1 Jo h d a n t o 3 2 Sove l t a m i s a l a 3

OHJE YVL D.3, Luonnos 4 / 17.3.2011 Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi 1 Jo h d a n t o 3 2 Sove l t a m i s a l a 3 3 Säteilytur vallisuus 4 3.1 Normaalikäyttö 4 3.2 Käyttöhäiriöt ja oletetut onnettomuudet 4 4 Laitoksen ja toimintojen suunnittelu 5 4.1 Säteilysuojelullinen suunnittelu 5 4.2 Rakenteiden ja järjestelmien suunnittelu 5 4.3 Häiriöiden ja onnettomuuksien estäminen 7 4.4 Ydinmateriaalivalvonta 9 5 Laitoksen käyttö 9 6 Turvallisuusvaatimusten täyttymisen osoittaminen 11 6.1 Turvallisuuden todentamisperiaatteet 11 6.2 Turvallisuusselosteet liiteasiakirjoineen 11 6.3 Määräaikainen turvallisuusarviointi 12 7 Vi r a n o m a i s va l vo n t a 12 7.1 Jätehuoltovelvollisuuteen perustuva valvonta 12 7.2 Periaatepäätös- ja lupakäsittelyt 12 7.3 Laitosten rakentamisen ja käytön valvonta 13 Uusien ydinlaitosten osalta tämä ohje on voimassa X.X.2011 alkaen toistaiseksi. Rakenteilla olevilla ja käyvillä ydinlaitoksilla tämä ohje saatetaan voimaan erillisellä STUKin päätöksellä. Ohje kumoaa ohjeet YVL 8.3... Ensimmäinen painos Helsinki 2011 ISBN 978-952-478-XXX-X (nid.) Edita Prima Oy 2011 ISBN 978-952-478-XXX-X (pdf) ISBN 978-952-478-XXX-X (html) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Osoite/Address Laippatie 4, 00880 Helsinki Postiosoite / Postal address PL / P.O.Box 14, FIN-00881 Helsinki, FINLAND Puh./Tel. (09) 759 881, +358 9 759 881 Fax (09) 759 88 500, +358 9 759 88 500 www.stuk.fi

Valtuutusperusteet Ydinenergialain (990/1987) 7r mukaan Säteilyturvakeskuksen tehtävänä on asettaa ydinenergialain mukaisen turvallisuustason toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset turvallisuusvaatimukset. Soveltamissäännöt YVL-ohjeen julkaiseminen ei sinänsä muuta Säteilyturvakeskuksen ennen ohjeen julkaisemista tekemiä päätöksiä. Vasta kuultuaan asianosaisia Säteilyturvakeskus antaa erillisen päätöksen siitä, miten uutta tai uusittua YVL-ohjetta sovelletaan käytössä tai rakenteilla oleviin ydinlaitoksiin ja luvanhaltijoiden toimintoihin. Uusiin ydinlaitoksiin ohjeita sovelletaan sellaisenaan. Kun Säteilyturvakeskus harkitsee YVL-ohjeissa esitettyjen, uusien turvallisuusvaatimuksien soveltamista käytössä tai rakenteilla oleviin ydinlaitoksiin, se ottaa huomioon ydinenergialain (990/1987) 7a :ssä säädetyt periaatteet: Ydinenergian käytön turvallisuus on pidettävä niin korkealla tasolla kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista. Turvallisuuden edelleen kehittämiseksi on toteutettava toimenpiteet, joita käyttökokemukset ja turvallisuustutkimukset sekä tieteen ja tekniikan kehittyminen huomioon ottaen voidaan pitää perusteltuina. Ydinenergialain 7r kolmannen momentin mukaan Säteilyturvakeskuksen turvallisuusvaatimukset velvoittavat luvanhaltijaa, kuitenkin niin, että luvanhaltijalla on oikeus esittää muunkinlainen kuin vaatimuksissa edellytetty menettelytapa tai ratkaisu. Jos luvanhaltija vakuuttavasti osoittaa, että esitetty menettelytapa tai ratkaisu toteuttaa tämän lain mukaisen turvallisuustason, Säteilyturvakeskus voi sen hyväksyä.

Ohje YVL D.3, Luonnos 4 / 17.3.2011 1 Johdanto 101. Ydinreaktorista poistetut käytetyt (ydin) polttoaineniput säteilevät hyvin voimakkaasti, kehittävät lämpöä ja sisältävät fissiilejä aineita. Niiden turvallinen käsittely ja varastointi edellyttävät erityisesti, että huolehditaan polttoainenippujen eheydestä ja polttoainesauvojen tiiviydestä, eristetään vuotavat polttoaineniput, sovelletaan tehokkaita säteilysuojajärjestelyjä, huolehditaan polttoaineen jäähdytyksestä ja estetään kriittisten polttoainekeskittymien muodostuminen. Erityisesti viimeksi mainittu turvallisuustavoite koskee myös tuoreen polttoaineen varastointia. 102. Suomen ydinvoimalaitoksilla käytettyä polttoainetta säilytetään aluksi reaktorilaitoksessa olevassa allasvarastossa, josta se viedään siirtosäiliössä voimalaitosalueella sijaitsevaan, myös vesiallastyyppiseen erillisvarastoon. Suunnitelmien mukaan käytettyä polttoainetta säilytetään näissä varastoissa 30 60 vuotta. 103. Ydinenergialain perusteella loppusijoitus syvälle kallioperään rakennettuihin tiloihin on käytännössä ainoa mahdollinen käytetyn polttoaineen lopullinen huoltomenetelmä. Loppusijoitusta varten käytetyt polttoaineniput siirretään laitokseen (kapselointilaitokseen), jossa ne sijoitetaan metallisiin loppusijoituskapseleihin. Pitkäaikaisturvallisuus edellyttää, että loppusijoituskapselit täyttävät korkeat laatuvaatimukset. 104. Tässä ohjeessa käsitellään edellä tarkoitettuja laitoksia ja toimintoja. Ohjeen luvut 3 6 sisältävät ydinpolttoaineen käsittely-, varastointi- ja kapselointilaitosta koskevia ja jätehuoltovelvollista koskevia vaatimuksia sekä luvanhakijaa tai -haltijaa koskevia velvoitteita. Vaatimukset koskevat sekä tuoretta että käytettyä polttoainetta, paitsi jos ne on erityisesti kohdistettu käytettyyn polttoaineeseen. Luvussa 7 kuvataan Säteilyturvakeskuksen suorittamaa valvontaa ja muuta viranomaisvalvontaa. Säännöstö ja muut STUKin turvallisuusohjeet S T U K 105. Ydinenergialaissa (1987/990) esitetään ydinenergian käytön turvallisuutta koskevat perusvaatimukset. Säteilylaissa (1991/592) esitetään säteilysuojelun yleiset periaatteet ja säteilytyötä koskevat määräykset. 106. Ydinenergialain 7h :n mukaan ydinlaitoksella on oltava tilat, laitteistot ja muut järjestelyt, joilla voidaan huolehtia turvallisesti laitoksen tarvitsemien ydinaineiden ja käytössä syntyvien ydinjätteiden käsittelystä ja varastoinnista. Ydinenergia-asetuksen 4 :n mukaan käytettyyn polttoaineeseen sovelletaan sekä ydinainetta että ydinjätettä koskevia ydinenergialainsäädännön määräyksiä. 107. Valtioneuvoston asetusta ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta (VNA 733/2008) sovelletaan ydinpolttoaineen käsittelyyn ja varastointiin ydinvoimalaitoksen yhteydessä olevissa välivarastoissa. Valtioneuvoston asetusta ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuudesta (VNA 736/2008) sovelletaan käytetyn polttoaineen kapselointiin loppusijoitusta varten. Valtioneuvoston asetukset ydinenergian käytön turvajärjestelyistä (VNA 734/2008) ja ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä (VNA 735/2008) koskevat soveltuvin osin polttoaineen käsittelyä, varastointia ja kapselointia. 108. Ydinpolttoaineen kuljetusta koskee ohje YVL D.2 ja loppusijoitusta koskee ohje YVL D.5. Ydinaineiden ja muiden ydinmateriaalien valvontaa koskee ohje YVL D.1. Ydinpolttoaineen käsittelyä, varastointia ja kapselointia koskevat myös useat muut STUKin ydinturvallisuusohjeet. Tässä ohjeessa esitetään viittauksia sovellettaviin ohjeisiin, ja soveltuvat ohjeiden kohdat eritellään mahdollisuuksien mukaan. 2 Soveltamisala 201. Tämä ohje koskee tuoreen ja käytetyn ydinpolttoaineen varastointia reaktorin yhteydessä olevissa altaissa ja käytetyn polttoaineen säilytystä erillisissä varastoissa. Ohje koskee myös käytetyn polttoaineen kapselointia loppusijoitusta varten. Ohje kattaa varastointiin ja kapselointiin liittyvät polttoaineen, polttoainesäiliön ja loppusijoituskapselin siirrot mutta ei koske ydinpolttoaineen kuljetusta yleisillä kulkuväylillä. Ohje koskee edellä tarkoitettujen toimintojen 3

STUK Ohje YVL D.3, Luonnos 4 / 17.3.2011 sekä niihin tarvittavien laitosten ja järjestelmien suunnittelua, rakentamista ja käyttöä. 202. Ohjetta sovelletaan ydinpolttoaineen varastointiin vesiallastyyppisessä laitoksessa (välivarastossa). Ohje rajoittuu kapselointiratkaisuihin, joissa polttoaineniput sijoitetaan sellaisenaan loppusijoituskapseleihin. 3 Säteilyturvallisuus 3.1 Normaalikäyttö 301. Ydinvoimalaitoksella tapahtuvan ydinpolttoaineen käsittelyn ja välivarastoinnin suunnitteluperusteena on koko ydinvoimalaitoksen normaalikäytöstä väestön yksilölle aiheutuvan vuosiannoksen raja-arvo 0,1 msv (VNA 733/2008). Käytetyn polttoaineen kapseloinnin suunnitteluperusteena on, että kapselointilaitoksen häiriöttömästä käytöstä aiheutuvat radioaktiivisten aineiden päästöt ympäristöön jäävät merkityksettömän pieniksi (VNA 736/2008). 302. Kun otetaan huomioon edellä esitetyt vaatimukset ja säteilylain 2 :n optimointiperiaate, on suunnittelutavoitteeksi asetettava, ettei ydinpolttoaineen häiriöttömästä käsittelystä, varastoinnista ja kapseloinnista väestön eniten altistuville yksilöille keskimäärin aiheutuva vuosiannos ylitä arvoa 0,01 msv. Radioaktiivisten aineiden päästöjen leviämisanalyyseissä ja päästöistä aiheutuvien säteilyannosten analyyseissä on noudatettava soveltuvin osin ohjetta YVL C.4. 3.2 Käyttöhäiriöt ja oletetut onnettomuudet 303. Ydinpolttoaineen käsittely, varastointi ja kapselointi on suunniteltava siten, että eniten altistuville väestön yksilöille aiheutuva vuosiannos jää alle arvon 0,1 msv odotettavissa olevien käyttöhäiriöiden seurauksena 1 msv luokan 1 oletetun onnettomuuden sattuessa 5 msv luokan 2 oletetun onnettomuuden sattuessa(vna 733/2008 ja VNA 736/2008). Radioaktiivisten aineiden päästöjen leviämisanalyyseissä ja päästöistä aiheutuvien säteilyannosten analyyseissä on noudatettava soveltuvin osin ohjetta YVL C.4. 304. Tarkasteltavat odotettavissa olevat käyttöhäiriöt on määriteltävä tapahtumina, joilla on suuri todennäköisyys sattua laitoksen käyttöaikana (keskimäärin vähintään kerran sadan käyttövuoden aikana). Käyttöhäiriöitä ovat tyypillisesti polttoainesauvan suojakuorivuoto tai polttoainenipun mekaaninen muodonmuutos siirtosäiliön, polttoainenipun tai loppusijoituskapselin käsittelyvirhe vesivuoto esim. polttoainealtaan vuorauksen, allasportin tai altaaseen liittyvän putkiston tiiviyden heikentymisen vuoksi kaasutiiviin säiliön tai käsittelykammion vähäinen vuoto laitevika tai virhetoiminto ja sen aiheuttama varmistamattomaan järjestelmän toimimattomuus tehonmenetys käytetyn polttoaineen käsittelyjärjestelmässä tai siihen liittyvässä turvajärjestelmässä rajoitettu tulipalo turvallisuuden kannalta merkityksellisessä kohteessa. 305. Tarkasteltavat oletetut onnettomuudet on määriteltävä ja luokiteltava arvioidun todennäköisyyden perusteella niin, että luokan 1 onnettomuus voi sattua useammin ja luokan 2 onnettomuus harvemmin kuin kerran tuhannessa vuodessa. Oletettuja onnettomuuksia ovat tyypillisesti käytetyn polttoainenipun, niitä sisältävän säiliön tai loppusijoituskapselin putoaminen tai muu käsittelyvahinko, jonka seurauksena polttoainetta vaurioituu laitevikojen tai virhetoimintojen aiheuttama varmistetun järjestelmän toimimattomuus (esim. polttoainealtaan jäähdytysjärjestelmä tai kuumakammion alipaine- ja suodatusjärjestelmä) merkittävä ulkoinen tapahtuma, kuten suunnittelumaanjäristys tai lentokoneen törmäys. 4

Ohje YVL D.3, Luonnos 4 / 17.3.2011 4 Laitoksen ja toimintojen suunnittelu 4.1 Säteilysuojelullinen suunnittelu 401. Käytetyn polttoaineen välivaraston ja kapselointilaitoksen ja niissä tapahtuvien toimintojen säteilysuojelullisessa suunnittelussa on otettava huomioon seuraavat seikat: Laitoksessa on oltava ohjeen YVL C.2 mukainen säteilysuojelullinen alue- ja vyöhykejako. Tilasuunnittelussa on noudatettava soveltuvin osin ohjeen YVL C.1 luvun 4 sekä järjestelmien ja laitteiden suunnittelussa soveltuvin osin saman ohjeen luvun 5 vaatimuksia. Laitoksella on oltava ohjeen YVL C.2 luvun 6 mukaiset säteilyvalvontajärjestelmät. Ennen laitoksen käyttöönottoa laitoksen ympäristön säteilytilanteesta on oltava ohjeen YVL C.4 mukainen perustilaselvitys. Radioaktiivisten aineiden mahdollisten päästöjen valvomiseksi on laitoksella oltava ohjeen YVL C.3 yleisvaatimusten mukaiset päästömittausjärjestelmät ja laitoksen ympäristössä on toteutettava ohjeen YVL C.4) mukainen tarkkailuohjelma. Laitoksella on oltava valmiusjärjestelyt, joiden laajuus vastaa mahdolliseksi katsottavia onnettomuuksia ja joiden suunnittelu perustutuu soveltuvin osin valtioneuvoston asetukseen ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä (VNA 735/2008) ja ohjeeseen YVL C.5. 402. Käytettyjen polttoainenippujen ja niitä sisältävien säiliöiden ja kapselien siirrot on tehtävä säteilysuojatusti tai kauko-ohjatusti niin, että työntekijöiden altistuminen ulkoiselle säteilylle jää vähäiseksi. Säteilysuojausjärjestelyjen mitoituksessa on oletettava suojattavassa tilassa olevan enimmäismäärä käytettyä polttoainetta, jonka palama on mahdollisimman suuri ja jäähtymisaika mahdollisimman lyhyt. Säteilysuojien suunnittelussa on otettava huomioon siroava säteily ja paikallisten säteilykeilojen mahdollisuus läpivientien ja aukkojen kautta. 403. Allas, jossa käsitellään tai säilytetään käytettyä polttoainetta, on varustettava allasveden S T U K aktiivisuuden tarkkailujärjestelmällä sekä puhdistusjärjestelmällä, jolla veteen päässeet radioaktiiviset aineet voidaan poistaa radioaktiivisena jätteenä käsiteltäviksi. Altaiden pintamateriaalien on oltava helposti puhdistettavia. 4.2 Rakenteiden ja järjestelmien suunnittelu Syvyyssuuntaisen turvallisuusperiaatteen soveltaminen 404. Käytetyn polttoaineen käsittelyssä, varastoinnissa ja kapseloinnissa on huolehdittava polttoainesauvojen suojakuorien tiiviydestä. Siksi polttoaineen käsittelyssä aiheutuvia termisiä ja mekaanisia rasituksia on rajoitettava ja varastointiolosuhteiden on oltava polttoainesauvojen suojakuoren ja nipun rakenneosien korroosiota estävät. Vuotavista tai vahingoittuneista polttoainenipuista tai -sauvoista huolehtimiseksi on oltava erityisjärjestelyt. 405. Käytetyn polttoaineen käsittely- ja varastoaltaiden suunnittelutavoitteena on oltava, ettei varastoaltaan vedenpinta laske häiriö- tai onnettomuustilanteiden seurauksena niin, että ulkoisen säteilyn annosnopeus varastossa kasvaa merkittävästi polttoaineen suojakuorien tiiviys heikentyy tilanteen hallintaan tarvittavien toimenpiteiden suoritus varastossa vaarantuu. 406. Kammio, jonka ilmatilassa käsitellään käytettyä polttoainetta, on varustettava riittävin säteilysuojarakentein ulkoisen säteilyn vaimentamiseksi. Kammion on oltava alipaineinen ympäröiviin tiloihin nähden silloin, kun siellä käsitellään käytettyä polttoainetta, joka ei ole suljettuna ilmatiiviiseen säiliöön. 407. Käytetyn polttoaineen välivaraston ja kapselointilaitoksen ilmastointijärjestelmässä on varustettava poistoilman suodatuksella ne alueet, joiden ilmatilaan voi päästä radioaktiivisia aineita. Nämä alueet on voitava tarvittaessa eristää radioaktiivisten aineiden päästön viivästämiseksi. Suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota eristettävien laitososien läpivientien tiiviyteen ja määrän minimointiin. 5

STUK Ohje YVL D.3, Luonnos 4 / 17.3.2011 Luokitukset 408. Ydinpolttoaineen välivaraston ja kapselointilaitoksen järjestelmät, rakenteet ja laitteet on luokiteltava niiden toiminnallisen ja rakenteellisen turvallisuusmerkityksen perusteella. Luokitusperusteena on laitoksen käyttöturvallisuuden lisäksi loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuus. Turvallisuusluokka on otettava huomioon asetettaessa vaatimuksia luokituskohteen suunnittelulle, valmistukselle, asennukselle, testaukselle ja tarkastukselle. Ydinpolttoaineen välivaraston ja kapselointilaitoksen käyttöön liittyviä luokituksia koskee ohje YVL B.2 soveltuvin osin. 409. Ydinpolttoaineen välivaraston ja kapselointilaitoksen käyttöturvallisuuden kannalta on luokiteltava järjestelmät, rakenteet tai laitteet, joilla on huomattava merkitys kriittisyysonnettomuuden estämisen, polttoaineen jäähdytyksen, radioaktiivisten aineiden eristyksen, säteilyltä suojautumisen, polttoainenippujen mekaanisen vaurioitumisen tai korroosion estämisen tai paloturvallisuuden kannalta. Merkityksellisiä rakenteita tai toimintoja voivat olla erityisesti käytettyä polttoainetta sisältävä kuljetus- tai siirtosäiliö ja sen käsittely laitoksella polttoainenippujen käsittely polttoaineen käsittely- tai varastoaltaat polttoaineen varastotelineet käytetyn polttoaineen varastoaltaan jäähdytys ja allasveden puhdistus käytettyjen polttoainenippujen käsittelykammio käytettyjen polttoainenippujen kuivaus loppusijoituskapselin käsittely palosuojelu radioaktiivisia aineita sisältävissä osastoissa valvonta-alueen ilmastointi ja suodatus säteilymittaukset. 410. Pitkäaikaisturvallisuuden kannalta merkityksellisiä rakenteita ja toimintoja ovat loppusijoituskapseli sekä sen valmistus, sulkeminen ja tarkastaminen. 411. Ydinpolttoaineen välivaraston ja kapselointilaitoksen rakenteet ja laitteet on luokiteltava maanjäristyskestävyyden ja ympäristöolosuhdekeston perusteella niin, että noudatetaan soveltuvin osin ohjetta YVL B.2. Rakenne- ja prosessitekninen suunnittelu 412. Ydinpolttoaineen välivaraston ja kapselointilaitoksen rakenteet ja järjestelmät on suunniteltava niin, että otetaan huomioon niiden todennäköinen käyttöikä ja ympäristöolosuhteet. Kulumiselle tai vaurioitumiselle alttiit rakenteet ja laitteet on voitava korjata tai vaihtaa. Rakenteiden ja järjestelmien mitoituksessa on otettava huomioon käyttöhäiriöt ja oletetut onnettomuustilanteet. 413. Ydinpolttoaineen käsittely-, varastointi- ja kapselointiprosessien suunnittelussa on asetettava etusijalle ratkaisut, joissa ei tarvita korkeita lämpötiloja, ylipaineita tai muita käyttöolosuhteita, jotka lisäävät onnettomuuksien mahdollisuutta. 414. Ydinpolttoaineen käsittely-, varastointi- ja kapselointiprosessien suunnittelussa on asetettava etusijalle luontaisesti turvalliset ratkaisut. Polttoaineen alikriittisyys on varmistettava rakenteellisin ratkaisuin. Käytetyn polttoaineen käsittely ja varastointi on mahdollisuuksien mukaan suunniteltava niin, että polttoaineen jäähdytyksessä voidaan käyttää hyväksi lämmön johtumista ja luonnonkiertoa. 415. Käytetyn polttoaineen varastointiolot on suunniteltava sellaisiksi, että polttoainenippujen, polttoainetelineiden tai varastoaltaiden kunto ei olennaisesti heikkene varastointiaikana. Materiaalivalinnoin ja jäähdytysveden kemiallisia ominaisuuksia säätämällä on polttoainenippujen, varastotelineiden ja varastoaltaiden vuorausten korroosio pidettävä niin vähäisenä kuin käytännössä mahdollista. 416. Ydinpolttoaineen välivaraston ja kapselointilaitoksen rakenteiden suunnittelussa on noudatettava soveltuvin osin ohjeessa YVL E.6 esitettyjä vaatimuksia. Järjestelmien suunnittelussa on noudatettava ohjeeseen YVL B.1 sisältyviä yleisvaatimuksia sekä soveltuvin osin vaatimuksia, jotka sisältyvät sähkö- ja automaatiojärjestelmiä koskevaan ohjeeseen YVL E.7 ilmastointijärjestelmiä koskevaan ohjeeseen YVL B.1, Liite E.. 6

Ohje YVL D.3, Luonnos 4 / 17.3.2011 S T U K Varautuminen tarkastuksiin, korjauksiin ja poikkeustilanteisiin 417. Käytetyn polttoaineen välivaraston käytettävissä on oltava tilat ja laitteistot polttoainenippujen tarkastuksiin muun muassa polttoainenippujen tai -sauvojen vaurioiden havaitsemiseksi. 418. Käytetyn polttoaineen välivarastossa ja kapselointilaitoksella on oltava riittävät järjestelyt, joilla voidaan huolehtia heikentyneistä, vahingoittuneista tai varastopaikkoihinsa juuttuneista polttoainenipuista. Radioaktiivisia aineita vuotavat polttoaineniput tai -sauvat on voitava sulkea kaasutiiviiseen kapseliin tai säiliöön välivarastointia varten. 419. Ydinpolttoaineen välivarasto on suunniteltava niin, että vesivuodot polttoainealtaista voidaan havaita ja vuotovedet kerätä käsiteltäväksi. 420. Ydinpolttoaineen välivarastot ja niiden käyttö on suunniteltava niin, että mikä tahansa varastoallas tai reaktorisydän voidaan tyhjentää polttoaineesta korjaustöitä varten. 421. Käytetyn polttoaineen välivarastossa ja kapselointilaitoksella on oltava tilat laitteistoineen, joissa voidaan puhdistaa laitoksella käytettävät kuljetus- tai siirtosäiliöt ja muut kontaminoituneet esineet. 422. Käytetyn polttoaineen kapselointilaitos on suunniteltava niin, että mikä tahansa käsittelytila voidaan puhdistaa huolto- ja korjaustöiden tekemiseksi. 423. Käytetyn polttoaineen kapselointilaitoksella on oltava järjestelyt suljetun loppusijoituskapselin korjaamiseksi tai polttoaineen kapseloimiseksi uudelleen, mikäli kapseli ei täytä hyväksymiskriteerejä esim. hitsauksen epäonnistumisen tai vaurioitumisen vuoksi. 4.3 Häiriöiden ja onnettomuuksien estäminen Varmistettavat toiminnot 424. Käytetyn polttoaineen käsittelyssä, varastoinnissa ja kapseloinnissa on varmistettava toiminnot, joiden vikaantuminen voisi aiheuttaa radioaktiivisten aineiden päästöön tai laitoksen henkilöstön säteilylle altistumiseen johtavan merkittävän onnettomuuden. Varmistamisessa on sovellettava mahdollisuuksien mukaan erotteluja erilaisuusperiaatteita. Yksittäisvikaantumisen varalta varmistettavat toiminnot määräytyvät turvallisuusluokituksen perusteella, ja niitä ovat tyypillisesti polttoaineen siirto- tai kuljetussäiliön putoamisen esto, mikäli säiliön eheyden säilymisestä mahdollisessa putoamistilanteessa ei ole varmuutta polttoainenipun tartunta ja siirron esto turvarajan yli polttoainealtaiden jäähdytys ylikuumenemisen esto polttoainenippujen kuivauksessa polttoainenippujen käsittelytilan säteilymittaukset alipaineistus ja ilmansuodatus tiloissa, joiden ilmatilaan voi vapautua suuria määriä radioaktiivisia aineita onnettomuuden seurantaan ja hallintaan tarvittavat säteilymittaukset tulipalon ilmoitus ja sammutus alueilla, joissa tulipalo voisi aiheuttaa merkittävän radioaktiivisten aineiden vapautumisen laitostiloihin tai ympäristöön. Käsittelyonnettomuuksien estäminen 425. Ydinpolttoainenippujen siirtojen suunnittelussa on minimoitava käsittelyhäiriöiden ja -onnettomuuksien mahdollisuus, mikä edellyttää muun muassa seuraavaa: Etusijalle asetetaan lyhyet, suoraviivaiset ja esteettömät siirtoreitit, joissa putoamiskorkeus on pieni. Estetään polttoainenipun siirto asemaan, jossa menetetään riittävä säteilysuojaus (esim. varastoaltaan vesikerros). Siirtolaitteisto varustetaan suojalaitteilla ja -toiminnoilla: rajakatkaisijat, mekaaniset rajaesteet, taakanilmaisin, liike- ja nopeusrajoitukset, nostovoimarajoitukset, tarrainvarmennus ja hätäpysäytys. Polttoainenipun tartunta varmistetaan kahdella toisistaan riippumattomalla tavalla, jotka toimivat myös sähkönsyötön katketessa. Siirron suorittaja voi todeta polttoainenipun aseman instrumentoinnin perusteella ja visu- 7

STUK Ohje YVL D.3, Luonnos 4 / 17.3.2011 aalisesti (joko suoraan tai kameran välityksellä). Polttoainenippu voidaan tarvittaessa viedä käsiohjauksella turvalliseen asemaan. 426. Käytetyn polttoaineen siirtosäiliön on täytettävä ohjeessa YVL D.2 esitetyt lujuus- ja tiiviysvaatimukset BF-tyyppiselle pakkaukselle. Käytettyä polttoainetta sisältävän siirto- tai kuljetuspakkauksen tai loppusijoituskapselin käsittelyn suunnittelussa on otettava huomioon pakkauksen eheyden säilyminen. Mikäli siirtolaitteistoa ei ole varmennettu pakkauksen putoamisen estämiseksi, on säiliö, alustan myötökyky ja mahdollinen putoamiskorkeus suunniteltava niin, että pakkaus säilyttää tiiviytensä oletetussa putoamistilanteessa. 427. Käsittelytoimet ydinpolttoaineen välivarastossa ja kapselointilaitoksella on suunniteltava niin, että vältetään mahdollisuuksien mukaan raskaiden esineiden siirtoja alueilla, joissa taakan putoaminen tai muu virhetoiminto vahingoittaisi polttoainetta tai turvallisuuden kannalta tärkeätä laitetta tai rakennetta. Polttoaineen alikriittisyyden varmistaminen 428. Ydinpolttoainenippujen siirtosäiliöt, varastotelineet, käsittelylaitteet sekä loppusijoituskapselit on suunniteltava siten, että kriittisyysturvallisuus on varmistettu (neutronien ylläpitämä ketjureaktio on poissuljettu) suunnitelluissa käyttötilanteissa sekä odotettavissa olevan käyttöhäiriön tai oletetun onnettomuuden sattuessa. Tätä varten on kriittisyysanalyysein osoitettava, että efektiivinen kasvutekijä jää hyvällä varmuudella alle arvon 0,95 seuraavin oletuksin: Polttoainenipun lähtörikastusasteeksi oletetaan kunkin polttoainetyypin enimmäisarvo. Sauvakohtaisten rikastusasteiden vaihdellessa voidaan myös käyttää sauvakohtaisia arvoja tai kasvutekijää yliarvioivia keskimääräisiä nippuarvoja. Kiinteisiin rakenteisiin, kuten polttoainenippuihin tai polttoainetelineisiin sijoitetut neutroniabsorbaattorit voidaan ottaa huomioon muulle kuin loppusijoituskapseliin sijoitettavalle polttoaineelle. Polttoainetta ympäröivään nesteeseen lisättyjä neutroniabsorbaattoreita ei oteta huomioon. Muulle kuin loppusijoituskapseliin sijoitettavalle polttoaineelle oletetaan sellainen palama, että polttoaine on mahdollisimman reaktiivista. Loppusijoituskapseleihin sijoitettavalle polttoaineelle voidaan olettaa osittainen palamahyvitys, jos kunkin polttoainenipun palamataso voidaan kapseloinnin yhteydessä varmistaa hyvitykseen suhteutetulla tarkkuudella. Loppusijoituskapselin oletetaan olevan loppusijoitusympäristössä vedellä täyttyneenä ja lisäksi otetaan huomioon mahdolliset mekaaniset muodonmuutokset. 429. Käytetyn polttoaineen välivarastointiin liittyvien kriittisyysanalyysien on perustuttava turvallisuusteknisten käyttöehtojen mukaiseen polttoainenippujen sijoitteluun. Lisäksi tarkasteluissa on otettava huomioon esim. mahdollisuudet tunnistusvirheiden takia tapahtuviin polttoainenippujen sijoitteluun vääriin varastopaikkoihin. Tarkempi ohjeistus kriittisyysturvallisuutta koskeville analyyseille sisältyy ohjeeseen YVL B.4. Polttoaineen jäähdytyksen varmistaminen 430. Käytetyn polttoaineen välivaraston jäähdytysjärjestelmä on suunniteltava siten, että allasveden lämpötila jää normaaleissa käyttötilanteissa ja odotettavissa olevan käyttöhäiriön jälkeen alle 60 ºC. Oletetun onnettomuuden seurauksena allasveden lämpötilan on jäätävä alle 100 ºC. Jäähdytysjärjestelmän mitoituksessa on oletettava, että altaassa on enimmäismäärä suurimman mahdollisen jälkitehon tuottavaa käytettyä polttoainetta. 431. Polttoaineen jäähdytyksen tai säteilysuojauksen vaarantava jäähdytysveden menetys käytettyä polttoainetta sisältävistä altaista on estettävä hyvällä varmuudella. Sen vuoksi välivarasto on suunniteltava niin, että odotettavissa olevan käyttöhäiriön aiheuttama allasveden menetys voidaan korvata lisävesijärjestelmällä 8

Ohje YVL D.3, Luonnos 4 / 17.3.2011 S T U K suljetut allasportit estävät veden virtaaminen täydestä altaasta viereiseen tyhjään altaaseen altaissa ei ole putkiyhteitä, joiden rikkoontuessa veden pinta voisi laskea tasolle, joka vaarantaisi polttoaineen jäähdytyksen tai onnettomuuden hallintaan tarvittavien toimenpiteiden suorituksen altaiden veden pinnankorkeutta ja lämpötilaa valvotaan jatkuvasti. 432. Käytetyn polttoaineen siirrot ja kapselointi on suunniteltava niin, että estetään sellaisten lämpötilatransienttien syntyminen, jotka voisivat vaarantaa polttoaineen suojakuorien tiiviyden ja aiheuttaa radioaktiivisten aineiden vapautumista polttoaineesta. Tulipalojen ja räjähdysten estäminen 433. Tulipalon ja räjähdysten ehkäisemisen on perustuttava ensisijaisesti tilasuunnitteluun ja palotekniseen osastointiin. Turvallisuuden kannalta tärkeisiin paloteknisiin osastoihin tai niiden välittömään läheisyyteen ei saa sijoittaa tarpeettomasti materiaaleja tai laitteita, jotka voivat lisätä palokuormaa tai aiheuttaa syttymis- ja räjähdysvaaraa. Näissä osastoissa käytettävien materiaalien on oltava pääsääntöisesti palamattomia ja kuumuutta kestäviä. 434. Käytetyn polttoaineen välivarasto tai kapselointilaitos on varustettava automaattisella paloilmoitinjärjestelmällä, jolla palo voidaan paikantaa. Laitostilat on tarvittaessa varustettava kohteeseen soveltuvalla sammutusjärjestelmällä ja operatiiviseen palontorjuntaan soveltuvalla alkusammutuskalustolla. Palo turvallisuusjärjestelyjen suunnittelussa on noudatettava soveltuvin osin ohjetta YVL B.8. Ulkoisten tapahtumien huomioonotto 435. Ydinpolttoaineen välivaraston tai kapselointilaitoksen suunnittelussa on otettava huomioon ohjeen YVL B.7 mukaisesti sellaiset ulkoiset uhat, jotka voivat aiheuttaa säteilyturvallisuuden kannalta merkittäviä häiriöitä tai onnettomuuksia. Suuren lentokoneen törmäys on otettava huomioon laitoksen suunnittelussa, mikäli törmäykselle alttiina olevan käytetyn polttoaineen määrä voi ylittää 100 uraanitonnia. 436. Ydinpolttoaineen käsittelyn, varastoinnin ja kapseloinnin turvaamiseksi lainvastaiselta toiminnalta on oltava turvajärjestelyt, joiden laajuus vastaa lainvastaisesta toiminnasta aiheutuvaa uhkaa. Turvajärjestelyjen suunnittelussa on noudatettava soveltuvin osin vaatimuksia, jotka sisältyvät valtioneuvoston asetukseen ydinenergian käytön turvajärjestelyistä (VNA 734/2008). 4.4 Ydinmateriaalivalvonta 437. Ydinpolttoaineen käsittelyyn, välivarastointiin tai kapselointiin tarkoitetun laitoksen suunnittelussa on otettava huomioon ohjeessa YVL D.1 kuvatun ydinmateriaalivalvonnan järjestäminen. Laitoksella on oltava tähän tarvittavat tilat ja laitteistot. Ydinmateriaalien kulkureitit, varastot ja käsittelyprosessit on suunniteltava siten, että materiaalivirtojen valvonta tiloihin ja tiloista ulos on mahdollista ja että ydinainetiedon jatkuvuus säilyy. 5 Laitoksen käyttö 501. Ydinpolttoaineen välivaraston tai kapselointilaitoksen käyttöluvan haltijalla on oltava STUKin hyväksymät asiakirjat, jotka sisältyvät ydinenergia-asetuksen 36 :ään ja asianomaiseen valtioneuvoston asetukseen (VNA 733/2008 23-26 tai VNA 736/2008 18 ). Nämä asiakirjat on päivitettävä säännöllisesti niin, että ne vastaavat laitoksen kulloistakin rakennetta ja tilaa. 502. Ydinpolttoaineen välivaraston tai kapselointilaitoksen käyttöluvan haltijalla on oltava käyttökokemusten seurantaohjelma, jossa järjestelmällisesti kerätään, analysoidaan ja raportoidaan käyttökokemuksia ja -tapahtumia omalla ja muilla vastaavilla laitoksilla ja seurataan turvallisuustutkimuksia. Seurannan perusteella on harkittava mahdollisuuksia turvallisuuden parantamiseen ja toteutettava aiheellisiksi katsottavat parannustoimenpiteet. Käyttökokemusten seurannassa on noudatettava soveltuvin osin ohjeen YVL A.10 vaatimuksia. 503. Käytetyn polttoaineen välivaraston käyttöluvan haltijalla on oltava STUKin hyväksymä valvontaohjelma, jolla seurataan polttoainenippujen ominaisuuksissa ja varastointiolosuhteissa mahdollisesti tapahtuvia muutoksia. Ohjelmassa 9

STUK Ohje YVL D.3, Luonnos 4 / 17.3.2011 on määriteltävä polttoaineen ja varastointiolosuhteiden määräaikaisten tarkastusten laajuus ja jaksotus sekä käytettävät tarkastusmenetelmät ja -laitteet. 504. Kukin polttoainenippu on yksilöitävä siihen tehtyjen merkintöjen perusteella välivarastossa ennen siirtoa kapselointilaitokselle ja kapselointilaitoksella ennen loppusijoituskapseliin sulkemista. Vastaavasti loppusijoituskapselit on yksilöitävä niihin tehtyjen merkintöjen perusteella ennen siirtoa loppusijoituslaitokseen. Polttoainenippujen radioaktiivisuus- ja ydinainetiedot on todennettava ohjeessa YVL D.1 edellytetyin menetelmin ja tarvittaessa niitä täydentävin edustavin mittauksin. 505. Turvallisuusselosteessa on kuvattava riittävän yksityiskohtaisesti varastoitavien polttoainenippujen ominaisuudet. Kapselointilaitokselle toimitettavasta käytetystä polttoaineesta samoin kuin loppusijoituskapseleista on laadittava tallenteet, joiden perusteella voidaan määrittää nippu- tai kapselikohtaisesti seuraavat tiedot: polttoaineen alkurikastusaste, palama ja lämmönkehitys (ydinmateriaalikirjanpidon, käyttöhistorian ja mahdollisten tarkistusmittausten perusteella) merkittävimpien radionuklidien aktiivisuudet, rakenneosien aktivoitumistuotteet mukaan luettuna (materiaaliominaisuuksien, palaman ja muun käyttöhistorian perusteella laskettuna) rakenne- ja materiaaliominaisuudet, joilla on merkitystä kapseloinnin tai loppusijoituksen kannalta mahdollinen polttoainevuoto tai polttoainenipun vaurioituminen. 506. Loppusijoituskapselin niille ominaisuuksille, jotka ovat tärkeitä loppusijoituksen turvallisuuden kannalta, on laadittava hyväksymiskriteerit ja loppusijoituslaitokseen saa viedä vain nämä kriteerit täyttäviä loppusijoituskapseleita. Hyväksymiskriteerien täyttymisen toteamiseksi luvanhaltijan on laadittava kutakin kapselityyppiä koskevat ohjeen YVL E.2 mukaiset rakennesuunnitelmat pätevöitettävä kapselin osien valmistusmenetelmät ja niitä valmistavat organisaatiot ohjeen YVL E.3 mukaisesti valvottava kapselin osien valmistusta riittävässä laajuudessa tehtävä kapselointilaitokselle toimitetuille kapselin osille vastaanottotarkastus, jossa käydään läpi laaduntarkastuksen tulosaineistot ja tehdään varmistustestejä tehtävä kapselin sulkemisen jälkeen lopputarkastus, jossa todetaan hitsauksen hyväksyttävyys ja varmistetaan, ettei kapseli ole vaurioitunut kapselointiprosessin yhteydessä. 507. Mikäli luvanhaltija aikoo laitoksen käyttöönoton jälkeen muuttaa STUKin aiemmin hyväksymää laitoksen järjestelmää, rakennetta, laitetta tai käyttötapaa, on muutossuunnitelmalle hankittava ydinenergia-asetuksen 112 mukainen STUKin hyväksyntä ennen sen toteutusta. Laitosmuutoksessa on noudatettava ohjeessa YVL A.1 esitettyjä vaatimuksia. 508. Ydinenergialain 7k :n mukaisesti luvanhaltijan on nimettävä ydinlaitoksen vastuullinen johtaja ja tämän varahenkilö. Ydinpolttoaineen välivaraston tai kapselointilaitoksen käyttöluvan haltijan on nimettävä myös muut turvallisuuden kannalta merkittävät tehtävät ja määriteltävä niissä tarvittavat pätevyydet. Luvanhaltijan on varmistettava näissä tehtävissä toimivien henkilöiden pätevyys ennen laitoksen käyttöönottoa ja laadittava koulutusohjelmat henkilöstön ammattitaidon kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Turvallisuuden kannalta merkittäviä tehtäviä ovat erityisesti laitoksen käytöstä vastaava henkilö laitoksen säteilyturvallisuudesta vastaava henkilö laitoksen kunnossapidosta vastaava henkilö polttoainenippuja tai niitä sisältäviä säiliöitä tai kapseleita käsittelevät henkilöt loppusijoituskapselin sulkemisesta ja tarkastamisesta vastaavat henkilöt ydinmateriaalivalvonnasta vastaava henkilö turvajärjestelyistä vastaava henkilö valmiusjärjestelyistä vastaava henkilö laadunhallinnasta vastaava henkilö. 10

Ohje YVL D.3, Luonnos 4 / 17.3.2011 6 Turvallisuusvaatimusten täyttymisen osoittaminen 6.1 Turvallisuuden todentamisperiaatteet 601. Ydinpolttoaineen häiriötöntä käsittelyä, varastointia ja kapselointia koskevien turvallisuusvaatimusten täyttyminen on todennettava järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden käyttöönottokoestusten yhteydessä ja viime kädessä koko laitoksen koekäytön yhteydessä. Myös käyttöhäiriöiden ja onnettomuuksien varalle suunniteltujen turvajärjestelmien toimivuus on mahdollisuuksien mukaan todennettava vastaavalla tavalla. 602. Mikäli odotettavissa olevan käyttöhäiriön tai oletetun onnettomuuden todennäköisyyttä tai seurauksia ei voi suunnitteluperusteiden ja turvallisuusjärjestelmien perusteella osoittaa merkityksettömiksi, turvallisuusmääräysten täyttyminen on osoitettava laskennallisin analyysein. Analyysien edustavuus on varmistettava tarkastelemalla erityyppisiä ja turvallisuuteen eniten vaikuttavia häiriöitä ja onnettomuuksia, joita voi esiintyä ydinpolttoaineen käsittelyn, varastoinnin tai kapseloinnin yhteydessä. 603. Ydinpolttoaineen välivaraston tai kapselointilaitoksen työntekijöiden ja sen ympäristön väestön säteilyturvallisuutta koskevien vaatimusten täyttyminen osoitetaan ensisijaisesti deterministisellä turvallisuusanalyysillä. Lisäksi jos onnettomuuden seuraukset voivat deterministisen analyysin perusteella olla merkittävät, sitä on tarkasteltava todennäköisyysperusteisella riskianalyysillä, jossa arvioidaan onnettomuuksien todennäköisyyksiä sekä niistä mahdollisesti aiheutuvia radioaktiivisten aineiden päästöjä. Ydinvoimalaitosten todennäköisyysperusteisia riskianalyysejä käsitellään ohjeessa YVL A.7. 6.2 Turvallisuusselosteet liiteasiakirjoineen 604. Ydinpolttoaineen välivarastoa tai kapselointilaitosta koskevassa alustavassa ja lopullisessa turvallisuusselosteessa on esitettävä ainakin selvitys turvallisuusperiaatteista sekä suunnitteluperusteista ja muista kriteereistä, joihin laitoksen suunnittelu on perustunut yksityiskohtainen kuvaus laitoksen sijaintipaikasta S T U K kuvaus laitoksella käsiteltävistä tai varastoitavista polttoainetyypeistä kuvaus loppusijoituskapselin valmistusmenetelmästä ja ominaisuuksista (kapselointilaitos) yksityiskohtainen kuvaus rakennettavasta tai rakennetusta laitoksesta kuvaus välivarastointi- tai kapselointitoiminnoista; alustavassa turvallisuusselosteessa pääpiirteinen selvitys ja lopullisessa selosteessa yksityiskohtainen selvitys selvitys laitoksen henkilöstöstä ja turvallisuuden kannalta merkittävissä tehtävissä toimivien henkilöiden pätevyyden varmistamisesta; alustavassa turvallisuusselosteessa pääpiirteinen selvitys ja lopullisessa selosteessa yksityiskohtainen selvitys selvitys laitoksessa toteutettavista seurantaja valvontaohjelmista (polttoaineen kunnonvalvonta, loppusijoituskapselien laadun valvonta, ikääntymisen hallintaohjelma, käyttökokemusten seurantaohjelma); alustavassa turvallisuusselosteessa pääpiirteinen selvitys ja lopullisessa selosteessa yksityiskohtainen selvitys yhteenveto laitoksen käyttöturvallisuutta koskevista analyyseistä, joissa tarkastellaan työntekijöiden säteilyaltistusta sekä mahdollisia päästöjä ja niistä aiheutuvia säteilyannoksia normaalikäytön, häiriötilanteiden ja onnettomuuksien seurauksena. 605. Turvallisuusselosteet on pidettävä ajan tasalla ohjeen YVL A.1 esitetyllä tavalla. Laitosmuutoksen lisäksi turvallisuusselosteiden päivityksissä on otettava huomioon sellaiset polttoainenippujen ominaisuuksissa tai käsittely- ja varastointiolosuhteissa mahdollisesti tapahtuvat muutokset, joilla voi olla merkitystä turvallisuuden kannalta. 606. Turvallisuusselosteita on täydennettävä aihekohtaisilla raporteilla, joiden tarkoituksena on selventää, millaisiin kokeellisiin tutkimuksiin ja teoreettisiin analyyseihin laitoksen suunnittelu perustuu. Aihekohtaiset raportit on kohdistettava erityisesti turvallisuuden kannalta tärkeisiin tapahtumiin ja toimintoihin, joita käsitellään tämän ohjeen luvussa 4.3. 11

STUK Ohje YVL D.3, Luonnos 4 / 17.3.2011 6.3 Määräaikainen turvallisuusarviointi 607. Ydinpolttoaineen välivarastointia koskevan määräaikaisen turvallisuusarvion on sisällyttävä koko ydinvoimalaitosta koskevaan arvioon, joka tehdään vähintään kerran 10 vuodessa, elleivät käyttöluvan ehdot toisin määrää. 608. Käytetyn polttoaineen kapseloinnin määräaikainen turvallisuusarvio on tehtävä yhdessä loppusijoituslaitoksen vastaavan arvion kanssa. Nämä arviot tehdään vähintään kerran 15 vuodessa, elleivät käyttöluvan ehdot toisin määrää. 609. Määräaikaiseen turvallisuusarvioon on sisällyttävä arviot laitoksen turvallisuuden tilasta ja mahdollisista kehityskohteista turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Turvallisuusseloste on päivitettävä määräaikaisen turvallisuusarvioinnin tulosten perusteella. Yksityiskohtaiset vaatimukset määräaikaisen turvallisuusarvion sisällölle annetaan ohjeessa YVL A.1. 7 Viranomaisvalvonta 7.1 Jätehuoltovelvollisuuteen perustuva valvonta 701. Luvanhaltijan, jonka toiminnan seurauksena syntyy tai on syntynyt ydinjätettä (jätehuoltovelvollinen), on huolehdittava kaikista näiden jätteiden ydinjätehuoltoon kuuluvista toimenpiteistä ja niiden asianmukaisesta valmistelemisesta sekä vastattava niiden kustannuksista (huolehtimisvelvollisuus) (YEL 9 ). Jätehuoltovelvollisen on toimitettava kolmen vuoden välein työ- ja elinkeinoministeriölle kattavat suunnitelmat ja selvitykset siitä, miten jätehuoltovelvollinen on suunnitellut toteuttaa ydinjätehuollon toimenpiteet ja niiden valmistelun. STUK antaa lausunnon kyseisistä suunnitelmista ja selvityksistä (YEL 28 sekä YEA 74 ja 78 ). 702. STUK valvoo, että ydinjätehuoltoon kuuluvat toimenpiteet ja niiden valmistelu suoritetaan annettujen säännösten ja määräysten sekä ydinenergialain 28 :n nojalla annettujen päätösten mukaisesti (YEA 116 ). STUK tekee jätehuoltoa koskevista suunnitelmista ja selvityksistä yksityiskohtaisia arvioita ja toimittaa niistä kannanottonsa asianomaiselle organisaatiolle (käytetyn polttoaineen varastoinnin osalta kyseiselle luvanhaltijalle ja loppusijoitushankkeen osalta sen toteuttajalle). Jos kannanotolla voi olla merkittävä vaikutus ydinjätehuollon toteutukseen, se saatetaan myös työ- ja elinkeinoministeriön tietoon. 7.2 Periaatepäätös- ja lupakäsittelyt 703. Käytetyn ydinpolttoaineen erillinen välivarasto tai kapselointilaitos on yleiseltä merkitykseltä huomattava ydinlaitos (YEL 11, YEA 7 ), jonka rakentaminen edellyttää valtioneuvoston periaatepäätöstä, ellei lain siirtymäsäännöksissä (YEL 84 ) toisin säädetä. Ydinenergia-asetuksen 24 :n perusteella suunnitellusta laitoksesta on toimitettava periaatepäätöksen liitteenä ainakin seuraavat turvallisuuden kannalta merkittävät asiakirjat: pääpiirteinen kuvaus suunnitellun ydinlaitoksen teknisistä toimintaperiaatteista selvitys noudatettavista turvallisuusperiaatteista sekä suunnitteluperiaatteista ympäristövaikutusten välttämiseksi tai rajoittamiseksi arvio suunnitellun sijoituspaikan sopivuudesta tarkoitukseensa. Asiakirjojen liiteaineistoineen on oltava niin yksityiskohtaiset, että STUK voi tehdä niiden perusteella ydinenergialain 12 :ssä tarkoitetun alustavan turvallisuusarvion. 704. Käytetyn ydinpolttoaineen välivaraston tai kapselointilaitoksen rakentamislupaa haettaessa on STUKin hyväksyttäväksi toimitettava ohjeen YVL A.1 mukaiset asiakirjat soveltuvin osin. STUK tarkastaa ja hyväksyy täydennykset vastaaviin asiakirjoihin, mikäli laitosta aiotaan laajentaa olemassa olevan käyttöluvan ehtojen nojalla. Tällöin on toimitettava STUKin hyväksyttäväksi myös selvitys siitä, mitä vaikutuksia laajennustöillä on olemassa olevien ydinlaitosten turvallisuuteen. 12

Ohje YVL D.3, Luonnos 4 / 17.3.2011 S T U K 705. Käytetyn ydinpolttoaineen välivaraston tai kapselointilaitoksen käyttölupaa haettaessa on STUKin hyväksyttäväksi toimitettava ohjeen YVL A.1 mukaiset asiakirjat soveltuvin osin. STUK tarkastaa ja hyväksyy täydennykset vastaaviin asiakirjoihin, mikäli laitoksen laajennus aiotaan ottaa käyttöön olemassa olevan käyttöluvan ehtojen nojalla. Tällöin tilojen käyttöönotolle on saatava YEL 20 :n mukainen STUKin hyväksyntä. 7.3 Laitosten rakentamisen ja käytön valvonta 706. STUK valvoo ydinpolttoaineen välivaraston ja kapselointilaitoksen rakentamista ja käyttöönottoa ohjeen YVL A.1 mukaisesti soveltuvin osin ja laitosten käyttöä saman ohjeen luvun 8 mukaisesti soveltuvin osin. 707. STUK valvoo loppusijoituskapselin osien valmistusta ja kapseloinnin toteutusta hyväksymällä kutakin kapselityyppiä koskevat rakennesuunnitelmat hyväksymällä kapselin osien valmistajat ohjeen YVL E.3 mukaisesti osallistumalla kapselin osien valmistuksen valvontaan tarvittavassa laajuudessa hyväksymällä kapselin osien vastaanottotarkastusmenettelyt ja osallistumalla kapselien vastaanottotarkastukseen tekemällä ohjeen YVL E.3 mukaisia rakennetarkastuksia harkitsemassaan laajuudessa tai hyväksymällä tarkastuslaitoksen tekemään vastaavat tarkastukset osallistumalla kapselin lopputarkastukseen (hitsauksen onnistuminen, mahdolliset kapselointiprosessissa syntyneet vauriot). 13