SAARIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 Sydän-Suomen jätelautakunta AIKA 01.03.2016 09:00-10:30 PAIKKA Saarijärven kaupunki, Ympäristösaunan kokoushuone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 PÖYTÄKIRJAN NÄHTÄVILLÄOLO 3 2 JÄTELAUTAKUNNAN LASKUJEN KÄSITTELIJÖIDEN MÄÄRÄÄMINEN VUODEKSI 2016 4 3 TOIMINTAKERTOMUS 2015 5 4 TALOUDEN TOTEUMA 1.1-31.12.2015 6 5 VASTAANOTETUT JÄTEMÄÄRÄT 2015 7 6 PERUSMAKSUKERTYMÄ 2015 8 7 SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖÖN EHDOTETTAVAT MUUTOKSET 10 8 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN UUDISTAMINEN 11 9 VALITUS REITTIPOIKKEAMAMAKSUSTA / RIIHIMÄKI 19 10 JÄTTEENKULJETUSREITTI JA REITTIPOIKKEAMAT 20 11 VALITUS JÄTETAKSASTA / RIIHIMÄKI 22 12 JÄTEHUOLTOASIAMIEHEN JA HALLINTOSIHTEERIN TEKEMÄT JÄTEHUOLTOPÄÄTÖKSET 1.12.2015-23.2.2016 23
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 2 Sydän-Suomen jätelautakunta OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Rautjoki Jorma 9:00-10:30 puheenjohtaja Laaksonen Juha 9:00-10:30 varapuh.joht. Gummerus Hans 9:00-10:30 jäsen Moisio Erja 9:00-10:30 jäsen Koskenkorva Janne 9:00-10:30 jäsen Kananen Erkki 9:00-10:30 jäsen Ahonen Johanna 9:00-10:30 esitt. sihteeri POISSA Leppänen Jonna jäsen Wiik Sami jäsen Lehtinen Harri khall:n ed. ALLEKIRJOITUKSET Jorma Rautjoki Puheenjohtaja Johanna Ahonen Pöytäkirjanpitäjä LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS: Todettiin. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAT: Valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi Janne Koskenkorva ja Juha Laaksonen. KÄSITELLYT ASIAT: 1-12 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Janne Koskenkorva Juha Laaksonen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Maanantaina 7.3.2016 klo 10-15 jokaisessa jäsenkunnassa.
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 3 Sydän-Suomen jätelautakunta 1 01.03.2016 PÖYTÄKIRJAN NÄHTÄVILLÄOLO SJÄTELTK 1 Saarijärven kaupungin hallintosäännön 51 :n mukaan pöytäkirja pidetään ylei ses ti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin sii tä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Kuntalain 63 :n mukaan lautakunnan pöytäkirja siihen liitettyine oi kai suvaa ti mus oh jei neen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen ylei ses ti nähtävänä siten kuin siitä on ennakolta ilmoitettu. Jätehuoltoasiamiehen esitys: Sydän-Suomen jätelautakunnan tarkastettu pöy tä kir ja pidetään nähtävillä tarkastuksen jälkeisen viikon maanantaina tai py hä päi vän sattuessa seuraavana arkipäivänä jokaisessa jäsenkunnassa kunnan virallisella ilmoitustaululla. Nähtävilläoloaika on yksi päivä klo 10.00-15.00. Lisäksi pöytäkirja julkaistaan Saarijärven kaupungin internetsivuilla. Tarkastettu pöytäkirja lähetetään jäsenkuntiin sähköisesti heti tarkastuksen jäl keen ja jäsenkunnat vastaavat siitä, että pöytäkirja asetetaan nähtäville kun nan viralliselle ilmoitustaululle nähtävilläoloajaksi. Päätös: Hyväksyttiin.
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 4 Sydän-Suomen jätelautakunta 2 01.03.2016 JÄTELAUTAKUNNAN LASKUJEN KÄSITTELIJÖIDEN MÄÄRÄÄMINEN VUODEKSI 2016 SJÄTELTK 2 Talouden täytäntöönpano-ohjeiden mukaisesti toimielimen on määrättävä hen ki löt, jotka hallintokunnassa ja vastuualueilla vastaanottavat, tarkistavat ja hyväksyvät laskut ja tositteet sekä näiden varahenkilöt. Laskujen tarkastajana ja hyväksyjänä ei saa olla sama henkilö. Jätehuoltoasiamiehen esitys: Jätelautakunta määrää laskujen hyväksyjäksi vuo dek si 2016 jätehuoltoasiamiehen ja hänelle varahenkilöksi teknisen johta jan. Laskujen tarkastajana toimii Saarijärven kaupungin hallintosihteeri tai toi mis to sih tee ri. Päätös: Hyväksyttiin.
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 5 Sydän-Suomen jätelautakunta 3 01.03.2016 TOIMINTAKERTOMUS 2015 SJÄTELTK 3 Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toi minnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toi min ta ker to muk ses sa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kunta kon ser nin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, jotka eivät käy ilmi kun nan tai kuntakonsernin taseesta, tuloslaskelmasta tai rahoituslaskelmasta (Kun ta la ki 115 ). Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tu levas ta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan jär jestä mi ses tä ja näitä koskevista keskeisistä johtopäätöksistä. Hallintokunnat ja vastuuryhmät laativat toimintakertomuksensa lau ta kunnan hyväksyttäväksi. Kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätöksen ja toi minta ker to muk sen kokouksessaan 29.3.2016. Aineistojen tulee olla ta lous joh tajal la ja hallintosihteerillä viimeistään 10.3.2016. Toimintakertomukseen liitetään vastuualueen talousarvioon sisältynyt tavoi te kort ti sekä tulossopimus toteumatietoineen vuodelta 2015. Toi min taker to muk seen liitetään sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan suunnitelman to teu ma tie dot. Liite 1: Toimintakertomus Liite 2: Tavoitekortti, toteuma 2015 Liite 3: Tulossopimus, toteuma 2015 Liite 4: Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuma 2015 Jätehuoltoasiamiehen esitys: Hyväksytään jä te lau ta kun nan toi min ta ker tomus liitteineen ja esitetään ne edelleen kau pun gin hal li tuk sel le hy väk syt täväk si. Päätös: Hyväksyttiin. Liitteet Liite 1 Toimintakertomus 2015 Liite 2 Tavoitekortti 2015 toteuma Liite 3 Tulossopimus 2015 Liite 4 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuma 2015
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 6 Sydän-Suomen jätelautakunta 4 01.03.2016 TALOUDEN TOTEUMA 1.1-31.12.2015 SJÄTELTK 4 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt talousarvion vuodelle 2015 ja ta loussuun ni tel man vuosille 2016-2017. Kaupunginhallitus on hyväksynyt talous ar vion täytäntöönpano-ohjeet. Kaupungin koko organisaation tehtävänä on hallintosäännössä, hallinnon, ta lou den ja valvonnan ohjeissa ja muissa ohjeissa määrätyllä tavalla huo lehtia siitä, että valtuuston asettamat tavoitteet toteutuvat. Jätehuoltoasiamiehen velvollisuutena on pitää toimielintä, kau pun gin joh tajaa ja kaupunginhallitusta tietoisena jätelautakunnan tilasta ja asetettujen tavoit tei den saavuttamisesta. Talousarvion toteutumasta esitetään nel jän nesvuo sit tain raportti kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle. Ta lous ar vion toteuma tulee käsitellä asianomaisessa lautakunnassa. Talouden toteuman 1.1. - 31.12.2015 mukaan jätelautakunnan ja jä te huollon viranomaistoiminnan kulut yhteensä ovat 82 664,84 (käyttö 86,3 %). Tu lot olivat tarkasteltavana ajanjaksona 82 664,84. Toimintakate 0. Jäte lau ta kun nan kulut katetaan kokonaisuudessaan jätehuollosta maksettavilla pe rus mak suil la ja kulut tuloutetaan Sammakkokangas Oy:ltä nel jän nes vuosit tain. Jätelautakunnan ja viranomaistoiminnan kulut kasvoivat edelliseen vuoteen ver rat tu na 22 359,09 :lla. Kuluja kasvatti mm. hallintosihteerin työajan lisäys, huonevuokrien nousu sekä lisääntyneet koulutukset. Liite 5: Talouden toteuma 1.1. - 31.12.2015 Liite 6: Talouden toteumavertailu 2014 ja 2015 Jätehuoltoasiamiehen esitys: Merkitään tiedoksi jätelautakunnan talouden seu ran ta ra por tit ja annetaan ne edelleen tiedoksi kaupunginhallitukselle. Päätös: Merkittiin. Jätelautakunta kiinnitti huomiota vuokramenojen kohtuut to maan nousuun. Liitteet Liite 5 Talouden toteuma 01-12 2012 Liite 6 Toteumavertailu 2014, 2015
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 7 Sydän-Suomen jätelautakunta 5 01.03.2016 VASTAANOTETUT JÄTEMÄÄRÄT 2015 SJÄTELTK 5 Kunnan järjestämisvastuulla on asumisessa, sosiaali- ja terveyspalveluissa, kou lu tus toi min nas sa sekä julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syn tyvän yhdydskuntajätteen jätehuollon järjestäminen. Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kerätään erikseen sekajätettä, bio jätet tä, lasia, metallia sekä pahvia. Määrät on esitetty liitteenä olevassa tau lukos sa. Liite 7: Vastaanotetut jätemäärät 2015 Jätehuoltoasiamiehen esitys: Merkitään tiedoksi. Päätös: Merkittiin. Liitteet Liite 7 Jätemäärät 2015
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 8 Sydän-Suomen jätelautakunta 6 01.03.2016 PERUSMAKSUKERTYMÄ 2015 SJÄTELTK 6 Perusmaksukertymillä tulee kattaa jätehuollon viranomaistoiminnan kulut se kä jäteyhtiön palvelutehtävien hoidosta seuraavat toiminnot: aluekeräyspisteiden ylläpito ja kehittäminen hyötyjätteiden osalta vaarallisten jätteiden vastaanotto ja käsittelyyn toimittaminen jäteasemien ja jätekeskuksen pientuojien pihan ylläpidosta muo dos tuvat kustannukset hyöty- ja vaarallisten jätteiden osalta osa asiakaspalvelun kustannuksista osa laskutuksen kuluista jäteneuvonnan kulut sen kaikissa muodoissa Ympärivuotisia aluekeräyspisteitä on tällä hetkellä 96, joissa kerätään hyöty jät tei tä. Jäteasemia on viisi ja ne ovat auki 1-2 päivänä viikossa. Jä te keskuk sen pientuojienpiha on auki arkipäivisin. Vaarallisten jätteiden vas taanot to ja käsittelyyn toimittaminen tapahtuu kaikilla jäteasemilla ja jä te keskuk ses sa. Vaarallisten jätteiden nouto tapahtuu vähintään neljä kertaa vuodes sa. Jätteen lajitellaan ja pakataan yhtiön toimesta. Alueen apteekeissa syn ty vä lääkejäte hoidetaan asian mukaiseen käsittelyyn yhtiön toimesta. Kaik ki yhtiön työntekijät ovat käyneet vaarallisten jätteiden koulutuksen Eko ke mil lä. Aluekeräyspisteet kierretään keskimäärin viikoittain yhtiön toimes ta. Kesäaikana osaa pisteitä siivotaan useamman kerran viikossa (ns. on gel ma pai kat). Osa aluekeräyspisteiden kustannuksista syntyy järjestetyn jä te huol lon tyhjennyskustannuksista (lasi, metalli, kartonki). Kunnossapitoa hoi de taan kahdella pakettiautolla ja peräkärryllä. Suurin osa auton polt to aine kus tan nuk sis ta, vakuutusmaksuista ja huoltokustannuksista kohdistuvat alue ke räys pis tei den kunnossapitoon. Joka kevät järjestetään te ho ke räyskam pan jat jäteasemilla ja jätekeskuksessa. Jäteyhtiön palveluksessa olevien jä te huol to työn te ki jöi den työajasta vähintään 1,5 henkilön työaika kuluu näihin tehtäviin, jotka katetaan perusmaksuilla. Asiakaspalvelun kustannukset syntyvät puhelimitse ja sähköpostitse sekä myös vähäisissä määrin toimistolla käyvien asiakkaiden palvelemisesta. Osa tästä palvelusta kuluu asiakkaiden opastamiseen jätteiden lajittelussa ja toi mit ta mi seen oikeisiin paikkoihin. Toisaalta asiakkaat ilmoittavat esi merkik si aluekeräyspisteiden siisteydestä. Tällöin asiakaspalvelu välittää tietoa eteen päin, jotta asia saadaan kuntoon. Asiakaspalvelun kautta hoidetaan myös perusmaksulaskutus. Osa työstä on asiakasrekisteriin liittyviä päi vitys teh tä viä kuten jätehuoltolomakkeiden ja siirtoasiakirjojen käsittelyä sekä kol men kuu kau den välein tapahtuvaa laskutusta. Osa näistä kustannuksista koh dis tuu perusmaksulla katettaviin palveluihin. Yhtiön toimistolla työsken te lee kaksi koko päiväistä palveluneuvojaa. Heidän työajastaan 0,5 työnte ki jän työaika menee näihin tehtäviin, jotka tulee kattaa perusmakuilla. Yhtiö hoitaa jäteneuvontaa laskunliitekirjeiden, kerran vuodessa ilmestyvän asia kas leh den, nettisivujen ja tilaisuuksien kautta. Asiakaslehden sisältö teh dään omana toimintana. Nettisivujen ylläpidon yhtiö tekee itse. Erilaisia neu von ta ti lai suuk sia on säännöllisesti joka vuosi. Osa tapahtuu vierailuissa
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 9 Sam mak ko kan kaan jätekeskuksessa ja osa asiakkaan pyytämässä paikassa tai yhtiön itse järjestämässä tilaisuudessa. Peruskoululaisille järjestettävä Tuik ku jah ti on myös osa neuvontatyötä. Neuvontaa antaa yhtiössä osa-aikai nen jäteneuvoja, palvelupäällikkö sekä toimitusjohtaja. Edellä mai nit tujen toimien lisäksi operatiivista toimintaa pyritään kehittämään. Tätä työtä yh tiö tekee yhteistyössä jätelautakunnan jätehuoltoasiamiehen kanssa. Lisäk si yhtiö tekee jätehuollon kehittämisen osalta aktiivisesti val ta kun nal lista yhteistyötä muiden vastaavien toimijoiden kanssa. Edellä mainitut asiat vie vät 0,5 työntekijän työajan. Kuluissa on mukana aluekeräyspisteisiin, jäteasemiin, jätekeskuksiin sekä toi mis toon liittyvä poistojen osuus mikä liittyy palvelutehtävien hoitoon tältä osin. Vuoden aikana tehtävät investoinnit (käytössä vähintään 3 vuotta) ei vät näy menoissa muuten kuin poistojen kautta. Esimerkiksi vuonna 2015 Uu rais ten jäteasemalle hankittiin neljä jätelavaa ja saneerattiin Lanneveden alue ke räys pis te syväkeräyspisteeksi. Kuluissa on huomioitu osuus taloushallinnon ylläpitoon. Laskutuksen kuluis sa on huomioitu perintäpalvelun kulut. Kaikkiin esitettyihin palkkakustannuksiin on sisällytetty sivukulut, pa kol liset vakuutuksen ja lakisääteinen työterveyshuolto. Huomioitavaa lisäksi on, että Uuraisten osalta viranomaistehtävien ja pal velu teh tä vien hoito ei ollut vielä samalla tasolla kuin muissa täydenpalvelun kun nis sa. Vuosi 2015 on siirtymävuosi ja järjestelmä yhtenäistyy vuoden 2016 alusta. Perusmaksu oli tästä syystä Uuraisten alueella pienempi kuin muis sa osakaskunnissa. Perusmaksukertymä ja sillä katetut kulut on esitetty liitteenä olevassa tau lukos sa. Vaikka perusmaksukertymän tulot ovat menoihin nähden pie nemmät, on jätehuollon palvelutehtäviä pystytty kattamaan kunnan toissijaisen vas tuun nojalla tuotettujen palveluiden avulla. Näin ollen jätehuollon pal velu ta so on pystytty pitämään korkeammalla, mitä pelkällä pe rus mak su ker tymäl lä olisi pystytty tarjoamaan kuntalaisille. Jätehuoltoasiamiehen esitys: Merkitään tiedoksi. Päätös: Merkittiin. Liitteet Liite 8 Perusmaksutoteuma 2015
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 10 Sydän-Suomen jätelautakunta 7 01.03.2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖÖN EHDOTETTAVAT MUUTOKSET SJÄTELTK 7 Jätelautakunta noudattaa isäntäkuntana toimivan Saarijärven kaupungin hallin to sään töä. Jätelaki (646/2011) on tullut voimaan 1.5.2012, jonka jälkeen kaupungin hal lin to sään töön ei ole tehty muutoksia jätelautakunnan osalta (15 ). Lisäksi jä te lau ta kun ta on laajentunut 1.9.2015, jolloin mukaan on tullut täys jä sen kun ta na Uurainen ja osittaisena jäsenenä Pihtipudas ja Viitasaari. Näiden seik ko jen johdosta Saarijärven kaupungin hallintosääntöön tulisi tehdä muu tok sia. Muutokset on esitetty liitteessä. Liite 9: Muutosehdotukset Saarijärven kaupungin hallintosääntöön Jätehuoltoasiamiehen esitys: Jätelautakunta päättää esittää kau pun gin hal lituk sel le, että hallintosääntöön tehdään liitteen mu kai set muutokset. Päätös: Hyväksyttiin. Liitteet Liite 9 Muutosehdotus hallintosääntöön
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 11 Saarijärven seudun jätelautakunta (ei 52 17.11.2015 käytössä 1.1.2016 jälkeen) Sydän-Suomen jätelautakunta 8 01.03.2016 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN UUDISTAMINEN JÄTELTK 52 1 Jätehuoltomääräysten uudistamisen yleiset perusteet Kunnalliset jätehuoltomääräykset ovat paikallisia, sitovia säännöksiä, jotka an ne taan jätelain (646/2011) 91 :n nojalla. Ne ovat jätelainsäädäntöä, kuten jätelakia ja jäteasetusta tarkentavia määräyksiä. Jätehuoltomääräyksillä var mis te taan jätehuollon toimivuus kuntalaisten, jätehuollon toteuttajien se kä viranomaisten kannalta. Jätehuoltomääräysten tavoitteena on estää jätteestä tai jätehuollosta ai heu tuvat haitat tai vaarat terveydelle tai ympäristölle. Niillä myös edistetään jä telain mukaisen etusijajärjestyksen noudattamista sekä valtakunnallisten jättei den kierrätystavoitteiden saavuttamista. Jätehuoltomääräyksiä uudistetaan ja ajanmukaistetaan 1.5.2012 voimaan tul leen jätelain (646/2011) säännösten ja uuden terminologian huomioon otta mi sek si. Vuoden 2016 alusta voimaan tuleva or gaa ni sen jätteen kaa topaik kaus kiel to sekä pakkausjätteen tuottajavastuu tulevat muut ta maan kunnan jätehuoltojärjestelmää ja nämä asiat on huomioitu uu dis tet ta vis sa jä tehuol to mää räyk sis sä. Sammakkokangas Oy:n osakaskunnista muodostuvan jä te lau ta kun nan laajentuminen tapahtui 1.9.2015. Jätelautakunnan jä senkun tia ovat Kan non kos ki, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Pihtipudas, Saa ri järvi, Uurainen ja Viitasaari. Jätehuoltomääräyksistä päättää jä te huol to vi ranomai nen eli Saa ri jär ven Seudun jätelautakunta, joka ensi vuoden alusta toimii nimellä Sy dän-suo men jätelautakunta. Viitasaari ja Pihtipudas joissa toi mii kahden jäteviranomaisen malli, hyväksyvät jätehuoltomääräykset omas sa toimielimessään. Laajentuneen jätelautakunnan ta voit tee na on ottaa käyt töön yhteneväiset jätehuoltomääräykset ja yh den mu kais taa jätehuollon toi min ta pe ri aat teet koko toiminta-alueella. Näin kuntalaiset ovat ta sa ver taises sa asemassa toisiinsa nähden asuinkunnasta riippumatta. 2 Jätehuoltomääräysten valmistelu Valmistelussa on erityisen tärkeää tehdä yhteistyötä sekä määräyksiä val vovien ympäristösuojeluviranomaisten kanssa että jätehuollon käytännön työtä to teut ta van kunnallisen jäteyhtiön kanssa. Jätehuoltomääräysten luonnos on val mis tel tu työryhmässä, johon kuului jätehuoltoviranomaisen lisäksi edustus jäteyhtiöstä sekä jätehuollon valvovia viranomaisia eri jäsenkunnista. Työ ryh män aikaansaamaa luonnosta on käsitelty jäsenkuntien tek nis ten- ja ym pä ris tön suo je lu puo len viranomaisten kesken (jätehuollon neu vot te lu kunnas sa, lokakuu 2015), jolloin kunnilla on ollut mahdollisuus esittää muu toksia luonnokseen. Jätehuoltomääräysten luonnosta ja sen lin jauk sia esiteltiin jä te lau ta kun nan jäsenille ja varajäsenille lokakuussa 2015. Myös alueen jätteen kul je tus yrit tä jil le pidetään oma tilaisuus heitä kos ket ta vis ta mää räyk sistä. Jätehuoltomääräykset on valmisteltu Kuntaliiton tekemän mallin pohjalta,
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 12 kos ka on tärkeää, että jätehuoltomääräysten velvoitteet jätelain tar ken nuk sina kohdistetaan kuntalaisille ja jätehuollon toimijoille yhdenmukaisesti koko Suomessa. Määräysten sisällössä on kuitenkin otettu huomioon pai kal liset ja alueelliset olosuhteet. Jätehuoltomääräyksistä on tehty lisäksi perustelumuistio, jossa on avattu py kä lä koh tai ses ti säännösten perusteluita sekä käytännön soveltamisohjeita. Pe rus te lu muis tio toimii jätehuollon soveltamisen työkaluna. Jätelain 92 :n mukaisesti ennen kunnan jätehuoltomääräysten antamista kun nan on varattava asianomaiselle elinkeino-, liikenne- ja ym pä ris tö keskuk sel le sekä tarvittaessa muille viranomaisille tilaisuus lausunnon an ta miseen. 3 Soveltaminen Jätehuoltomääräyksissä on käytetty jätelautakunnan uutta nimeä Sydän-Suo men jätelautakunta, joka otetaan käyttöön vuoden alusta. Jätehuoltomääräykset ovat voimassa koko jätelautakunnan toimialueella, mi kä on sama kuin kunnallisen jäteyhtiön Sammakkokangas Oy:n toi mialue. Jätehuoltomääräykset koskevat pääasiassa kunnan vastuulle säädettyä jä te huol toa. Jätelain 32 mukaan kunnan järjestämä jätehuolto koskee kaik kea asumisessa (vakituinen/ vapaa-ajan asunto, asuntola tai muu vas taava) syntyvää jä tet tä, mukaan lukien saostus- ja umpisäiliölietettä. Kunnan vas tuul le kuuluu myös sosiaali- ja terveyspalveluissa, koulutustoiminnassa, jul ki ses sa hal lin to- ja palvelutoiminnassa sekä asuinkiinteistöjen kanssa samaa ke räys pis tet tä käyttävissä liikehuoneistoissa syntyvä yhdyskuntajäte. Näin ollen määräykset koskevat vain osittain elinkeinotoiminnan jätettä. Jätehuoltomääräyksissä voidaan antaa säännöksiä mm. jätteiden lajittelusta, ke räyk ses tä, kuljetuksesta ja käsittelystä, jätehuoltojärjestelmään liit ty mises tä sekä näiden toimintojen teknisestä toteutuksesta. Määräyksillä sää detään myös jätteiden pienimuotoisen käsittelyn edellytyksistä sekä vaa timuk sis ta. Säännöksissä on huomioitu jätteen määrän vähentäminen sekä jät teis tä ja jätehuollosta aiheutuvien terveys- ja ympäristöhaittojen tai roskaan tu mi sen ehkäiseminen. 4 Keskeisimmät muutosehdotukset 4.1 Liittyminen Jätehuoltomääräyksissä on painotettu kaikkien vakituisten ja vapaa-ajan kiin teis tö jen velvollisuutta liittyä kunnan järjestämään jätehuoltoon. Liit tymis vel vol li suu des ta määrätään aiempaa yksityiskohtaisemmin. Jä te huol tovi ran omai nen voi myös liittää kiinteistön kunnan jätehuoltojärjestelmään, jos kiinteistö ei kehotuksista huolimatta ole itse ilmoittanut liittymisestä. 4.2 Hyötyjätteiden erilliskeräys Hyötyjätteet ovat suurimmaksi osaksi pakkauksia, kuten lasi-, metalli- ja kar ton ki pak kauk sia. Näiden jätehuolto muuttuu vuoden 2016 alusta tuot taja vas tuul li sik si. Tuottajajärjestöt eivät kuitenkaan järjestä pakkausjätteiden ke räys tä kiinteistöittäisesti, joten jäteyhtiö ja jätelautakunta täydentävät tätä ke räys tä antamalla määräyksiä kiinteistöittäisestä erilliskeräysvelvoitteista.
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 13 Pahvin keräys laajenee koskemaan kaikkea kartonkipakkausmateriaalia, kuten maito- ja mehutölkkejä, keksi- ja muropaketteja sekä muita kartonkisia pak kauk sia. Hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoite kerros- ja rivitaloille pysyy ennallaan. Uu rais ten kunnan osalta tämä tarkoittaa määräysten tiukentumista samalle ta sol le muiden osakaskuntien kanssa. Kiinteistöillä, joissa on vähintään 5 huo neis toa on oltava jäteastiat biojätteelle, lasille, metallille ja kartongille. Kiin teis töt, joilla huoneistoja 1-4 hyötyjätteet toimitetaan alue ke räys pis teisiin. Biojätteen lajitteluvelvollisuus koskee kaikkia kiinteistöjä. Jos kiinteistö ei si jait se biojätteen erilliskeräysalueella, tulee biojäte kompostoida kiin teistöl lä. Biojätteen erilliskeräysvelvoite on ollut voimassa jo aiemmissa määräyk sis sä, mutta velvoitteen merkitystä on haluttu korostaa. 4.3 Sekajäte Sekajätteen joukkoon on kielletty laittamasta energiahyötykäyttöön so vel tumat to mia jätteitä (pienin poikkeuksin), sillä sekajäte ohjautuu jatkossa koko nai suu des saan energiahyötykäyttöön Riikinvoiman ekovoimalaitokseen. La si, metalli ja biojäte eivät sovellu voimalaitoksessa poltettavaksi, joten nii den lajittelun merkitystä on haluttu korostaa. Lasi ja metalli lisäävät laitok sen tuhkapitoisuutta, kuluttaa laitteistoja sekä lisää tukosriskiä. PVC-muo vi ei sovellu energiana hyödynnettäväksi, sillä sen sisältämä kloori tuottaa palaessaan myrkyllisiä klooriyhdisteitä. Vaarallisia jätteitä ei saa lait taa sekajäteastiaan missään tapauksessa. 4.4 Jäteastioiden tyhjennysvälit Jäteastioiden tyhjennysvälien sääntelyä on muutettu joltain osin. Jäteastiat tu lee tyhjentää riittävän usein, jotta hygieenisiä haittoja tai hajuhaittoja ei pää se syntymään. Jäteasetuksen 10 velvoittaa tyhjentämään astiat niin usein, että jäteastia voidaan aina sulkea, jäte mahtuu astiaan eikä jätteestä ai heu du ympäristön likaantumista tai roskaantumista taikka hajua tai muuta hy gi ee nis tä haittaa. Säännölliset tyhjennysvälit myös tukevat kiin teis töit täisen jätteenkuljetuksen logistiikkaa. Vaikka biojäte lajitellaankin kompostiin tai omaan astiaan, kulkeutuu sitä ai na jonkin verran sekajäteastiaan esimerkiksi ruokapakkausten mukana. Lisäk si sekajäte sisältää tyypillisesti erilaisia hygieniatuotteita. Hajuhaitat johtu vat usein näistä sekoista. Tämän takia sekajäteastia on tyhjennettävä riittä vän usein, yleensä vähintään kerran kuukaudessa. Kahdeksan viikon tyhjen nys vä li on kuitenkin mahdollistettu 1-2 hengen kiinteistöillä, joilla jäte mah tuu vaivattomasti 140-240 litran jäteastiaan. Lasin ja metallin tyhjennysväli voi olla muita hyötyjätteitä pidempi, koska näi den kertymä on tavanomaisesti pienempi kuin esimerkiksi kartongin. Määräyksissä on mahdollistettu jätehuollon palvelun joustavuuden var mista mi sek si jäteastioiden tyhjennysten keskeyttäminen määräajaksi. Mää räyksis sä on kevennetty keskeytyksen hakemista ja keskeytyksen voi nyt saada
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 14 en tis tä pidemmäksi aikaa kerrallaan. 4.5 Asumisessa syntyvien lietteiden omatoiminen käsittely Määräyksillä on mahdollistettu saostus- ja umpisäiliölietteiden oma toi minen käsittely ja peltolevitys kiinteistöllä syntyvien lietteiden lisäksi muu tamien lähikiinteistöjen kesken, jotta lietteiden ravinteet voidaan tarvittaessa hyö dyn tää pienimuotoisesti lähellä niiden syntypaikkaa. Yleisten jätehuoltomääräysten luonnos ja perustelumuistioluonnos ovat liitteenä. Jätehuoltoasiamiehen esitys: 1) Asetetaan liitteenä oleva luonnos jätehuoltomääräyksistä yleisesti näh tävil le 1.12.2015-11.1.2016 tietoverkkoon ja kuntien ilmoitustauluille. Kunta lai sil la ja asianosaisille, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaiku tus, varataan mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta hallintolain 41 :n mukaisesti 11.1.2016 mennessä. 2) Ilmoitetaan asiasta kuulutuksella, joka julkaistaan alueen pai kal lis leh dissä. 3) Pyydetään lausunto jätehuoltomääräysluonnoksesta toimialueen kunnilta, kun tien ympäristönsuojeluviranomaisilta, Kes ki-suo men elinkeino-, lii kenne- ja ympäristövirastolta sekä kunnalliselta jäteyhtiöltä Sam mak ko kan gas Oy:ltä 11.1.2016 mennessä. 4) Tiedotetaan kohdennetusti jätehuoltomääräysluonnoksesta Suomen pakkaus kier rä tys Rinki Oy:tä, Ympäristöteollisuus- ja palvelut YTP ry:tä, Suomen kuljetus- ja logistiikka SKAL ry:tä, Maa- ja metsätaloustuottajain keskus liit to MTK Keski-Suomi ry:tä sekä ProAgria Keski-Suomi ry:tä. Päätös: Hyväksyttiin 1) - 4). SJÄTELTK 8 Jätehuoltomääräysluonnoksen valmistelu ja nähtävilläolo Jätehuoltomääräysten luonnos on ollut yleisesti nähtävillä kuntien il moi tustau luil la sekä tietoverkossa. Luonnoksen nähtävilläolosta kuulutettiin seuraa vis sa lehdissä: - 2.12.2015 Kotiseudun Sanomat - 3.12.2015 Sampo-lehti, Viispiikkinen, Paikallisuutiset, Viitasaaren seutu Jätehuoltomääräysten luonnoksesta pyydettiin lausuntoja kunnilta ja kuntien ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sil ta, alueen ely-keskukselta sekä jäteyhtiöltä. Li säk si luonnoksesta tiedotettiin eri kohderyhmiä. Lausunnosta annettiin mah dol li suus kuntalaisille ja niille joiden oloihin päätöksenteolla on huomat ta va vaikutus, esittää mielipiteensä. Lausuntoja ja mielipiteitä pyydettiin 11.1.2016 men nes sä. Kunnille annettiin lisäaikaa lausunnon jättämiselle
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 15 31.1.2016 as ti. Määräaikaan mennessä jätehuoltomääräysten luonnoksesta tuli yhteensä 9 lau sun toa. Lausuntoja antoivat: - Karstulan kunta, kunnanhallitus - Karstulan kunta, ympäristösihteeri - Kinnulan kunta, tekninen lautakunta - Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimi, ympäristösihteeri - Saarijärven kaupunki, kaupunginhallitus - Saarijärven kaupunki, ympäristösihteeri - Viitasaari ja Pihtipudas, yhteinen tekninen lautakunta - Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Sammakkokangas Oy Lisäksi mielipiteensä esittivät: - Lassila & Tikanoja Oyj - Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry - SKAL Keski-Suomi ry - Traktoripalvelu Moisio Oy - Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy - Ympäristöteollisuus ja palvelut YTP ry - Yksityishenkilö, Uurainen Lausunnot ja mielipiteet on koottu liitteenä olevaan taulukkoon. Lausunnot ja mielipiteet on nähtävänä jätelautakunnan kokouksessa asiaa käsiteltäessä ja jätehuoltoasiamiehen toimistossa. Taulukkoon on lisätty lausunnon asiasi säl lön vaikutus jätehuoltomääräyksiin ja tieto siitä, miten asia on otettu huo mi oon jätehuoltomääräyksen luonnoksessa. Jätehuoltomääräyksiä valmistellut työryhmä on käsitellyt saapuneet lau sunnot ja mielipiteet sekä niiden huomioon ottamisen määräyksissä ko kouk sessaan 4.2.2015. Lisäksi käytettävissä on ollut Suomen Kuntaliiton laatima lau sun to Jokilaaksojen jätelautakunnalle (24.11.2015) eräistä yk si tyis kohdis ta, joihin on viitattu useissa lausunnoissa ja mielipiteissä. Jätehuoltomääräysten kokonaisuus lausuntojen ja mielipiteiden pe rusteel la Jätehuoltomääräysten luonnos on tehty Kuntaliiton laatiman ohjeen mu kaises ti ja valmistelutyötä on tehty laajassa yhteistyössä jäteyhtiön ja kuntien ym pä ris tön suo je lu vi ran omais ten kanssa. Luonnoksen valmisteluvaiheessa kuul tiin myös muita sidosryhmiä, kuten kuntien teknisen toimen vi ran hal tijoi ta ja alueella toimivia jätteenkuljetusyrittäjiä. Useissa lausunnoissa ja mielipiteissä on arvioitu, että jätehuoltomääräysten luon nos vastaa hyvin jätelain ja -asetuksen tavoitteita ja niissä on otettu hyvin huomioon energiaksi hyödynnettävät jätteet sekä biojätteet ja kom postoin ti. Lisäksi määräyksissä on otettu kattavasti huomioon tur val li suus nä kökoh dat. Koko alueen yhtenäiset jätehuoltomääräykset kohtelevat asukkaita ta sa ver tai ses ti ja uudistetuilla jätehuoltomääräyksillä voidaan katsoa olevan mer kit tä vä vaikutus alueen jätehuollon kehittämisessä.
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 16 Keskeisimmät muutosehdotukset ja vaikutukset asiasisältöön lau sun tojen ja mielipiteiden johdosta 2 LUKU Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyminen Kunnalla on toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuus elin kei no toimin nan jätteisiin. Eräissä mielipiteissä haluttiin tarkentaa määräystä siltä osin, milloin elinkeinotoiminnalle tarjottavat palvelut tulevat kunnan tois sijai sen vastuun perusteella kysymykseen. Kunnan tulee arvioida yksityisen pal ve lu tar jon nan saatavuutta. Määräyksiin on tehty tarkennus tältä osin. 3 LUKU Jätteiden kerääminen kiinteistöillä Useissa lausunnoissa ja mielipiteissä on tuotu esille, että jä te huol to määräyk sis sä tulisi mahdollistaa joidenkin kunnan vastuulla olevien jätteiden (ku ten omatoimisessa remontoinnissa syntyvien rakennus- ja purkujätteiden tai risujen ja oksien) vastaanottopaikaksi mikä tahansa ympäristöluvallinen vas taan ot to paik ka. Asiaan on ottanut kantaa myös Suomen Kuntaliitto an tamas saan lausunnossa. Määräyksiä ei ole muutettu vastaavanlaisiksi, koska me net te ly olisi jätelain vastainen. Eräissä mielipiteissä on pyydetty poistettavaksi kohta "asumisessa syntyvä muo vi jä te on laitettava kiinteistön sekajäteastiaan" etusijajärjestyksen ja tuot ta ja vas tuu lain sää dän nön vastaisena. Muovipakkaukset ovat tuot ta ja vastuun alai sia jätteitä. Tuottajajärjestö Rinki Oy ei tule näillä näkymin jär jes tämään koko toiminta-alueen kattavaa muovin erilliskeräystä, johon puhtaat ja kuivat muovipakkaukset voisi lajitella. Määräyksiin on tarkennettu muovin ke räyk sen osalta vaihtoehto, jos tuottajayhteisö järjestää laajempaa muovi pak kaus ten erilliskeräystä. Määräyksellä halutaan varmistaa, ettei muo vijät tei tä hävitetä kiinteistöillä omatoimisesti eikä näin ollen aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. 4 LUKU Jätteiden omatoiminen käsittely ja hyödyntäminen Määräyksillä on pyritty edistämään jätteen omatoimista käsittelyä ja hyödyn tä mis tä kiinteistöllä. Tätä koskevia määräyksiä on annettu mm. bio jätteen kompostoinnista, pienimuotoisesta puhtaan betoni- ja tiilimurskeen hyö dyn tä mi ses tä omassa maarakentamisessa sekä lietteiden omatoimisesta kä sit te lys tä. Lietteiden käsittely on mahdollistettu Eviran ohjeiden mu kaises ti lannoitustarkoituksessa omassa hallinnassa olevalle pellolle omalla kiin teis töl lä syntyvien lietteiden lisäksi muutamien lähikiinteistöjen kesken. Useis sa lausunnoissa on katsottu lietteiden omatoimisen käsittelyn olevan tär keää haja-asutusalueella. Alueen ely-keskus suhtautui kriittisesti puhtaan betoni- ja tiilimurskeen pieni muo toi seen omatoimiseen hyödyntämiseen. Lausunnossa katsottiin toimin nal la pyritään ensisijaisesti välttämään muusta käsittelystä aiheutuvat kus tan nuk set. Työryhmä, jossa oli edustettuna usean kunnan ym pä ris tönsuo je lu vi ran omai sia, katsoi asian olevan hallittavissa ja määräysten ottavan riit tä väs ti huomioon ympäristönäkökohdat. Jätteiden pienimuotoinen omatoi mi nen käsittely on mahdollistettu jätelain 41 :n mukaisesti. 5 LUKU Jäteastiat ja niiden tyhjentäminen Useissa lausunnoissa ja mielipiteissä esitettiin määräyksiin lisättäväksi enim mäis pai not jäteastioille perustuen työturvallisuusnäkökohtiin. Mää-
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 17 räyk siin on lisätty sekajäteastialle Kuntaliiton laatiman ohjeen mukaiset enim mäis pai not. Eräissä lausunnoissa on todettu, että mikäli muovin erilliskeräys alkaa, tulee se ka jä te as tian tyhjennysvälin pidentäminen ja siltä osin jä te huol to mää räysten päivittäminen tarpeen. Jätehuoltomääräykset ovat toistaiseksi voimassa ole via ja niitä päivitetään tarpeen mukaan lainsäädännön muuttuessa. Mi käli uuden jätejakeen erilliskeräys alkaa, tulee sen olla kattavaa koko toi minta-alu eel la ja verrattavissa kiinteistöittäiseen keräykseen, ennen kuin eril liske räyk sel lä on vaikutusta kiinteistökohtaisen jäteastian tyhjennysväleihin. Alueen ely-keskus esitti lausunnossaan, että yli neljän viikon tyh jen nys välei hin kesäaikaan tulisi suhtautua pidättyväisesti. Eräissä mielipiteissä puoles taan esitettiin, että sekajäteastian pisin mahdollinen tyhjennysväli tulisi ol la 12 viikkoa. Luonnoksen mukaiset tyhjennysvälit on työryhmän kes kuste lu jen pohjalta päätetty säilyttää ennallaan. 7 LUKU Jätteen kuljetus Yksittäisessä mielipiteessä on otettu kantaa kuljetustietojen sähköiseen toimit ta mis ta paan ja esityksen mukaan määräyksissä ei saisi antaa sähköistä asioin ti muo toa ainoaksi asiointitavaksi. Määräys on kuitenkin tarpeen, jotta tie dot saadaan vietyä tehokkaasti ja mahdollisimman virheettömästi vi ranomai sen rekisteriin. Näiden muutosten ja asiasisältövaikutusten lisäksi saatujen lausuntojen ja mie li pi tei den perusteella on tehty useita yksityiskohtaisia muutoksia ja tarken nuk sia, jotka on esitetty liitteenä olevassa yhteenvedossa. Liite 10: Ehdotus kunnallisiksi jätehuoltomääräyksiksi Liite 11: Ehdotus perustelumuistioksi Liite 12: Yhteenveto jätehuoltomääräyslausunnoista ja mielipiteistä Jätehuoltoasiamiehen esitys: Jätelautakunta hyväksyy kunnalliset jä te huolto mää räyk set ja perustelumuistion liitteiden mukaisesti. Jätehuoltomääräykset tulevat voimaan 1.5.2016. Määräykset astuvat voimaan hallintokäyttölain 31.2 :n mukaisesti, vaikka niiden hyväksymistä kos ke vaan päätökseen haettaisiin muutosta, koska uuden jätelain ja uu dis tuvan jätehuoltojärjestelmän vuoksi niiden täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuok si voida lykätä. Jätehuoltomääräykset ovat voimassa toistaiseksi, kunnes eri päätöksellä toisin määrätään. Nämä määräykset kumoavat voimaantullessaan jä te lau ta kunnan toimialueen kunnissa aiemmin voimassa olleet jätehuoltomääräykset. Tämän päätöksen mukaiset jätehuoltomääräykset ja niiden perustelumuistio lä he te tään nähtävillä pidettäväksi kuntiin. Jätehuoltomääräykset annetaan ylei ses ti tiedoksi pitämällä ne nähtävillä kuntien ilmoitustauluilla ja Saa rijär ven kaupungin internetsivuilla 7.3. - 7.4.2016.
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 18 Asiasta ilmoitetaan lisäksi kuulutuksella, joka julkaistaan kaikissa toi mi alueen kuntien hyväksymissä ilmoituslehdissä. Jätehuoltomääräykset lähetetään tiedoksi alueen ely-keskukselle ja alue hallin to vi ras tol le. Päätös: Hyväksyttiin. Liitteet Liite 10 Ehdotus kunnallisiksi jätehuoltomääräyksiksi Liite 11 Ehdotus perustelumuistioksi Liite 12 Yhteenveto jätehuoltomääräyslausunnoista ja mielipiteistä
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 19 Sydän-Suomen jätelautakunta 9 01.03.2016 VALITUS REITTIPOIKKEAMAMAKSUSTA / RIIHIMÄKI SJÄTELTK 9 Riihimäki on 16.12.2015 saapuneella sähköpostilla vaatinut Hallapellontien muut ta mis ta jäteauton reittitieksi ja reittipoikkeamismaksun poistamista omis ta mal taan kiinteistöltä. Asiakkaan jäteastia sijaitsee noin 50 metrin pääs sä jätehuoltoviranomaisen vahvistamasta reittitiestä. Uuraisten alueen jä te reit ti on vahvistettu Uuraisten teknisessä lautakunnassa 19.5.2015 ( 17). Hallapellontie risteää Pokelantieltä. Pokelantie on vahvistettua reit ti tietä. Astian tyhjennyksestä peritään jätetaksan mukaista reit ti poik kea mis maksua, jos astia sijaitsee yli 10 m etäisyydellä reittitiestä (jäteltk 8.12.2015 56). Jätehuoltoasiamies on tehnyt asiasta jätehuoltopäätöksen 18.12.2015. Jä tehuol to asia mies on perustellut päätöksensä viitaten reittitien vaatimuksiin, joi ta Hallapellontie ei täytä leveytensä osalta (tien leveys 3,9 m) ja työ turval li suus nä kö koh tiin vedoten. Lisäksi jätereittejä suunniteltaessa on otet tava huomioon kuljetusten toimivuus, logistiikka sekä ympäristönäkökohdat. Rii hi mä ki on tehnyt valituksen jätehuoltoviranomaisen päätöksestä ja vaatii edel leen jätelautakunnalta Hallapellontien muuttamista jäteauton reittitieksi, jol loin kiinteistöltä ei veloitettaisi reittipoikkeamismaksua (2,37 /as tia/tyhjen nys ker ta). Asiakas tuo reklamaatiossaan esille, että Hallapellontie on ollut ongelmaton jä te au ton kulkemiselle ja tie on hyväkuntoinen. Asiakkaalla on ollut käytössä kiinteistökohtaiset jäteastiat 14.1.2016 saakka, jonka jälkeen asiakas on ilmoittanut liittyvänsä aluekeräyspisteen käyttä jäk si ja kompostoivansa biojätteet. Liite 13: Jätehuoltopäätös Riihimäki 18.12.2015 Jätehuoltoasiamiehen esitys: Jätelautakunta päättää säilyttää jä te huol to viran omai sen päätöksen ennallaan. Hallapellontie ei täytä reittitien vaa ti muksia. Asiakas ei ole kiinteistökohtaisen jäteastian käyttäjä kyseisellä tiellä. Jäteastian sijoittamisesta annetuilla säädöksillä pyritään varmistamaan jä tehuol lon toimivuus ja jätteenkuljettajien työturvallisuus sekä minimoimaan ym pä ris tö vai ku tuk set. Keräysvälineet, jotka ovat käsinsiirrettävissä, on sijoi tet ta va siten, että ne sijaitsevat enintään 10 metrin päässä reittitiestä. Jä teau ton reittitien ulkopuolella sijaitseva kiinteistö voi tilata jätteenkuljetuksen kiin teis töl tään maksamalla siitä aiheutuvat lisäkustannukset, jotka on esi tetty jätetaksassa (jätehuoltomääräykset 15). Päätös: Hyväksyttiin. Liitteet Liite 13 Jätehuoltopäätös Riihimäki 18.12.2015
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 20 Sydän-Suomen jätelautakunta 10 01.03.2016 JÄTTEENKULJETUSREITTI JA REITTIPOIKKEAMAT SJÄTELTK 10 Uuraisten kunnassa siirryttiin kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen 1.1.2016 alkaen. Uuraisten kunnan alueella ilmi tulleiden reklamaatioiden vuok si jätelautakunnan alueella on syytä tarkastella jätereittipoikkeamisen mää räy ty mis tä ja perusteita tarkemmin. Alueella tarkoitetaan seuraavia kuntia: Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi ja Uurainen. Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen jätereittialue Jätehuoltoviranomaisen tehtäviin kuuluu vahvistaa jätereittialue. Reit ti alueen tarkastelu ja vahvistaminen tehdään yleensä ennen jätekuljetusten kilpai lut ta mis ta sen hetkisen tilanteen mukaan. Kuljetusurakka-aika on kes kimää rin viisi (5) vuotta kerrallaan. Kuljetusurakka-aikana saattaa muodostua ti lan ne, jossa reittialueeseen on syytä tehdä tarkennuksia tai muutoksia. Reit ti aluet ta voidaan tarkastella urakka-aikana viranhaltijapäätöksellä. Jätereittialueen määrittelyssä on otettu huomioon kiinteistöittäisen jät teenkul je tuk sen mahdollisimman hyvä kattavuus koko alueella. Reittialuetta ovat keskustaajamien kaavatiet ja haja-asutusalueen päätiet. Reitti ulottuu li säk si pienemmille sivuteille, mikäli 1. tien varrella on kiinteistökohtaista jäteastiaa käyttäviä asiakkaita vähin tään neljä kilometrin matkalla, joilla on yhteneväinen tyh jen nysryt mi 2. tien kantavuus on riittävä (jäteauton paino täytenä n. 26 t) 3. tien profiili ja leveys mahdollistavat riittävän näkyvyyden, jotta voidaan turvata muiden tiellä liikkuvien turvallisuus 4. tiellä on mahdollisuus jäteauton kääntämiseen turvallisesti, mikäli kysees sä ei ole läpikulkutie 5. tiellä ei ole suuria korkeuseroja 6. jäteauto voidaan pysäköidä turvallisesti tyhjennyksen ajaksi 7. tien pidetään kunnossa talvella 8. tien vierellä oleva puusto ei ylety ajoradalle Yksityisteiden reittialueeksi merkitseminen vaatii edellä olevien ehtojen täyt ty mi sen lisäksi tiehoitokunnan kirjallista lupaa liikennöidä tiellä jä te autol la. Luvan antaessaan tiehoitokunta vastaa tiehen mahdollisesti ai heu tuvis ta vaurioista. Pääsääntönä voidaan pitää, että reittialue on sama kuin postinjakelualue, mi kä li edellä olevat ehdot täyttyvät. Jätehuoltomääräysten 15 mukaisesti jäteastia tulee sijoittaa 10 metrin päähän reittitiestä. Reittitien varresta tyhjennettävien jäteastioiden tyh jen nyshin ta on koko alueella yhtenäinen riippumatta siitä, kuinka kaukana ky seinen alue sijaitsee jätteen käsittelypaikasta. Tällä tasataksakäytännöllä ha lutaan edistää alueen asukkaiden tasapuolista kohtelua. Reittialue on suunniteltu alueen erityispiirteet huomioiden mahdollisimman
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 21 kat ta vak si. Alueen reittisuunnittelun tekee haastavaksi asutuksen ha ja naisuus ja siitä muodostuvat paikoin pitkät välimatkat tyhjennyspaikkojen välil lä. Reittisuunnittelussa pyritään huomioimaan ympäristö kuormittavat pako kaa su pääs töt minimoimalla ajokilometrit sekä ohjaamalla asiakkaat sijoit ta maan jäteastiat tyhjennyksen kannalta optimaaliseen paikkaan. Edellä mainituista asioista voidaan erityisestä syystä poiketa. Poikkeaminen vaa tii perustelua syytä, jollaisena voidaan pitää turvallisuutta tai jäteastian al tis tu mis ta tavanomaista suuremmalle väärinkäyttö- tai ilkivaltariskille. Jäteastian tyhjentäminen muualta kuin reittitien varrelta Jätehuoltomääräysten 15 mukaisesti jäteastia voidaan tyhjentää muu al takin kuin reittitien varrelta, silloin kyseessä on lisäpalvelu. Reittipoikkeama ja pihanoutojen hinnoittelu perustuu voimassa olevassa jätetaksassa kul jetus yri tys ten antamiin yksikköhintoihin. Reittipoikkeama voidaan tehdä korvausta vastaan mikäli tieosuuden osalta täyt ty vät edellä esitetyt kohdat 2-8. Pihanoudon osalta kyseessä on ni mensä mukaisesti jäteastian tyhjentäminen kiinteistön piha-alueella. Pihanoudon hin taan ei vaikuta alentavasti se, jos kuljettaja pystyy ajamaan pihatietä pihaan ja kääntämään auton pihassa. Lisäpalveluiden hinnoittelulla tulisi pyrkiä ohjaamaan jäteastiat tyh jen tä misen kannalta optimaaliseen paikkaan kuljetusurakoitsija ja muiden tiel lä liikku jien turvallisuus sekä ympäristönäkökohdat huomioiden. Jäteyhtiön kanssa on keskusteltu reittipoikkeama- ja pihanoutomaksujen periaatteiden tar kas te lusta ja yhtiön näkemys olisi, että tarkastelu tehtäisiin seuraavaa jä te tak saa määriteltäessä eli loppuvuodesta 2016. Jätehuoltoasiamiehen esitys: Jätelautakunta päättää 1) pyytää jäteyhtiöltä kattavaa selvitystä alueen reittipoikkeamateistä ja -kiin teis töis tä ja näiden jäteastian tyhjennyskustannuksista sekä 2) tarkastella kuljetusurakka-alueiden reittipoikkeama- ja pi hanou to mak sujen periaatteita vuoden 2017 jätetaksaa valmisteltaessa Päätös: Hyväksyttiin 1) - 2).
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 22 Sydän-Suomen jätelautakunta 11 01.03.2016 VALITUS JÄTETAKSASTA / RIIHIMÄKI SJÄTELTK 11 Jätelautakunta vahvisti jätetaksan vuodelle 2016 kokouksessaan 8.12.2015 56. Jätetaksa kuulutettiin kuntalain mukaisesti ja taksa oli yleisesti näh tävil lä 21.12.2015-21.1.2016 välisen ajan. Jätelautakunnan päätökseen pystyi jä te lain 137 :n mukaisesti hakemaan muutosta valittamalla siten kuin kunta lais sa säädetään. Kuulutuksessa mainittiin valitusosoitus Hämeenlinnan hal lin to-oi keu teen. Riihimäki valitti jätetaksan hyväksymispäätöksestä määräaikaan mennessä Hä meen lin nan hallinto-oikeuteen. Riihimäki haki muutosta jätetaksan 8 :n mää räyk siin ja toissijaisesti jätelautakunnan päätökseen kokonaisuudessaan ja vaatinut sen täytäntöönpanon kieltämistä. Riihimäki on lisäksi esittänyt, et tä jätteenkuljetuksen reittiteistä laaditun suunnitelman täytäntöönpano kiel le tään. Hallinto-oikeus ei tutkinut valitusta. Hal lin to-oi keus on todennut pe rus te luis saan, että lautakunnan päätöksestä ei voi hakea muutosta va lit tamal la, vaan siihen on ensin haettava oikaisua jä te lau ta kun nal ta. Jätehuoltoasiamies on pyytänyt Suomen Kuntaliiton kannanottoa jätelain 137 :n so vel ta mi seen jätetaksapäätöksessä. Kuntaliitto suosittelee samaa käy tän töä mitä korkein hallinto-oikeus on todennut (KHO päätös 537/2016): "Jätelain 137 :n 3 momentin viittaus muutoksen hakemiseen va lit ta mal la tarkoittaa viittausta kuntalain kunnallisvalitusta koskeviin säännök siin, minkä johdosta kuntalain (365/1995) 89 :n mukainen oi kai su menet te ly ei tule sovellettavaksi." Muualla Suomessa jätelautakuntien yleinen käytäntö on ollut suora va li tustie hallinto-oikeuteen. Samaa pykälän momenttia sovelletaan myös kul je tusjär jes tel mä pää tök ses sä sekä jätehuoltomääräysten hyväksymispäätöksessä. Jätelaki (646/2011) 137 mom 3: Kunnan jätehuoltomääräysten hy väk symis tä ja jätetaksaa koskevaan päätökseen sekä 37 :n ja 43 :n 1 momentin no jal la tehtyyn kunnan päätökseen haetaan valittamalla muutosta siten kuin kun ta lais sa säädetään. Kuntalaki 88 :..Jos päätökseen voidaan muun lain nojalla hakea muutosta kun nal lis va li tuk sin, ei 89 :ää (oikaisuvaatimus) sovelleta. Liite 14: Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös 16/0091/3 Jätehuoltoasiamiehen esitys: Hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti jä telau ta kun ta kuuluttaa jätetaksaa koskevan päätöksen (jäteltk 8.12.2015 56) uu del leen nähtäväksi kuntien virallisilla ilmoitustauluilla. Päätös: Hyväksyttiin.
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 23 Liitteet Liite 14 Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös jätetaksavalituksesta 22.1.2016 Sydän-Suomen jätelautakunta 12 01.03.2016 JÄTEHUOLTOASIAMIEHEN JA HALLINTOSIHTEERIN TEKEMÄT JÄTEHUOLTOPÄÄTÖKSET 1.12.2015-23.2.2016 SJÄTELTK 12 Jätehuoltoasiamiehen tekemät päätöset (kpl) Viranomaispäätökset maksuhuomautuksista 4 Tyhjennysväli-, kimppa- ja aluekeräyspistepäätökset 15 Keskeytyspäätökset 28 Vapautuspäätökset 6 Lietteen omatoimista käsittelyä koskevat päätökset: Vapaa-ajan asunnot 1 Maatilojen omatoimiluvat 1 Hallintosihteerin tekemät päätökest (kpl) Keskeytyspäätökset 1 Jätehuoltoasiamiehen esitys: Merkitään tiedoksi. Päätös: Merkittiin.
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 24 OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Toimielin: Sydän-Suomen jätelautakunta Kokouspäivämäärä 1.3.2016 MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvali tusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 1,2,3,4,5,6,7,10,12 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom mukaan kirjallinen oikaisuvaa timus, seu raa viin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät: 11 Pykälät ja valituskieltojen perusteet: OIKAISUVAATIMUSOHJEET HVlL 3 :n 1 mom:/muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusviran omaisnen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite Sydän-Suomen jätelautakunta Sivulantie 11 Pl 13, 43101 SAARIJÄRVI Pykälät: 11 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja sen on tekijän allekirjoi tettava.
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 25 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja va litusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta an net tuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kun nal lis va li tuk sin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu 1 13100 HÄMEENLINNA Puhelin 029 56 42200 (vaihde) Telefaksi 029 56 42269 Sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi Kunnallisvalitus, pykälät 8, 9 Hallintovalitus, pykälät Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa. Valitusaika luetaan päätöksen antopäivästä tätä päivää lukuunottamatta. Päätöksen antopäivä 7.3.2016 Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusaika päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valituskirja Valitus tehdään kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta, ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ai noastaan laa ti ja on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettä vä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Valitusasiakirjat on toimitettava 1): nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Pykälät Lisätietoja Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain Tuomioistuinmaksulaki (11.12.2015 /1455) nojalla muutoksenhakijalta peritään oi keu den käyn timak sua hallinto-oikeudessa 250 eu roa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muu tok sen ha ki jan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryh mis sä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Mak su vel vol linen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. 1) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle. Liitetään pöytäkirjaan