TT:n tulevaisuusluotain

TT:n tulevaisuusluotain OSAAMISINTENSIIVINEN SUOMI 2012 - menestysklustereita, osaamista ja koulutusinnovaatioita Väliraportti 2 Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Koulutuspolitiikka Joulukuu 2002

2

ESIPUHE Tämä raportti Osaamisintensiivinen Suomi 2012 menestysklustereita, osaamista ja koulutusinnovaatioita on TT:n tulevaisuusprojektin väliraportti. Hankkeen tavoitteena on tuottaa aineistoa TT:n jäsenyritysten osaamistarpeista koulutuspoliittisen päätöksenteon tueksi. TT on ennakoinut työvoima- ja osaamistarpeita jo vuodesta 1975 alkaen. Osaamistarpeiden määrän ja laadun lisäksi on seurattu henkilöstökoulutuksen volyymin kehitystä, koulutuskustannuksia, koulutuksen toteuttamismuotoa sekä myöskin julkisen rahoituksen osuutta jäsenyritysten koulutuspanostuksista. Runsaan neljännesvuosisadan kokemuksemme on osoittanut, että ennakointi on ollut välttämätöntä ja että sen merkitys kasvaa. Väestö vanhenee ja nuorten määrä vähenee. Määrä on korvattava laadulla. Koulutuspanostukset on suunnattava siten, että kannattava tuotanto säilyy maassamme ja palvelut toimivat. Kvantitatiivinen tieto ei kuitenkaan enää riitä. On panostettava kvalitatiivisiin osaamistarpeisiin on osattava ennakoida koulutuksen sisältöjä ja laadullisuutta. TT:n tulevaisuusluotaimen avulla pyritään ennakoimaan, millaista henkilöstöä ja osaamista TT:n jäsenyrityksissä tarvitaan. Määrien lisäksi kohteena ovat alakohtaisten osaamisprofiilien ennakointi. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto TT koordinoi projektia. Osarahoituksesta vastaa myös opetusministeriö ja Euroopan sosiaalirahasto. Väliraportin ovat laatineet koulutuspoliittinen asiamies Marita Aho ja tutkija Henni Timonen. Helsingissä 13.12.2002 Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Koulutuspolitiikka Kari Purhonen Johtaja 3

ESIPUHE...3 1 JOHDANTO...7 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS VUOTEEN 2012...13 2.1 Miten globalisaatio jatkuu?...13 2.2 Minkälainen EU on vuonna 2012?...14 2.3 Maahanmuutto...14 2.4 Arvioita suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehityksestä...15 2.5 Miten elinkeinorakenne muuttuu?...16 2.6 Jatkuuko työttömyys vai uhkaako työvoimapula?...17 3 VISIO OSAAMISINTENSIIVISESTÄ SUOMESTA VUONNA 2012...20 3.1 Dynaaminen oppiva hyvinvointiyhteiskunta...20 3.2 Työvoimapulan estäminen...21 3.3 Työhön kannustava verotus...21 3.4 Työvoimatarpeisiin vastaava joustava koulutusjärjestelmä...22 3.5 Menestysklustereita...23 4 SKIP (SERVICE AND KNOWLEDGE INTENSIVE PRODUCT)...24 4.1 Tuotteena asiakkaan prosessin parantaminen...24 4.2 Avainammattiryhmät...25 4.3 Kaikille ammattiryhmille yhteisiä osaamistarpeita...25 4.4 Osaamistarpeita ammattiryhmittäin...26 4.5 Koulutusjärjestelmän kehittämisehdotuksia...30 5 METSÄKLUSTERI...33 5.1 Metsäklusterin ja metsäteollisuuden työvoimaennusteita...33 5.2 Osaamistarpeita...34 5.3 Kahden avainammatin osaamistarpeet...35 4

5.4 Koulutusjärjestelmän kehittämisehdotuksia...36 6 RAKENNUS-, INFRA- JA KIINTEISTÖALA...38 6.1 Toimintaympäristön muutosnäkymät...38 6.2 Klusterin muutosnäkymiä...39 6.3 Kansainvälistymisen muutoksia ja mahdollisuuksia...39 6.4 Työvoiman tarve...40 6.5 Osaamistarpeita...40 6.6 Koulutusjärjestelmän kehittämisehdotuksia...42 7 HYVINVOINTIKLUSTERI...46 7.1 Osaamistarpeet...46 7.2 Ammattiryhmittäiset osaamistarpeet...47 7.3 Koulutusjärjestelmän kehittämisehdotuksia...47 8 ICT...50 8.1 ICT-klusterin määritelmä ja laajuus...50 8.2 ICT-alan muutossuuntia...51 8.3 Osaamistarpeita...52 8.4 Koulutusjärjestelmän kehittämisehdotuksia...53 9 KEMIA- JA BIOALA...54 9.1 Volyymitietoja...54 9.2 Kemianteollisuuden muutosvoimia...54 9.3 Työvoiman tarve...56 9.4 Osaamistarpeita...56 9.5 Koulutusjärjestelmän kehittämisehdotuksia...57 LIITE 1: LÄHTEET...59 LIITE 2: TYÖRYHMIEN TYÖSKENTELYYN OSALLISTUNEET...60 LIITE 3: PROJEKTIN JOHTO...61 5

LIITE 4: PROJEKTIN KOORDINOINTI...61 LIITE 5: PROJEKTIN OHJAUSRYHMÄ...61 LIITE 6: PROJEKTIN SKENAARIOTYÖSKENTELYN KOULUTTAJAT...61 6

1 JOHDANTO Ytimessä asiantuntijaverkosto Kaikki tulokset julkistetaan verkossa Tulevaisuusluotaimen pilottivaihe käynnistyi vuoden 2001 syyskuussa ja jatkuu vuoden 2002 loppuun. Pilottivaiheessa testataan, miten asiantuntijaverkosto toimii ennakoinnin apuvälineenä ja mitä tuloksia asiantuntijaverkoston avulla voidaan saada aikaan. Pilottivaiheessa halutaan vaikuttaa myös opetusministeriössä meneillään olevaan Koulutustarjonta 2008 -hankkeeseen sekä uuteen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille 2003-2008. Tulevaisuusluotaimen 50 asiantuntijaa työskentelevät tietoverkossa ja kokoontuvat kasvokkain säännöllisin väliajoin. Asiantuntijat ovat opetusministeriöstä, opetushallituksesta, työministeriöstä, kauppa- ja teollisuusministeriöstä, TT:n jäsenliitoista, yrityksistä ja tutkimus- ja koulutusorganisaatioista. Asiantuntijaverkosto on jakaantunut viiteen työryhmään painopisteaiheittain. Aiheita ovat kansainvälisen talouden, teknologian, Suomen väestökehityksen ja toimialojen muutos sekä muutosten heijastukset suomalaisen elinkeinoelämän työvoima- ja osaamistarpeisiin ja henkilöstön osaamisprofiileihin. Työtä koordinoivat koulutuspoliittinen asiamies Marita Aho ja tutkija Henni Timonen TT:stä. Projektin kouluttajana toimivat Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Markku Wilenius, koordinaattori Sari Söderlund ja koulutussuunnittelija Hanna-Kaisa Aalto. Hankkeesta syntyvät ennakointitietoa kokoavat verkkosivut. Sivujen osoite on www.tt.fi/tulevaisuusluotain. Sivustossa on myös ulkopuolisilta suljettu osio hankkeeseen osallistuvien asiantuntijoiden sisäistä tiedonvaihtoa ja vuoropuhelua varten. Koulutustarpeita ennakoidaan kansainvälisen kilpailukyvyn näkökulmasta Tulevaisuusluotain pohjautuu visionääriseen ajatteluun. Projektiin osallistuvat asiantuntijat visioivat menestyviä elinkeinoja ja niiden osaamistarpeita Suomessa kymmenen vuoden aikajänteellä, vuoteen 2012. Lisäksi he kuvaavat koulutusjärjestelmää, joka on auttanut näitä elinkeinoja menestymään. Hankkeen tuottamassa visiossa koulutuksen ja tutkimuksen avulla luodaan innovaatioita, jotka muunnetaan kansainvälisesti kilpailukykyisiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Koulutusjärjestelmämme on viritetty sellaiseksi, että osaavan henkilöstön tarjonta vastaa kysyntää. Yritykset ja koulutus ovat hedelmällisessä yhteistyössä. 7

Ennakoidaan osaamisen tarvetta Esitetään perusteita määrällisten ratkaisujen tueksi Elinkeinoelämän tarpeita palveleva koulutusjärjestelmä on optimaalinen myös kansalaisten ja hyvinvointiyhteiskunnan kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky turvaa resurssit, joita tasapainoinen yhteiskuntakehitys ja peruspalvelut edellyttävät. Myös verotus ja sosiaaliturva tukevat työn tekoa. Syrjäytyminen vähenee. TT:n jäsenyrityksissä on tiedostettu jo pitkään, että osaava henkilöstö on keskeinen strateginen kilpailutekijä. Siksi tulevaisuusluotain pureutuu syvimmälle juuri osaamiseen. Muitakin kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä, kuten verotusta, sosiaaliturvaa ja energiakysymystä, sivutaan. Ennakointimenetelmän avulla ennakoidaan sekä osaajien tarvetta että osaamisprofiileita eli millaista ammattitaitoa ja osaamista henkilöstöllä tulee olla. Lukuja koulutusmääriksi ei ole esitetty. Sen sijaan esitetään selviä kannanottoja koulutusmääriä koskevien päätösten ja valintojen tueksi. Tulevaisuusluotaimen ensimmäisessä väliraportissa on esitetty opetushallituksen, työministeriön ja ennakointiasiantuntija Keijo Mäkelän laskelmia ammattirakenteen ja työllisyyden muutoksesta sekä työmarkkinoilta odotettavissa olevasta työvoiman poistumasta. Mainitut tahot ovat laskeneet niiden perusteella uuden työvoiman tarpeen, josta taas voidaan tehdä johtopäätöksiä koulutustarpeesta. Projektissa on mietitty esimerkiksi suhdelukuja lukioon ja ammattikouluihin menijöiden jakaantumisesta. Ennakoidaan kasvualoja, joille tulisi ohjata koulutuspanoksia. Kuvataan osaamistarpeita, jotka täytyy ottaa huomioon sisällöllisessä suunnittelussa. Ennakoinnissa tarvitaan sekä tilastoja että tulevaisuusajattelua Projektiryhmä on käynyt vilkasta keskustelua kuinka tilastotietoihin pohjautuviin laskelmiin pitäisi suhtautua. Kyseessä on tulevaisuuden haltuunotto niin, että ennustetaan tulevaisuutta sen perusteella, mitä historiasta tiedämme yleensä pitkiin aikasarjoihin nojautuen. Oletuksena on, että tulevaisuus jatkuu kutakuinkin sellaisena kuin se historian valossa näyttäytyy. Tulevaisuus on siis ennustettavissa menneen aineiston trenditietona, jota tarkennetaan ilmiön muuttumista kuvaavilla laskelmilla. Esimerkiksi työministeriön käyttämä pitkän aikavälin työvoimamalli (PTM), jota työministeriö käyttää toimialoittaisia tuotanto-, tuottavuus-, työllisyys- ja työvoimakehitysarvioita tehdessään (mm. Tiainen 1999). 8

Visionäärisen ajattelun mukaan tulevaisuus ei ole ulkopuolelta ohjattua, vaan siihen voidaan ainakin jossain määrin itse vaikuttaa. Mitä selkeämmin on visioitu, mitä tulevaisuudelta halutaan, sitä paremmat mahdollisuudet on päästä haluttuun päämäärään. Mitä realistisemmin on arvioitu heikkoudet ja uhat, unohtamatta ennakkoluulottomuutta vaativaa huomiota odottamattomiin tekijöihin eli niin sanottuihin villeihin kortteihin, sitä paremmin ollaan varauduttu tekemään oikeita korjausliikkeitä. Muutosvoimien pohdinnasta vaihtoehtoisiin tulevaisuuskuviin Toimintaympäristön ja sen muutosten tarkastelu tarkoittaa ilmiöiden ja niiden muutosten tarkastelua ja ymmärtämistä tapahtumien, päätöksenteon ja valintojen aikaansaamien erilaisten tulevaisuusseuraamusten näkökulmasta. Muutosten tarkastelua kutsutaan joskus myös monitoroinniksi eli englanniksi "environmental scanning". Muutosvoimien jäljittäminen muodostaa yhden tärkeimmistä tulevaisuudentutkimuksen tutkimusprosessin työvaiheista. Toimintaympäristön muutosten tarkastelu sisältää trendien, megatrendien, heikkojen signaalien, villien korttien ja "driving force" -ilmiöiden jäljittämisen, tunnistamisen ja analyysin. Toimintaympäristöllä tarkoitetaan siis sitä sosiokulttuurista, poliittista, ekologista ja taloudellista näyttämöä tai kokonaisuutta, jossa toiminta tapahtuu. Toiminnan näyttämö koostuu kulisseista (resursseista, kuten infrastruktuuri ja raha) sekä toimijoiden toiminnasta ja vuorovaikutuksesta. Tällaisen tietoyhteiskunnan näytelmän toimijoita ovat muiden muassa kansalaiset, yritykset, viranomaiset, oppilaitokset, järjestöt, media jne. Näkökulma on holistinen. Koska hankkeen tavoitteena on ennakoida osaamista ja koulutusta elinkeinoelämämme kansainvälisen kilpailukyvyn näkökulmasta, pohdittiin ensin elinkeinoelämän toimintaympäristön muutosta vuoteen 2012 mennessä. Hyödynnettiin STEEP-mallia. STEEP-mallissa (Society, Technology, Environment, Economics, Politics) mietitään yhteiskunnallisia, teknologisia, ekologisia, taloudellisia ja poliittisia muutosvoimia. Toimintaympäristön muutokseen suunnatun tarkistuslistan symboleina voi olla erilaisia kirjainyhdistelmiä. Käytössä on muun muassa STEEP, PESTE, APESTE, PESTEC ja EPISTELE. Niitä voidaan hyödyntää eri tavoin esimerkiksi yhteiskunnallisia skenaarioita laadittaessa ne voivat toimia tulevaisuustaulukon muuttujina tai vaikka taustamateriaalina organisaation laatiessa skenaarioita toiminnalleen. (Schwartz 1991.) Megatrendi on yhteiskuntien rakenteita syvällisesti muuttava, usein globaali ilmiö. Se etenee suhteellisen autonomisesti ja sen perimmäisiä syitä on usein vaikea eritellä. Toimialojen, yritysten ja yksilöiden kannalta megatrendi on luonteeltaan vääjäämätön muutosvoima, jolla on merkittäviä 9

Skenaariot arvioitiin kriittisesti vaikutuksia kansalliseen ja kansainväliseen talous- ja yhteiskuntajärjestelmään. Suomalaista yhteiskuntaa muovaavat seuraavat megatrendit: globaali integraatio osaaminen työn muovaajana ympäristötietoisuus teknologian muutosvoimat palveluyhteiskunnan murros väestön ikääntyminen Toimintaympäristön mahdollisia kehityskulkuja hahmottamalla päästiin käsiksi kilpailukykyymme vaikuttaviin uhkiin ja mahdollisuuksiin. Pohdittiin muutosten todennäköisyyttä, vaikuttavuutta ja syy-seuraus -ketjuja. Laadittiin neljä vaihtoehtoista skenaariota: trendien mukainen tulevaisuus, paluu menneeseen, uhkakuva ja muutoksentekijän eli mahdollisuuksien skenaario. Kaikki skenaariot yhdessä loivat pohjaa myöhemmin täsmennettävälle visiolle Suomesta vuonna 2012. Skenaarioita verrattiin muuhun ennakointimateriaaliin. Etsittiin skenaarioita tukevia tai niitä kyseenalaistavia tietoja lukuisista tulevaisuusluotaimen lailla ESR-rahoitusta saaneista hankkeista tai muusta aineistosta. Skenaarioihin pyydettiin täsmennyksiä ja korjauksia myös tulevaisuusluotain -verkoston ulkopuolisten asiantuntijoiden haastatteluilla. Skenaariot ja niiden arviointi on koottu tulevaisuusluotaimen ensimmäiseen väliraporttiin Osaamistarpeita ja niiden taustaa Suomessa vuonna 2012. Delfoi tekniikan avulla visioon osaamisintensiivinen Suomi 2012 Tässä toisessa väliraportissa esitetään skenaarioiden, niiden kriittisen tarkastelun ja toukokuussa 2002 toteutetun delfoi-kyselyn pohjalta laadittu visio osaamisintensiivisestä Suomesta vuonna 2012 ja sen menestysklustereista. Delfoi -menetelmässä tavalla tai toisella asiantuntijoiksi luokitellut toimivat tulevan kehityksen oraakkeleina. Delfoi-tekniikka on yksi monista asiantuntijoiden kannanottojen keruumenetelmistä, joilla on pyritty arvioimaan tulevan kehityksen mahdollisuuksia. Delfoi-tekniikka on vuosien saatossa määritelty monella tavoin. Mistään oikeaoppisesta delfoista tuskin voidaan puhua. Tutkimuksen tarkoitus ja konteksti voivat suhteellisen vapaasti vaikuttaa konseptimenetelmän "murteeseen", vaikka tietyt tuntomerkit menetelmältä edellytettäisiinkin. Laajassa kokoomateoksessaan vuodelta 1975 Linstone ja Turoff (1975) antoivat menetelmälle hyvin väl- 10

jän määritelmän: "Delfoi-tekniikkaa voidaan luonnehtia ryhmän kommunikaatioprosessin strukturointimenetelmäksi, jonka tarkoituksena on auttaa yksilöiden muodostamaa ryhmää kokonaisuutena käsittelemään mutkikasta ongelmaa". Visiossa menestysklusterit Tulevaisuusluotain nosti esille tulevaisuusajattelun ja klusteriajattelun ja yhdisti nämä. Visiossa keskitytään elinkeinorakenteen muutokseen ja eräiden menestysklustereiden kuvaamiseen. Tässä klusterilla tarkoitetaan maantieteellisesti keskittyneiden yritysten ja organisaatioiden kaupallisten ja ei-kaupallisten yhteyksien luomaa verkostoa. Yhteydet mahdollistavat yhteistyön esimerkiksi liiketoimintaprosessien, ostojen, sijoitusten, strategioiden ja tutkimustoiminnan aloilla. Klusteri muodostuu siis yrityksistä ja muista organisaatioista, joiden keskinäinen vuorovaikutus tuottaa selvästi osoitettavissa olevia hyötyjä. (Hernesniemi ym. 2001.) Kuvataan menestysklustereissa olevia avainammatteja ja niissä vaadittavaa osaamista. Pohditaan, millaisella koulutusjärjestelmällä vaadittavaan osaamistasoon päästäisiin. Hankkeessa kuvataan seuraavat klusterit: SKIP (Service and Knowledge Intensive Product) metsä rakennus-, infra- ja kiinteistöala hyvinvointi ICT kemia Miksi jotkut klusterit on otettu mukaan menestysklustereiksi ja jotkut eivät? Valinta perustuu tulevaisuusverkoston viiden asiantuntijaryhmän näkemyksiin. Ryhmään on kumuloitunut merkittävää hiljaista tietoa siitä, mitä osaamispohjaa meillä Suomessa on ja miten se voisi kehittyä. Arvioihin ovat vaikuttaneet sekä työryhmän sisäiset että koko projektin yhteiset keskustelut. Jotkut ryhmät valitsivat alan, joista työryhmän jäsenillä oli eniten kokemusta. Jokainen ryhmä mietti yhtä tulevaisuuden menestysklusteria. Kuvatut klusterit ovat enemmän esimerkkejä kuin kaikki mahdollisuudet huomioon ottavia valintoja. Todellisuudessa edessämme on nimenomaan valintoja. Meidän on mietittävä, mihin inhimilliset ja muut voimavaramme riittävät. Koulutuspolitiikassakin meidän täytyy tehdä kipeitä päätöksiä siitä, mihin tieteen, teknologian ja osaamisen alueille panostetaan. 11

Ehdotus osaamistarpeiden seuraamisesta Projektin neljännessä työseminaarissa 24.-25.10.2002 pohdittiin, miten osaamistarpeiden muutosta pitäisi jatkossa seurata. TT:llä on osaamistarveluotain -niminen yrityskysely, jota halutaan kehittää. Miten yrityskyselyitä ja verkkotyöskentelyä voitaisiin yhdistää? Miten elinkeinoelämän oma ennakointiverkko voisi toimia jatkossa? Loppuraportti julkistetaan vuoden 2003 keväällä. 12

2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS VUOTEEN 2012 2.1 Miten globalisaatio jatkuu? Suomen kehitystä vuoteen 2012 mennessä hahmotettiin STEEP (Society, Technology, Environment, Economics, Politics) -analyysin, delfoi -kyselyn ja skenaariotekniikan avulla. Muutosta ennakoitiin seuraavilla aihealueilla: globalisaatio EU Suomi hyvinvointiyhteiskuntana työllisyys Suomessa, väestörakenne Suomen elinkeinorakenne Jokaisesta aihekokonaisuudesta laadittiin neljä skenaariota: muuttumattoman kasvun, nykyisten trendien mukainen häiriötön kehitys (business as usual) uhkakuva paluu menneeseen tavoiteltu tulevaisuus, visio Hankkeen oman asiantuntijaverkoston laatimia skenaarioita verrattiin muuhun ennakointimateriaaliin ja muiden asiantuntijoiden käsityksiin. Seuraavassa on tiivistelmä suomalaista elinkeinoelämää koskevista toimintaympäristön muutosarvioista. Yksityiskohtaiset kehitysarviot on esitetty hankkeen ensimmäisessä väliraportissa Osaamistarpeita ja niiden taustaa Suomessa vuonna 2012. Tulevaisuusluotaimen todennäköisen skenaarion mukaan globalisaatio jatkuu. Globalisaation vastustus kasvaa jonkin verran, mutta vastustajat ovat edelleenkin pieni äänekäs joukko. Tulevaisuusluotaimessa nähtiin, että globaalin talouden kehityksen seurauksena valtioiden välinen taloudellinen integraatio syvenee. Monikansallisten yritysten vaikutusvalta kasvaa. Pääomat liikkuvat vapaasti. Kansainvälinen työnjako muuttuu. Tekninen kehitys, erityisesti tieto- ja viestintätekniikan kehitys, jatkuu nopeana. Samanaikaisesti uskottiin turvallisuustekijöiden korostuvan ja kansallisten arvojen säilyttävän edelleen asemansa. Tiivistyneen yhteistyön kautta kansainvälisen yhteenkuuluvuuden tunne lisääntyy ja samalla suvaitsevaisuus kasvaa. Esimerkkinä ennakoitiin erityistalousalueen perustamista Suomen ja Venäjän välille. Ennakoitiin, että Venäjän merkitys Suomen kauppakumppanina kasvaa muutenkin. Myös Työvoima 2020 -raportissa ennakoitiin keskittymisen jatkuvan. Alueiden ja kansantalouksien taloudellinen menestys perustuu yhä 13

2.2 Minkälainen EU on vuonna 2012? Laajentuminen todennäköistä enemmän tiedolliseen ja taidolliseen erikoistumiseen. Yrityskoot suurenevat, mutta erikoistumisen myötä tuotannon hajauttaminen lisääntyy. Verkostomainen toimintatapa painottaa yrittäjyyttä. (Työministeriö 2002.) Tulevaisuusluotaimessa tehdyissä asiantuntijahaastatteluissakin korostettiin työmarkkinoiden avautumista. Markkinoiden avautumisen seurauksena osaamiskilpailusta tulee globaali. Tulevaisuusluotaimen työryhmien näkemysten mukaan vuonna 2012 EU:n laajentuminen on toteutunut niin, että EU:ssa on 25 jäsentä. Yhteisvaluutta lisää kansainvälistä toimeliaisuutta EU:n alueella. Määräenemmistöpäätökset lisääntyvät ja EU vahvistuu globaalisti. Uhkana nähtiin EU:n laajenemisen mahdollinen tyrehtyminen ja sisäisen ilmapiirin kylmeneminen. Lisäksi harmonisoinnin hidastuminen ja kansallisvaltioiden itsekkyyden lisääntyminen olisivat todellisia uhkia. Myöskään EU:n liian suuri ohjausvalta ei ole toivottavaa. Ulkomaankauppa EU:n komission mukaan laajentumisen vaikutukset ulkomaankaupan kannalta eivät ole suuria, koska jo nyt Eurooppa-sopimusten ansiosta tullit ja merkittävä osa lainsäädännöstä on harmonisoitu. Käytännössä hakijamaiden virkakoneisto kuitenkin toimii usein sopimuksista poiketen. (European Commission 2001.) Itälaajeneminen kuitenkin hyödyntäisi suomalaisia yrityksiä. Niille avautuisi uusia mahdollisuuksia. Suomalaisten yritysten markkinat kasvaisivat, suorien sijoitusten pohja varmentuisi ja hakijamaista voitaisiin saada yritysten tarvitsemaa työvoimaa. Suomelle itälaajeneminen merkitsee myös sitä, että Itämeren alue osana EU:n pohjoista ulottuvuutta muodostuu entistäkin yhtenäisemmäksi markkina-alueeksi. Tämä lisää sen taloudellista mielenkiintoa alueen ulkopuolellakin. 2.3 Maahanmuutto EU:n komission näkemysten mukaisesti (European Commission 2001) maahanmuutto uusista jäsenyyttä hakevista maista unionin alueelle ei tule saamaan vallitsevista tuloeroista huolimatta merkittäviä mittasuhteita. Tulo- ja tuottavuuserot kaventuvat, taloudet lähentyvät, pääomia siirtyy hakijamaihin ja paineet työvoiman siirtymiseen maasta pienentyvät. Suomeen muuttanee aluksi noin 5 000 henkeä vuodessa, pääosin Virosta. Maahanmuutto kuitenkin pienentynee nopeasti päätyen yhteensä runsaaseen 40 000 henkeen vuoteen 2030 mennessä. Tulo- ja tuottavuuserojen kaventuessa maasta siirtyminen vähenee. 14

Maahanmuuttopolitiikan aktivoiminen Maastamuuton uhkaan on varauduttava Muuttopäätöksiin vaikuttavissa tekijöissä Suomella on vahvuuksia ja heikkouksia. Muuttopäätöksiin vaikuttavat muuttajan koulutusta ja työkokemusta vastaavan työn saatavuus, työn sisältö ja kiinnostavuus, etenemismahdollisuudet työssä sekä mahdollisuudet saada puolisolle tai muille perheenjäsenille työtä. Muuttopäätöksiin vaikuttavat myös palkka ja palkkaetuudet, verotus, sosiaaliturva, asunnon saatavuus ja asumisen hintataso. Lisäksi perhetekijöillä, kulttuurilla, kielellä ja ilmastolla on merkitystä. Suomen olisi luotava aktiivinen maahanmuuttopolitiikka, jossa määriteltäisiin tavoitteet ulkomaisen työvoiman rekrytoinnille. Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka tulisi irrottaa toisistaan. Maahanmuuttajien mahdollisuuksia päästä työelämään ja heidän valmiuksiaan kohdata suomalainen työelämä tulisi parantaa. Ammattitaidon ja kielitaidon parantaminen tulisi järjestää maahanmuuttajille suunnatulla työvoimakoulutuksella yhteistyössä yritysten kanssa. Asenteita maahanmuuttajia kohtaan tulisi kannustaa hyväksyvään ja yhteistyötä edistävään suuntaan. Työvoiman vapaa liikkuvuus EU:ssa, koulutuksen ja työharjoittelun lisääntyminen oman maan ulkopuolella ja talouden kansainvälistyminen ovat lisänneet etenkin koulutettujen henkilöiden maastamuuttoalttiutta. Suomesta muutto voi lisääntyä tällä vuosikymmenellä, jos työntötekijät (verotus ja hyvinvointipalvelujen heikentyminen Suomessa) ja imutekijät (hyvät koulutus- ja työtarjoukset ja niihin liitetyt edut Suomen ulkopuolelta) voimistuvat. Uhkana on aivovuoto. Koulutettujen henkilöiden maastamuuttoon voidaan vaikuttaa seuraavilla tekijöillä: Työn tekemisen kannustavuudesta ja palkitsevuudesta on huolehdittava. Työ- ja ansiotulojen verotus tulee saattaa Suomessa kilpailukykyiselle tasolle. 2.4 Arvioita suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehityksestä Tulevaisuusluotaimen työryhmien mielestä Suomi säilyy pohjoismaisena hyvinvointiyhteiskuntana. Yksityisten palvelujen määrä suhteessa julkisiin palveluihin on vuonna 2012 noussut. Yksityisen ja julkisen sektorin raja-aidat ovat madaltuneet. Eläköitymisen kautta tapahtuu yhtäältä työvoiman kysynnän ja toisaalta palveluiden kysynnän kasvua. Kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus lisääntyvät, mutta samalla alueellinen epätasa-arvo kasvaa. Keskittyminen on jatkunut tasaisena ja Suomessa on viisi alueellista kasvukeskusta: pääkaupunkiseutu, Turun ta- 15

lousalue, Tampereen talousalue, Jyväskylän talousalue ja Oulun talousalue. Syrjäytyneiden määrä on pysynyt suunnilleen ennallaan. Paljon mahdollisia uhkia 2.5 Miten elinkeinorakenne muuttuu? Hyvinvointiyhteiskunnan mahdollisia uhkatekijöitä on kuitenkin paljon. Julkinen sektori ei ole erityisemmin ennakoinut eläköitymistä. Trendit eivät osoita, että julkisen talouden rakenteita oltaisiin uudistamassa. Ongelmista on yritetty selvitä tilapäisratkaisuin. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja voi pettää esimerkiksi aivovuodon takia. Myös ulkomaalaisten kotouttamisessa voidaan epäonnistua. Syrjäytyneiden määrä saattaa kasvaa kestämättömäksi. Yhteiskunnan eri jännitteet voivat korostua ja nousta esille. Samaten suvaitsemattomuus, rikollisuus ja eriarvoisuus saattavat kasvaa. Jos Suomen kehitys jatkuu tasaisesti vallitsevien suuntausten mukaisesti, tulevaisuusluotaimen asiantuntijat ennustavat kansantalouden kasvavan. Uusia kasvualoja ja innovaatioita tukeva elinkeinopolitiikka on maassamme hyvässä alussa. On mahdollista synnyttää uusia tieto- ja taitointensiivisia aloja vahvistamaan ja monipuolistamaan elinkeinorakennetta. Vahvan ICT-alan ja metsäklusterin rinnalle voi nousta sellaisia työllistäviä aloja kuten bio- ja ympäristötuotteet ja -järjestelmät, hyvinvointi-, rakennus- ja kiinteistöklusterit. Maassamme on korostettu henkisen pääoman merkitystä Suomen menestystekijänä kansainvälisessä kilpailussa. Tulevaisuuden menestyjiä ovat yritykset, jotka pystyvät käsittelemään tietoa tehokkaasti ja erottelemaan olennaisen epäolennaisesta. Olemme siirtymässä teknologiakaupasta teknologiansiirron kaupallistamiseen. Yritysten on keskityttävä yhä enemmän omaan ydinosaamiseensa ja samanaikaisesti kehitettävä yhteistyö- ja alihankintaverkkoja. Immateriaalit yrityksissä ja niiden kehittäminen voivat muodostua merkittäväksi pääliiketoiminnaksi perinteisen tavarakaupan sijaan. Tulevaisuusluotaimenkin asiantuntijat vannovat osaamis- ja teknologiaintensiivisyyden nimiin. Samalla he uskovat, että Suomessa on vielä ainakin kymmenen vuoden kuluttua myös fyysisten tavaroiden, kojeiden ja koneiden tuotantoa. Henkistä pääomaa pitää vaalia myös tuotantotehtävissä ja niihin johtavassa koulutuksessa. Kokeneilla ammattiopettajilla ja - työntekijöillä on paljon hiljaista tietoa. Prosessi-, automaatio- ja muu tuotanto-osaaminen on arvokasta osaamista tutkimuksen ja kehittämisen rinnalla. 16

Työvoima 2020 korostaa palveluja ETLA ennustaa voimakasta rakennemuutosta Työvoima 2020 -raportissa on ennakoitu aineettomien investointien kasvua kuten panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen, markkinointiin, henkilöstökoulutukseen sekä tieto- ja viestintäteknologiaan. Tämä näkyy liike-elämän palvelujen kasvuna (laki-, markkinointi-, muotoilu-, viestintäja konsultointipalvelut) ja tutkimusyhteistyön kasvuna (yliopistot, yhteisyritykset, teknologiakeskukset). Raportin mukaan tietointensiivisyys nostaa osaamisvaatimuksia. Palveluissa työvoiman kysyntä kasvaa ja uusia ammatteja syntyy verkkojen kautta välitettäviin viihdepalveluihin ja sisältöjen tuottamiseen. (Työministeriö 2002.) ETLA on nimennyt Suomen avainklustereiksi informaatio- ja kommunikaatioklusterin, metsäklusterin, metallinjalostusklusterin, koneenrakennusklusterin, elintarvike-klusterin, liike-elämän palvelujen klusterin, rakennusklusterin, energiaklusterin ja hyvinvointiklusterin. (Hernesniemi ym. 2001.) ETLAn mukaan työllisyysmielessä tulevaisuuden avainklusterit ovat liike-elämän palvelut ja hyvinvointiklusteri. Niissä työtä ei voida automatisoida kuten teollisuudessa ja tuotannon kasvu vaatii myös työllisyyden kasvua. Liike-elämän palvelut työllistävät jo nyt noin 160 000 ihmistä. Vuonna 2015 määrä olisi lähes 240 000 ihmistä, kun keskimääräinen työllisyyden kasvuvauhti on 2,8 % vuodessa. Nykyisin hyvinvointiklusteri (sosiaali- ja terveyspalvelut ja näiden teknologiavalmistus) työllistää noin 310 000 ihmistä. Työllisyyden keskimääräiseksi vuosikasvuksi arvioidaan 1,5 %, joten hyvinvointiklusterin keskeiset toimialat työllistäisivät vuonna 2015 jo 390 000 henkeä. ETLAn arvioinneissa toimialojen työvoiman kysynnän ennustemalleilla lasketut työllisyyden kehitysarviot perustuvat toimialakohtaisiin tuotannon kasvuennusteisiin. Arvioissa ei siis ole huomioitu ikääntymistä ja työvoiman poistumaa. 2.6 Jatkuuko työttömyys vai uhkaako työvoimapula? Jos Suomen kehitys jatkuu tasaisesti vallitsevien suuntausten mukaisesti, tulevaisuusluotaimen asiantuntijat ennakoivat Suomen työllisyystilanteen kehittyvän suotuisasti. Korkeaa työttömyyttä suurempana vaarana nähdään tiettyjä osaamisalueita koskeva työvoimapula. Erityisesti ammattiosaajien riittävyys kyseenalaistetaan. Uhkaskenaariossa tästä seuraisi maamme taloudelliseen lamaantumiseen johtava kierre. Yritykset siirtäisivät tuotantonsa ulkomaille. Myös suurilla tutkimus- ja 17

Työelämästä poistuu miljoona suomalaista Työvoimapulan uhkaa vaikea kiistää kehittämispanostuksilla aikaansaadut osaamisintensiiviset aktiviteetit hiipuisivat, kun tuotantotehtävissä olleet joutuisivat työttömiksi ja veroja kertyisi huomattavasti entistä vähemmän. Vielä työssä olevien verotus kiristyisi ja aiheuttaisi laajaa korkeasti koulutettujen maastamuuttoa. Vuodesta 2000 vuoteen 2015 työelämästä poistuu noin miljoona henkeä. Vuosittainen poistuma kasvaa nykyisestä 55 000 hengestä lähes 75 000 henkeen vuoden 2010 jälkeen. Vuoden 2005 jälkeen 30 vuoden ajan työmarkkinoilta poistuvia on joka vuosi enemmän kuin työmarkkinoille tulevia. Syynä on työmarkkinoille tulevien ikäluokkien lievä pieneneminen, mutta etenkin työmarkkinoilta poistuvien suurten ikäluokkien valtava koko. Tulevaisuusluotaimessa tehdyissä hankkeen ulkopuolisten asiantuntijoiden haastatteluissa työvoimapula on väistämätöntä ja pahenee oleellisesti vuoden 2010 jälkeen. Vain vähemmistö piti keskustelua eräänlaisena muoti-ilmiönä. Vähemmistön mukaan meillä olisi käytössä merkittävä työvoimareservi ja voisimme työvoimapulaan ajautumisen sijaan nostaa työllisyysastettamme. Lisäksi toimintojen tehostamisen ja entistä laajemman automatisoinnin ansiosta tulisimme toimeen vähemmällä työvoimalla. Laskelmat osoittavat osaamisvajetta käytännön ammateissa Useat ennakointiraportit ovat yhtä mieltä siitä, että uutta työvoimaa tullaan kuluvan vuosikymmenen aikana tarvitsemaan runsaasti suurten ikäluokkien merkittävän työmarkkinoilta poistumisen takia. Koulutustarvetta ennakoivilla asiantuntijoilla on kuitenkin poikkeavia näkemyksiä, mistä osaamisesta erityisesti olisi syntymässä pulaa. Toiset painottavat ammattiosaamista, toiset asiantuntijaosaamista. Näkemyseroista huolimatta on merkille pantavaa, että kaikissa kolmessa ammattirakenteen muutosta kuvaavassa ennusteessa, MITENNA, MARE ja Työvoima 2020 ilmenee, että teollisen työn työvoimatarve on lähivuosina suuri (Opetushallitus 1999, Työministeriö 2001, Työministeriö 2002). 18

Ammattirakenteen muutos Työvoima 2020 ja ETLAn avainklusterit -raportti korostavat asiantuntijatyön voimakasta kasvua. Tulevaisuusluotaimenkin mukaan työllisyyden kasvu on nykyisin nopeinta liike-elämän palveluissa, kun yritykset ulkoistavat sisäisen palvelujen toimintojaan. Asiantuntijatyön osuus kasvaa myös tulevaisuudessa. Tulevaisuusluotain painottaa kuitenkin ikärakenteen muutoksesta johtuvaa työvoimatarvetta. Uutta työvoimaa tarvitaan tulevaisuudessa kaikille aloille ja myös suoritustason tehtäviin. Teknologian muutosta ja sen vaikutuksia osaamistarpeisiin pohtivan työryhmän mielestä automaatio ei korvaisi enää suuressa mitassa esimerkiksi koneja metallitekniikan ammattilaisia. Automaation ihmistyövoimaa korvaava vaikutus vaatii kuitenkin lisätutkimusta. Tulevaisuusluotaimen asiantuntijat ennakoivat, mistä osaamisesta uhkaa tulla pulaa vuoteen 2012 mennessä. Useampia mainintoja saivat seuraavat alat: puualan ammattilaiset kone- ja metalliala ICT-alan tuotekehitys koululaitos terveydenhoito perinteiset palveluammatit ylipäätään toisen asteen koulutukseen liittyvät ammatit. 19

3 VISIO OSAAMISINTENSIIVISESTÄ SUOMESTA VUONNA 2012 Toukokuussa 2002 tulevaisuusluotaimen asiantuntijat vastasivat delfoikyselyyn, jossa täsmennettiin jo skenaariotyöskentelyssä kuvattua haluttavaa tulevaisuutta. Vastausten perusteella muodostui visio Suomesta osaamisintensiivisenä, kilpailukykyisenä ja dynaamisena hyvinvointiyhteiskuntana vuonna 2012. Seuraavassa on otteita visiosta hyvinvointiyhteiskunnan, työllisyyden, verotuksen ja koulutusjärjestelmän osalta. Tulevaisuuden elinkeinoja ja niiden osaamistarpeita kuvataan kappaleesta kolme alkaen. Myös koulutusjärjestelmän kehittämiskohteita täsmennetään. Kuva 2.1 Vision elementit 3.1 Dynaaminen oppiva hyvinvointiyhteiskunta Työryhmien mielestä menestyvän Suomen tulisi olla vuonna 2012 dynaaminen hyvinvointiyhteiskunta, jossa on suhtaudutaan myönteisesti yrittäjyyteen ja osaamisen kehittämiseen. Työn ilmapiiri on muuttunut kannustavaksi ja tasa-arvoiseksi iästä ja sukupuolesta riippumatta. Senioriteetti on kunniassa, ja työelämässä on mukana runsaasti kaikenikäisiä ja kaikenmaalaisia työntekijöitä. Menestyvä Suomi edellyttää, että koulutukseen panostaminen on valittu yhdeksi painopisteeksi Suomen kehittämisessä. Työn ja opiskelun vuorot- 20