauhajoella Sanssinkartanossa Ullantie 7, keskiviikkona 28.11. klo 18.30. Ennen kokousta on kahvitarjoilu kartanon viereisessä veteraanien perinnetalossa ja taloon tutustuminen klo 17 18.30. Tervetuloa! Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry:n hallitus

3 / 2012 LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 3 Jatkosodan päättymisen muistotilaisuus sankarihaudoilla Kuva Arvo Mansikkaviita MATTI HEINONEN 4.9. vietettiin jatkosodan päättymisen muistotilaisuutta Jalasjärvellä. Rovasti Aulis Harju toivotti osallistujat tervetulleeksi, jonka jälkeen veisattiin Jumala ompi linnamme. Vähänkyrön Reserviläiset viettivät yhdistyksensä 50-vuotisjuhlaa heinäkuun alussa Toukolan Nuorisoseuralla. Yhdistys perustettiin 29.6.1962 nimellä Vähänkyrön reservinaliupseerit ry ja oikeusministeriön päätöksellä yhdistys hyväksyttiin 6.4.1963 yhdistysrekisteriin. Perustava kokous pidettiin Onni Salmisella ja kokouksessa olivat mukana Etelä-pohjanmaan reservinaliupseeripiirin sihteeri everstiluutnantti Veikko Vallas, alikersantti Vilho Kalliomäki, vääpeli Eino Kamila, alikersantti Esko Tapio ja vänrikki M. Munkki. Ensimmäinen puheenjohtaja oli kersantti Lauri Aronen. Ensimmäiseen hallitukseen valittiin kahdeksan jäsentä, vääpeli Eino Kamila, kersantti Onni Salminen, kersantti Jussi Poikkimäki, kersantti Paavo Tölli, kersantti Jussi Välimaa, alikersantti Antti Aurala, alikersantti Esko Tapio, alikersantti Unto Valtari. Samana vuonna nuori yhdistys päätti käyttää il- Reserviläisjärjestöjen ja kunnan edustajat laskivat kukkalaitteet sankarivainajien muistomerkille. Juhlapuheen piti Jalasjärven kunnanjohtaja Esko Juntunen. Puheessaan hän toi esille suomalaisten kokemuksia sotavuosilta tähän päivään. Irja Laaksoharju lausui Lauri Pohjanpään runon Ihmisen polku. Mieskuoro Veteraanikööri lauloi tilaisuudessa Matti Kohtamäen johdolla Kotimaani ompi Suomi ja Veteraanin iltahuuto. Niko Kangasniemi soitti wibrafonilla Hymnin ja Suomalaisen rukouksen. Lopuksi veisattiin virrestä 310 säkeet 1 ja 8. Tämä väkeväsanainen virsi tunnetaan veteraanien keskuudessa myös nimellä Taipaleen virsi. Tilaisuuden jälkeen oli mahdollisuus tutustua sotaveteraanien perinnetaloon kerättyihin esineisiin Juhani Kungsbackan johdolla. Vähänkyrön Reserviläiset juhlivat moituslehtenä Pohjankyröä ja kokouksissa valittiin jäsenkerääjät keräämään niin jäseniä, kannattavia jäseniä kuin lahjoittajajäseniäkin kunnan eri kylistä. Vuonna 1963 jäsenmaksu oli kaksi nykymarkkaa, kannattavilta jäseniltä viisi nykymarkkaa. Reserviläiset ovat toimintansa alusta alkaen toimineet yhteistyössä niin Vähänkyrön kunnan kuin Vähänkyrön seurakunnan kanssa. Pöytäkirjamerkintöjen mukaan 60- ja 70- luvuilla yhdistyksen jäsenet osallistuivat erilaisiin ampuma-, suunnistus- ja maastokilpailuihin. Myös yhdistyksen nimissä järjestettiin kilpailuja. Vuonna 1989 yhdistyksestä alettiin käyttää nimeä Vähänkyrön reservin upseerit ja aliupseerit. 23.3.2004 yhdistyksen nimi muuttui nykyiseen muotoonsa, Vähänkyrön reserviläiset ry: ksi. Yhdistyksen jäsenmäärä on 2000- luvulla vaihdellut 20-40 jäsenen välillä. Yhdistyksen puheenjohtajina ovat vuosien varrella toimineet Lauri Aronen (1962-1966), Erkki Leppänen (1967-1968), Juhani Välimaa (1969-1970), Erkki Kataja- Rahko (1971-1974), Aimo Hakala (1975), jälleen Erkki Kataja- Rahko (1976-1977), Harry Gullman (1978-1980), Esko Tapio (1981-1982), Tapani Kivistö (1983-1992), Pentti Sumuvuori (1993-1996), Kari Tapio (2004-2006) ja Pasi Ollila (2007-). Yhdistyksen toiminta jatkuu perinteiden mukaisesti. Lippuvartioihin ja seppeleenlaskuihin osallistuminen niin itsenäisyyspäivinä kuin muinakin juhlapyhinä on ollut osa yhdistyksen näkyvää toimintaa koko sen historian ajan. 2000- luvulla paikkansa ovat vakiinnuttaneet osallistuminen Köpingin markkinoille, erilaiset toimintapäivät ja yhteiset kokoontumiset ja harjoitukset. Jäsenet ovat osallistuneet myös muuhun reserviläistoimintaan ja kilpailuihin. Ähtäriläinen Mikko Savola Reserviläisliiton puheenjohtajakilpaan Ähtärin Reservinaliupseerit ry:n jäsen, kansanedustaja Mikko Savola on ehdolla Reserviläisliiton seuraavaksi puheenjohtajaksi Mikkelin syyskokouksessa 17.11.2012 järjestettävässä puheenjohtajavaalissa. Ehdolle on ilmoittautunut myös kaksi muuta ehdokasta. Valituksi tulee yksinkertaisen enemmistön annetuista äänistä saanut ehdokas. Ähtärin Reservinaliupseerit ry esittää Reserviläisliiton seuraavaksi puheenjohtajaksi jäsentään reservin ylikersantti Mikko Savolaa (30) Ähtäristä. Savola on Suomi on tulevina vuosina erittäin suurten haasteiden edessä. Taloudellinen tilanne pakottaa veronkiristyksiin ja leikkauksiin, ikäihmisten määrä kasvaa ja työtätekevän väestön osuus on pienempi suhteessa koko väkiluvun määrään. Kun leikkauksia tehdään, on katsottava että ne tehdään mahdollisimman oikeudenmukaisesti turvallisuutta ja alueellista tasapuolisuutta unohtamatta. Leikkaukset ovat kohdistuneet myös puolustuksen hallinnonalaan. Suomalaisesta puolustuksesta tehtävät leikkaukset näkyvät koko laajuudessaan seuraavan kahden vuoden aikana jolloin varuskuntia aletaan sulkea ja reservin kertausharjoituksista suoritetaan liittynyt Ähtärin Reservinaliupseerien jäseneksi vuonna 2003. Puheenjohtajakilvassa kaksi muutakin ehdokasta Savola nautti laajaa kannatusta Etelä-Pohjanmaan piirin alueella. Maakunnassa koetaan, että Savola olisi hyvä keulakuva nuorekasta imagoa hakevalle ja jäsenkasvuun tähtäävälle Reserviläisliitolle. Puheenjohtajuutta tavoittelee kolme ehdokasta. Kansanedustaja Mikko Savolan lisäksi ehdolle on asetettu kansanedustaja Tom Packalén Vantaan Reserviläiset ry:stä ja toiminnanjohtaja Osmo Suominen Turun Reservinaliupseerit - Turun Reserviläiset ry:stä. Savolan vastaehdokkaista Packalén työskenteli ennen eduskuntaan siirtymistään Helsingin päivystävänä komisariona. Suominen puolestaan on toiminut liiton varapuheenjohtajana vastuualueenaan lähinnä toiminnan suunnittelu sekä kenttätyö. Varsinaisena päivätyönään Suominen hoitaa Varsinais-Suomen Sotaveteraanipiirin toiminnanjohtajan tehtävää. Mikko Savola on syntynyt 29.11.1981 Ähtärissä. Varusmiespalveluksensa Savola on suorittanut vuonna 2001 Keuruun Pioneerirykmentissä. Maakuntajoukkojen pilottiyksikössä Etelä-Pohjanmaan komppaniassa Savola on toiminut vuosina 2005 2010. Reservin ylikersantiksi hänet on ylennetty 4.6.2012. Ähtärin Reservinaliupseerien jäseneksi Savola on liittynyt vuonna 2003. Reserviläisliitosta näkyvä, kuuluva ja eteenpäin katsova vain hyvin pieni osuus. Tässä tilanteessa vapaaehtoisen maanpuolustustyön rooli korostuu. Reserviläisliitolla on tärkeä rooli maanpuolustustaitojen ylläpitämisessä, maanpuolustushengen nostattamisessa ja ylipäätään maanpuolustuksen näkymisessä eri puolella Suomea. Reserviläisliitto on tehnyt vuosikymmenten ajan tärkeää työtä ja liitollamme on pitkät perinteet. Perinteitä tulee vaalia jatkossakin. Tulevaisuuden haasteisiin tarttumista emme kuitenkaan saa pelätä. Liittomme jäsenistön vaikutusmahdollisuudet on oltava hyvät. Tärkeimmät käytännön toimet tehdään kentällä pienen aktiiviporukan toimesta. Tällä väellä tulee olla myös mahdollisuudet toiminnan järjestämiseen. Ampumataidon ylläpitäminen on yksi keskeisimmistä toiminnoistamme. Reserviläisliiton tuleekin olla puolustamassa asiaa kaikilla tasoilla. Ampumaratojen läheisyys on taattava ja aselain järjettömät muutokset estettävä. Reserviläisliiton tulee ottaa Vääpeli Lauri Lasse Mäkelä 100 vuotta vahva paikkansa näkyvyydessä ja sitä kautta yleisen mielipiteen muodostajana. Esimerkiksi Eduskunnassa säädettävä ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko vaatii ehdottomasti myös reserviläisten peukalon jäljen. On uskallettava puuttua epäkohtiin ja puolustaa tärkeää toimintaa. Kun järjestömme koetaan mielekkääksi toiminnan ja näkyvyyden tasolla on myös uusien jäsenien mukaan saanti helpompaa. Ensi vuoden alusta Reserviläisliiton johto astuu uusiin saappaisiin. Tulevalla puheenjohtajalla on suuri vastuu järjestön kehittämisessä. Liiton johdon ja kentän on toimittava toinen toistaan kuunnellen. Hyvällä hengellä ja kovalla työllä otamme oman paikkamme suomalaisessa maanpuolustuskentässä. Tässä työssä haluan olla mukana Sinun kanssasi. Mikko Savola Kansanedustaja puheen- Reserviläisliiton johtajaehdokas Puh. 040-5758498 s-posti: mikko.savola@eduskunta.fi Juhlassa huomionosoituksen saaneet vasemmalta: Kari Tapio, Kari Peltola, Juha Rouhiainen, Teemu Mäkinen, Juha Hakomäki, Janne Rimpeläinen, Timo Kuusisto, Pasi Ollila ja Vesa Mankinen. Sotiemme veteraani ja Kurikan Reserviläisten kunniajäsen vääpeli Lauri Mäkelä täytti kunniakkaat 100 vuotta syyskuun 20.pvä Hoitokoti Tuulikellossa Kurikassa. Tuulikello oli järjestänyt hienot syntymäpäiväjuhlat. Kukaan asukkaista ei ollut aikaisemmin täyttänyt sataa vuotta. Lauri asustaa vaimonsa Kainon kanssa. Toimitusjohtaja Jani Karvonen onnittelunsa yhteydessä mainitsi että Lauri onkin heidän hyväkuntoisempia asukkaita, se kertookin Laurin liikunta taustasta. Lauri Mäkelä on toiminut aina liikunnan hyväksi. Hän oli ensimmäinen MM-edustaja Kurikan Ryhdin historiassa. Hän toimi myös aikanaan Ryhdin puheenjohtajana. Veteraani/reserviläisurheilussa hän edusti Kurikkaa ja piiriä, sijoittuen aina palkintopallille. Onni Kivistö puheessaan kertoi Lassen toiminnasta veteraanien hyväksi ja mukana olosta. Hän mainitsi myös että Lauri tapasi kulkea talvella hakkuulla Lainesmäessä. Matkaa kertyi edestakaisin n. 40 km ja siihen päivän hakkuut päälle. Ei ollut siis ihme jos ei Laurin matkassa pysynyt. Mikko S Säntti

4 LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 3 / 2012 Niinistö Ilmajoella Niinistölle esitettiin puolustusvoimien tulevaisuudesta paitsi kysymyksiä, myös esityksiä. tukeudumme Pohjanmaan aluetoimistoon, joka on Säkylässä sijaitsevan Porin Prikaatin alainen. Aluetoimistolla ei kuitenkaan ole käytössä sen enempää koulutustiloja kuin harjoitusmateriaaliakaan (maastopuvut jne.). Lääkintävarikolla en olisi, mutta ei ole henkilöstöä niiden hoitamiseen. Aallon patteriston puolesta päivän puuhamiehenä toiminut Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan varapuheenjohtaja Juha Mäenpää luovutti Niinistölle Marskin kepin. Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö vieraili Ilmajoella. Iltapäivän aikana hän tutustui Lääkintävarikkoon, missä hänelle kerrottiin henkilöstövähennysten tuomista ongelmista. Vuoden 2014 alusta Lääkintävarikko ja Tuomiky- OLAVI KOSKINEN Laihian ensimmäistä Nuukuusviikkoa vietettiin koko kunnan alueella elokuussa. Erilaisia tapahtumia oli järjestetty yhteistyössä eri tahojen kanssa. Viikko huipentui Laihian Monitoimitalossa järjestettyyn tapahtumaan, jossa eri yhteisöt, järjestöt ja yritykset esittelivät omaa toimintaansa. Laihian Reserviläiset sekä MPK/ Etelä-Pohjanmaa suorittivat täsmäiskun tapahtumaan. Reserviläiset olivat kahdella eri osastolla mukana tapahtumassa. Soppatykki oli asemissa monitoimitalon ulkopuolella ja oma osastomme oli sisällä talossa. Soppatykillä yhdistykselle varainhankintaa olivat tekemässä Pekka Linnolahti ja Olavi Koskinen. Sisällä varsinaisella taisteluareenalla olivat reserviläisten toimintaa esittelemässä Marko Kangas ja Erkki Koivuporras. Molemmilla osastoilla kävijöitä oli kiitettävästi ja yleensäkin koko tapahtuma veti runsaasti yleisöä koko nuukuusviikon ajan. län varasto-osasto yhdistetään. Henkilöstö vähenee kolmanneksella, tehtävät kuitenkin säilynevät ennallaan. Reserviläispiirejä huolestuttaa Puolustusvoimilta jatkossa saatava tuki. Organisatorisesti asia on selvä: me Lääkintävarikkokäynnin jälkeen Jussi Niinistö tutustui Aallon patteriston perinnetaloon. Illalla Niinistö esitteli puolustusvoimauudistusta reserviläispiirien järjestämässä tapahtumassa. Hän arvosteli erityisesti sitä, että puolustusvaliokunta ei saanut joukko-osastojen lakkautuksista mitään tietoa etukäteen, eikä selventävästi jälkikäteenkään. Kysymyksiä Niinistölle sateli aina Islannin ilmavalvonnasta valikoivaan asevelvollisuuteen ja alueellisen puolustusjärjestelmän toimivuuteen jatkossa. Kesän toimintaa Laihialta Reserviläisten osastolla Nuukuusviikon- tapahtumassa toimintaamme esittelivät Marko Kangas ja Erkki Koivuporras Puheenjohtaja Jaakko Pukkinen lähdössä kierrokselle ampujan paikalla Tukikomppanian jäsenet pitivät tämänvuotista vierailupäivää Helsingissä erittäin mielenkiintoisena ja monipuolisena. Yhteisen junamatkan jälkeen siirryttiin linja-autolla Santahaminaan, jossa meille esiteltiin ensin alueen ja Suomen Kaartin 200-vuotishistoriaa, jonka jälkeen oli vuorossa Kaartin Pataljoonan nykytoimintojen esittely. Nopeaa, mutta sisua vaativaa kyytiä antoi myös ajelu Sisun panssarikuljetusvaunulla mäkiä ylös ja alas. Todettiin, että taitava oli kuljettaja, ei tarvinnut men- Tukikomppania pääkaupungissa nä sieltä mistä aita oli matalin ja tie tasaisin. Ennen kotiinlähtöä jokainen sai myös kokeilla ammuntaa nykyaikaisilla ekoaseilla sekä makuultaan tauluun, että maastossa eri kohteisiin kääntyillen ja liikkuen. Varusmiehet opastivat erilaisissa ammunnoissa Päivän monipuolisen ohjelman oli suunnitellut everstiluutnantti Mika Kalliomaa. Iltapäivällä porukalle esitteli alun perin venäläisten upseerikerhoksi rakentamaa Katajanokan Kasinoa ja sen vaiheita RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen. Ennen kotiinlähtöä nautittiin maittava päivällinen Kasinolla. Muutamille tosin matkaan tuli pieni mutka, koska paluujuna ei pysähtynytkään Parkanossa ja muutamat joutuivat vaihtamaan junaa ja hetken odottelemaan Tampereella. Lauhan laskeutumisessa u u s i r e i t t i Hautalan Erkki antaa vielä retkeilijöille viimeiset ohjeet ennen starttia Kuvat Raimo Perkiö Jo parina aiempana vuonna tutuksi tullut Lauhan laskeutuminen vaellettiin viime kesänä uusitulla reitillä. Osanottajat olivat tyytyväisiä, sillä nyt päästiin näkemään myös komeita maisemia. Pääoperaattorina toimi jälleen Erkki Hautala, mutta järjestelyissä oli kauhajokisten lisäksi mukana myös Isojoen res.järjestöt. Jokseenkin samalla reitillä tullaan järjestämään myös ensi kesän marssitapahtuma. Lauhan laskeutujat saivat kesällä ihailla myös Spitaalijärven joutsenia. Maanpuolustuskoulutusyhdistys mukana siellä missä tapahtuu MPK:n osasto luonnollisesti oli reserviläisten vieressä omana osastonaan. Toimintaansa olivat esittelemässä KOTU- päällikkö MPK:n osastoa esittelemässä Lasse Kinnunen ja Maija Haanpää, tietoa saamassa Juhani Vainionpää. Takana Maija Haanpää ohjaa ammuntaa. Maija Haanpää ja koulutuspäällikkö Lasse Kinnunen. Osastolla oli mahdollisuus ampua eko-aseilla ja kyllä ampujia sitten olikin. Laihialla kun ollaan niin yleisestikin kyllä kaikki maksuton toiminta kerää runsaasti osallistujia... Lauhanvuoren Kivijata

3 / 2012 LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 5 Runsaasti ylennyksiä lippujuhlapäivänä Tasavallan presidentti on ylentänyt Pohjanmaan maakuntakomppanian päällikkö Hannu Maunulan komentajaksi. Maanpuolustustyössä toiminut ja sitä tukeva Harri Seppälä ylennettiin kapteeniksi. Länsi-Suomen sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Pertti Salminen ylensi ylivääpeliksi Isonkyrön Reserviläisten puheenjohtaja Juhani Arkkolan ja Kurikan aktiivitoimijan, piirin varapuheenjohtajanakin toimineen Tapio Myllymäen. Vääpeliksi ylennettiin mm. Jalasjärven aktiivireserviläinen, pitkään piirihallituksessakin toiminut Ossi Talvitie ja Teuvan Reserviläisten puheenjohtaja Jarkko Tuisku. Ylikersantiksi yelnnettiin Reserviläisliiton puheenjohtajaehdokas Mikko Savola Ähtäristä. Onnittelemme kaikkia ylennettyjä. Ylennetyt: Sotilasarvoon: KOMENTAJA Maunula Hannu Antero Vaasa Sotilasarvoon: KAPTEENI Aro-Koivisto Janne Johannes Kauhava, Kumpu-Huhtala Tapio Elias Kauhava, Latvateikari Toni Kristian Lapua, Luoma Veli-Pekka Iisak Seinäjoki, Seppälä Harri Aadiel Lapua Sotilasarvoon: YLILUUTNANTTI Hangasluoma Petri Tapio Seinäjoki, Ravila Reijo Iisakki Seinäjoki Sotilasarvoon: LUUTNANTTI Erkkonen Jarno Tapio Kurikka, Hiironniemi Antti Juhani Seinäjoki, Kallio Toinen Impivaaran suvisoitto tarjosi kuulijoille jälleen musiikkia laidasta laitaan. Pohjanmaan sotilassoittokunta esitti niin sotilasmusiikkia kuin kevyttä tanssimusiikkiakin. Vierailevana solistina esiintyi Tangojuniorikilpailija Juuso Rajala. Jopa sateisen kesän sääkin oli kesäkuisena torstai-iltana poutainen, joten mukavaa oli munkkikahveja juoden kuunnella musiikkia. Jarkko Sakari Teuva, Keski-Heikkilä Jari Jussi Ilmajoki, Kivelä Esa Antero Ilmajoki, Koskilahti Risto Matias Jalasjärvi, Moilanen Sanna Maarit Alajärvi, Mäkinen Timo Juhani Seinäjoki, Niemi Tomi Petteri Lapua, Oosi Janne Kristian Seinäjoki, Palomäki Martti Matti Juhani Ähtäri, Punkari Heikki Jaakko Seinäjoki, Salmela Samuli Johannes Kauhava, Torkko Timo Eljas Seinäjoki, Tupeli Ralf Johannes Seinäjoki, Vainio Tommi Matti Alajärvi, Yli- Talonen Juha Mikael Kauhajoki Sotilasarvoon: LÄÄKINTÄLUUTNANTTI Koskela Erkki Jukka Mikael Seinäjoki Sotilasarvoon: YLIVÄÄPELI Arkkola Esko Juhani Isokyrö, Honka Tomi Markus Laihia, Myllymäki Tapio Juhani Isokyrö, Toivonen Jyrki Tapio Seinäjoki, Ådjers Kaj Johan Kristiinankaupunki Sotilasarvoon: VÄÄPELI Harju Juha Pekka Kauhava, Hautaniemi Tomi Veli Seinäjoki, Hietikko Juha Erkki Hermanni Kurikka, Hykkönen Timo Kalevi Seinäjoki, Lax Joakim Fredrik Vaasa, Lindberg Mika Petteri Lapua, Mikkilä Ari Pekka Seinäjoki, Nieminen Kai- Petri Seinäjoki, Parkkamäki Jukka Pekka Seinäjoki, Peltomäki Esa Juhani Vaasa, Puronhaara Kari Markku Tapio Soini, Talvitie Ossi Samuel Jalasjärvi, Tuisku Jarkko Ilmari Teuva, Ylinen Juha Henrik Seinäjoki Kansanlaulukirkoissa kaikuivat kansanlaulut Sotilasarvoon: YLIKERSANTTI Anttila Pasi Petri Kauhava, Hangasmaa Esko Tapani Lapua, Harju Kimmo Mikael Alajärvi, Huhta Hannu Antti Ilmari Lapua, Jalkanen Heikki-Santeri Seinäjoki, Järvinen Timo Tapio Seinäjoki, Kallio Ari Kalevi Alajärvi, Kettula Jarkko Veli Matti Kauhava, Kiviluoto Jukka Päiviö Seinäjoki, Koivisto Ari Matti Alavus, Kojonen Petri Tapio Lapua, Kuusela Kari Juhani Vaasa, Kuusisto Arto Teuvo Ilari Kauhajoki, Leppikorpi Markus Pauli Juhani Mustasaari, Mäki- Jouppila Martti Samuel Ilmajoki, Mäkinen Kari Esa Juhani Seinäjoki, Norrgård Kimmo Mikael Mustasaari, Ojala Antti Juho Kustaa Seinäjoki, Oravasaari Ari Juhani Seinäjoki, Pajala Hannu Juhani Vaasa, Porkkala Jukka Matti Seinäjoki, Rajala Reijo Tapani Lapua, Raninen Mika Petri Kauhava, Rantala Kari Juhani Seinäjoki, Rinta Heikki Johannes Vähäkyrö, Rintaluoma Kai Juhani Ilmajoki, Savola Mikko Tapio Ähtäri, Träskelin Tomas Per Mikael Mustasaari, Ylimäki Jani Markus Mikael Ilmajoki Sotilasarvoon: KERSANTTI Alho Toni Marko Johannes Mustasaari, Eskeli Juha- Pekka Lapua, Järvelä Markku Heino Antero Vaasa, Kangastupa Noora Neniina Seinäjoki, Katila Timo Antero Seinäjoki, Kleimola Jouni Petteri Kauhava, Kniivilä Elina Maria Vaasa, Korpi Juha Matti Seinäjoki, Koukkari Hannu Matti Seinäjoki, Kuoppamäki Ville Matti Johannes Vaasa, Kärki Otto Ville Vaasa, Leino Vesa Pertti Laihia, Mansikkamäki Jani Mikael Kurikka, Mäki-Kala Toni Tapio Vaasa, Mäki-Paavola Harri Ensio Vaasa, Nisula Antti Kuvateksti: Laulaessaan kirkkokansa sai ihailla sateelta suojassa kaunista joenrantamaisemaa sateen ropistellessa ulkoista kesäkirkkopaikkaa. Ilmari Seinäjoki, Pajula Sami Pekka Lapua, Pekkanen Kari Juhani Kauhava, Persson Carl Magnus Vaasa, Peura Vesa-Pekka Kauhajoki, Rajamäki Veijo Kalevi Seinäjoki, Rannila Joni Mikael Lappajärvi, Rosenberg Jari Petri Tapio Kauhajoki, Saikkonen Osmo Tapio Seinäjoki, Saranpää Tero Markus Kuortane, Sillanpää Ari Mikael Vaasa, Tammela Juha Jaakko Kauhava, Tuurinkoski Lotta Maria Seinäjoki, Tyynismaa Esa Tapani Kauhava, Uurainen Petri Ilmari Vaasa, Valli Antti Matti Seinäjoki, Vartiainen Mika Kalevi Seinäjoki, Viik Timo Johannes Vaasa, Ylimäki Tommi Niklas Seinäjoki, Ålander Kim Georg Runesson Mustasaari Sotilasarvoon: ALIKERSANTTI Borisov Pekka Olavi Alajärvi, Eskola Jarmo Tapani Vaasa, Kakkuri Kent Johnny Emil Vaasa, Kangas Marko Jaakko Laihia, Korkiatupa Leevi Matias Kauhava, Kuutti Juha Arto Kauhava, Loukasmäki Jaakko Ilmari Ilmajoki, Mantere Sami Emil Sebastian Isokyrö, Maunula Jussi Matti Lapua, Olli Tuomo Tapani Kauhava, Piippo Timo Tapani Seinäjoki, Pitkäjärvi Vesa Antti Kauhava, Ranta Mika Kari Juhani Seinäjoki, Rantanen Panu-Antti Kyösti Teuva, Rintaniemi Antti Oskari Lapua, Simelius Esa Juhani Laihia RANO YLI-HYNNILÄ Perinteinen Kurikan seurakunnan ja reserviläisjärjestöjen yhteistoiminnassa järjestetty kansanlaulukirkko jouduttiin heinäkuun keskiviikkoiltana pitämään seurakuntakeskuksen yläsalissa. Aikaisempina vuosina tilaisuus on järjestetty seurakuntakeskuksen kohdalla Kyrönjoen rannalla. Muutokseen vaikutti juuri ennen tilaisuuden alkamista alkanut vesisade. Yli satapäinen osallistujajoukko sai laulaessaan ihailla isoista ikkunoista näkyvää kesäistä jokivarsimaisemaa, kun vesi rapisteli ulkoista kesäkirkkopaikkaa. Tilaisuuden avaussanat Musiikkia luonnon helmassa lausui reservin majuri Kari Ratavaara. Tuttuja kansanlauluja säestivät Kurikan pelimannit Jaana Pihlajan johdolla. Esilaulajina toimivat kanttori Maarit Rautanen ja Mirja Saarela. Tekstin luki reservin yliluutnantti Rauno Yli-Hynnilä. Seurakunnan puolesta puhui pastori Kari Pentikäinen. Hän puhui kirkkaudesta. Meillä on kirkkauden kaipuu talven pimeydessä, johon kirkasvalot tuovat energiaa ja piristävät. Kirkkauden kaipuu on myös näin sateisena kesänä. Kirkkaus voi olla liiankin kirkasta ja se voi valaista sellaista, minkä emme haluaisi näkyvän. Israelilaisetkaan eivät Sotilasarvoon: KORPRAALI Ala-Kanto Tommi Osmo Antero Jalasjärvi, Anttila Janne Mikael Kurikka, Aro Miikka Juhani Vaasa, Ekola Juha Antti Sakari Vaasa, Finni Sami Perttu Antero Lappajärvi, Forssell Markus Christian Vaasa, Hankosaari Jani-Eerik Mikael Mustasaari, Hannula Aku Kalevi Kauhava, Hautanen Juha-Matti Kalervo Kauhava, Havinen Ilkka Tapio Olavi Lappajärvi, Hepomäki Roope Karimatinpoika Vaasa, Hietanen Ronny Kristian Ilmajoki, Hulkko Jari Pekka Lapua, Hunnakko Tuomo Matias Seinäjoki, Högnabba Thomas Mats Anders Vaasa, Hölsö Marko Matti Juhani Seinäjoki, Ingves Fredrik Carl Anders Vaasa, Jaakkola Jukka Tapani Seinäjoki, Jaatinen Ilkka Samuel Isokyrö, Jussila Hannu Jaakko Kauhava, Jussinmäki Mikko Kustaa Lapua, Jääskeläinen Antti Tuomo Tapio, Kallio Jussi Olavi Lapua, Kalliokoski Teemu Olli Juhani Seinäjoki, Kamppinen Juha-Matti Ilmari Seinäjoki, Kanervisto Marko Olavi Töysä, Kiviluoto Teemu Pekka Olavi Töysä, Koivuluoma Mika Sulho Samuel Kurikka, Koivusalo Mikko Johannes Seinäjoki, Korkiakoski Arttu Kalevi Aukusti Kauhava, Korpi-Kaija Ville Pekka Kurikka, Koskela Mika Samuel Ilmajoki, Kreko Risto Markus Kauhajoki, Kuivila Sami Heikki Kristian Kauhava, Kujanpää Joni Harri Ilmari Ilmajoki, Kujanpää Toni Kristian Kauhava, Kukila Eerik Hermanni Seinäjoki, Kurki Sami Krister Vaasa, Kytömäki Juha Petteri Seinäjoki, Laakso Joni Petteri Vaasa, Laaksonen Jaakko Johannes Lahti, Laitamäki Jussi Armas Ilmajoki, Lankinen Jukka Tapani Vaasa, Lauhasmaa Kati Susanna Seinäjoki, Lehto Pasi Juhani Kuortane, Lepistö Janne Matti Seinäjoki, Leppäkoski Marko Juhani Seinäjoki, Leppänen Timo Johannes Soini, Lindstedt Mats Henrik Vaasa, Linjala Aapo Tuomas Alavus, Linnanmäki Tero Aappo Soini, Luoma Samuli Johannes Alajärvi, Manninen Miika Petteri Vaasa, Mansikka Mika Jaakko Ilmajoki, Mieto Juha-Petteri Kurikka, Montti Markus Juhani Seinäjoki, Mäenpää Janne Henrik Alavus, Mäki-Soini Lasse Taneli Seinäjoki, Mäntylä Jani Tapani Närpiö, Näreaho Juho Ossian Seinäjoki, Ojanperä Marko Johannes Kauhava, Ojanperä Pasi Juhani Kauhava, Orajärvi Tuomas Aukusti Alajärvi, Paavola Janne Kristian Lapua, Paloheimo Kalle Ilkka Jaakko Seinäjoki, Penttilä Mikko Antero Seinäjoki, Perkiö Jani Markus Vaasa, Perttu Ari Jukka Isokyrö, Perttula Jarno Arto Kristian Seinäjoki, Pihlajamäki Jani Armas Seinäjoki, Piri Marko Tapio Kauhava, Piri Minkamaria Anniina Kauhava, Pitkäjärvi Rami Johannes Kauhava, Puronvarsi Pekka Jaakko Paavonpoika Kauhava, Puska Petri Juhani Laihia, Pöyry Juha Tapani Laihia, Rantala Jussi Ville Matias Alajärvi, Rantala Marko Tapio Ähtäri, Rantala Tapio Matias Kauhava, Raumanni Hannu Juhani Seinäjoki, Riihimäki Toni Kalevi Kuortane, Rinta-Säntti Mika Ensio Kurikka, Rintamäki Kari Mikael Vähäkyrö, Ristolainen Arto Tapio Vaasa, Saari Harri Jaakko Samuel Jalasjärvi, Salo Juha Matti Vähäkyrö, Salomäki Maria Elisabet Seinäjoki, Saranpää Jyrki Tapio Vaasa, Sarho Jukka Tuomas Seinäjoki, Sjöblom Klaus Markus Vaasa, Skog Mauritz Karl Gustav Vaasa, Somppi Mikko Johannes Ähtäri, Särkijärvi Markus Petteri Kauhava, Tarkanmäki Kai Harri Ilmari Kaskinen, Toppari Jaakko Juha-Matti Seinäjoki, Tuori Jarkko Ville Mikael Vähäkyrö, Tuorila Lari Miika Vähäkyrö, Tuoriniemi Joni Sakari Kauhava, Törö Tero Johannes Ähtäri, Varo Matti Jaakko Isokyrö, Varpula Heikki Sakari Alavus, Viemerö Jyri Markus Seinäjoki, Viitasaari Teijo Markus Alajärvi, Vähäsoini Petri Tapani Soini, Yli-Korpela Pasi Ilari Ensio Vaasa, Ylimäki Jari Antero Seinäjoki, Ylimäki Micael Juhani Vaasa, Ylipelkonen Pasi Juhani Kauhava, Åttman Henri Heikki Eemeli Seinäjoki Haikeuttakin oli ilmassa, sillä talvinen päätös Pohjanmaan Sotilassoittokunnan lakkauttamisesta aiheuttaa sen, että korkeintaan kerran enää tämä porukka soittaa Impivaaran suvessa. tohtineet katsoa Mooseksen kasvojen kirkkautta, joka oli lähtöisin Jumalasta. Kirkastushetket ovat meidän uskollemme tärkeitä vahvistusaikoja. Jumala tuntuu olevan lähellä ja usko saa vahvistusta. Kirkastushetken jälkeen meidän on palattava takaisin arkeen ja sen tehtävien pariin. Antakoon Jumala meille kaikille voimia ja uskon uudistusta jokaiseen päivään ja jokaiseen kohtaamiseen lähimmäisen kanssa, että voisimme olla suolana ja valona tässä maailmassa, että meistä tulisi evankeliumin valon lähettiläitä, Pentikäinen sanoi.

6 LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 3 / 2012 Joukko lähtemässä reissuun 27.7.2012 kello 07.00 kuva Mikko S Säntti. Raskas patteristo I:n jalanjäljillä 71 v sodan syttymisen jälkeen Perjantaina heinäkuun kahdeskymmenesseitsemäs päivä aamulla kello seitsemän, Kurikan rautatieasemalla seisoi innokas joukko valmiina lähtemään esivanhempiensa sota-aikaisille jalanjäljille. Joukko oli lähdössä viiden päivän (27. - 31.7. 2012) ja n. 2 200 km:n matkalle Itä-Karjalaan ja Karjalan kannakselle Kurikassa kesäkuussa v. 1941 perustetun päämajan alaisen Raskas patteristo 1: n jalanjäljille. Mukana oli 51 henkeä. Heidän isät, isoisät, sukulaiset, naapurit tai muut tutut olivat palvelleet kyseisessä joukkoyksikössä. Matka suuntautui tänä vuonna Rask.Psto 1:n asemasota- sekä jatkosodan loppuajan maisemiin päättyen patteriston viimeiseen asemapaikkaan Luumäellä syksyllä 1944. Sää suosi tänäkin vuonna meitä, sillä helleraja rikkoutui matkan aikana. Lähtijöitä oli Kurikasta (Jurvasta), Ilmajoelta, Seinäjoelta, Torniosta, Orivedeltä, Helsingistä, Vantaalta, Turusta, Paraisilta, Loimaalta ja Tampereelta. Matka oli jatkoa viime vuoden reissulle Itä-Karjalaan. Tänä vuonna jatkettiin siitä mihin viime vuonna jäätiin. Mikko S. Säntti keräsi porukkaa kasaan jo viime matkan yhteydessä ja kevään aikana lista matkalle lähtijöistä valmistui. Jonkun verran porukkaan tuli muutoksia ja väkeäkin lisää, joten lähdimme isommalla bussilla kuin viime vuonna. Tuomo Aho toimi Raskas patteristo 1:n historian asiantuntijana. Hän oli valmistellut matkalle mahtavan ohjelman joka eteni matkan edetessä. Siihen kuului mm. kymmeniä Sota-arkiston asiakirjoja, osa jopa aikanaan salaisiksi leimattuja sekä useita Yleisradion autenttisia sota-aikaisia haastatteluita. Matka-/historiaoppaana toimi FM Juhani Vakkuri. Hän lukeutuu maamme kärkipään historian- ja varsinkin sotahistorian tuntijoihin. Tuomo sekä Juhani miettivät keväällä reitin sekä ohjelman ja sen mukaan matka toteutettiin. Jussi Hietikko luki setänsä Yrjö Hietikon sota-aikaisia muistiinpanoja matkan edetessä. Matkassa olimme H. Rannan bussilla. Kuljettajina toimi kokeneet venäjänmatkaajat Timo Ranta ja Ari Mäkimartti. Matkasimme aluksi samaa reittiä, kuin viime vuonna. Osa sai siis reissusta kertausta ja osalle asiat olivat paikkoineen uusia. Saavuimme iltapäivän lopulla Joensuun itäpuolelle Kenraalinkylään, jossa reilun 500 miehen vahvuinen patteristo oli aikanaan ensimmäisissä asemissa tukien hyökkäystä Värtsilässä majailevaa vihollista vastaan. Nämä asemat olivat ja ovat siis edelleen Suomen puolella. Värtsilän rajanylityspaikalle saavuimme illalla. Rajan ylittämisestä selvittiin odotuksitta. Venäjän puolella tiestö oli yhtä huonossa kunnossa kuin viime vuonna, ero oli huomattava verrattuna suomen teihin. SAAPUMINEN S O R T A V A L A A N Raja-asemalta matkasimme vanhassa suomessa kohti Sortavalan kaupunkia. Juhani kertoili pitkin matkaa sotahistoriaa ja Tuomo puolestaan selvitti Raskas patteristo 1:n vaiheita. Suoritimme Juhanin opastaman kiertoajelun Sortavalan kaupungissa, sekä kävimme kaupungin korkeimmalla paikalla jalan. Sieltä Sortavalan kaupunki näkyi hienosti kokonaisuudessaan. Sortavalassa asuu nykyään noin 20-tuhatta asukasta. Yövyimme ja nautimme maittavan illallisen. Sortavalassa asuu vakituiseen n. 250 suomalaista. Uskaliaimmat reserviläiset uimassa Laatokassa. Kari Ratavaara, Kari Piirto ja Tomi Piirto PRÄÄSÄN KAUTTA ÄÄNIS- LINNAAN (Petroskoi) Lauantai aamuna noin kello kahdeksan lähdimme Sortavalasta etenemään kohti jatkosodan hyökkäysvaiheen- sekä talvisodan mottitaisteluita. Oli syytä pitää mielissämme että suurin osa sotajoukkojamme teki matkaa silloin 71-vuotta sitten jalan, joskin Raskas patteristo 1 oli täysin moottoroitu. Matkamme kulki vuoden 2011 reittiä: Kirjavanlahti, Harlu, Suistamo, Läskelä, ja Kerisyrjä. Lemetissä jalkauduimme tutustumaan mottitaistelupaikkoihin. Joku taisi kerätä pussillisen kanttarelleja. Jollain oli miinaharava matkassa. Rautaromua maassa oli paljon koska miinaharava piippasi melkein jatkuvasti. Venäläiset olivat pystyttäneet alueelle ns. Murheenristin muistomerkin, johon kävimme tutustumassa. Matkamme jatkui Vieljärven kautta Prääsään, jotka molemmat olivat Rask.Psto 1:n asemapaikkoja. Matka jatkui Prääsästä, Matrosan, Polovinan ja Suolusjärven kautta Äänislinnaan kuta kuinkin samaa reittiä jota Rask.Psto 1 kulki syksyllä 1941. Välillä pysähdyimme tauolle tien varteen ja Rannan Timo ja Mäkimartin Ari valmistelivat eväspöydän kahveineen. Taukomusiikista vastasi Saranpään Reino haitareineen ajanhenkeen sopivilla hienoilla kappaleilla. Iltapäivän aikana saavuimme Petroskoihin (Äänislinna). Tutustuimme kolmensadantuhannen asukkaan kaupunkiin Äänisen rannalla. Kaupunki oli suomalaisten miehittämänä noin kaksi ja puoli vuotta. Yövyimme uudessa Onego Palatsi hotellissa aivan Äänisen rannalla. Jotkut kävivät hakemassa vettä Äänisjärvestä ns. Äänisen aaltoja ja osa liotteli varpaitaan aallokossa. Ääninen on iso järvi joka laskee Syvärinniskan kautta Laatokkaan. Tiina ja Heikki Laukkonen saivat Suomesta tiedon uudesta perheenjäsenen syntymästä, joten yhteisellä illallisella tämän onnellisen tapahtuman kunniaksi he tarjosivat meille kuohujuomaa. Näin reissumme oli saanut kummilapsen. KOHTI SYVÄRIÄ KERSANTTI J. AHO Aamun valjettua yllätyimme totisesti, kun hotellista asteli ulos suomalaisessa wanhassa sotilasasussa kersantti J. Aho. Tuomo oli nimittäin pukeutunut täsmälleen samanlaiseen asuun, jota hänen paappansa Juhani Aho patteriston 1.patterin tulenjohtueen radioryhmän johtaja - käytti jatkosodassa. Puku koostui nahkapohjaisista nahkasaappaista, pussihousuista, henkseleistä, takista, vyöstä, flannellipaidasta ja kenttälakista kokardeineen. Se oli uustuotantoa ja oli valmistettu wanhojen kaavojen mukaan uudesta materiaalista, joka vastaa sotaaikaista sarkaa niin tarkasti kuin mahdollista. Wanhanaikaisella sotavaatetuksella Tuomo halusi osoittaa kunnioitusta kaikille niille joidenka ansiosta elämme nyt itsenäisessä Suomessa. Samalla se antoi reissulaisille käsityksen miten 40-luvun sotilaat oli vaatetettu. Ttyisanoa että asu sopi kuin nenä päähän Tuomolle. Viime vuonna lähdimme Petroskoista pohjoiseen kohti Karhumäkeä, kun seurasimme Rask.Psto 1:n jalanjäkiä 1941 hyökkäysvaiheessa ja nyt puolestaan lähdimme samasta kaupungista etelään eli tästä eteenpäin reitti oli kaikille uusi. Rask.Psto 1 siirrettiin helmikuussa 1942 junilla Karhumäestä Äänislinnan seutuville ja sieltä moottorimarssilla 40 ºC pakkasessa Syvärin eteläpuolelle Baranyn ja Konselän kylien maastoon. Lähdimme ajamaan kohti Syvärin joen suulla sijaitsevaa Voznesenjan kaupunkia. Siellä oli määrä ylittää Syväri lautalla. Petroskoista etelään johtava tie oli aika huonossa kunnossa, sillä kuoppia riitti. Tie mukaili Äänisen rantaa. PUNAINEN PETÄIKKÖ ELI STALININ UHRIEN TELOITUSPAIKKA Matkalla Voznesenjaan pysähdyimme ns. vainottujen hautausmaalle. Paikalla oli Stalinin vainojen aikaan teloitettu tuhansia ihmisiä. Joukossa myös suuri määrä suomalaisia, jotka oli aikanaan houkuteltu koneineen ja laiteineen Amerikasta Neuvostoliittoon kultaa vuolemaan. Mutta toisin kävi, materiaalit varastettiin parempiin piireihin ja monen kohtalona oli myös karkoitus Siperiaan ja palattuaan joutuivat vainon kohteeksi. Puissa olevat kuvat sekä nimet todistivat heidän kohtalonsa. V E P S Ä L Ä I S M U S E O S S A KÄYNTI SOUTJÄRVELLÄ Pysähdyimme ennen Syväriä vielä Soutjärven Vepsäläismuseossa. Museossa oli tallennettuna Vepsäläistä elämän menoa ja kulttuuria. Museo oli perustettu vanhaan Karjalaistyyliseen rakennukseen. Vaikutelma oli samankaltainen kuin suomalaisissa museoissa. Löytyi seinältä Suomalaisten myöntämä kulttuurin vaalimisen kunniakirjakin. Paljon oli nähtävää ja komea rakennus sai ihailua osakseen. S Y V Ä R I JA B A R A N Y Matkalla Syvärille siirryimme Karjalan Tasavallan alueelta Leningradin hallintoalueelle. Ajettuamme n. 130 km saavuimme Syvärin rantaan, Voznesenjan kaupunkiin josta Suomalaiset sotilaat ylittivät Syvärin virran lukuisia kertoja, kuten myös Rask.Psto 1. Paikka tuli patteriston miehille muutenkin tutuksi, sillä asemasota-aikana matka lomille kulki Voznesenjan kautta ja siellä miehet kävivät myös monenlaisissa kertauskoulutuksissa. Virran yli kulki sota-aikana ponttonisilta. Nyt siltaa ei enää ollut. Voimakas virta laskee Äänisestä Laatokkaan. Näimme myös isoja aluksia jotka seilasivat joessa. Ei siis mikään pieni joki. Lautta, joka oli jo parhaat päivänsä nähnyt ajoi rantaan. Kävi mielessä että pitäisikö olla pelastusliivit. Lautta tuntui täyttyvän jo pelkästä Rannan bussista. Matka kesti n. 20 minuuttia. Lautan keulaportti oli hajalla, joten lautta käänsi itsensä virrassa ja sen mikä ajoit etuperin sisään, ajoit takaperin pois. Hienosti kuljettajamme selvisivät tehtävästä. Lauttaa ei edes sidottu mitenkään rantaan, vaan sitä pidettiin moottorilla paikallaan. Tuntui hyvältä taas istua bussissa. Matka jatkui kohti Baranyn kylää ja sitä aluetta missä Rask.Psto 1 oli asemasodan aikana asemissa. RASK.PSTO 1:n MUISTOMER- KIN JUHLALLINEN JULKIS- TAMINEN BARANYSSA Ajettuamme n. 6 h ja n. 155 km saavuimme Baranyn kylän maisemiin, jossa Rask. Psto 1 oli asemissa helmikuusta 1942 kesäkuuhun 1944. Pysähdyimme ja kokkikuskimme Timo ja Ari keittelivät hyvät kahvit lisukkeineen, paarmoista huolimatta. Tuomon sotilasasun yllätys alkoi selvitä, sillä hän pinkaisi bussin takalaatikolle ja otti sieltä mukaansa rautakangen ja tarkoin Kurikasta asti salassa varjellun vielä peitettynä olevan muistomerkin ja pyysi seuruetta siirtymään n. 200 m matkan läheiselle metsätielle, jossa asetuimme kolmiriviin. Tuomo kertoi muistomerkin paljastuspuheessaan, että Rask.Psto 1: n historiaa tutkineena hän halusi muistomerkillä muistaa patteristoa ja että juuri Baranyn maasto oli muistomerkille hyvä paikka sillä siellä patteristo oli asemissa pisimpään. Tuomo oli tehnyt metallisen muistolaattatelineen, joka oli maalattu sinivalkoiseksi ja johon hän oli kiinnittänyt ruostumattomasta teräksestä tehdyn laatan. Laattaan oli laserkaiverrettu teksti: Raskas patteristo 1:n muistolle, joka oli tykistön rintamavastuussa alueella Barany- Konselkä jatkosodassa vv. 1942-1944. Saranpään Reino säesti haitarilla ja joukkomme lauloi veteraanien Iltahuudon samalla, kun Tuomo kävi nuijimassa muistomerkin maastoon. Voisiko olla juhlallisempi tilaisuus! Päätimme että tulemme joskus tarkistamaan, onko muistomerkki saanut olla rauhassa. Tuomo asetti sen hiukan etäämmälle tiestä puiden suojaan siinä toivossa, että se säilyy siellä ilman ilkivaltaa. Baranyn ja Konselän kylien maastossa Rask.Psto 1 oli tykistön rintamavastuussa. Alueella oli vilkkaampaa sotatoimintaa keväällä 1942 eli silloin käytiin mm. ns. kelirikkotaistelut. Tilanteen vakiinnuttua sotatoimet jatkuivat verraten rauhallisesti. Koko ajan piti kuitenkin olla varuillaan, sillä vihollinen ampui satunnaisesti häirintää ja teki myös väkivaltaista tiedustelua yrittäessään saada suomalaisia sotilaita vangiksi. Tosin Suomalaiset tekivät vastapuolelle samanlaista kiusaa. Matka jatkui ja ajoimme Syvärin eteläpuolta länteen kohti Laatokkaa. Homorovitsin, Juksovan, Pertjärven kautta Syvärin kaupunkiin. Rask.Psto 1 kulki moottorimarssilla suunnilleen samaa reittiä kesäkuussa 1944 - tosin wanhaa tietä( jota nyt ei bussilla pystynyt ajamaan) - matkallaan Baranystä Alavoisten asemalla märänpäänä Juustila ja Tali-Ihantalan ratkaisutaistelu. Saavuttuamme Syvärin voimalaitoksen tietämillä pidimme tauon, jossa Maria Lund tarjosi kuohujuomaa merkkipäivänsä kunniaksi. Jatkosodassa rintamalinja kulki voimalaitoksen koh-

3 / 2012 LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 7 dassa. Sieltä matka jatkui kohti Lotinanpeltoa jossa ylitimme Syvärin - nyt siltaa pitkin. S Y V Ä R I N LUOSTARI Kävimme tutustumassa Syvärin luostariin. Luostari palveli sodan aikana suomalaisten sotilassairaalana. Luostarin perustaja Syvärinen lepäsi balsamoituna lasiarkussaan (tosin enää oikea kämmenselkä näkyvisssä)luostarin sisäpuolella. A U N U S Saavuimme Leningradin hallintoalueelta takaisin Karjalan tasavallan puolella ja huomasimme että samalla tiestö muuttui paremmaksi ja matkanopeuskin kasvoi mukavasti. Ajoimme Mäkriän kautta Aunuksen kaupunkiin. Maisemat vaikuttivat aikalailla Pohjanmaalaisilta, sillä siellä oli isoja lakeuksia joista osaa jopa viljeltiin. Aunuksen kaupunki on pieni ja me yövyimme sen ainoassa hotellissa. Hotellissa kylmä suihkuvesi sai matkalaiset haukkomaan henkeään, lämmityskausi ei nimittäin ollut vielä alkanut eli sitä käskyä hotellissa odoteltiin. Illan ohjelmassa oli yhteinen lauluhetki hotellin puistossa. Saranpään Reino polki haitarilla tahtia ja Käkelän Reino piti huolen että muu väki pysyi lauluvireessä. Ukkosen jylinä ja salamointi tekivät konsertista ikimuistoisen. ALAVOISTEN ASEMA JA VITELE Matkamme jatkui aamulla kohti Viipuria, viimeistä yöpymiskohdetta kohti. Pysähdyimme Alavoisten rautatieasemalla. Se on Rask.Psto 1:n historiassa merkittävä paikka, sillä vetäytyminen Baranystä kesäkuun puolivälissä 1944 kulki ko. aseman kautta jolloin moottorimarssi muuttui junakuljetukseksi eli patteristo lastattiin kahteen junaan mahdollistaen nopean siirron Tali-Ihantalan maisemiin. Rask.Psto 1:n junamatkat olisivat voineet tyssätä heti kättelyssä Viteleeseen, sillä Venäläiset tekivät siellä maihinnousun ja katkaisivat Laatokan rantaa mukailevan tien sekä radan vain joitain tunteja sen jälkeen, kun Rask.Psto 1 ohitti ko. paikan. Kävimme tutustumassa tähän maihinnousu paikkaan. Laatokka vaikutti mereltä voimakkaiden aaltojen lyödessä rantaan. Joukko reserviväestä Piirron Karin johdolla riisui itsensä uima-asuun ja pulahtivat Laatokan aaltoihin. Sitten ajoimme Salmin, Pitkärannan ja Sortavalan kautta Lahdenpohjaan. Ajoimme siis Laatokan rantaa pohjoisen kautta ja ylitimme vanhan rajan Rajakonnussa. J A A K K I M A Pysähdyimme pitämään matkataukoa Jaakkiman kirkon läheisyyteen. Kirkoksi sitä oli vaikea enää mieltää, sillä siitä olivat pystyssä vain mahtavat seinät kuten Vaasassa olevassa pyhän Katariinan kirkossa. Venäläiset olivat harjoittaneet viimeksi kirkossa autokorjaamo toimintaa. Kirkkomaalta olivat hautakivetkin kadonneet. Sankarihautausmaata on pidetty kunnossa Jaakkimaseuran voimin ja heidän pystyttämä muistomerkki oli pystyssä. Ratavaaran Kari kertoi setänsä olevan haudattuna sankarihautusmaalle. Monella muullakin matkalaisella oli siteitä kyseiseen Jaakkiman kuntaan. Viivyimme paikalla hiukan pidempään viettäen virkistävän ja hartaan kahvitauon. Reissumme jatkui Kurkijoen ja Hiitolan kautta Käkisälmelle. Hiitolassa reittimme erkani merkittävästi Rask.Psto 1:n sota-aikaisesta reitistä, sillä patteristo matkasi junalla Hiitolan kautta Vainikkalaan. Me taas ajoimme suorinta tietä Viipuriin. K Ä K I S A L M I Suoritimme pienen kiertoajelun Käkisalmessa. Kävimme Venäläisten erikoisella sotien muistomerkillä jossa oli panssarivaunut jalustalla kuten Karhumäessä. Erikoisen siitä teki se, että ko. malli ei ollut koskaan sodassa ollutkaan eli vuosimalli uudempi kuin 1944. Puisto oli hyvin hoidettu ja näkyi olevan paikallisen väestön kovassa käytössä. V I I P U R I Illansuussa saavuimme Viipuriin. Viipuri olisi varmaankin nykysuomen komeimpia kaupunkeja jos se vielä kuuluisi Suomeen. Viipurista oli lähdetty ja tultu takaisin sotien aikana. Kaupunkia oli rakennettu ja hävitetty. Vanhasta rautatieasemasta oli vielä pala tallella, mutta muuten sekin oli rakennettu Neuvostoliittolaisittain. Hotelli Viipurissa nautimme illallisen ja yövyimme. Siinä yhteydessä muistimme matkan opasta/johtajaa Juhani Vakkuria. Luovutimme hänelle pyykki-kurikan sekä tietenkin Hela-hoitosarjan eli pitäähän miehellä kättäpirenpää olla, kun voita leivälle laittaa. TALI-IHANTALA Aamulla lähdimme kohti Tali-Ihantalan jatkosodan ratkaisutaisteluiden maastoja. Rask.Psto 1 kolkutteli aikanaan junalla Laatokan pohjoispuolitse Vainikkalaa ja siirtyi moottorimarssilla sateessa kuraisia ja pehmeitä teitä pitkin Juustilaan jossa se ajoi asemiin. Juustila on Ihantala-järvestä suunnilleen länteen n. 6 km. Patteristo kuului tykistöryhmään jossa oli lähemmäs sata putkea. Noin 35 minuuttia siitä, kun patteriston radioyhteydet saatiin kuntoon alkoi tulla solkenaan tulikomentoja ja putkista lähti ennsimmäiset kranaatit. Tulikomentojen välitykseen liittyy dramatiikkaa, sillä Rask.Psto 1:n tulenjohtopaikat olivat liian kaukana eikä sieltä onnistuttu saamaan yhteyttä tulipattereihin. Jotain piti kiireesti keksiä ja päätettiin perustaa tulikomentojen välitysasema. Saimme kuulla Pirkko Laineen kertomana isänsä kersantti Yrjö Yli-Krekolan sankariteosta. Rask.Psto 1:n tulenjohdon radioaliupseerina hän toimi yksin tulikomentojen välittäjänä varsin avonaisella ja vaarallisella avokalliolla monen päivän ajan Neuvostoliiton tykistön kranaattisateessa. Kranaattien iskeytyessä ympärilleen hänen ainoa suoja oli pieni pään mentävä kolo kallion päällä. Hiljaisuuden aikana hän taas välitti 88:an suomalaistykkiputkille tulikomentoja. Jälkeenpäin on tunnustettu että hänen yksittäisellä teolla oli ratkaiseva merkitys ko. lohkon torjuntataisteluissa. Kävimme Ihantalan kirkon paikalla. Kirkkoa ei enää ollut. Kävimme myös Ihantalan muistomerkillä sekä hautausmaalla. Hautausmaalla suomalaiset olivat tehneet ns. koordinaatiston jonka perusteella pystyi selvittämään missä omaiset olivat haudattuina. Tämä sen vuoksi, koska Venäläiset vievät kaiken mahdollisen irti saatavan ja myöskin ilkivallan takia. Ajelimme Saimaan kanavan vartta kohti Suomea. Nuijamaan rajalla kaikki sujui mukavasti, ilman mitään odotteluja. Rajalta ajelimme Luumäelle, paikkaan missä Rask. Psto 1 oli viimeisissä asemissa siirryttyään lepoon Tali-Ihantalan taisteluiden jälkeen. Hietikon Jussi luki viimeisen otteen setänsä päiväkirjoista. Yrjö Hietikon loppukaneetti kuvasti suomalaisen sotilaan pettymystä siitä kuinka sodassa kävi. Alueiden menetykset ja valtava tuska. Parhaamme yritimme, mutta tynkä Suomeen on palattava. ARVOSTUSTA JA K I I T O S Kahden vuoden aikana olemme kulkeneet tämän Kurikkalaisen sotajoukon, suomalaisten sotilaiden ja lottien jalanjälkiä. Kunniakansalaisille sekä sankarivainajille tulee osoittaa suuri kiitos Suomen itsenäisyyden säilyttämisestä viime sodissa. Myös niille, jotka palvelivat kotirintamalla pitäen yhteiskuntaa koossa. Arvostusta myös Karjalaiselle siirtoväestölle, joka joutui evakkoon sodan jaloista tuntemattomille ja vieraille seuduille jättäen kaiken maallisen kotiseudulleen. Kuvia: Tuomo Aho kers barany-muistomerkki, Lähtökuva asema Olen kiitollinen, jos Rask. Psto 1:ssä palvelleiden miesten jälkeläiset ottaisivat yhteyttä. Aivan kaikkien miesten kaikenlaiset hyvin pienetkin muistikuvat ym. olisi hyvä saada siirrettyä jälkipolville. Toivoisin, että erityisesti listassa mainittujen upseerien jälkeläiset ottaisivat yhteyttä. Nimi ja syntymäpaikka Hukki Heimo Forssa, Iso-Koivisto Ilmari Kurikka, Jonka Unto Turku, Kasari Martti Kurikka, Kervinen Arvo Kuopio, Konttinen Taisto Viipuri, Kuja-Panula Valte Kauhajoki, Kukkula Ilmari Kurikka, Lehtola Lauri Ilmajoki, Lehtomaa Heikki Pielisjärvi, Luhtala Olavi Kurikka, Luhtala Oiva Kurikka, Mietola Toivo Kurikka, Muurimäki Olavi Kurikka, Oksa Juho Tauoilla laulettiin. Laulamassa mm Reino Käkelä, Matti Metsola säestäjänä Reino Saranpää. Raskas_patteristo 1den muistomerkki Baranyn lohkolla. Tuomo Aho ja pystytetty muistomerkki. KuvaJuha Mikkilä. pikkuserkut Jaakkiman kirkon rauniolla Lahden pohjassa. Juha Mikkilä, Tuomo Aho, Tuomo ja Jukka Rinta-Tassi, Pia Loman, Heidi Ramsted ja Mikko S Säntti Tuomo Aho kers Juhani Ahona osoittaa mistä RSPSTO I ylitti Syvärin tehtyä pontonisiltaa pitkin. PATTERISTON HISTORIAN T A L L E T T A M I N E N Tuomo Aho on kerännyt tietoa Raskas patteristo 1: stä jo liki kaksikymmentä vuotta ns. harrastusmielessä. Nyt on virinnyt ajatus, että olisi ensiarvoisen tärkeää saada talletettua laajemminkin patteristoon liittyvät asiat: perimätieto, muistiinpanot, valokuvat ym. Jos tietoa saadaan kasaan riittävä määrä, niin on hyvin mahdollista että patteriston sota-ajasta tehdään kattava kirja. Nyt on oikeastaan yhdestoista hetki kerätä patteristosta vielä olemassa olevaa perimätietoa, koska pian se on valitettavasti liian myöhäistä. Raskaaseen patteristoon kuului täydessä vahvuudessa 521 miestä. Tässä jutussa ei ole mahdollista listata kaikkien nimiä, eikä kaikkien patteristossa palvelleiden miehien nimiä ole edes vielä tiedossa. Mutta tiedossa on patteriston upseerit sodan alkutilanteen mukaan + komentajan vaihdos eli Heimo Hukki siirtyi päämajaan ja tilalle tuli Arvo Kervinen. Sodan aikana monella miehellä tehtävät muuttuivat patteriston sisällä, patteristosta myös siirtyi miehiä muihin yksiköihin ja siihen tuli luonnollisesti uusia miehiä muista yksiköistä ja henkilötäydennyskeskuksista jne., joten ao. luettelo ei missään nimessä ole täydellinen lista patteriston upseereista. Kauhajoki, Ollila Kalle Amerikka, Rytövaara Artturi Helsinki, Saarinen Viljo Keuruu, Simola Paavo Hämeenlinna, Suksi Erkki Teuva, Toivola Mauri Vähäkyrö, Virrankoski Jouko Kauhava, Yrttimaa Pentti Teuva Oheisen listan upseereista Ilmari Iso-Koivisto on edelleen keskuudessamme ja olen käynyt tapaamassa häntä. Jos joku tietää, että myös muita patteriston miehiä / upseereita on edelleen keskuudessamme, niin ottaisitteko ystävällisesti yhteyttä. Yhteystiedot: Tuomo Aho, sähköposti rspsto1@gmail. com tai puh: 050-392 6118.

8 LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 3 / 2012 Yksikön päällikön palsta Syyssateiset terveiset Teille kaikille täältä Impivaarasta! Vaikka kesä oli sateinen, onneksi syksykin näyttää sitä olevan niin ei ole sopeutumisvaikeuksia tähän syksyn säähän kun ollaan saatu sitä koko kesä harjoitella. Ei vainkaan, kyllä sääkiksi käy niitä isäntämiehiä ja emäntiä jotka piskojen välis yrittävät saada satoa korjattua, että meille riittäisi leipää syötäväksi myös ensi talvena! Eikö sen ole pakko poudaksikin joskus muuttua?? Niin sitä luulisi täällä maanpuolustuksenkin saralla vaan toisin taas kävi. Tuulee huusimme kun vaadimme Lentosotakoulun kivääriampumaradan säilyttämistä puolustusvoimien hallinnassa. Elokuun loppupuolella päivätyllä tiedonannolla Puolustusvoimat yksiselitteisesti ilmoittaa, että Kauhavalla sijaitsevasta Hopiavuoren ampumaradasta luovutaan samassa yhteydessä kun Lentosotakoulun portti viimeisen kerran sulkeutuu. Mikä radan kohtalo sitten on tulevaisuudessa; kuka tietää. MPK voi ottaa radasta hallinnollista vaan ei juurikaan taloudellista vastuuta ja tämän puolesta mm. MPK:n keskusjohto nyt tekee sitkeästi työtä. MPK: n tavoitetila on, että PV: n säästökuurinkin jälkeen jokaisessa maakunnassa säilyisi ampumarata joka täyttää PV:n aseilla ampumiseen vaadittavat kriteerit. Mikä sitten on totuus tulevaisuudesta; lainehtiiko Hopiavuoressa leipäviljavainio ja loistaa tähkäpäiden päällä täysikuu! Pääesikunnan tekemään päätökseen Puolustusministeriöllä saattaa vielä olla jotakin sanottavaa. Kuulostellaan! Valtakunnallinen reserviläisten syysjotos, Nikkari Jotos, kilpailtiin 14.-16.9. Pässilän maastossa Jurvassa. Jurvan reserviläiset ottivat ennakkoluulottomasti pari vuotta sitten haasteen vastaan ja tulos nähtiin jotoksella! Jo tässä vaiheessa uskallan sanoa, että se työmäärä mitä järjestäjät ovat jotoksen onnistumisen eteen tehneet, on arvostettava todella korkealle! Ei tuollaista tapahtumaan leivota kasaan kuukaudessa tai kahdessa; siihen vaaditaan aikaa, tarmoa, ennakkoluulottomuutta ja ennen kaikkea työtä, työtä ja työtä! MPK oli ensimmäistä kertaa mukana ko jotoksen järjestelyissä mikä on ollut haastavaa ja haasteellista. Lentosotakoulun panos Jotokselle on ollut todella merkittävää ja tukipyyntöjä omalle joukko-osastollemme lähti jos mistäkin asiasta. Mahtui siihen huumoriakin, sillä harvemmin varastolta on esim. kysytty pallolaajennuksen vatsan kohdalle kokeneelle lentäjälle lentohaalaria Varastonhoitaja ei uransa aikana ole kuulemma koskaan nähnyt sata kiloista lentokadettia; vaan nyt melkein näki! Lentosotakoulun suhtautuminen jotoksen tukemiseen on ollut kiitettävän arvosanan arvoista; tavaraa on tarvittu paljon ja monenlaista mutta niin vain kaikki tarvittava oli tiensä varastokonttiin löytänyt! Tässä vaiheessa jo parhaimmat kiitokseni sekä Lentosotakoululle että jurvalaisille; pohjalaisella täsmällisyydellä homma hoitui!! Tulostakin käytiin sitten Helsingin kirkolla neuvottelemassa. Samoilla linjoilla jatketaan myös ensivuonna mutta tarkan markan ajat ovat meilläkin edessä. Mitä se sitten käytännössä tarkoittaa, selkeytyy varmaankin tässä syksyn ja ensi vuoden aikana. Meillä Etelä-Pohjanmaalla pystyttäneen ensivuosi koulutusten osalta vetämään suht normaalisti mutta vuoden 2014 alusta olemme suurten haasteiden edessä. Lentosotakoulu on uskaltanut luvata tukensa meidän toiminnalle ensi vuoden loppuun mutta sen jälkeen jatko onkin auki. Ensimmäiset suunnitelmat vuoden 2014 toiminnasta pitää hahmotella jo ennen joulupukin tuloa ja kuka omistaakaan sen kristallipallon Vaihtoehtoja ei realistisesti ajatellen ole kovinkaan montaa. Tosiasia on se, että PV:n materiaalin välivarastointia ei tällä alueella kannata tehdä esim. Tuomikylään tai Lääkintävarikolle yhtään sen enempää kuin Ähtäriinkään sillä mitäs me niillä välineillä täällä tehdään kun meillä ei ole aluetta missä harjoitella! Mikäli Vaasan kupeessa Maalahden harjoitusalue ja Kivijärven ampumarata säilyvät PV:n käytössä, meillä olisi vielä realistisen matkan päässä alue missä sotilaallisia taitoja harjoitella muuta kyllä sekin tarkoittaa käytännössä sitä, että ei sinne joka viikonloppu lähdetä! Jos sitten käy niin, että Lohtaja paljastuu meidän ainoaksi tämän alueen lähiharjoitusalueeksi, sinne ei lähdetä harjoitusta vetämään edes joka kuukausi.. tosiasia on pakko tunnustaa; kauas on pitkä matka ja kustannukset kasvavat! Tulosneuvotteluissa puhuttiin myös KOTu- yksikköön sitoutuneiden varustamisesta PV:n materiaalilla. Ohjeet mahdollistavat ko joukon varustamisen samalla varustuksella mitä maakuntakomppanialle on kotisäilytykseen jaettu vaan koska se jalkautuu käytäntöön tänne kentälle! Joissakin KOTU- yksiköissä varustaminen on jo tehty; koska meillä? Lentosotakoulun heinäkuun saapumiserän valaa juhlittiin Alahärmässä elokuulla. Valasta tuli kunniallinen olo totesi lehden palstoilla eräs tuore lentosotamies ja näinhän se on. Vala on merkittävä virstanpylväs nuoren miehen ja naisenkin elämässä; yksi askel aikuisuuteen; siihen kunniallisuuteen johon on hyvä turvata. Lentosotakoulun johtaja otti valajuhlassa puheessaan esiin huolen nuorten syrjäytymisestä Hänellä oli mielestäni oiva lääke ainakin yritykseksi saada nuoret kunnolla elämän syrjään kiinni. Hänen visiona oli, että otetaan kaikki nuoret, sekä tytöt että pojat 19 vuotiaina viikoksi sisään Hallitsematon suurpalo Etelä-Suomessa evakuoinnit l a a j o j a JUHA ALA-AHO Etelä- Suomessa riehuvasta tehdasaluepalosta vapautuu erittäin myrkyllinen kemikaalipilvi. Pilvi leviää tuulen mukana lähialueille. Tuulen voimistuminen uhkaa lähialueen suuria asutuskeskuksia. Laajoihin evakuointeihin on ryhdytty. Viranomaisten suunnitelmien mukaisesti vaara-alueen asukkaita evakuoidaan muun muassa Pohjanmaalle. Evakuointijärjestelyjen tueksi on pyydetty virka-apua Puolustusvoimilta. Virkaapuosastoissa ovat mukana myös maakuntajoukot. Pohjanmaalle saapuu Isoonkyröön viikonlopun aikana arviolta 20-30 000 ihmistä. Pohjanmaan komppanian virka-apuosaston tehtävänä on avustaa poliisiviranomaisia omalle alueelleen sijoitettavien siviilien liikenteenohjauksessa, sekä järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvissä tehtävissä poliisin antaman erillis- Osa pääparkin automäärästä Syksyn kurssit pyörivät kiivaasti ja muutama on jo pidettynäkin. Osassa alkaa myös ilmoittautumisten deadline lähestymään nopeasti. Ilmoittautumisissa on tuntunut olevan välillä vaikeuksia, eikä osa koulutuksesta kiinnostuneista vaikuta löytävän kursseja. Eräässä puhelinsoitossa tuli myös esiin ajatus, että taitaa maakuntakomppanioiden koulutus olla tyrehtynyt. Toteamus oli hämmentävä kannaltamme, koska kurssitarjonnassa on ollut vuosi vuodelta yhä enemmän niitä tapahtumia, joiden kurssimaksun maakuntayksiköihin kuuluville maksaa Pohjanmaan Aluetoimisto. Tänä vuonna näitä kursseja on ollut 17 kpl. Maakuntakomppaniaan ohjeistuksen mukaisesti. Komppanian ensimmäinen tehtävä on asettaa liikenteenohjausryhmä risteysopastukseen sekä paikoitukseen. Toinen tehtävä on vartioinnin järjestäminen ensimmäisen kokoontumispaikan majoitusalueelle, tavoitteena turvata siviilien turvallisuus sekä heidän mukanaan oleva omaisuus. Onneksi tämä oli vain kuvitteellinen tilanne. Virka-apuosaston kuvattu toimenkuva kuitenkin liittyy todennäköisimpiin tehtäviin, joita se saisi todellisessa tilanteessa. Tällaisen tilanteen harjoitteluun saimme mahdollisuuden aidoissa oloissa Isonkyrön Herättäjäjuhlien yhteydessä. MPK:n liikenteenohjaussekä järjestys- ja turvallisuuskurssit osallistuivat Herättäjäyhdistyksen järjestelyorganisaation mukana juhlien järjestelyihin. Kursseilta saatu kokemus oli arvokasta ja toi esiin aitojen, isompien harjoitteiden tarpeellisuuden jatkossakin. Pohjanmaan komppani- aan kuuluneet osallistujat, vahvistettuna Pohjanmaan Koulutus- ja tukiyksikön henkilöstöllä, hoitivat liikenteenohjauksessa kolmea risteystä ja muutaman iltatilaisuuden muiden kurssilaisten osallistuessa mm. paikoitusopastukseen. Tehtävät saatiin hoitumaan hyvin ilman jonoja pääteillä, eikä paikoitusalueidenkaan läheisyyteen niitä juurikaan ehtinyt syntyä. Asiaa luonnollisesti auttoi järjestelyorganisaation todella perusteellisesti tehty etukäteissuunnittelu. Palaute toiminnastamme on ollut positiivista ja kiittävää. Järjestys- ja turvallisuuskurssilaiset puolestaan Tervehdys Pohjanmaan K O T U sta! kuuluville toimii osallistumissuosituksena Puolustusvoimain taholta juuri se että kurssimaksu maksetaan. Vaikka kertausharjoituksia ja vapaaehtoisia harjoituksia ei tällä hetkellä ole juuri lainkaan, on aktiivisella reserviläisellä erinomainen mahdollisuus kehittää itseään ja ylläpitää taitojaan MPK:n kursseilla. Useilla kursseillamme aihealueet ja sisältö ovat vastaavia kuin kertausharjoituksissakin. Maakuntakomppanioille tarjottavat kurssit ovat sotilaallisia valmiuksia palvelevia ja niiden teemat on suunniteltu juurikin maakuntajoukko koulutusten teemaa palvelevaksi. Yksittäisiä komppanioille suunnattuja kursseja toki on, mutta varuskuntiin, puetaan kaikille maastopuku päälle, tehdään terveystarkastukset, psykologiset kokeet, kutsunnat, annetaan ammatinvalinnanohjeistusta, ammattiauttajien apua, ohjataan oikealle tielle. Annetaan oppia terveellisestä ruuasta, liikuntaharrastuksista, oikeasta nukkumaan menoajoista ilman päihteitä tai videopelejä eli opetetaan niitä nuoria viikko ihmisten tavoille ja annetaan askelmerkkejä parempaan tulevaisuuteen. Mielestäni loistava idea! Heti takaamme kuului kysymyksiä mistä rahat moiseen! Niinpä, mutta eikö meille kuitenkin olisi edullisempaa antaa niille nuorille vielä kerran mahdollisuus kuin alkaa maksamaan sairaseläkettä 20 vuotiaalle ja maksaa sitä seuraavat 50 vuotta! Päättäjät herätkää olisiko tässä se jotain tarttis tehdä idea PV:n edustajan esittämänä!! Näillä moninaisilla tuumauksilla ja ajatuksilla toivotan teille kaikille reipasta syksynjatkoa; suppilovahverot ovat kätkeytyneet sammaleeseen ja puolukat odottavat poimijoitaan! Ja hei; varmaan on, että MPK:n työ jatkuu myös vuonna 2014 ja myös täällä Etelä-Pohjanmaalla; kyllä jämpi on näin! Sisulla ja sydämellä Maija Haanpää Yksikön päällikkö lisää tarvitaan. Hämmästyttävää on, että aktiivisia kurssikalenterin lukijoita löytyy, mutta ilmoittautujia ei vain tahdo olla. Vaasan marssillekin osallistuu vuosittain vain kourallinen, vaikka tapahtuma on kansainvälinen. Olemme myös saaneet lainakäyttöömme 15 kpl itselataavaa kertatulikivääriä taktisille asekursseille. Nyt ne, joilla omaa asetta ei ole, saavat sen kurssin ajaksi käyttöönsä. Tämä edellyttää tietenkin sitä, että maakuntakomppanialainen ehtii kirjautua kurssille ennen jotakin toista aktiivireserviläistä. Räätälöityjä koulutuksia löytyy vielä loppuvuonnakin, ilmoittaudu mukaan! Koulutusterveisin Juha ja Hannu Pohjanmaan KOTUsta huolehtivat teltta-alueen henkilöiden ja omaisuuden suojelemisesta sekä yleisestä järjestyksestä teltta-alueella yöaikaan. Jokaisessa partiossamme oli mukana järjestyksenvalvojakortin omaava henkilö. Muutamia ulkopuolisia häiriötekijöitä lukuun ottamatta teltta-alue saatiinkin pidettyä rauhallisena ja ihmisten yöuni turvattua. Pidennetty viikonloppu näissä merkeissä oli antoisa. Osallistuminen todelliseen tapahtumaan, kuvitellun ja pienimuotoisen koulutustapahtuman sijasta kehitti valmiuksiamme toimia yhteistyössä suurten ihmisjoukkojen kanssa. Suuri väkimäärä ja viidenkin sadan auton päivittäinen ohjaaminen kehitti kykyä toimia paineen alla ja soveltaa aiemmin opittuja asioita laajempaan käytäntöön. Tammikuussa 2013 pidämme talviliikenteenohjausharjoituksen. Omalta osaltani esitän lämpimät kiitokset juhlaorganisaatiolle kutsusta tehtäviin, sekä kurssien osallistujille aktiivisesta ja tuloksekkaasta työskentelystä. Lisääkin mahtuisi vielä MPK Pohjanmaa kouluttaa Vaasassa MilFight - reserviläisen voimankäyttö (syyskausi) 3.9-21.12 Milfight perustekniikkaleiri 15. - 16.9 Taktinen kivääri 3 29. - 30.9. Sähköt poikki -koulutus (iltakurssi) 2. ja 9.10 Taktinen kivääri 4 13.- 14.10 Lapsiperheen turvakurssi (iltakurssi) 31.10-28.11 IDPA -ammuntakilpailun järjestäminen 3. - 4.11 Taisteluviestintä 10. - 11.11 Maakuntajoukkojen taistelijan voimankäyttö 17.11 Kouluttamisen jatkokurssi 24. - 25.11 Sotapeli 1 8. - 9.12 KOTU -yksikön suunnittelukokous 15.12 MPK:n kurssikalenteria 2012 24.09 Cooper- testi, Kurikka Keskusurheilukenttä 03.10 Cooper- testi, Seinäjoki Keskusurheilukenttä 06.10 Nuoret reservin johtajat,vänrikki / Kersanttipäivä, Kauhava. 10.10 Seremonia- / protokollakurssi, Seinäjoki, MPK:n toimisto 13.10. Tietoa varusmieskoulutuksesta -päivä, MPK:n toimisto 13.-14.10 Kehitysvammaisten turvakurssi, Kauhava 20.-21.10 Esikuntatyöskentelyn perusteet, Kauhava 27-28.10 SRA turvakurssi, Kauhava 27.-28.10 Virka-apu, Kauhava 27.10. Sähköt poikki koulutus, MPK:n toimisto 10.11 EPK Hallinto- ja huoltopäivä, Kauhava 17.-18.11 Perusyksikön hallinto- ja huolto (Päällikkö- ja vääpelikurssi), Kauhava 23.-24.11 Selviytyminen yövaellus, Lapua 15.12 MPK:n vuosijuhla, Seinäjoki

3 / 2012 LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 9 IDPA -ampumakilpailut käynnistyivät Vaasassa Laatuaikaa köysien varassa Stagerakenteissa on nähty vaivaa: Vaasan Sotilaspoliisikillan näkemys helikopterista. HANNU MAUNULA Vaasan Sotilaspoliisikilta järjesti kesäkuun 16. päivä kansallisen seuratasoisen IDPA -ampumakilpailun Kivijärven ampumaurheilukeskuksessa. Tavoitteena oli samalla valmentaa IDPA -tuomareita ja ratahenkilöstöä tulevia tapahtumia varten. Kahdeksan ampumaasemaa (stage) sisältävään kisaan pitkämatkaisimmat tulivat pääkaupunkiseudulta ja Oulusta. Järjestelyt sujuivat moitteetta, osallistujien pitäessä stageratkaisuja lajinomaisina ja hyvin haasteellisina. Jatkoa seuraa ensi keväänä. Vaasan Sotilaspoliisikilta ry on aktiivinen kansainvälisen IDPA -järjestön hyväksymä ampumaseura, jonka kanssa yhteistyössä toteutetaan Pohjanmaan Koulutus- ja tukiyksikön lajiin liittyvät kurssit. Pohjanmaan Koulutusja tukiyksikön uudelleen HANNU MAUNULA Vaasasta starttasi heinäkuun 21. päivä kahdeksan pyöräkuntaa ensimmäiselle maanpuolustushenkisille motoristeille suunnatulle Marskin Ajolle. Tapahtumasta tehdään jokavuotinen, teemana itsenäisyyden aikamme merkittävät kohteet. Ajo ei ole Iron Butt-tyyppinen kestävyyssuoritus vaan rentohenkinen ajorupeama mutkateillä. Kullakin pysähdyspisteellä käydään läpi paikan historiallinen merkitys ja suunnataan pienen tauon jälkeen kohti uutta tavoitetta. Debyyttiajon kohteina olivat marsalkka Mannerheimiin ja Vapaussodan syntyyn Tammisunnuntaina 28.1.1918 liittyvät paikat. Vaasasta ajettiin Ylihärmän Päämajantielle Suomeen keväällä 2011 rantauttamana laji on saanut aktiivisen vastaanoton toiminta-ampumalajeja harrastavien keskuudessa. Laji on kehitetty practicalin pohjalta osin samojen henkilöiden toimesta, jotka aikoinaan olivat sitä USA:ssa luomassa. IDPA:n säännöt sallivat vain käytännöllisen ja yksinkertaisen varustuksen käytön. Kotelo ei ole viritetty aseteline vaan kehoa myötäilevä ja vyö on normaali. Pistooliluokissa lippaiden määrä on rajoitettu kolmeen. Aseeseen ei sallita virityksiä, joten kilpailukelpoinen kalusto löytyy suoraan asekaupan hyllyltä. ylipäällikön esikuntarakennukseen. Tammisunnuntain Päämajasta jatkettiin Ylistaron entisen Säästöpankin pihaan, minkä edustalla vastaanotettiin ensimmäinen vapaan Suomen maaperällä pidetty paraati. Seinäjoella kokoonnuttiin Marskin Suojautuminen tarkoittaa, että ylävartalosta näkyy vain puolet. Pistelaskujärjestelmän on kehittänyt moninkertainen practicalin maailmanmestari Rob Leathman, joka palkittiin työstään viime syksynä Kreikan practicalin MM-kilpailussa. IDPA:ssa korostuu tarkkuus nopeuden sijaan, jolloin taulussa määrätyn osuma-alueen ulkopuolisista osumista koituu aikasakkoa. Samoin ampuma-asemilla siirtymämatkat on rajattu ja niihin ei ennen suoritusta voi tutustua. Tässäkin on siis paluu practicalin alkujuurille. Ampuma-asemilla ampujan toiminta on erilaista kuin sisarlajissa: patrunoituja lippaita ei saa pudottaa ja tarjottua suojaa on käytettävä. Kilpailijan tulee kyetä 180 asteen sektorin hallintaan, muuten tulee helposti toimintavirherangaistuksia. Lajin aloittavat ampuvat tasoammunnat, joiden perusteella määräytyy kilpailuluokka. Kukin kilpailee siis vain omaa taitotasoaan vastaavien ampujien kanssa. Myönteisesti vastaanotettu laji on kaluston suhteen jokamiesluokka, mutta haastetta riittää aina MMkilpailuihin saakka. Kotarista kustomiin - ensimmäinen Marskin Ajo Marskia kunnioittaen Seinäjoella Vapaan Suomen ensimmäisen paraatin muistolle Ylistarossa patsaalle ja paluumatkalla koukattiin Laihian Hulmilla, missä Tammisunnuntain taistelut johtivat Vapaussodan ensimmäisiin sankarivainajiin Pohjanmaalla. Savolaissyntyinen naisedustaja tiivisti ajon jälkeen On kunnioitettavaa, että pohjanmaalla on lähes pyhää huolehtia pientenkin paikkakuntien muistomerkeistä ja niihin liittyvästä historiasta. Tällaisella ajolla MPK tavoittaa nuorempiakin ja yhdistää myös ajavia perhekuntia. Jatkossa voidaan suunnata pyörien keulat pidemmällekin taipaleelle, sillä kohteistahan meillä ei ole pulaa. Tärkeintä on, että emme päästä unohtumaan itsenäisyytemme ja vapautemme lunastukseen liittyvää historiaa. Ilman veteraanien uhrausta yksikään motoristi ei toteaisi Ride free! HANNU MAUNULA Vuotuinen maamme ainut kansainvälisen marssijärjestön (IML) hyväksymä marssitapahtuma keräsi tänä vuonna ennätysmäärän osallistujia. Vaasan ympäristöä kiersi 700 marssijaa, joista 300 oli ulkomaalaista. Vaikka väkeä oli ennätyksellisesti, oli maakuntakomppanioiden edustus perinteisen niukka. Etelä-Pohjanmaan komppanian otti haasteen vastaan vuosia sitten joukkueella mutta säännöllisesti vain Pohjanmaan komppaniasta kourallinen väkeä pitää lippua yllä MPK:n osastona. Järjestäjät ja osallistu- HANNU MAUNULA Köysilaskeutumikurssilla edetään tyvestä torniin. Vaasassa MPK:n tiloissa annetun teoria- ja kylmäharjoittelun jälkeen laskeuduttiin kymmenen metrin korkeudelta Vaasan paloaseman tornista. Meillähän ei Pohjanmaalla ole Olhavan rinteitä, joten laskupaikat on etsittävä julkistiloista. Toisena päivänä hissillä noustiin Suomen Rehun Seinäjoen siilojen päälle, jolloin laskeutumiskorkeudeksi saadaan lähes 50 metriä. Pelkästään tälle Rehun päivälle on myös aiemmin köysilaskeutumiskurssin käyneillä mahdollisuus osallistua ylläpitämään taitojaan, jota moni konka- jat ihmettelevät joka vuosi suomalaisten sotilaiden poissaoloa. Tämähän ei ole kilpailu vaan hieno ulkoilutapahtuma, jonka osallistumismaksun maakuntayksiköittemme väelle maksaa Pohjanmaan Aluetoimisto. Kansainvälisen kävelypassimerkinnän saa joko 21, 30 tai 42 km:n suorituksesta kolmena peräkkäisenä päivänä. Nälkä kasvaa tässäkin lajissa, jolloin keräämällä IML:n hyväksymien marssien merkintöjä ympäri maailmaa, saa nostettua kävelijästatustaan. Marssijan uralla voi edetä Jännityksen voittaminen ja itsensä ylittäminen luo on todellista riemua. Veri ei vapise Vaasan Marssilla? Marssitauko nostaa aina mielialaa KUVA Leena Liukkonen Ryhmähenki tiivistyy, koska kukin vuorollaan varmistaa laskijan turvallisuuden toimimalla jarrumiehenä ri käyttikin hyväkseen. On hyvä lahjavinkki. Naispuolinen osallistuja oli saanut myös ilahduttavaa havaita naispuolisten kurssilaisten kurssin ylioppilaslahjaksi määrän kasvavan. Samoin ja aiemmin eräs pariskunta pariskunnat tuntuvat löytävän tästä laatuaikaa. Köysi- köysistössä. Tämä lahja oli- vietti viisivuotishääpäivää laskeutumiskurssi on myös si myös varma yllätys seikkailuhenkiselle anopille! vuosien myötä International Master Walker-, European Walker- ja Pan Pacific Walker -tasoille. Matkan varrella tapaa aina iloisia ja mielenkiintoisia ihmisiä eri puolilta maailmaa, joita perusliikunta kävely yhdistää. Meillä nuoremmilla ei ole syytä röyhistellä, sillä ensimmäisenä suomalaisena 89 -vuotias Yrjö Saraste on suorittanut Hollannissa Nijmegenin neljän päivän 160 km:n marssisuorituksen kaksikymmentä kertaa! Tämä helsinkiläinen tervaskanto ja Vaasan Marssin aktiivikävijä kantaa ylpeänä Suomen lipulla varustetussa paidassaan tekstiä Veteran From World War II. Olisiko syytä jo ottaa Vaasan Marssin haaste vastaan, vai mitä mieltä olet maakuntajoukkojen taistelija? Marssilla testautuu kengät. Näillä patiineilla kilometrit täyttyivät.

10 LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 3 / 2012 Sedun opiskelijoiden Survival-päivä Kolme vuotta sitten Etelä-Pohjanmaan maanpuolustuspiirin (MPK) kanssa mietimme järjestää jotain maanpuolustushenkistä päivää Sedun opiskelijoille ja silloin syttyi ajatus järjestää Sedun opiskelijoiden Survival-päivä Seinäjoen leirintäalueella. Joukkue koostuisi 6 opiskelijasta jossa olisi oltava vähintään yksi vastakkaista sukupuolta. Ensimmäisenä vuonna osallistui 14 joukkuetta, seuraavana 23 ja tänä vuonna 16 eli tasaisena on pysynyt joukkueiden määrä. Survival-päivän toimintapaikaksi suunniteltiin Seinäjoen leirintäalue joka on todella upea, avara ja loistava paikka kyseiseen järjestämiseen. Myös ajankohta oli sopiva, koska leirintäajankohta on juuri ohitse sekä opiskelijat ovat jo vähän ryhmäyhtyneet omissa Sedun yksiköissään. Suosio on ollut hyvä ja nuorten reipasta otetta oli ilo seurata ja nähdä kannustavia otteita eri toimintatehtävissä. Periksi ei helposti anneta, joka kasvattaa joukkuehenkeä ryhmässä. Joukkueita oli tänä vuonna (6.9.) yhteensä 16. kahdeksasta eri Sedun yksiköstä. Yhteensä oli siis 110 opiskelijaa. Toimintarasteja oli 8, jotka koostuivat hyvin erilaisista toiminnallisista ryhmäyhtymistehtävistä. Kahdeksan toimintarastia koostuivat seuraavasti: hätäensiapu, telamiinojen kantoviesti + harjoituskäsikranaatin tarkkuusheitto, esterata sokkona ääniohjauksella, ilmakivääriammunta/ekoase, sulkeisjärjestys, kesähiihto, nuotio/tulenteko/langanpoltto ja varusmiespalveluksen esittelyä; Kauhavan Lentosotakoulun sotilaskokelas sekä aliupseerioppilas. Toimintarastien pituus oli 25 min ja siirtymäaika oli 5 min. Kun puolet oli rasteista käyty, oli hernekeiton aika ja pieni levähdys seuraaville rasteille. Jokaisella rasteilla kouluttajat antoivat pisteitä joukkueille, jolloin erot saatiin selvimmin esille ja näin saatiin selvät pistejaot eri joukkueiden välille. Jokaisella toimintarasteilla oli MPK:n vapaaehtoisia kouluttajia kaksi eli yhteensä 16. Kaksi Seinäjoen Seudun Sotilaskotisisarta oli jo ennen kuutta aamulla laittaneet soppatykin porisemaan hernekeittoa varten Survival-päivän väelle. Heitä auttoi ruuan jakamisessa Törnäväntien tarjoilijapuolen kuusi kolmannen vuoden opiskelijaa. Tänä vuonna jaettiin ensimmäistä kertaa kiertopokaalihylsy, jonka sai vuodeksi haltuunsa Reilu Kerho; Koskenalantien lähihoitajat. Alustavasti jo sovittiin tulevaisuudesta ja ensivuodesta MPK:n Etelä-Pohjanmaan KOTU-yksikön päällikön Maija Haanpään kanssa joten saamme jälleen ensi vuonna luovuttaa kiertopalkinnon jollekin Sedun opiskelijajoukkueelle. Opiskelijoiden loppupalautteessa oli mainintaa, että lisää tällaisia toiminnallisia päiviä. Päivä on erilainen ja antoisa sekä hyvä ryhmäyhtymispäivä. Sedun opiskelijoiden Survival-päivästä vastasi MPK Etelä-Pohjanmaan Koulutus- ja tukiyksikkö, Seinäjoen seudun sotilaskotisisaret, Törnävän Pallo ry sekä kurssijohtajana toimi Koulutuskeskus Sedun Törnäväntien opinto-ohjaaja Timo Järvinen. SEDU Survival 6.9.2012 Tulokset 1.Reilukerho: 32,40 Opiskelijat: Markus Blommendahl, Hannu Lähdevuori, Heidi Halmes, Joni Matilainen, Kari Nylund, Piia Piipponen 2.Karvajaiset,Kurikka : 31,40 Opiskelijat: Hautamäki Aino, Kammonen Jenna, Mäki Julia, Niiranen Teemu, Ketola Juha-Matti, Laine Markus 3.Salihirmut,Kurikka : 30,20 Opiskelijat: Keväänranta Mikael, Nisula Piia, Salmela Jesse, Seittu Petra, Latva-Nikkola Toni, Mäkinen Jani 4.Puskabatteryt;Kurikka 29,20, 5. Rutimuljut;Kurikka 29,17, 6. Rotannahat;Kurikka 29,10, 7. NV12LOGA 1; Törnäväntie 26,40, 8. NU11RAB;Kirkkokatu 25,70, 9. Kauhajoki SEDU 25,33, 10. Jurva 125,20, 11. NV12 LOGA 3;Törnäväntie 24,67, 12. NV12 LOGA 2;Törnäväntie 24,00, 13. NU11 HI 2,Kirkkokatu 24,00, 14. Lapua HRC 23,63, 15.NU11 HI 1,Kirkkokatu 19,50, 16. Upan Urheat 18,70 Kirjoittaja: Koulutuskeskus Sedun,opinto-ohjaaja, Timo Järvinen Reserviläisliiton naisten koulutuspäivä Kaksikymmentäyksi naista saapui syyskuisena viikonloppuna Kauhavalle saamaan koulutusta erätaidoissa. Osa saapui paikalle jo perjantaina, mutta varsinainen ohjattu osuus alkoi lauantaiaamuna varustamisella ja vahvennetulla aamupalalla. Osallistujia oli ympäri Suomen, Lapin läänistä Helsinkiin. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Helena Hannulta ja Maija Haanpäältä lämpimät tervetulotoivotukset saatuamme olimme valmiina ottamaan viikonlopun haasteet vastaan. MAIHARIT JA M91 Aivan tarkkaa tietoa viikonlopun ohjelmista ja ruokailuista ei osallistujilla ollut etukäteen. Ohjeeksi oli saatu ottaa mukaan riittävästi kuivia sukkia, taskulamppu ja vesipullo. Muut varusteet tarjoaa talo ja lauantaiyönä yövytään maastossa. Näin myös naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittamattomilla oli mahdollisuus kokea omakohtaisesti kurkkusalaatin sävyn sopivuus, pv:n makuupussin lämpi- Reserviläiset ja MPK tukemassa SM- kisoja OLAVI KOSKINEN Laihialla järjestettiin poliisin valtakunnalliset maasto- ja suunnistusmestaruus kilpailut. Kilpailupaikkana toimi Rajavuoren erä ja vaelluskeskus. Saimme olla mukana tukemassa tapahtumaa joka oli meille avustajillekin mielenkiintoinen. Kilpailuissa oli osallistujia koko Kauhavalla myys ja pyyheliinan kuivausteho. Maija Haanpään ensiapuopastuksessa opetettiin hengittämisen tärkeyttä ja verenvuodon tyrehdytystä. Lasse Kinnusen huomassa harjoiteltiin ammuntaa lahjomattomalla Ecoaimslaitteistolla. Yksimielisesti todettiin kaikkien naisten sekä hengittävän, että olevan aika lahjakkaita ampujia. ERÄSTELY -NIKSINURKKAILUA VAI UUSINTA GORETEXIÄ? Hannu Lehtinen ammensi vankasta eräkokemuksestaan muutamia hyviä neuvoja niin hotelli-kuin eräretkeilijänkin rinkkaan. Tämä mielenkiintoinen osio antoi varmasti jokaiselle jotakin. Kysymyksiä riitti ja mielipiteitä vaihdettiin niin luennon aikana kuin pitkään sen jälkeenkin. Lukijoillekin jaettakoon tästä muutama tiedonjyvä: älä osta liian pientä kirvestä tai liian pitkää puukkoa, muista pitkäjänteisyys ja itsehillintä. ERÄTAITOJA, ELÄMYKSIÄ JA EXTREMEÄ Illalla erätaidot sovellettiin käytäntöön. Ruoka Suomen alueelta, poliisin kaikista eri toiminta osioista. Saimme avuksemme MPK/ Etelä- Pohjanmaan väkeä, ympäri maakuntaa. Kilpailut kestivät kaksi päivää. Ensimmäisenä päivänä toimimme ammuntapaikan valvojina ja toisena päivänä huolehdimme koko tapahtuman muonittamisesta. Ta- valmistui niin tulella kuin trangiallakin. Osa naisista majoittui Kauhavan komeaa tähtitaivasta ihastellen, osa teki sadeviitasta laavun. Myös pienemmällä vaivannäöllä sai kuivan majapaikan. Mahtava naisporukka hitsautui hienosti yhteen ja juttua riitti niin lapsenlapsista, armeija-ajoista kuin opiskelustakin. Sunnuntaiaamun valjettua ja maastosta palattua kurssia jatkettiin kuntotestillä ja seppeleenlaskulla sankarihautausmaalle. Kiitos Antti Koskelalle kun saimme tutustua Kauhavan lentosotakouluun ja sen kalustoon viimeksi mainittuun ihan perstuntumallakin-, vuoden 2014 jälkeen se ei ole enää mahdollista. Kiitos myös kaikille kouluttajille mahtavasta ammattitaidosta ja lämpimän huumorintajuisesta asenteesta. Kaiken kaikkiaan voi sanoa että nälkää ei nähty, sukat oli kuivat eikä pahasti paleltu. Silloinhan viikonloppu on aika onnistunut. Anni Haataja, kurssilainen Oulusta pahtuma oli yhteistyötä parhaimmillaan viranomaisten ja maanpuolustusjärjestöjen kesken. Kaikki onnistui mielestämme tosi hyvin ja järjestelyt pelasivat niin kuin pitikin. Laihian reserviläiset kiittää meitä tapahtumassa auttamassa olleita! Tulentekovärkkejä nuotioon oikeaoppisesti, Rikosylikomisario Tapio Nyysti antaa ohjeistuksia ammunnanvalvojillemme.

3 / 2012 LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 11 Reserviupseeripiiri juhlii ANTTI ISOSALO Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri on perustettu 23. syyskuuta 1952, jolloin alueella toimi jo yhdeksän reserviupseerikerhoa. Tänä päivänä, kun piirin perustamisesta tulee kuluneeksi 60 vuotta, Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin muodostavat 21 reserviupseerikerhoa, joissa jäseniä on likimain 1300. Reserviupseerikoulutuksen juuret Etelä-Pohjanmaalla Reserviupseerikoulutuksen juuret ovat Etelä-Pohjanmaalla. Itsenäisen Suomen reserviupseerikoulutuksen katsotaan alkaneen Vimpelin kurssista, jolla koulutettiin, ajalla 26.12.1917 13.1.1918, ennen vapaussodan alkamista noin 200 oppilasta. Vöyrin kurssi vietiin läpi vapaussodan ollessa jo käynnissä. Ylipäällikkö Mannerheim määräsi päiväkäskyssään päämajan yhteyteen perustettavaksi reserviupseerikoulun. Päämajan reserviupseerikoulu eli ns. sotavänrikkikoulu aloitti toimintansa Seinäjoella 20.3.1918. Seinäjoelta kurssi siirtyi Vilppulaan ja sieltä edelleen Mikkeliin, jossa kurssi 26.4.1918 päättyi. Kurssilta valmistui 118 oppilasta. Varsinainen reserviupseerikoulutus alkoi Haminassa vuonna 1920. Aktiivinen taustajärjestö Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri on Etelä-Pohjanmaan ja Kyrönmaan alueella toimivien reserviupseerikerhojen taustajärjestö. Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin tehtävänä on toimia alueensa Reserviupseerikerhojen aatteellisena ja toiminnallisena yhdyssiteenä, tavoitteenaan maanpuolustustahdon, maanpuolustuskyvyn ja maanpuolustusedellytysten ylläpitäminen ja kohottaminen. Erityisenä tehtävänä piirijärjestöllä on osaltaan luoda edellytykset alueen reserviupseerien sotilaallisten tietojen ja taitojen sekä johtamiskyvyn ylläpitämiselle. Suuri osa toiminnasta on Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin kanssa yhteistä. Reserviläistoiminta elää omatoimisen rahoituksen ja jäsenmaksutulojen varassa. Huomattava osa rahallisesta tuesta tulee maakunnan yrityksiltä ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki ry:ltä. Reserviupseeripiirimme näkyy myös liittotasolla. Pitkän linjan maanpuolustusaktiivi, majuri Jorma Kallio Lapualta, otti tämän vuoden alussa vastaan Reserviupseeriliiton liittovaltuuston puheenjohtajuuden. Liittovaltuusto on liiton korkein päättävä elin joka kolmas vuosi kokoontuvien liittokokousten välillä. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin alueella toimivat) Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan koulutus- ja tukiyksiköt (KOTU-yksiköt) tarjoavat puitteet kansalaistaitojen kehittämiseen. KOTUyksiköt antavat koulutusta yhteiskunnan poikkeusolojen ja häiriötilanteiden varalle, ja ovat myös, Puolustusvoimien yhteistyökumppanina, mukana toteuttamassa reserviläisille annettavaa sotilaallista koulutusta. Tunnukset Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin tunnuskuvio on seppeleen ympäröimät 6 kärppää. Se esiintyy piirin lipun lisäksi piirin muissakin tunnuksissa, pienoislipussa ja standaarissa. Kuva-aihe on peräisin vuoden 1686 Pohjanmaan Rykmentin komppanialipusta, josta arkkitehti Touko Saari on mukaillut sen reserviupseeripiirin lippuun. Piirin lippu on vihitty käyttöön 1962. Piirin standaari on otettu käyttöön vuonna 1967. Piirin korkein huomionosoitus, pienoislippu, on otettu käyttöön vuonna 1973. Ensimmäiset Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin, Reserviläispiirin kanssa yhteiset, ansiomitalit luovutetaan vuonna 2012. reserviupseerikoulun KUNNIAKILVELLÄ KAPTEENIT Pentti Kangas ja seppo yli-panula 1952 2012 ETELÄ-POHJANMAAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY 60 Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry kutsuu alueensa reserviupseerit, yhteistyöjärjestöjen jäsenet ja toimintamme tukijat PIIRIN 60-VUOTISJUHLAAN Seinäjoen Kampustalolle os. Keskuskatu 34, perjantaina 12.10.2012 Klo 17.30 18.30 Kahvitarjoilu ja onnittelujen vastaanotto Pääjuhla klo 18.30- Liput saapuvat Lippulaulu, soittokunta ja yleisö Avaussanat ja katsaus piirin vaiheisiin, piirin puheenjohtaja Kari Ratavaara Musiikkiesitys Pohjanmaan Sotilassoittokunta, vahvistettuna Satakunnan Sotilassoittokunnan soittajilla Puhe Merivoimien komentaja kontra-amiraali Veli-Jukka Pennala Musiikkia Pohjanmaan Sotilassoittokunta ja solisti. Tervehdykset Huomionosoitukset Päätössanat, Maamme, soittokunta ja yleisö TERVETULOA! Tumma tai juhlapuku, kunniamerkit Mahdolliset muistamiset pyydämme osoittamaan piirin tilille FI63 4913 1420 0428 10 Kunniajäsenet Reserviupseeripiirin kunniapuheenjohtajaksi on kutsuttu Matti Laurila Seinäjoelta (1962 1983) ja Jorma Virkajärvi Kuortaneelta (2002-edelleen). Kunniajäseniksi on kutsuttu Aarne Ahola Kauhajoelta (1987 1994), Jaakko Mäkelä Seinäjoelta (1995 1999), Erkki Rajala Ilmajoelta (2002-edelleen), Rauno Yli-Hynnilä Kurikasta (2002-edelleen), Kari Lahdenmäki Alavudelta (2008- edelleen), Mauno Vehkaoja Seinäjoelta (2012-edelleen), Kullervo Kemppinen Espoosta (2012-edelleen), Seppo Jaakkola Naantalista (2012-edelleen) ja Jorma Kallio Lapualta (2012-edelleen). Puheenjohtajat Piirin puheenjohtajina ovat toimineet Helge Leinonen Lapualta (1952 1956), Kyösti Pöyhönen Ähtäristä (1956 1961), Yrjö Sysilampi Seinäjoelta (1962 1966), Esko Himanen Alavudelta (1967 1972), Osmo Riipinen Ilmajoelta (1972 1973), Jaakko Mäkelä Seinäjoelta (1974 1978), Erkki Rajala Ilmajoelta (1979 1983), Jorma Virkajärvi Kuortaneelta (1984 1989), Seppo Jaakkola Kauhavalta (1990 1993), Rauno Yli-Hynnilä Kurikasta (1994 1999), Kari Lahdenmäki Seinäjoelta (2000 2005), Jorma Kallio Lapualta (2006 2009) ja Kari Ratavaara Kurikasta (2010-edelleen). Puheenjohtajat Kurikan reserviläisjärjestöjen Punkkerissa. Erkki Rajala (vas.), Seppo Jaakkola, Rauno Yli- Hynnilä, Jorma Kallio ja Kari Ratavaara. Reserviupseeripiirin puheenjohtajat kokoontuivat RAUNO YLI-HYNNILÄ Reserviupseeripiirin puheenjohtajien perinteinen kesätapahtuma toteutettiin 29.8. Kurikassa. Nykyisen piirin puheenjohtajan, kurikkalaisen Kari Ratavaaran lisäksi tilaisuudessa olivat entisistä puheenjohtajista paikalla Erkki Rajala Ilmajoelta, Seppo Jaakkola Naantalista (Kauhava), Jorma Kallio Lapualta ja Rauno Yli-Hynnilä Kurikasta. Mukana oli myös tilaisuutta isännöinyt Kurikan reserviupseerikerhon puheenjohtaja Pekka Rinta-Hoiska. Epävirallinen kokous pidettiin reserviläisjärjestöjen toimitiloissa Punkkerissa. Kiertoajelun yhteydessä tutustuttiin reserviläisjärjestöjen pystyttämiin muistomerkkeihin vanhalla suojeluskunnan ampumaradalla, Tykkipuistoon ja siellä olevaan panssariestekiveen, jonka järjestöjen edustajat ovat Reserviupseeripiirin nykyinen puheenjohtaja Kari Ratavaara on syntynyt 6.10.1956 Kurikassa. Varusmiespalveluksensa hän on suorittanut Keski- Suomen Pioneeripataljoonassa Keuruulla (1976 1977) ja Reserviupseerikoulussa Haminassa (8.12.1976 17.3.1977, RUK 153). Kurikan Reserviupseerikerhon jäseneksi Ratavaara on liittynyt vuonna 1981. Reserviupseeripiirin hallituksen varapuheenjohtajana hän on toiminut vuosina 2000 2010 ja puheenjohtaja vuodesta 2010 alkaen. Reserviupseeriliiton liittovaltuuston jäsen hän on ollut vuosina 2002 2010. Reserviupseeriliiton liittohallituksessa Ratavaara on ollut jäsenenä vuodesta 2011 alkaen. Reservin majuriksi Ratavaara on ylennetty 6.12.2011. 60-vuotisvuosijuhla Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin merkkivuoden pääjuhla pidetään perjantaina 12. lokakuuta Seinäjoella. Juhla järjeste- noutaneet pari vuotta sitten Äyräpäästä. Wanhan Aseman luona oleva sotaanlähteneiden muistomerkki oli myös kiinnostuksen kohteena, samoin kuin aseman sisällä oleva Samuli Elomaan valmistamien hanurien näyttely. Piirillä on 60 vuoden aikana ollut 13 puheenjohtajaa. Heistä on edesmenneet Helge Leinonen, Kyösti Pöyhönen, Yrjö Sysilampi, Jaakko Mäkelä ja Esko Himanen. Estyneenä saapumasta tilaisuuteen olivat entiset puheenjohtajat Osmo Riipinen Espoosta, Jorma Virkajärvi Kuortaneelta ja Kari Lahdenmäki Alavudelta. Puheenjohtajien vuositapaamiset aloitettiin vuonna 1993 Jaakko Mäkelän toimesta. Allekirjoittaneen toimiessa puheenjohtajana vuonna 1994 olivat paikalla vielä kaikki piirin puheenjohtajina toimineet kymmenen reserviupseeria. tään Kampustalon Seinäjoki-salissa. Juhlapuhujaksi on kutsuttu Merivoimien komentaja kontra-amiraali Veli-Jukka Pennala. Pennala on syntynyt vuonna 1953 Seinäjoella. Sotakorkeakoulusta Pennala on valmistunut vuonna 1987. Sen lisäksi Pennala on opiskellut sotakorkeakoulussa Yhdysvalloissa. Hän on palvellut aikaisemmin mm. ohjuslaivueen komentajana, opettajana Maanpuolustuskorkeakoulussa, Saaristomeren Meripuolustusalueen komentajana ja merivoimien esikuntapäällikkönä.

12 LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 3/ 2012 Reserviläispyöräily oli monelle elämys ANTTI ISOSALO Etelä- Pohjanmaan Reserviupseeripiirin ja Reserviläispiirin kahdeksas yhteinen Reserviläispyöräily pyöräiltiin Kauhavalla lauantaina 11.8.2012. Pyöräilytapahtuma sai liikkeelle 87 pyöräilijää. Vanhin osallistuja oli syntynyt vuonna 1928 ja nuorin vuonna 1997. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kurssina toteutettu Reserviläispyöräily kokosi maakunnallisen luonteensa vuoksi osallistujia laajalta alueelta. Pyöräilytapahtuman toteutuksesta vastasivat tällä kertaa Kauhavan Maanpuolustusnaiset, Kauhavan Reserviupseerikerho ja Kauhavan Reserviläiset. Kurssin johtajana toimi Kauhavan Reserviläisten puheenjohtaja. Marssi suorittiin joukkueisiin ryhmittyneinä Marssi, jonka pituus oli 42 km, suorittiin joukkueisiin ryhmittyneinä. Marssireitti kulki reittiä Lentosotakoulu-Mikkilä-Varvaa-Varpula-Pernaa-Hahtomaa-Kirkonkylä-Lentosotakoulu. Pyöräilystä aiheutuvia haittoja muulle liikenteelle ja pyöräilijöihin kohdistuvia vaaroja oli pyritty ehkäisemään liikennejärjestelyin ja valitsemalla reitti tarkoituksenmukaisesti. Osallistujien vastuuta omasta ja muiden kurssilaisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista korostettiin marssikäskyssä. Ensimmäinen huoltotauko pidettiin 22 kilometrin taivalluksen jälkeen Pernaan koululla, jossa pyöräilijöitä odottivat välipalan kanssa Ulla Muurimäki ja Kaisu Norrbacka. Sotiemme veteraanien perintöä kunnioittaen Pyöräily huipentui sankarihaudalle tehtyyn kunniakäyntiin ja seppeleenlaskuun, jota juhlistettiin piirijärjestöjen ja paikallisyhdistysten lipuilla. Suomenlippua kantoi Jani Lepistö ja airuina toimivat Heikki Perälä ja Heikki Laakso. Kauhavan Reserviupseerikerhon lippua kantoi Jaakko Perälä, Kauhavan Reserviläisten lippua Hannu Ristaniemi, Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin lippua Seppo Yli-Panula ja Reserviläispiirin lippua Jaakko Liinamaa. Airuina järjestölipuilla olivat Eero Partanen, Seppo Paakki, Mika Raninen, Risto Uitto, Jorma Kallio, Rauno Yli- Hynnilä, Petri Myllykoski ja Juhani Arkkola. Lippurivistöä komensi Kauhavan Reserviläisten puheenjohtaja Antti Isosalo. Kurssilaisia komensi sankarihaudalla Etelä-Pohjanmaan KOTUyksikön koulutuspäällikkö Lasse Kinnunen. Sankarihaudalla puhui kirkkoherra Jyrki Jormakka. Säestyksestä vastasi Pohjanmaan Sotilassoittokunta. Seppeleen osallistujien puolesta laskivat Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin ja Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtajat. Kurssin kokonaisvahvuus hieman yli sata Tapahtuma sai liikkeelle yhteensä 87 maastopukuista pyöräilijää - naista ja miestä -, joiden lisäksi pyöräilyä turvasi maantiellä liikenteenohjausryhmä. Toimihenkilöitä, joista osa pyöräili, oli mukana yli kaksi kymmentä. Näin kurssin kokonaisvahvuudeksi muodostui 103 henkilöä. Eniten osallistujia oli nykyisen Kauhavan kaupungin alueelta, mutta myös Ikaalisista, Ähtäristä, Seinäjoelta, Kurikasta, Vaasasta, Teuvalta, Kuortaneelta ja Evijärveltä. Tapahtuma keräsi myönteistä palautetta Saadun palautteen perusteella tapahtuma oli osallistujille mieleen. Eräs henkilö luonnehti tapahtumaa kesän parhaaksi kokemuksekseen. Reitin valinta sai täydet pisteet. Muu liikenne reitillä oli sen verran vähäistä, ettei vaaratilanteita päässyt siltä osin muodostumaan. Liikenteen ohjaus vilkkaamilla teillä hoitui hienosti. Puolustusvoimat antoi tukensa Lentosotakoulun kautta kanavoitunut varustetuki oli Reserviläispyöräilyn toteuttamisen kannalta merkittävä kädenojennus Puolustusvoimilta. Pohjanmaan Sotilassoittokunta kruunasi osallistumisellaan seppeleenlaskutilaisuuden. Yläkuvassa huoltotauko Kuvat: Ulla Muurimäki Seppeleenlaskua kunnioitettiin järjestölipuilla. Osallistujien puolesta seppeleen laskivat Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Kari Ratavaara ja Reserviläispiirin puheenjohtaja Tapani Kaistila. Kunniavartiossa olivat Jouko ja Kari Mäkinen Susanna Mannila kavereineen myi myös mukaan hernekeittoa. Kurikan reserviläiset osallistuivat viime vuoden tapaan Kurikan markkinoille 17-18.8. Markkinoita suosi hieno kesäinen sää, saatiin nauttia auringon paisteesta. Päättivät jo viime vuonna Näkyvyyttä Kurikan markkinoilla että lähdetäänpä taas markkinoille näyttäytymään. Olihan meillä nyt oma kenttäkeitin ja omat ns. eko-aseet ja paljon liitoista saatua materiaalia. Näkyvillä olo on tärkeää reserviläistyössä. Yhteistoiminnassa Kurikan Reserviupseerikerhon ja Kurikan Reserviläisten sekä Maanpuolustusnaisten kanssa yhteisellä markkina-alueella. Lisäksi mukanamme olivat Kurikan Sotaveteraanit omana osastonaan, lahjoitimme heille markkinatilan. Myimme hernekeittoa kahtena päivänä. Kokkeina hääri Mikko S Säntti ja Jukka Tapanainen. Mikko keitteli perjantain sopan ja Jukka lauantain. Hernekeitot saivat kiitosta, olihan se tehty Mikon/SA-hernekeiton ohjeiden mukaisesti. Maanpuolustusnaiset saivat rokan maistumaan varmaan vielä paremmalta jakaessaan sitä sadoille ruokailijoille. Mukavaa oli todeta että nuoret tytöt olivat ottaneet myös maanpuolustustyön näin harrastukseen. Reserviläiset tarjosivat myös ilmaisen lounaan kaikille sotaveteraaneille ja heidän puolisoilleen. Tämä sai kiitosta heidän puoleltaan ja rokka lisukkeineen maistui. Osastollamme oli myös ekoammuntaa pistoolilla ja rynnäkkökiväärillä pientä korvausta vastaan. Parhaat saivat palkinnoksi Kivinevan Jukan lahjoittamat ja kaiverretut singon 55S55 seulan. Ammunta veti väkeä paikalle kuin hunaja mehiläisiä. Tuloksia ammunnasta: Kivääri 1)Pekka Kurjenluoma 37,1, 2)Ilpo Toikkanen 36,9, 3)Ville Ojala 36,8 Pistooli 1)Pekka Anttila 86,6, 2)Jouko Mäenpää 80,6, 3)Juha Mikkilä 78,1 Nimi Kenttäkeittimelle: Osastollamme oli myös nimikilpailu. Ehdotuksia tykillemme tuli satoja. Niistä valikoitui jatkoon n 10. Voittajaksi selvisi LOTINA, kuvan kera. Graafikko Mikael H Säntti sai tehtäväkseen toteuttaa nimen maalaamisen kuvineen kenttäkeittimen kylkiin. Lotinaa siis vuokralle tarjoamme. Ensi vuoden markkinoilla nähdään. Tv Mikko S Säntti pj Tuomo Rinta-Tassi ja Teppo Rasi ohjasiva ammuntaa ekoaseilla

3 / 2012 LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 13 Vuosittain kesäillan kirkkotielle on suunnannut parisensataa sotilasta puolisoineen, niin nytkin - tuttuja tavattiin - kirkkokahvit nautittiin ja poristiin. Rovasti Jussi Pelto-Piri toi viestiä Jumala armahtaa - yhteiskunta ei. Meidän nykyinen yhteiskun- Kesäillan kirkko Jalasjärvellä tamme on varsin armoton vähäosaisia ja syrjäytyneitä kohtaan.- Ratkaisevaa ei ole se mitä me ihmiset tahdomme ja haluamme, vaan se, että Jumala armahtaa... Pohjanmaan Soittokunta esityksillään hyvästeli kirkkoiltalaiset musiikkikapteeni Sami Salmivuoren johtamana. Veteraanikööri Matti Kohtamäen johdolla loihti syvällisen musiikkitervehdyksen. Komentaja Jukka Ranta toi puolustusvoimien kannustavan tervehdyksen ja rovasti Aulis Harju juonsi illan, josta jäi paljon följyyn. Ylihärmän reserviläisten porukka kartoittamassa veteraanimerkittömiä hautamuistomerkkejä. Kuvassa vasemmalta Lauri Kattelus, Jussi Kattelus, Jorma Pohto, Marko Hannus, Kari Jutila, Mika Mäki, Veli-Matti Keskinen, Antti Björk ja Jari Alatalkkari. Ylihärmäläiset veteraani-perinteen asialla ERKKI KALLIO Ylihärmän Reserviläiset ry piti kesäisenä torstai-iltana talkoot Ylihärmän hautausmaalla. Kökän tarkoituksena oli kartoittaa kaikki hautakivet ja etsiä hautamuistomerkit, joissa ei ole talvi- ja jatkosodan veteraanien merkkejä samoin kuin myös vapaussodan muistomerkkejä. Apuna merkkejä etsittäessä oli ylihärmäläisten veteraanimatrikkeli. Kävimme usean porukan kanssa koko hautausmaan läpi, ja merkitsimme tehtyyn karttaan kunkin puuttuvan haudan paikan. Kaikkiaan merkittömiä hautakiviä löytyi 102, selvitti työn tulosta yhdistyksen puheenjohtaja Mikko Mäki-Haapoja. Löytyi useita unohdettuja SUSANNA TAKAMAA Seinäjoen Reserviupseerikerho ry, Seinäjoen Reserviläiset ry sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistys järjestävät tuleville varusmiehille ja naisille infopäivän lauantaina 13.10.2012 klo 9-15 Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toimistolla osoitteessa Impivaarantie 25, Seinäjoki. Tilaisuuden tarkoitus on kertoa palvelukseen astuville armeijan arjesta, miten koulutus rakentuu eri tehtävissä, mitä kannattaa ottaa kotoa - Sotkun kivijalka valmistuu ryminällä Komentokorsu Vuoren naapuriin Jouppilanvuorella. Timo Sysilampi on ottanut valtavan haasteen siirtää Nurmon Partiolaisten maja sotkuksi. Lions Club Seinäjoki-Törnävän ja Nurmon leijonat ovat puuhassa innolla mukana. Maja siirretään kokonaisena näinä päivinä - ja puuhaa riittää. Sotilaskotikahvitus jo pelaa kunniapuheenjohtaja Liisan ja puheenjohtaja Salmivuoren porukalla. SRA-Turvakurssi Kauhavalla 27.-28.10. Ilmoittautuminen ja lisätietoja www.mpk.fi Tervetuloa! Kauhavan reserviläiset hautoja, joista puuttui sekä vapaussodan, että viime sotien merkit. Mistä puutteet saattavat johtua? Yksi ja todennäköisesti suurin syy on vainajan kuolinaika. Jos vainaja on kuollut ennen 1970-lukua, jolloin merkki tuli vasta käyttöön, on luonnollista, että jälkikäteen merkin hankkiminen on unohtunut. Toinen suuri syy on omaisten muutto pois paikkakunnalta ja sen takia ei ole merkin puuttumiseen kiinnitetty huomiota. Yksi syy saattaa olla myös se ettei ole haluttu lainkaan merkkiä. Huomattava on kuitenkin, että suurimmassa osassa hautakivistä oli vainajalle kuuluvat merkit. Vie viestiä nuorille KOKOUKSIA Kauhavan Reserviläiset ry:n sääntömääräinen SYYSKOKOUS Sotaveteraanitalolla (Museotie 16) perjantaina 12.10.2012 klo 18.00. Kahvitarjoilu klo 17.30. Tervetuloa! Johtokunta - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Etelä-Pohjanmaan Reserviläisnaiset ry:n sääntömääräinen SYYSKOKOUS Impivaaran toimipisteessä, Impivaarantie 25 Seinäjoki, torstaina 4.10. klo 18.30 Tervetuloa! Johtokunta Jatkossa yhdistys ei tule olemaan merkkien välittäjä, vaan hautojen omaiset hankkivat merkit itse. Yhdistyksen rooli tulee olemaan neuvonta puutteista ja opastus oikeaan paikkaan, onhan nyt käytössä kökän tuloksena saadut hautakartat. Kenties merkkien kiinnitysapuna yhdistys voi toimia. Ylihärmäläiset toivovat, että heidän veteraanien muistoa palveleva tempauksensa laajenisi kaikkialle. Reserviläiset ovat aktiivisia toimijoita omilla paikkakunnillaan, jolloin pienen talkooillan järjestäminen on helppoa. mukaan, mitä suuntautumismahdollisuuksia eri tehtävissä on ja niin edelleen. Päivän aikana esitellään myös varusmiespalveluksen aikaiset sosiaalietuudet, annetaan vinkkejä kunnon kasvatukseen palvelusta ajatellen ja kerrotaan myös maanpuolustusaiheisesta toiminnasta palveluksen jälkeen. Rynnäkkökiväärin osat tulevat tutuiksi ja päivän aikana pääsee harjoittelemaan myös tähtäämistä laseraeseammunnassa. Täällä on tilaisuus esittää mahdollisia kysymyksiä mahdollisista tornareista* ja muista mieltä askarruttavista asioista. Varustaudu siis rennolla asenteella ja lähde mukaan! Päivä alkaa klo 08.50 Impivaarassa tulokahveilla, tervetuloa! Ilmoittautuminen www. mpk.fi Lisätietoja reservin vänrikki Susannalta susanna.takamaa@gmail.com Jurvan Reserviläiset ry:n sääntömääräinen SYYSKOKOUS maanantaina 22.10.2012 kello 19.00 yhdistyksen kerhotiloissa Jurvan entisellä kunnantalolla. ( kulku talon takaa). TERVETULOA! Johtokunta Kurikan maanpuolustusjärjestöjen syyskokoukset 3.10.2012 Kurikan Yhteiskoululla. Kahvitus klo 18.00., uudistuneen Kurikan Yhteiskoulun esittely, sekä tutustuminen tiloihin. Rehtori Pertti Niemelä. Tämän jälkeen syyskokoukset. Tervetuloa Kurikan Reserviläiset, Kurikan Reserviupseerikerho Kurikan Maanpuolustusnaiset hallitukset - - - - - - - - - - - - - Kauhavan Reserviläisille aselahjoitus Matti ja Eeva-Maria Salo ovat lahjoittaneet Kauhavan Reserviläisille omistamansa reserviläiskiväärin. Lahjoituksella he haluavat tukea yhdistyksen atiivista ampumatoimintaa. Toiveena on, että kivääri säilyy kauhavalaisomistusessa. Kivääri on kertoman mukaan ensimmäisetä aseerästä, joka Kauhavalle hankittiin itselataavien kertatulikivääriharrastajien vasta kasvattaessa joukkoaan. Kiitokseksi yhdistys oli hankkinut suomenkielisen patruunoista ja kaliibereista kertovan kirjan. Kuva: Mika Raninen Seinäjoen Reserviupseerikehon toimintapäivä Seinäjoen Reserviupseerikerho järjesti perinteisen toimintapäivän 15.9.2012 Päivölän K-citymarketin edustalla. Tapahtuma oli osana Suomen Reserviupseeriliiton valtakunnallista Toimintapäivä -ketjua. Toimintapäivien tarkoituksena on tuoda esille Reserviupseerikerhoja ja niiden järjestämää toimintaa kaikille niin aktiivisesti reserviläistoiminnassa mukana oleville kuin niille, joille toiminta ei vielä ole tuttua. Totuus elää harhautuksen keskellä Helmikuussa 1942 suomalainen isku-osasto hyökkää Mannerheimristin ritarin Ilmari Honkasen johdolla Petrovski Jamin huoltotukikohtaan; liittyykö siihen jotain, mistä ei ole vielä kerrottu? Joulukuussa vuonna 1943 liittoutuneet solmivat Teheranin konferenssissa tähän asti tuntemattomaksi Seinäjoen Reserviupseerikerhon toimintapäivä tapahtumassa rumsas yleisö pääsi mm. kokeilemaan ekoase ammuntaa kiväärillä ja pistoolilla ja tekemään erilaisia tunnistustehtäviä, joissa testattiin tietämystä armeijan nykyisestä kalustosta ja taktisista merkeistä. Lisäksi tarjottiin informaatiota Seinäjoen Reserviupseerikerhon toiminnasta. Seinäjoen Reserviupseerikerho perustettiin 12.3.1941 ja on Suomen Reserviupseeri liiton alueellinen järjestö. Kerho toimii Seinäjoen, Nurmon ja Peräseinäjoen alueella. Kerhoon kuuluu 270 jäsentä. Lisää tietoa Seinäjoen reserviupseerien toiminnasta löytyy kerhon webbi sivulta http://www.netikka.net/reserviupseerikerho/ tai facebookista Seinäjoen tapahtumassa oli runsaasti kiinnostunutta yleisöä ja tämä antoikin vinkin, että kauppakeskukset ovat hyvä tälläisen asian eteenpäin viemisessä. jääneen Baltic Protocol sopimuksen. Sen huippusalainen lisäpöytäkirja sisälsi Operaatio Finljandija -suunnitelman. Alkukeväällä 1944 Suomi käy salaisia rauhantunnusteluja Neuvostoliiton kanssa. Saksan etu olisi, että Suomi jatkaisi kanssasotijana. Monimutkaisessa tilanteessa suomalainen tiedustelu tekee kaikkensa saadakseen selvyyden venäläisten aikeista. Päämajassa erilaiset ja ristiriitaiset näkemykset tulevasta sodan kulusta haittaavat valmisteluja. Alkaa henkeäsalpaavan vauhdikas ja yllätyksellinen taistelu oikeasta tiedosta. Kirja vie lukijansa tiedustelun salaisille poluille Vienan korpeen, Saksaan, Ruotsiin, Viroon ja. Tähän asti on luultu, että Lento-osasto Kuhlmey tuli suomeen vasta kesäkuun loppupuolella. Miksi se oli täällä jo toukokuussa? Ville Kaarnakarin kolmas Operaatio-kirja vie lukijan keskelle salaista sotaa, jossa radiotiedustelu ja kaukopartiot yrittävät hankkia Päämajan operaatiojohdolle ja rauhanneuvotteluja käyvälle valtiojohdolle päätöksentekoa varten tarvittavat tiedot tulevista tapahtumista. Onko saatu tieto vain osa taitavaa bolsoij maskirovkaa suurta hämäystä vai voiko sen pohjalta tehdä valmisteluja tulevaa varten? Tiesikö Suomi enemmän tulevasta kesäkuussa 1944, kuin tähän mennessä on kerrottu Kaarnakari on rakentanut kolmannen Operaatio-kirjansa tarkan faktan päälle. Lukijan on välillä vaikea tietää, mikä on tapahtunut ja mikä ei. Niin kuin kirjailija asiasta sanoo: osa on varmasti tapahtunut, osa olisi voinut tapahtua ja ehkä onkin tapahtunut. Operaatio Finljandija Ville Kaarnakari Tammi, 461 s. ------------------------------- Kirja on myynnissä mm. Suomalaisessa Kirjakaupassa Seinäjoella

14 LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 3/ 2012 Res. järjestöjen ampumajuoksu ja ampumasuunnistus pistoolein Seinäjoella Esko Sippola korostaa ampumajuoksijoille asekäsittelyn turvallisuusnäkökohtia, koska pistoolilla ammutaan. Reikiä nahassa ei saa kilpailun jälkeen olla yhtään enempää kuin lähtiessäkään, hän sanoo vakavin ilmein. MATTI LATVALA Syyskuun ensimmäisellä viikolla Seinäjoen reserviläisjärjestöt urakoivat kahdet piirinmestaruuskilpailut Joupiskan ampumaradan maastossa. Kisat pidettiin yleistynyttä tapaa noudattaen iltakisoina hämärtyvässä valaistuksessa, joka seikka varmaan vaikutti jonkin verran ampumatuloksiin. Ilahduttavaa oli, että ampumajuoksussa oli runsaammin osanottajia kuin moneen vuoteen on nähty. Tosin he olivat enimmäkseen suhteellisen ikääntyneitä maanpuolustajia, joista jotkut ovat kisanneet uskollisesti ja useita vuosikymmeniä, parhaimmillaan yli 40 vuoden ajan. Nuorten osallistumista rajoittaa hankalaksi tehty aseostolupa. Pitäisi olla todistus siitä, että on kaksi vuotta harrastanut aktiivisesti ampumaurheilua. Milläs harrastat, jos ei Pistooliampumasuunnistus Sarja Yhdistys Ammunnan sakot Loppuaika Naiset1. Arja Ala-aho Vaasa 25.02 79 7.00 32.02 Y 1.Antti Korkeakangas korp. Seinäjoki 13.40 93 2.20 16.00 2. Jussi Harjunpää vänr Seinäjoki 19.03 74 8.40 27.43 40v 1.Kimmo Unkuri alik Kurikka 17.25 79 7.00 24.252. Sami Pykälämäki jääk Seinäjoki 17.15 77 7.40 24.55 3. Teemu Hauhia kapt Kurikka 16.02 59 13.40 29.42 45v 1. Tapio Myllymäki yliv Kurikka 18.26 72 9.20 27.46 50v1. Jukka Sysilampi maj Seinäjoki 18.53 47 17.40 36.33 55v 1. Olli Iso-Oja alik Vaasa 20.18 88 4.00 24.18 2. Heikki Fält alik Seinäjoki 21.46 70 10.00 31.46 3.Juhani Hakomäki korp Lapua 18.00 57 14.20 32.20 ole lupaa! Ampumasuunnistukseen uskaltautui vain kymmenkunta sitäkin kovempaa harrastajaa. He olivat jokseenkin samoja, kuin viime vuosien aikana tuossa vaativassa lajissa on totuttu näkemään. Kummassakin kilpailussa ylivoimaisesti parhaan tuloksen saavutti Seinäjoen Antti Korkeakangas, joka kilpaili yleisessä sarjassa. Hän ampui kenttätauluun 93 pistettä vauhdikkaan juoksun jälkeen. Kahden 2,5 kilometrin suunnistuslenkin välillä ammuttiin kaatuviin tauluihin. Siinäkin Antti oli paras kaataen komeasti kaikki taulut. Toiseksi parhaiten tauluja kaatoi Vaasan reserviläisrouva Arja Ala-aho, joka on aktiivinen sotilaslajien harrastaja. Vanhimpien sarjojen kisaajia armahdettiin iltakisassa toisen suunnistuslenkin verran. N.Yleinen 1. Arja Ala-aho niemi Kurikka ups 4+3=7 Vaasa res1+2=3 48,12 59,29 M 70 1. Matti Latvala Ski ups 3+3=6 36,37 M.Yleinen 1. Antti Korkeakangas Ski res 0+0=0 29,23 2. Tuomo Mäki-Lohiluoma M 40 1. Sami Pykälämäki Kurikka ups 5+5=10 51,56 Ski ups 2+2=4 43,40 M 55 M 75 1. Toivo Sissala Ski 1. Juhani Hakomäki Lapua ups 2+3=5 37,04 2. Helge res 4+3=7 50,28 M 60 1. Knuuttila Vaasa res 4+2=6 Jussi Kankaanpää Ski res 46,27 5+4=9 51,54 2. Matti Iso- PM-Pistooliampumajuoksu 3.9. nimi kerho/yhdistys j-aika amm. sakko l-aika 60v 1. Aulis Hahtola ylik Kurikka 16.19 71 9.40 25.59 2. Arto Franttil alik- Seinäjoki 16.08 64 12.00 28.08 3.Matti Isoniemi ylil Kurikka 19.20 72 9.20 28.40 65v 1.Jussi Kankaanpää alik Seinäjoki 18.08 43 19.00 37.08 2. Veikko Anttonen kers Seinäjoki 27.51 65 11.40 39.41 70v 1. Esko Sippola ltn Seinäjoki 19.06 79 7.00 26.06 2. Matti Latvala ylil Seinäjoki 21.37 64 12 33.37 75v 1. Antero Maunula eversti Seinäjoki 21.21 78 7.20 28.41 2. Toivo Sissala ltn Seinäjoki 21.56 63 12.20 34.16 3. Helge Knuuttila alik Vaasa 25.57 61 13.00 38.57 4. Tapani Koskela ylik Lapua 22.34 47 17.40 40.13 Mikkelissä 26.-27.5.2012 järjestetyissä Reserviläisurheiluliiton perinneaseiden SM-kilpailuissa nähtiin tälläkin kerralla hyviä eteläpohjalaissuorituksia. Kivääri 150 m (10 + 10 + 10 ls): Sarja H: 1) Keski-Hannula Raimo, 95 + 88 + 93 = 276 p. Eteläpohjalaiset mitaleille perinneaseiden mestaruuskilpailuissa Näillä miehillä on perinneaseet hallinnassa. Viime vuonna RUL:n Johtamispäivä järjestettiin ensimmäistä kertaa. Tänä vuonna tapahtuman uudistettu nimi on Toimintapäivä 2012. Ähtärin reserviläisten omalla toimintapäivällä, herrasmieskisalla, on jo vuosien perinteet. H50: 2) Pajala Heikki, 89 + 87 + 88 = 264 p. H60: 1) Rintala Markku, 95 + 85 + 92 = 272 p., 2) Mattsson Reijo, 92 + 83 + 89 = 264 p., 3) Salo Sakari, 88 + 82 + 84 = 254 p. Kivääri 300 m (30 ls): Sarja H60: 2) Lindroos Reijo, 116 + 134 = 250 p. KUVA HEIKKI AUTIO TOIMINTAPÄIVÄ ÄHTÄRISSÄ Kuva ja teksti HM RESUL:n pystykorva 300m ampumakilpailut järjestettiin jo perinteen mukaisesti Keuruulla. Osanottajia oli 79, joista neljännes Etelä-Pohjanmaalta. Lukumäärä toi hyviä sijoituksia, mutta kirkkaimmat mitalit menivät muualle. Parhaat sijoitukset olivat Jari Yli-Viitalan yleisen sarjan hopeasija ja Toukokuisen herrasmieskisan järjestelyvastuussa oli Ähtärin Reservinaliupseerit ja paikkana Mustikkavuoren urheilukeskus. Herrasmieskisan tehtävien runko muodostui RUL:n lähettämistä tehtävistä olosuhteisiimme muokattuna. Pystykorvalla 300 metriin JALASJÄTE OY - EIKÄ JÄLKEÄKÄÄN 0 6-4 5 6 0 9 0 0 JÄTTEISTÄ- MAATALOUS- TUOTTAJA- YHDISTYKSEN T I L I - TOIMISTO Jarmo Raitilan kolmostila H60 sarjassa. Markku Haukkala ja Christer Fred sijoittuivat sarjoissaan neljänneksi. Perinnepistooli 50m (30 ls): Sarja H50: 3) Rasku Jukka, 131 + 131 = 262 p. H60: 1) Mattsson Reijo, 141 + 136 = 277 p., 2) Kamis Bengt, 130 + 140 = 270 p., 3) Salo Sakari, 131 + 125 = 256 p. Kivääri 150 m (10 + 10 + 10 Kisailu käytiin kolmihenkisin joukkuein ja tulokset olivat: 1. Ähtärin Varikko, 2. Ähtärin Sotaveteraanit, 3. Räjähdelaitos, 4. Rotary/ Res.upseerit, 5. Res.upseerit II, 6. Sotilaskotisisaret Vapuaussodan ja Itsenäisyyden E-P:n Perineyhdistyksen kotisivut www.vapaussodaneppy.fi Teräksiset lasirakenteet M E T A L L I T U O T E VALKKIO OY JALASJÄRVI - 06-456 7900 www.metallituotevalkkio.fi Huoltokorjaamo J. Koivukoski Ky Hallitie 1 61600 JALASJÄRVI Jalasjärven Lämpö Oy ls): Sarja H: 2) Etelä-Pohjanmaa I (Keski-Hannula Raimo, Laitila Tuomas, Lindroos Jani,), 783 p. H50: 1) Etelä-Pohjanmaa I (Riihiluoma Tapio, Fred Christer, Pajala Heikki, Alatalkkari Jari,) 752 p. H60: 1) Etelä-Pohjanmaa I (Iso-Oja Antti, Mattson Reijo, Rintala Markku, Koskenmäki Markku), 788 p., 2) Etelä-Pohjanmaa III (Salo Sakari, Lindroos Reijo, Autio Heikki), 745 p. Kivääri 300 m (10 + 10 + 10 ls): Sarja H: 3) Etelä-Pohjanmaa I (Keski-Hannula Raimo, Haukkala Markku, Laitila Tuomas), 716 p. H50: 3) Etelä-Pohjanmaa I (Lepistö Jouko, Fred Christer, Pohto Jorma), 674 p. H60: 1) Etelä-Pohjanmaa I (Mattsson Reijo, Korpimäki Pentti, Lindroos Reijo), 697 p., 3) Etelä-Pohjanmaa II (Iso-Oja Antti, Rintala Markku, Kamis Bengt), 648 p. Perinnepistooli 50 m (30 ls): Sarja H: 3) Etelä-Pohjanmaa I (Lindroos Jani, Laitila Tuomas, Lähdesmäki Juha), 763 p. H50: 1) Etelä-Pohjanmaa I (Lepistö Jouko, Fred Christer, Rasku Jukka, Iso-Oja Olli), 759 p. H60: 1) Etelä-Pohjanmaa I (Iso-Oja Antti, Rintala Markku, Mattson Reijo, Salo Sakari), 772 p., 2) Etelä-Pohjanmaa II (Korpimäki Pentti, Kamis Bengt, Lindroos Reijo, Autio Heikki), 755 p. MYYTÄVÄNÄ 25 Lahjaksi Vapaussodan ja Itsenäisyyden E-P:n Perinneyhdistys ry Tuomo Kotkaniemi 0400 985 183 LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA E-P:n Reserviläispiirien ja tukijain tiedotuslehti Impivaarantie 25 60420 SEINÄJOKI p. 423 3816, fax Sähköposti: ep.reservilaispiirit@netikka.fi LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA Päätoimittaja: E-P:n Reserviläispiirien Ulla Muurimäki ja P.423 tukijain 3816, tiedotuslehti 050-328 5264 Impivaarantie 25 60420 Toimituskunta SEINÄJOKI Matti 06-423 Heinonen 3816 Antti Sähköposti Isosalo ep.reservilaispiirit@netikka.fi Kai Kaistila Timo Keski-Valkama Olavi Päätoimittaja Koskinen Tuomo Ulla Muurimäki Kotkaniemi 06-423 Jaakko 3816, Liinamaa 050-328 5264 Heikki Makkonen Toimituskunta Rauno Yli-Hynnilä Antti Isosalo Kai Kaistila Julkaisija: Timo Keskivalkama Olavi Etelä-Pohjanmaan Koskinen Tuomo Kotkaniemi reserviläispiirit Heikki Makkinen ja Rauno Yli-Hynnilä Julkaisija: Lakeuden Etelä-Pohjanmaan Maanpuolustajain Reserviläispiirit Tuki ja Painopaikka: Lakeuden Westpoint Maanpuolustajain Rauma Tuki ry Painopaikka: I-Print

3 / 2012 LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 15 Piirinmestaruusammuntoja Perinneaseet Ilmajoella Perinnepistooli: Koulu: Sarja Y: 1) Tuomas Laitila, 243 p., 2) Markku Haukkala, 234 p., 3) Raimo Keski-Hannula, 220 p., 4) Juha Lähdesmäki, 211 p., 5) Janne Rantamäki, 205 p., 6) Heikki Autio, 195 p., 7) Jari Kortesmäki, 159 p., 8) Jouni Hynninen, 145 p., 9) Jani Lindroos, 134 p. Y50: 1) Jukka Rasku, 257 p., 2) Christer Fred, 253 p., 3) Jukka Malm, 248 p., 4) Jouko Lepistö, 247 p., 5) Seppo Siukola, 213 p., 6) Olli Iso-Oja, 204 p., 7) Reijo Lahdenmäki, 194 p., 8) Esko Hakulinen, 184 p., 9) Veli-Jussi Laitila, 106 p., 10) Hannu Rasku, 101 p. Y60: 1) Reijo Mattsson, 247 p., 2) Sakari Salo, 246 p., 3) Markku Rintala, 244 p., 4) Heikki Lauri, 236 p., 5) Antti Iso-Oja, 216 p., 6) Kauko Hintsala, 109 p. Y70: 1) Pentti Korpimäki, 242 p., 2) Matti Tulimäki, 240 p., 3) Martti Saranpää, 173 p., 4) Pauli Glader, 143 p. Kuvio: Y: 1) Juha Lähdesmäki, 261 p., 2) Jouni Hynninen, 246 p., 3) Janne Rantamäki, 245 p., 4) Tuomas Laitila, 232 p., 5) Markku Haukkala, 227 p., 6) Raimo Keski-Hannula, 223 p., 7) Jani Lindroos, 182 p., 8) Jari Kortesmäki, 160 p., 9) Heikki Autio, 88 p. Y50: 1) Seppo Siukola, 240 p., 2) Reijo Lahdenmäki, 223 p., 3) Jukka Malm, 217 p., 4) Jukka Rasku, 216 p., 5) Christer Fred, 215 p., 6) Jouko Lepistö, 206 p., 7) Esko Hakulinen, 191 p., 8) Hannu Rasku, 150 p., 9) Veli-Jussi Laitila, 149 p., 10) Olli Iso-Oja, 135 p. Y60: 1) Antti Iso-Oja, 259 p., 2) Heikki Lauri, 244 p., 3) Reijo Mattsson, 190 p., 4) Sakari Salo, 160 p., 5) Kauko Hintsala, 126 p. Y70: 1) Martti Saranpää, 203 p., 2) Matti Tulimäki, 202 p., 3) Pauli Glader, 176 p., 4) Pentti Korpimäki, 153 p. 50 m: Y: 1) Jani Lindroos, 271 p., 2) Markku Haukkala, 251 p., 3) Tuomas Laitila, 247 p., 4) Juha Lähdesmäki, 232 p., 5) Raimo Keski-Hannula, 221 p., 6) Janne Rantamäki, 217 p., 7) Heikki Autio, 211 p., 8) Jari Kortesmäki, 191 p., 9) Jouni Hynninen, 167 p. Y50: 1) Jouko Lepistö, 266 p., 2) Christer Fred, 257 p., 3) Jukka Rasku, 256 p., 4) Seppo Siukola, 241 p., 5) Jukka Malm, 239 p., 6) Reijo Lahdenmäki, 235 p., 7) Olli Iso-Oja, 218 p., 8) Esko Hakulinen, 183 p., 9) Veli-Jussi Laitila, 176 p., 10) Hannu Rasku, 125 p. Y60: 1) Heikki Lauri, 274 p., 2) Sakari Salo, 272 p., 3) Reijo Lindroos, 256 p., 4) Markku Rintala, 247 p., 5) Antti Iso- Oja, 227 p., 6) Reijo Mattsson, 215 p. Y70: 1) Pentti Korpimäki, 255 p., 2) Matti Tulimäki, 228 p., 3) Martti Saranpää, 217 p., 4) Pauli Glader, 160 p. Koulu + kuvio: Y: 1) Tuomas Laitila, 475 p., 2) Juha Lähdesmäki, 472 p., 3) Markku Haukkala, 461 p., 4) Janne Rantamäki, 450 p., 5) Raimo Keski-Hannula, 443 p., 6) Jouni Hynninen, 391 p., 7) Jari Kortesmäki, 319 p., 8) Jani Lindroos, 316 p., 9) Heikki Autio, 283 p. Y50: 1) Jukka Rasku, 473 p., 2) Christer Fred, 468 p., 3) Jukka Malm, 465 p., 4) Jouko Lepistö, 453 p., 5) Seppo Siukola, 453 p., 6) Reijo Lahdenmäki, 417 p., 7) Esko Hakulinen, 375 p., 8) Olli Iso-Oja, 339 p., 9) Veli- Jussi Laitila, 255 p., 10) Hannu Rasku, 251 p. Y60: 1) Heikki Lauri, 480 p., 2) Antti Iso-Oja, 475 p., 3) Reijo Mattsson, 437 p., 4) Sakari Salo, 406 p., 5) Markku Rintala, 244 p., 6) Kauko Hintsala, 235 p. Y70: 1) Matti Tulimäki, 442 p., 2) Pentti Korpimäki, 395 p., 3) Martti Saranpää, 376 p., 4) Pauli Glader, 319 p. Tulokset: Perinnekivääri, makuu (15 + 15 ls): Sarja Y: 1) Keski-Hannula Raimo, 260 p., 2) Haukkala Markku, 254 p., 3) Hakomäki Jaakko, 246 p., 4) Autio Heikki, 242 p., 5) Lähdesmäki Juha, 234 p., 6) Muotio Jyrki, 228 p., 7) Yli- Ketola Jukka, 221 p., 8) Laitila Tuomas, 219 p., 9) Keskinen Veli-Matti, 211 p., 10) Nyrhinen Timo, 197 p. Y50: 1) Riihiluoma Tapio, 255 p., 2) Yli-Viitala Jari, 227 p., 3) Siukola Seppo, 222 p., 4) Rajala Valio, 212 p., 5) Laitila Veli-Jussi, 205 p., 6) Ala-Talkkari Jari, 203 p., 7) Rasku Hannu, 177 p., 8) Iso- Oja Olli, 166 p. Y60: 1) Iso-Oja Antti, 250 p., 2) Rintala Markku, 247 p., 3) Mattsson Reijo, 245 p., 4) Salo Sakari, 227 p. Pistoolin palvelusammuntojen pm-kilpailu Ilmajoella Tulokset: Yhteistulos: 1) Janne Rantamäki, (92 + 90) 182 p., 2) Juha Lähdesmäki, (96 + 85) 181 p., 3) Tuomo Passi, (95 + 85) 180 p., 4) Sami Ojanpää, (94 + 85) 179 p., 5) Jouni Hynninen, (88 + 90) 178 p., 6) Vesa-Tapani Parjanen, (93 + 83) 176 p., 7) Mika Luomanaho, (88 + 85) 173 p., 8) Tuomas Laitila, (95 + 72) 167 p., 9) Antti Iso-Oja, (85 + 82) 167 p., 10) Christer Fred, (95 + 60) 155 p., 11) Sakari Salo, (90 + 64) 154 p., 12) Pentti Korpimäki, (95 + 56) 151 p., 13) Antti Isosalo, (80 + 71) 151 p., 14) Martti Saranpää, (88 + 63) 151 p., 15) Juha Harjula, (80 + 69) 149 p., 16) Heikki Autio, (89 + 57) 146 p., 17) Jani Lindroos, (95 + 48) 143 p., 18) Jani Luopa, (89 + 54) 143 p., 19) Jukka Malm, (94 + 48) 142 p., 20) Reijo Lindroos, (94 + 37) 131 p., 21) Hannu Rasku, (73 + 58) 131 p., 22) Veli-Jussi Laitila, (67 + 53) 120 p., 23) Hannu Mikkonen, (76 + 37) 113 p., 24) Jani Lepistö, (71 + 35) 106 p., 25) Jarkko Latvala, (39 + 37) 76 p. Pienoiskiväärin ja pienoispistoolin PM-kilpailu Jalasjärvellä Tulokset: Pienoiskivääri (makuu, 10 ls): Sarja H: 1) Keski-Hannula Raimo, Ilmajoen Res., 574 p. H50: 1) Siukola Seppo, Alavuden Res., 573 p., 2) Niemi Markku, Ähtärin Res., 572 p., 3) Björkbacka Harri, Alajärven Res., 563 p. H70: 1) Arentti Leo, Ähtärin Reserviups. 550 p., 2) Ala- Honkola Aarno, Alavuden Reserviups. 545 p., 3) Pöyhölä Martti, Ähtärin Res., 491 p. Pienoiskivääri (3 x 20 ls): Sarja H: 1) Keski-Hannula Raimo Ilmajoen Res., 193 + 154 + 187 = 534 p. H50: 1) Niemi Markku, Ähtärin Res., 188 + 183 + 182 = 553 p., 2) Siukola Seppo, Alavuden Res., 194 + 172 + 184 = 550 p., 3) Björkbacka Harri, Alajärven Res., 183 + 170 + 179 = 532 p. H70: 1) Arentti Leo, Ähtärin Reserviups. 184 + 132 + 154 = 470 p., 2) Ala-Honkola Aarno, Alavuden Reserviups. 186 + 89 + 151 = 426 p., 3) Pöyhölä Martti, Ähtärin Res., 164 + 96 + 160 = 420 p. Pienoispistooli (10 ls): Sarja H: 1) Talvitie Marko, Alavuden Reserviups. 284 + 287 = 571 p., 2) Jussila Arto Vaasan Res., 288 + 279 = 567 p., H50: 1) Björkqvist Bernt, Vaasan Res., 284 280 564 p., 2) Leppälä Jyrki, Alavuden Res., 278 + 277 = 555 p., 3) Rantakangas Reijo, Alavuden Res., 272 + 277 = 549 p., 4) Nevala Veli-Pekka, Jalasjärven Res., 264 + 272 = 536 p. H60: 1) Haapala Eero, Peräseinäjoen Res., 270 + 289 = 559 p., 2) Nyrhinen Jarmo, Ilmajoen Res., 271 + 262 = 533 p., 3) Iso-Oja Olavi, Vaasan Res., 255 + 269 = 524 p., 4) Koski Keijo, Jalasjärven Res., 253 + 262 = 515 p., 5) Pynttäri Matti, Alavuden Res., 245 + 251 = 496 p. H70: 1) Tammela Juhani, Jalasjärven Res., 266 + 259 = 525 p., 2) Tulimäki Matti, Kurikan Res., 265 + 257 = 522 p., 3) Suvanto Timo, Alavuden Reserviups. 239 + 240 = 479 p. Pienoispistooli (pika-ammunta): Sarja H: 1) Kimpimäki Teijo, Jalasjärven Res., 197 + 191 + 194 = 582 p., 2) Talvitie Marko, Alavuden Reserviups. 193 + 190 + 192 = 575 p., 3) Jussila Arto, Vaasan Res., 188 + 185 + 185 = 558 p. H50: 1) Leppälä Jyrki, Alavuden Res., 188 + 185 + 185 = 558 p., 2) Björkqvist Bernt, Vaasan Res., 183 + 186 + 185 = 554 p., 3) Nevala Veli-Pekka, Jalasjärven Res., 188 + 172 + 182 = 542 p., uusinnassa 47 p., 4) Rantakangas Reijo, Alavuden Res., 182 + 183 + 177 + 542 p., uusinnassa 45 p. H60: 1) Haapala Eero, Peräseinäjoen Res., 190 + 184 + 182 = 556 p., 2) Pynttäri Matti, Alavuden Res., 172 + 174 + 178 = 524 p., 3) Nyrhinen Jarmo, Ilmajoen Res., 178 + 167 + 162 = 507 p., 3) Iso-Oja Olavi, Vaasan Res., 175 + 169 + 163 = 507 p., 5) Koski Keijo, Jalasjärven Res., 181 + 137 + 44 = 362 p. H70: 1) Tulimäki Matti, Kurikan Res., 187 + 181 + 172 + 540 p., 2) Tammela Juhani Jalasjärven Res., 164 + 166 + 164 = 494 p., 3) Suvanto Timo, Alavuden Reserviups. 151 + 159 + 101 = 411 p. Kiväärin kenttäammunnan pm-kilpailu Kauhavalla Reserviläiskivääri:H70:1) Korpimäki Pentti, Kauhavan Res, 105 p., 2) Salo Matti, Kauhavan Res, 81 p., 3) Saarinen Antti, Kauhavan Res, 34 p. H50: 1) Riihiluoma Tapio, Kauhajoen Res, 163 p., 2) Isooja Antti, Ilmajoen Res, 143 p. H: 1) Keski-Hannula, Ilmajoen Res, 170 p., 2) Kontiainen Tommi, Kauhavan Res, 157 p., 3) Raninen Mika, Kauhavan Res, 150 p., 4) Autio Heikki, Vaasan Res, 141 p., 5) Hakomäki Jaakko, Vähänkyrön Res, 135 p., 6) Lepistö Jani, Kauhavan Res, 132 p., 7) Rajamäki Lasse, Kauhavan Res, 106 p., 8) Isosalo Antti, Kauhavan Res, 95 p., 9) Sandvik Jan- Erik, Kauhavan Res, 42 p. Kiikarikivääri: H70: 1) Korpimäki Pentti, Kauhavan Res, 94 p., 2) Saarinen Antti, Kauhavan Res, 22 p., 3) Salo Matti, Kauhavan Res, 7 p. H50: 1) Iso-oja Antti, Ilmajoen Res, 141 p., 2) Yli-Viitala Jari, Karijoen Res, 124 p., 3) Riihiluoma Tapio, Kauhajoen Res, 99 p., 4) Mäenpää Aimo, Kauhavan Res, 97 p. H: 1) Keski-Hannula Raimo, Ilmajoen Res, 171 p., 2) Autio Heikki, Vaasan Res, 144 p., 3) Kontiainen Tommi, Kauhavan Res, 141 p., 4) Keskinen Veli- Matti, Ylihärmän Res, 101 p., 5) Hakomäki Jaakko, Vähänkyrön Res, 82 p., 6) Sandvik Jan-Erik, Kauhavan Res, 77 p., 7) Kamppinen Aapo, Kauhavan Res, 62 p., 8) Rajamäki Lasse, Kauhavan Res, 44 p., 9) Lepistö Jani, Kauhavan Res, 34 p., 10) Raninen Mika, Kauhavan Res, 35 p. Pystykorva: H70: 1) Korpimäki Pentti, Kauhavan Res, 116 p., 2) Saarinen Antti, Kauhavan Res, 97 p., 3) Salo Matti, Kauhavan Res, 66 p. H50: 1) Iso-oja Antti, Ilmajoen Res, 166 p., 2) Yli-Viitala Jari, Karijoen Res, 165 p., 3) Rintala Markku, Kuortaneen Res, 156 p., 4) Riihiluoma Tapio, Kauhajoen Res, 149 p. H: 1) Keski-Hannula Raimo, Ilmajoen Res, 181 p., 2) Autio Heikki, Vaasan Res, 161 p., 3) Keskinen Veli-Matti, Ylihärmän Res, 154 p., 4) Raninen Mika, Kauhavan Res, 122 p., 5) Hakomäki Jaakko, Vähänkyrön Res, 121 p., 6) Kamppien Aapo, Kauhavan Res, 104 p., 7) Lepistö Jani, Kauhavan Res, 93 p. Kiväärin palvelusammuntojen PM-kilpailu Kauhavalla Tulokset: PA 1: 1) Luomanaho Mika, Pohjanmaan Rauhant., 96 pist., 2) Autio Heikki, Vaasan Res., 96 pist., 3) Mattila Esa, Kauhavan Res., 96 pist., 4) Hakomäki Jaakko, Vähäkyrön Res., 94 pist., 5) Nyrhinen Timo, Ylistaron Res., 94 pist., 6) Pajala Heikki, Pohjanmaan Rauhant., 93 pist., 7) Iso-Oja Antti, Ilmajoen Res., 93 pist., 8) Laitila Veli-Jussi, Ilmajoen Res., 91 pist., 9) Raitila Jarmo, Pohjanmaan Rauhant., 91 pist., 10) Raninen Mika, Kauhavan Res., 87 pist., 11) Salo Matti, Kauhavan Res., 86 pist., 12) Korpimäki Pentti, Kauhavan Res., 86 pist., 13) Christer Fred, Vaasan Res., 85 pist., 15) Härkönen Juha, Kauhavan Res., 83 pist., 16) Isosalo Antti, Kauhavan Res., 77 pist., 17) Rajamäki Lasse, Kauhavan Res., 76 pist., 18) Lepistö Jani, Kauhavan Res., 76 pist., 19) Salo Eeva-Maria, Kauhavan Maanpuolustusn., 64 pist. PA 2: 1) Iso-Oja Antti, Ilmajoen Res., 160 pist., 18 os., 2) Pajala Heikki, Pohjanmaan Rauhant., 154 pist., 18 os., 3) Mattila Esa, Kauhavan Res., 154 pist., 18 os., 4) Rajamäki Lasse, Kauhavan Res., 135 pist., 18 os., 5) Raninen Mika, Kauhavan Res., 149 pist., 17 os., 6) Luomanaho Mika, Pohjanmaan Rauhant., 148 pist., 17 os., 7) Raitila Jarmo, Pohjanmaan Rauhant., 146 pist., 17 os., 8) Laitila Veli-Jussi, Ilmajoen Res., 138 pist., 17 os., 9) Nyrhinen Timo, Ylistaron Res., 130 pist., 17 os., 10) Lepistö Jani, Kauhavan Res., 133 pist., 16 os., 11) Korpimäki Pentti, Kauhavan Res., 121 pist., 15 os., 12) Härkönen Juha, Kauhavan Res., 124 pist., 16 os., 13) Hakomäki Jaakko, Vähäkyrön Res., 122 pist., 14 os., 14) Salo Matti, Kauhavan Res., 108 pist., 14 os., 15) Autio Heikki, Vaasan Res., 101 pist., 14 os., 16) Isosalo Antti, Kauhavan Res., 97 pist., 13 os., 17) Christer Fred, Vaasan Res., 50 pist., 7 os. Yhteistulos: 1) Iso-Oja Antti, Ilmajoen Res., 253 pist., 2) Mattila Esa, Kauhavan Res., 250 pist., 3) Pajala Heikki, Pohjanmaan Rauhant., 247 pist., 4) Luomanaho Mika, Pohjanmaan Rauhant., 244 pist., 5) Raitila Jarmo, Pohjanmaan Rauhant., 237 pist., 6) Raninen Mika, Kauhavan Res., 236 pist., 7) Laitila Veli- Jussi, Ilmajoen Res., 229 pist., 8) Nyrhinen Timo, Ylistaron Res., 224 pist., 9) Hakomäki Jaakko, Vähäkyrön Res., 216 pist., 10) Rajamäki Lasse, Kauhavan Res., 211 pist., 11) Lepistö Jani, Kauhavan Res., 209 pist., 12) Korpimäki Pentti, Kauhavan Res., 207 pist., 13) Härkönen Juha, Kauhavan Res., 207 pist., 14) Autio Heikki, Vaasan Res., 197 pist., 15) Salo Matti, Kauhavan Res., 194 pist., 16) Isosalo Antti, Kauhavan Res., 174 pist., 17) Christer Fred, Vaasan Res., 135 pist. Perinnekivääri- ja kiikarikivääriammunnan pm-kilpailu 300 m Kauhavalla Tulokset: Perinnekivääri 300 m: Sarja H: 1) Keski-Hannula Raimo, Ilmajoen Res., 245 p., 2) Haukkala Markku, Ylihärmän Res., 231 p., 3) Keskinen Veli-Matti, Ylihärmän Res., 225 p., 4) Muotio Jyrki, Vaasan Res., 206 p., 5) Hakomäki Jaakko, Vähänkyrön Res., 203 p., 6) Nyman Robert, Pietarsaaren Res., 197 p., 7) Lähdesmäki Juha, Ilmajoen Res., 186 p., 8) Kamppinen Aapo, Kauhavan Res., 185 p., 9) Lepistö Jani, Kauhavan Res., 177 p., 10) Raninen Mika, Kauhavan Tapahtumakalenteri 25.9.-31.12. 29.9. Valtakunnalliset maanpuolustusmessut, linja-autokuljetus Lahti 6.10. Vänrikki ja kessupäivä, Kauhava 10.10. Reserviläispiirin hallituksen kokous 4/12 12.10. Reserviupseeripiirin 60-vuotisjuhla, Seinäjoki 24.10. Reserviläispiirin syyskokous, Kauhavan Alahärmässä 6.11. Reserviupseeripiirin hallituksen kokous 4/12 17.-18.11. Reserviläisliiton syyskokousviikonloppu, linja-autokuljetus, Mikkeli 20.11. mennessä materiaali LMP lehteen 4/12 28.11. Reserviupseeripiirin syyskokous, Kauhajoki 1.-2.12. Ilma-aseet pm, Alavus 5.12. Itsenäisyyspäivän vastaanotto, Seinäjoki 6.12. Itsenäisyyspäivän kunniavartiot ja juhlat, Koko maa Joulutulet, Koko maa 24.12. Jouluaaton kunniavartiot sankarihaudoilla, Koko maa Lakeuden maanpuolustaja -lehteen ilmoituksia vastaanotetaan! Provisio- jopa 50%.T. Kotkaniemi 0400 985 183 Kukahan on kolmas? Jälleen kerran RUL:n ampumamestaruuskisoissa, jotka tänä vuonna pidettiin Salossa, tiukkaa vääntöä voitosta kävivät Alavuden Res.ups.kerhon Marko Talvitie ja Kymenlaakson Ari Meinander. Talvitie voitti yleisen sarjan pienoispistoolin ja otti hopeaa sekä isopistoolissa, että pika-ammunnassa. Meinander oli tällä kerralla vähän parempi voittaen isopistoolin ja pika-ammunnan, sekä ottaen hopeaa pienoispistoolissa. Otsikon kysymykseen vastaus: kolmossija meni joka kerta eri henkilölle. Ikämiessarjassa Leo Arentin sijoitukset olivat pienoiskivääri makuussa toinen ja kolmiasentoisessa neljäs. Aarno Ala-Honkola oli makuuammunnassa kahdeksas ja kolmiasentoisessa kuudes. Res., 170 p., 11) Autio Heikki, Vaasan Res., 145 p., 12) Yli- Viitala Markus, -, 68 p. H50: 1) Pajala Heikki, Pohjanmaan Rauhant., 242 p., 2) Pohto Jorma, Ylihärmän Res., 236 p., 3) Yli-Viitala Jari, Karijoen Res., 232 p., 4) Lepistö Jouko, Kauhavan Res., 230 p., 5) Riihiluoma Tapio, Kauhajoen Res., 219 p., 6) Hietanen Hannu, Kauhavan Res., 215 p., 7) Laitila Veli-Jussi, Ilmajoen Res., 213 p., 8) Ala-Hukkala Timo, Seinäjoen Res., 213 p., 9) Ala-Hukkala Jari, Seinäjoen Res., 209 p., 10) Rasku Hannu, Ilmajoen Res., 192 p., 11) Alatalkkari Jari, Ylihärmän Res., 179 p., 12) Malm Jukka, Kauhavan Res., 147 p., 13) Fred Christer, Vaasan Res., 137 p. H60: 1) Korpimäki Pentti, Kauhavan Res., 252 p., 2) Rintala Markku, Kuortaneen Res., 243 p., 3) Lindroos Reijo, Laihian Res., 236 p., 4) Mattsson Reijo, Kauhajoen Res., 236 p., 5) Raitila Jarmo, Pohjanmaan Rauhant., 233 p., 6) Iso-oja Antti, Ilmajoen Res., 229 p., 7) Siren Jorma, Vaasan Res., 207 p., 8) Salo Sakari, Ilmajoen Res., 205 p., 9) Kamis Bengt, Vaasan Res., 129 p. H70: 1) Glader Pauli, Vaasan Res., 187 p., 2) Saarinen Antti, Kauhavan Res., 130 p., 3) Salo Matti, Kauhavan Res., 92 p. Kiikarikivääri 300 m: Sarja D80: 1) Salo Eeva-Maria, Kauhavan Maanpuolustusn., 34 p. H: 1) Hakomäki Jaakko, Vähänkyrön Res., 94 p., 2) Kontiainen Tommi, Kauhavan Res., 94 p., 3) Kamppinen Aapo, Kauhavan Res., 93 p., 4) Haukkala Markku, Ylihärmän Res., 89 p., 5) Keski-Hannula Raimo, Ilmajoen Res., 89 p., 6) Lepistö Jani, Kauhavan Res., 87 p., 7) Yli-Viitala Markus, -, 87 p., 8) Nyman Robert, Pietarsaaren Res., 85 p., 9) Muotio Jyrki, Vaasan Res., 84 p., 10) Lähdesmäki Juha, Ilmajoen Res., 84 p., 11) Porkholm Jukka, Kauhavan Res., 80 p., 12) Keskinen Veli-Matti, Ylihärmän Res., 73 p., 13) Raninen Mika, Kauhavan Res., 68 p., 14) Rajala Reijo, Lapuan Res., 62 p., 15) Nyman Harry, Kauhavan Res., 59 p., 16) Rajamäki Lasse, Kauhavan Res., 51 p., 17) Isosalo Antti, Kauhavan Res., 38 p. H50: 1) Fred Christer, Vaasan Res., 93 p., 2) Mäenpää Aimo, Kauhavan Res., 89 p., 3) Riihiluoma Tapio, Kauhajoen Res., 87 p., 4) Yli-Viitala Jari, Karijoen Res., 84 p., 5) Lepistö Jouko, Kauhavan Res., 82 p., 6) Rasku Hannu, Ilmajoen Res., 81 p., 7) Ala-Hukkala Jari, Seinäjoen Res., 80 p., 8) Nevala Veli-Pekka, Jalasjärven Res., 73 p., 9) Malm Jukka, Kauhavan Res., 73 p., 10) Ala- Hukkala Timo, Seinäjoen Res., 72 p., 11) Hietanen Hannu, Kauhavan Res., 6 p. H60: 1) Lindroos Reijo, Laihian Res., 97 p., 2) Korpimäki Pentti, Kauhavan Res., 92 p., 3) Siren Jorma, Vaasan Res., 85 p., 4) Salo Sakari, Ilmajoen Res., 83 p., 5) Kamis Bengt, Vaasan Res., 82 p., 6) Iso-oja Antti, Ilmajoen Res., 80 p., 7) Mattsson Reijo, Kauhajoen Res., 74 p. H70: 1) Salo Matti, Kauhavan Res., 84 p., 2) Glader Pauli, Vaasan Res., 79 p., 3) Saarinen Antti, Kauhavan Res., 67 p.

16 LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 3/ 2012 Toimintamme tukikomppania Veljekset Ala-Talkkari Oy Asianajotoimisto Lepistö & Mäkinen Oy Asianajotoimisto Ristikangas & Kinnunen Oy 64700 TEUVA, puh. 06-267 2700 Timo Aukia Oy KUORTANEEN OSUUSPANKKI K U R I K K A Kyrönmaa Kyrönmaan Osuuspankki ETELÄ-POHJANMAAN OSUUSPANKKI Hakaradio Ecosto Oy SEINÄJOKI REIKÄLEVY Oy P. Rotola-Pukkila Oy www.timantti.com www.harmanliikenne.fi LATOMÄEN SÄHKÖLIIKE Ikkunatehdas Hautanen Oy PL 17, 62375 YLIHÄRMÄ, Tel +358 (0)6 482 20 00 Fax +358 (0)6 484 69 50, www.skaala.com T:mi Jukka Kivineva Liikenneopetus MSROy TAMSIN PUUTARHAT Teuva Keskustie 10, Virrat puh. 03-485 511 Yrittäjäntie 3, Ähtäri puh. 06-5415 111 Komatsu Forest Oy Metsäliitto-konserni on nyt Metsä Group. Tutustu meihin osoitteessa www.metsagroup.fi. WWW.VOLTINVARI.fi Metso Power Oy WWW.yristyslaskenta.com 0400-564 104