Häme Ympäristö ja luonnonvarat PÄÄTÖS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA Dnro HAMELY/313/07.00/2010 YLO/190/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.10.2010 ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78.2 :n mukaisen ilmoituksen johdosta ILMOITTAJA Uusiomateriaalit Recycling Oy Ltd Vipusenkatu 26 15230 LAHTI PILAANTUNEEN ALUEEN SIJAINTI KIINTEISTÖN OMISTAJA VIREILLETULOPERUSTE VIREILLETULOAIKA 28.4.2010 MAKSU 1008 Uusiomateriaalit Recycling Oy Ltd Lahden toimipiste Vipusenkatu 26 Kunta: Lahti Kaupunginosa: Metsäpelto Kiinteistörekisteritunnus: 398-10-16-22 Matti Kuitunen Oy Hämeen ympäristökeskuksen päätös 6.10.2008 (YSO/134/2008) Dnro HAM-2003-Y-391-111 Ympäristönsuojelulaki 78 Laki ympäristönsuojelulain voimaanpanosta 22 Jätelaki 77 HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0130 Birger Jaarlinkatu13 www.ely-keskus.fi/hame / PL 131 13101 Hämeenlinna Vesijärvenkatu 11 A / PL 29 15141 Lahti
YMPÄRISTÖSUHTEET JA MAANKÄYTTÖ Kohde sijaitsee Lahdessa Vipusenkadun teollisuusalueella. Alue on osoitettu asemakaavassa teollisuus- ja varastokäyttöön kaavamerkinnällä TL-5 (teollisuutta ja varastointia palvelevien rakennusten korttelialue). Alueella on vanha romun käsittelypiha, jonka maaperä on pilaantunut. Kohteen ympäristössä on teollisuutta ja koulutuskeskus. Romunkäsittelyalue rajautuu lounaassa teollisuusraiteeseen. Romukenttä on sorapintainen. Kohde ei sijaitse ympäristöhallinnon luokittelemalla pohjavesialueella. PILAANTUMISEN AIHEUTTANEET TOIMINNAT JA AINEET TUTKIMUSTULOKSET Alue on pilaantunut pitkän ajan kuluessa pääasiassa romunkäsittelytoiminnan seurauksena. Romupiha-alueella on käsitelty romua usean eri toiminnanharjoittajan toimesta vuodesta 1975 lähtien. Vuodesta 1991 alueella on toiminut MK Uusiomateriaalit (nykyinen Uusiomateriaalit Recycling Oy Ltd). Aluetta on myös täytetty erilaisilla maa-aineksilla ja valimokuonalla. Maa-aineksen seassa on romuttamatoiminnan jätettä, kuten metallia ja muovia. Kuonan seassa on valimohiekkaa ja lasimaiseksi kovettuneita kuonakappaleita. Maaperää ovat pilanneet öljy ja raskasmetallit. Pilaantunutta maata on noin 1 600 m 2 :n alueella. Lisäksi kuonaa ja jätettä sisältäviä täyttöjä on noin 600 m 2 :n alueella. Pilaantunutta massaa on yhteensä noin 4 000 t, josta pilaantunutta ja/tai jätettä sisältävää maa-ainesta on noin 2 600 t, kuonatäyttöä/valuhiekkaa noin 1 000 t ja erilaista sekajätettä (palakoko > 150 mm) noin 400 t. Tehdyt tutkimukset ja niiden tulokset on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa Groundia Oy:n 30.12.2009 päivätyssä raportissa (Pilaantuneen maaperän lisätutkimukset sekä kunnostussuunnitelma). Tutkimusten mukaan maaperän kuparin, sinkin ja lyijyn pitoisuudet ylittävät ongelmajätteen raja-arvot. Cu-pitoisuus on enimmillään 8 500 mg/kg, Pb-pitoisuus enimmillään 3 700 mg/kg ja Zn-pitoisuus enimmillään 4 400 mg/kg. Maaperän kromipitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen ylemmän ohjearvon, ollen enimmillään 430 mg/kg. Maaperässä on lisäksi nikkeliä ja öljyhiilivetyjä yli valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon. Ni-pitoisuus on enimmillään 120 mg/kg. Öljyhiilivetyjen keskitisleitä (>C 10 -C 21 ) on enimmillään 420 mg/kg ja raskaita jakeita (>C 21 -C 40 ) 1 300 mg/kg. Arseenin ja PCB-yhdisteiden pitoisuus maaperässä ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen kynnysarvotason. Alueen perusmaa on silttiä. RISKINARVIO JA ARVIO PUHDISTUSTARPEESTA Ilmoitukseen sisältyy kvalitatiivinen riskinarvio, jossa on kuvailtu kriittiset haittaaineet (raskasmetallit ja öljyhiilivedyt) ja niiden ominaisuudet, arvioitu leviämistä pinta- ja pohjavesiin sekä arvioitu altistumista. 2
Riskinarvion johtopäätöksenä on määritetty maaperän puhdistustarve. Sen mukaan kohteessa on olemassa riski haitta-aineille altistumiselle suoran ihokosketuksen tai pölyämisen kautta, jos pilaantuneella alueella kaivetaan maata. Mahdolliset pilaantuneella alueella suoritettavat kaivutyöt (pois lukien pilaantuneen maan puhdistustyö) voivat myös aiheuttaa pilaantuneen maa-aineksen leviämistä ympäristöön. Ellei maaperää puhdisteta, maaperän kohonneet haittaainepitoisuudet rajoittavat maan kaivamista ja estävät pilaantuneelle alueelle kohdistuvan uudisrakentamisen. PUHDISTUKSEN TAVOITETASOT PUHDISTUSSUUNNITELMA Puhdistusmenetelmä Puhdistusaikataulu Maaperän puhdistuksen tavoitteena on ilmoituksen mukaan vanhan romunkäsittelyalueen maaperän puhdistaminen niin, että kentän päällystäminen asfaltilla voidaan toteuttaa ja alueelle ei jää ympäristöhaittaa aiheuttavia ja suunniteltua maankäyttöä rajoittavia pilaantuneita maa-aineksia ja jätteitä, joista aiheutuisi ympäristö- tai terveysriskiä tai muuta haittaa kiinteistön käytölle. Maaperän puhdistuksen tavoitetaso on valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukainen ylempi ohjearvo sekä lisäksi jäteaineksen ja romujen poistaminen maaperästä. Puhdistussuunnitelma on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa Groundia Oy:n 30.12.2009 päivätyssä raportissa (Pilaantuneen maaperän lisätutkimukset sekä kunnostussuunnitelma). Maaperä puhdistetaan massanvaihdolla. Pilaantunut maa-aines kaivetaan pois ja kuljetetaan käsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseisiä jätejakeita. Massanvaihdossa tavoitepitoisuustason ylittävät maa-ainekset kaivetaan pois ja korvataan muualta tuoduilla puhtailla maa-aineksilla tai kaivumassoilla, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat kunnostuksen tavoitetason. Maa-ainekset seulotaan/välpätään kaivun yhteydessä niin, että palakooltaan yli 150 mm:n jäte saadaan eroteltua maa-aineksesta. Seulonta/välppäys voidaan tehdä kaivukohteessa tai vastaanottavan jätelaitoksen alueella. Erotellusta jätteestä otetaan talteen metalli- ja kaapelijäte magneetilla ja/tai käsin. Kaivumaista erotetut kivet ja louhe voidaan sijoittaa takaisin kaivannon täyttöihin. Hyödyntämiskelvoton sekajäte toimitetaan kaatopaikalle. Maaperä puhdistetaan asfaltoitavalla vanhan romupihan alueella. Tarvittaessa kaivua jatketaan laajemmalle ja syvemmälle, jotta kunnostuksen tavoitetaso saavutetaan. Massanvaihtoa ei uloteta jo aiemmin päällystetyille alueille. Jos kaivureunassa todetaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tilanne dokumentoidaan puhdistustyön loppuraporttiin, jossa esitetään mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve. Kaivualueelta poistetaan kaikki romut ja jätteet ennen massanvaihdon aloittamista. Puhdistustyö on suunniteltu toteutettavaksi vuonna 2010 ennen talven tuloa. Pilaantuneen maan poisto kestää noin 1 2 viikkoa. 3
Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta Kunnostustyön aloittamisesta ilmoitetaan etukäteen Hämeen ELY-keskukselle ja Lahden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoituksessa kerrotaan kunnostuksen aikataulu, vastuuhenkilöiden nimet ja yhteystiedot sekä pilaantuneiden maa-ainesten ja jätteiden vastaanottajat. Kunnostustyön toteutusta valvoo ja ohjaa pilaantuneiden maa-alueiden kunnostukseen perehtynyt asiantuntija, joka suorittaa myös näytteenotot maaperän haitta-ainepitoisuuksien määrittämiseksi. Kaivettavien maa-ainesten lajitteluun ja kaivurajojen määrittämiseen käytetään raskasmetallien mittaamiseen soveltuvaa kenttäanalyysilaitteistoa (esim. XRF-analysaattori). Kunnostustavoitteen toteutuminen todennetaan kultakin kaivualueelta kerättävien kokoomanäytteiden laboratorioanalyysein. Näytteistä määritetään vähintään raskasmetallien ja öljyhiilivetyjen pitoisuudet. Laboratorionäytteitä otetaan riittävällä tiheydellä niin, että kenttäanalyysein todettu kunnostustavoite voidaan luotettavasti varmentaa. Jokaisen kuorman mukana toimitetaan vastaanottopaikkaan siirtoasiakirja, jonka kaksoiskappale palautetaan jäteaseman kuittaamana valvojalle. Näin varmistetaan maa-ainesten toimittaminen oikeaan vastaanottopaikkaan. Kunnostustyömaan ympäristötekninen valvoja pitää kirjaa kohteesta kaivetuista ja pois kuljetetuista maa-aineksista, pitoisuuksista, sijoituspaikasta ja ajankohdasta, mahdollisista poikkeamista suunnitelmista sekä muista työn suorittamisen kannalta merkittävistä seikoista. Maaperän kunnostuksesta laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan työn päättymisen jälkeen toiminnanharjoittajalle, maanomistajalle sekä Hämeen ELY-keskukselle ja Lahden seudun ympäristöpalveluille. Raportissa esitetään mm. töiden tekniset pääkohdat, laadunvalvontatulokset tulkintoineen, tiedot jäännöspitoisuuksista ja tarvittaessa niitä koskeva riskinarvio sekä karttapiirrokset kaivun toteuttamisesta ja näytteenottopisteistä. Ympäristövaikutukset ja haittojen ehkäisy ILMOITUKSEN KÄSITTELY Kunnostustyö ja erityisesti maa-ainesten siirto pyritään suorittamaan niin, että läheisten yleisten liikennealueiden liikenteelle ei aiheudu merkittävää häiriötä. Ulkopuolisten pääsy työmaalle estetään mm. varoituskyltein ja aitauksin. Kunnostustyöt toteutetaan aidatulla varastoalueella. Pilaantuneet maat kuljetetaan kuorma- tai kasettirekka-autoilla kuormat peitettyinä. Pilaantuneen maan leviämisen estämiseksi autot käyttävät puhtaita ajoreittejä tai autojen renkaat puhdistetaan. Tarvittaessa kaivettavaa maata kostutetaan pölyämisen estämiseksi. Maa-aineksia ei levitetä kaivun aikana puhtaalle alueelle. Ilmoitusasiakirjat on lähetetty tiedoksi Lahden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen ilmoituksessa esitetyllä tavalla ellei määräyksissä muutoin määrätä. 4
1. 2. Pilaantuneen maaperän puhdistustöiden käynnistämisestä on ilmoitettava etukäteen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lahden seudun ympäristöpalveluille. Samalla on ilmoitettava puhdistustyön valvojan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata työn laadunvalvonnasta. Ilmoituksessa esitetyn alueen maaperä on puhdistettava siten, että puhdistuksen jälkeen haitta-aineiden suurimmat sallitut pitoisuudet maaperässä ovat seuraavat: Kupari Sinkki Lyijy Kromi Nikkeli Keskiraskaat öljyhiilivedyt (>C 10 -C 21 ) Raskaat öljyhiilivedyt (>C 21 -C 40 ) 200 mg/kg 400 mg/kg 750 mg/kg 300 mg/kg 150 mg/kg 1 000 mg/kg 2 000 mg/kg 3. Käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maamassojen pitoisuudet (Cu, Zn, Pb, Cr, Ni ja öljyhiilivedyt) on varmistettava luotettavalla ja edustavalla näytteenotolla ja analysoinnilla. 4. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava seuraavasti: Tavanomaiseksi luokiteltava pilaantunut maa: pilaantunut maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää alemman ohjearvon, mutta alittaa ongelmajätearvon. Ongelmajätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: maa-aines, jonka haittaainepitoisuus ylittää ongelmajäteraja-arvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava pilaantumattomiksi, jos maaaineksen haitta-ainepitoisuus alittaa kynnysarvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava maa-aineksiksi, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ylittää kynnysarvon, mutta alittaa alemman ohjearvon. 5. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely. Tavanomaiseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, jolle kyseisten pilaantuneiden maiden kaatopaik- 5
6. 7. Määräysten perustelut kakelpoisuus on todettu tai muulle jätteenkäsittelypaikalle, jonne voidaan ympäristöluvan perusteella sijoittaa vastaavaa pilaantunutta maata. Ongelmajätteeksi luokitellut pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan ongelmajätteen käsittely. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maaaineksia. Jos luvassa ei ole määritetty sijoitettavalle maa-ainekselle suurimpia sallittuja haitallisten aineiden pitoisuusarvoja, voidaan sinne sijoittaa maita, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Pohjavesialueella sijaitsevalle maankaatopaikalle saa sijoittaa vain maita, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on toteutettava niin, ettei pilaantunutta maa-ainesta leviä ympäristöön, eikä aiheudu muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Haitta-aineiden leviämisen, kuten pölyämisen rajoittamiseksi tulee kuivaa maata tarpeen mukaan kevyesti kostuttaa, keskeyttää kaivu kovalla tuulella, pilaantuneen maan kuormat peittää huolellisesti kuljetusten ajaksi ja kuljetusajoneuvojen renkaat tarvittaessa puhdistaa. Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt sitä edellyttävät. Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lahden seudun ympäristöpalveluille kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta. Loppuraportissa on esitettävä alueelta kaivettavien ja poiskuljetettavien maamassojen ja muiden jätteiden määrä, pitoisuudet (Cu, Zn, Pb, Cr, Ni ja öljyhiilivedyt), käsittelymenetelmät ja sijoitus-/käsittelypaikka sekä laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti kartalla, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio tavoitteiden toteutumisesta. Tiivistelmä loppuraportista tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukselle myös sähköisellä lomakkeella suomi.fi-asiointipalvelun kautta (www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee lisäksi laatia siirtoasiakirjat, jotka on ongelmajätteeksi luokiteltavan maan osalta tehtävä siten, kuin valtioneuvoston päätöksessä (659/96) säädetään. Alueen maaperään puhdistuksen jälkeen jäävistä pitoisuuksista (Cu, Zn, Pb, Cr, Ni ja öljyhiilivedyt) on tehtävä selvitys käyttäen luotettavia ja edustavia näytteenotto- ja analysointimenetelmiä. Selvitys jäännöspitoisuuksista on esitettävä loppuraportissa. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on loppuraportissa esitettävä maahan jääneen pilaantuneen alueen sijainti kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä ja maaperän puhdistustarpeesta. 6
Sovelletut säännökset Päätöksessä annetut määräykset ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (määräykset 2-6) sekä toiminnan järjestämisen (määräykset 2, 4-6) ja valvonnan (määräykset 1, 3 ja 7) kannalta. Alueen maaperä on edellytetty puhdistettavaksi (määräys 2) valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiseen ylempään ohjearvotasoon. Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi voidaan tehdä ohjearvovertailun pohjalta maankäyttömuotoon ja haitta-ainepitoisuuksiin perustuen, koska kohde ei sijaitse pohjavesialueella eikä kohteessa ole talousvesikaivoja, alueella ei harjoiteta ravintokasvien tuotantoa, kohteessa ei ole leikkipuistoa tai päiväkotia, kohteella ei ole erityistä suojeluarvoa eikä alueen maaperässä ole merkittäviä määriä haihtuvia yhdisteitä. Koska kyseessä on teollisuus- ja varastokäyttöön kaavoitettu alue, sovelletaan arvioinnissa valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia ylempiä ohjearvoja. Maa-ainesjätteen luokittelussa on noudatettu ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2007 esitettyjä periaatteita. Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot. Pilaantuneeseen maa-ainekseen sovellettavia ongelmajätearvoja on esitetty ympäristöhallinnon ohjeen 2/2007 liitteessä 14. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä (määräykset 4 ja 5). Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997, muutos 202/2006) mukaisesti, kriteereinä mm. liukoisuusraja-arvot ja orgaanisten yhdisteiden pitoisuus (määräys 5). Alemman ohjearvon alittavien maa-ainesjätteiden osalta kaatopaikkakelpoisuus voidaan osoittaa pilaantuneisuustutkimuksissa saatujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella. Maaperän puhdistaminen pilaantuneella alueella ja pilaantuneen maa-aineksen poistaminen ja toimittaminen käsiteltäväksi luvan omaavaan paikkaan voidaan tehdä ilmoitukseen perustuen ilman ympäristölupaa, koska pilaantuneen maaperän laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on ilmoituksen liitteenä raportoiduissa tutkimuksissa riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa massanvaihtomenetelmää, eikä puhdistamisesta aiheudu muuta ympäristön pilaantumista tai kohtuutonta haittaa naapurustolle. Ympäristönsuojelulaki 4, 7, 75, 77, 78, 96, 105 Ympäristönsuojeluasetus 25, 26, 27 Jätelaki 6, 77 Jäteasetus 3 a Jätehuoltolaki 21, 32, 33, 40 Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta 22 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (1128/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta (202/2006) 7
Päätöksen voimassaolo Maksun määräytyminen Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) Päätös on voimassa toistaiseksi. Päätöksestä peritään valtioneuvoston asetuksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1097/2009) perusteella 1008. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 /h. Ilmoituksen käsittelyyn on käytetty 21 h. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös Uusiomateriaalit Recycling Oy Ltd Vipusenkatu 26 15230 LAHTI saantitodistuksella Lahden seudun ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus, kirjaamo (sähköisenä) Groundia Oy, Tietäjäntie 1, 70900 TOIVALA Matti Kuitunen Oy, Vipusenkatu 26, 15230 LAHTI Ilmoittaminen kunnassa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kuuluttaa tästä päätöksestä Lahden kaupungin ilmoitustaululla. Lisätiedot Lisätietoja antaa diplomi-insinööri Olli Valo, puh. 040 842 2685 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. Yksikön päällikkö Ulla-Maija Liski Diplomi-insinööri Olli Valo 8
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen ja/tai päätökseen asian käsittelystä perittävästä maksusta tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava -valittajan nimi ja kotikunta -postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa -päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle -asiamiehen valtakirja. Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköisesti. Valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43; postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: 010 3642611; faksi 010 3642760; aukioloaika: 8.00 16.15 e-mail: vaasa.hao@oikeus.fi 9