nro 7/2013 SISÄLLYSLUETTELO KV 85 KV 86 KV 87 KV 88 KV 89 Kokouksen järjestäytyminen Talouden seuranta Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelutyöryhmän väliraportista Etuosto-oikeuden käyttäminen Aloitteiden jättäminen
Sivu 2 Nro 7/2013 14.10.2013Kokouspaikka- ja aika Aleksis Kiven koulu klo 18.30-19.39 Läsnä olevat jäsenet Alho Arja, puheenjohtaja Dahlqvist Rabbe, jäsen Gottberg Carl-Johan, jäsen Haanpää Harri, jäsen Holmlund Åke, jäsen Honkasalo Antero, jäsen Kaisla Heikki, jäsen Karell Anders, jäsen Karvonen Pami, jäsen Kokkonen Yrjö, varajäsen Koroma-Hintikka Maria, varajäsen Laaksonen Merja, jäsen Linnala Marko, jäsen Louekoski Vesa-Matti, jäsen Mäenpää Mika, jäsen Nordström Marcus, jäsen Paajes Jan-Erik, jäsen Parviainen Kristian, jäsen Penttinen Arto, jäsen Raivio Timo, jäsen Rehnberg Raija, jäsen Rosengren Heidi, jäsen Svanfeldt Stefan., jäsen Tanskanen Veikko, jäsen Turunen Ismo, jäsen Valtavaara Heikki, jäsen Westermarck Mikael, jäsen Muut läsnä olevat Isotupa Juha-Pekka, kunnanjohtaja Röntynen Antti-Pekka, kehittämispäällikkö Martin Kirsi, KH:n jäsen Pitkänen Kirsti, KH:n jäsen Sneck Minna, KH:n jäsen Asiat 85-89 Allekirjoitukset Arja Alho puheenjohtaja Antti-Pekka Röntynen pöytäkirjanpitäjä Mika Mäenpää pöytäkirjantarkastaja Marcus Nordström pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Kunnantalo 14.10.2013 Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Jarkko Sorvanto hallintojohtaja
Sivu 3 KV 85 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN päättää 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Vuorossa olevat jäsenet ovat Mika Mäenpää ja Marcus Nordström. Päätös: päätti 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Vuorossa olevat jäsenet ovat Mika Mäenpää ja Marcus Nordström. lle saatettiin tiedoksi, että 2.10.2013 on perustettu sitoutumaton valtuustoryhmä vaalikaudelle 2013 2016. Valtuustoryhmän nimi on Vapaa Demokratia. Vapaa Demokratia -valtuustoryhmän puheenjohtajana toimii valtuutettu Vesa-Matti Louekoski ja varapuheenjohtajana valtuutettu Mika Mäenpää. === Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 4 KV 86 TALOUDEN SEURANTA KH 16.9.2013 159 Liite 2 Ehdotus: Päätös: Kunnanhallitus käsittelee jokaisessa kokouksessaan talousseurannan. n hyväksymien toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan 30.4. ja 31.8. tilanteiden mukaan. Samalla kunnanvaltuustolle esitetään myös talouden seuranta. Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se merkitsee liitteen mukaisesti tiedoksi toiminnallisten tavoitteiden ja talouden seurannan. Ehdotus hyväksyttiin. === KV 86 Liite 1 Päätös: merkitsi liitteen mukaisesti tiedoksi toiminnallisten tavoitteiden ja talouden seurannan. === Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 5 PERUSTLTK:513 /2013 KV 87 LAUSUNTO SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN VALMISTELUTYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTISTA PERUSTLTK 4.9.2013 60 Oheismateriaalia Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain valmisteluryhmä on tehnyt väliraportin. jossa vahvistetaan uudistuksen pääperiaatteet (sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:15) Nämä periaatteet perustuvat pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan ja hallituksen täsmennettyihin suuntaviivoihin. Valmistelutyöryhmä jatkaa työtään kesän jälkeen ja laatii toimeksiantonsa mukaisesti hallituksen esityksenä ehdotuksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Ehdotus sisältää kuntauudistuksen edellyttämät välttämättömät säännökset sote-palvelujen järjestämisestä ja rahoittamisesta. Valmistelutyöryhmä pyytää jatkotyönsä tueksi kuntia ja muita toimijoita antamaan lausuntonsa väliraportista. Lausunnon on oltava sosiaali- ja terveysministeriössä 11. lokakuuta 2013 mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää vuoden 2014 alussa erillisen lausunnon valmistelutyöryhmän loppuraportista, joka sisältää ehdotuksen eduskunnalle annettavaksi hallituksen esitykseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi ja siihen liittyvien lakien muutoksiksi. Lain on tarkoitus astua voimaan vuoden 2015 alusta. Suuntaviivojen ja ehdotusten mukaisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu kuuluu sosiaali- ja terveysalueille, jotka muodostuvat maakuntien keskuskaupunkien ja vähintään 50 000 asukkaan kuntien pohjalle, ja eräissä tapauksissa perustason alueille, joiden asukasmäärä on 20 000-50 000 asukasta. Alueita muodostettaessa kuntia kuullaan ja otetaan huomioon sellainen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, joka on kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukainen. Jos kunnan asukasluku on alle 20 000, sote-alue, ja osittain perustason alue, järjestävät sille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Sosiaali- ja terveydenhuollon alueet ja perustason alueet muodostuvat tavallisesti vastuukuntamallin pohjalta. Muut alueeseen kuuluvat kunnat osallistuvat vastuukunnassa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä koskevaan päätöksentekoon ja hallintoon vastuukunnassa toimivan yhteiselimen kautta. Valmistelutyöryhmä on myös tehnyt ehdotuksen erityisvastuualueiden tehtävistä ja niiden hallinnon järjestämisestä. Erityisvastuualu- Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 6 eiden tehtävänä on varmistaa, että sote-alueiden tarjoamat palvelut muodostavat toiminnallisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Liitteet ja oheismateriaali: - oheismateriaalina on Sosiaali- ja terveysministeriön järjestämislain valmisteluyöryhmän väliraportti 27.6.2013 Valmistelu: perusturvajohtaja Benita Öberg, puh. 044 386 1240, s-posti: benita.oberg@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että se päättää antaa kunnanvaltuustolle seuraavan lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelutyöryhmän väliraportista: Väliraportin mukaan kunta kuuluu sosiaali- ja terveysalueeseen (joka käsittää perus- ja erityistason), joka järjestää kunnan sote-palvelut. Sote-alueet muodostuvat maakuntien keskusalueiden pohjalle. Lisäksi muut, noin 50 000 asukkaan työssäkäyntialueen keskuskunnat kuin maakuntien keskuskunnat, voivat toimia sote-alueen vastuukuntana. Väliraportin luvussa 4.1.2 on lueteltu tarkempia kriteereitä sote-alueiden mudostumiselle. Koska mahdolliset kuntaliitokset eivät ole tiedossa, on n kunnan osalta mahdotonta ottaa kantaa siihen, mikä on n vastuukunta ja sote-alue. Väliraportin mukaan kunta, tai sen ympärille muodostuva perustason alue, jonka asukasmäärä on vähintään noin 20 000-50 000, voi järjestää itse perustason palvelut väliraportin mukaisesti. Väliraportin luvussa 4.1 on lueteltu tarkempia kriteereitä alueiden muodostumiselle. Perustason palvelut ovat lähinnä sellaisia palveluja, joita terveyskeskukset ja kuntien sosiaalitoimi järjestävät. Raportin mukaan tietyt kunnat voivat järjestää perustason erikoissairaanhoidon palveluja. Peruserikoissairaanhoidolla tarkoitetaan lähinnä sellaista erikoissairaanhoitoa, jota a) tarvitaan väestötasolla usein (konsultaatiopoliklinikka) b) tarvitaan yksilötasolla toistuvasti pitkäaikaissairauksien hyvän hoidon ja kuntoutuksen osana; tai c) lyhytaikaisena vuodeosastohoitona ensisijaisesti ikääntyneen väestön akuuttien terveysongelmien hoitamiseksi. Perustason palvelujen kriteereitä ei ole riittävästi määritelty, jotta niistä selviäisivät kunnan velvollisuus ja oikeus palvelujen järjestämiseen. Koska sosiaalihuollon palveluja koskevaa lainsäädäntöä ollaan uudistamassa, ja näitä palveluja ei ole raportissa määritelty, kunta ei voi antaa lausuntoa siitä, miten nämä palvelut parhaiten sopivat perus- ja erikoistasolle. Peruserikoissai- Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 7 raanhoitoa ei ole selvästi määritelty, vaan sen voidaan tulkita merkitsevät sellaista palvelua, josta perussosiaali- ja terveydenhoito tällä hetkellä huolehtii. Lähipalvelun on oltava helposti saatavilla ja lähellä asiakasta. Soteuudistuksessa tähdennetään sitä, että palvelujen järjestäjät ovat riittävän kantokykyisiä turvatakseen lähipalvelut. n kunnan osalta tulee ottaa huomioon kunnan maantieteellinen sijainti, väestörakenne, kielijakauma ja julkisten kulkuneuvojen saatavuus. Tulee myös ottaa huomioon yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Alle 20 000 asukkaan kuntien asukkaat saavat lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut joko sote-alueelta tai perustason alueelta. Pääsääntönä on, että kunta kuuluu sote-alueeseen, jonka vastuukunnalla on vastuu kaikkien sote-alueeseen kuuluvien kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Jos kunta kuuluu perustason alueeseen, saavat sen asukkaat palvelut pääosin perustason vastuukunnalta ja osan palveluista sotealueelta. Nämä alle 20 000 asukkaan kunnat osallistuvat sote-alueen tai perustason alueen hallintoon siten kuin jäljempänä jaksossa 4.3. on todettu. Tällainen alle 20 000 asukkaan kunta osallistuu järjestämisvastuun piiriin kuuluvien palvelujen rahoitukseen siten kuin jäljempänä kohdassa 4.4. todetaan. n kunnan asukasmäärä on alle 20 000, ja uuden mallin mukaisesti se kuuluisi sote-alueeseen tai perustason alueeseen. Kuten edellä on todettu, on n kunnan tulevaisuus epävarma, kun päätöksiä mahdollisesta kuntaliitoksesta ei ole tehty. n kunnanvaltuusto on antanut lausunnon metropolialueen esiselvityksestä ja pitää parhaana ratkaisuna vahvoja peruskuntia, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa yhteistyötä Lohjan, Inkoon, Karkkilan ja Vihdin kanssa. Lisäksi kunnanvaltuuston lausunnossa todetaan, että n kunta on valmis selvittämään liitoksen toteuttamista Lohjan kanssa ja mahdollisesti Inkoon, Karkkilan ja Vihdin kanssa, mikäli suunniteltu sote-alue sitä edellyttää. n kunta ei sulje pois muiden kuntien kanssa käytäviä keskusteluja kuntarakenneyhteistyöstä. Lohjan kanssa tehtävän yhteistyön tai liitoksen vahvuutena on muun muassa aikaisempi toimiva hoitoyhteistyö ja Lohjan sairaanhoitoalue. Mikäli nykyinen HUSin sairaanhoitoalue hajoaa, ja jotkut kunnat päättävät kuntaliitoksista muiden, toiseen sairaanhoitoalueeseen kuuluvien kuntien kanssa, voi seurauksena olla, että nykyisestä toimivasta sairaanhoitoalueesta syntyvä sairaanhoitoalue on liian pieni. Tämä puolestaan voi johtaa siihen, että erikoissairaanhoidon kustannukset nousevat huomattavasti ja palvelun saatavuus huononee. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 8 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelutyöryhmän suuntaviivojen mukaan kunnat vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksesta. Tämä koskee myös alle 20 000 asukkaan kuntia, jotka eivät vastaa palvelujen järjestämisestä itsenäisesti. Rahoitusvastuun toteuttamiseksi kunta saa valtionosuutta. Rahoitusmalli selkiytetään jatkovalmistelussa. Rahoitusta ja kuntien välistä raportointia uudessa palvelurakenteessa on selkeytettävä. Raportin mukaan jäsenkunnat sopivat keskenään toiminnan rahoituksesta tai perusteista, joiden mukaan jäsenkunnat maksavat vastuukunnalle sen järjestämistä palveluista. Näistä mahdollisuuksista huolimatta tulee olla olemassa selvät suuntaviivat laskutusmenettelystä ja kuntien välisistä laskutusperusteista. Uuden terveys- ja sairaanhoitolain mukaan asiakkailla on oikeus valita hoitopaikkansa, ja myös tämän laskutuksen perusteet tulisi täsmentää. Huolimatta siitä, mihin sote-alueeseen kunta kuuluu, asiakkaat voivat hakea hoidon toiselta alueelta. Raportista eivät käy ilmi uuden mallin todelliset vaikutukset ja tehostuminen. Siinä ei ole laskettu vertauslukuja, jotka osoittavat, miten hyvä ja tehokas uusi sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus on. n kunnan lausunnon mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus riippuu kuntauudistuksesta ja siitä, mitä nykyisten sairaanhoitoalueiden jäsenkunnat päättävät. Sosiaali- ja terveydenhuolto on vain osa kuntien asukkaille tarjottavasta palvelukokonaisuudesta. Organisointi, yhteistyö ja päätöksenteko helpottuu, jos kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämisestä huolehtii yksi organisaatio. Käsittely: Mäenpää ehdotti Kaislan kannattamana seuraavaa: Perusturvalautakunta hyväksyy lausunnon muilta osin, mutta lause n kunta ei sulje pois muiden kuntien kanssa käytäviä keskusteluja kuntarakenneyhteistyöstä tulee poistaa lausunnosta, koska se ei sisälly valtuuston antamaan lausuntoon metropolialueen esiselvityksestä. Pekkinen kannatti Nordenswan-Lindénin kannattamana esittelijän ehdotusta. Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus oli äänestettävä. Äänestys suoritettiin nimenhuutoäänestyksenä. Joka kannattaa esittelijän ehdotusta äänestää jaa ja joka kannattaa Mäenpään ehdotusta äänestää ei. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 5 ei ääntä (Mäenpää, Tarnanen, Kaisla, Elo, Lindström) ja 2 jaa ääntä (Pekkinen, Nordenswan- Lindén), Dahlström äänesti tyhjää. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 9 Päätös: Lautakunta päätti ehdottaa kunnanhallitukselle, että se päättää antaa kunnanvaltuustolle seuraavan lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelutyöryhmän väliraportista: Väliraportin mukaan kunta kuuluu sosiaali- ja terveysalueeseen (joka käsittää perus- ja erityistason), joka järjestää kunnan sote-palvelut. Sote-alueet muodostuvat maakuntien keskusalueiden pohjalle. Lisäksi muut, noin 50 000 asukkaan työssäkäyntialueen keskuskunnat kuin maakuntien keskuskunnat, voivat toimia sote-alueen vastuukuntana. Väliraportin luvussa 4.1.2 on lueteltu tarkempia kriteereitä sote-alueiden mudostumiselle. Koska mahdolliset kuntaliitokset eivät ole tiedossa, on n kunnan osalta mahdotonta ottaa kantaa siihen, mikä on n vastuukunta ja sote-alue. Väliraportin mukaan kunta, tai sen ympärille muodostuva perustason alue, jonka asukasmäärä on vähintään noin 20 000-50 000, voi järjestää itse perustason palvelut väliraportin mukaisesti. Väliraportin luvussa 4.1 on lueteltu tarkempia kriteereitä alueiden muodostumiselle. Perustason palvelut ovat lähinnä sellaisia palveluja, joita terveyskeskukset ja kuntien sosiaalitoimi järjestävät. Raportin mukaan tietyt kunnat voivat järjestää perustason erikoissairaanhoidon palveluja. Peruserikoissairaanhoidolla tarkoitetaan lähinnä sellaista erikoissairaanhoitoa, jota a) tarvitaan väestötasolla usein (konsultaatiopoliklinikka) b) tarvitaan yksilötasolla toistuvasti pitkäaikaissairauksien hyvän hoidon ja kuntoutuksen osana; tai c) lyhytaikaisena vuodeosastohoitona ensisijaisesti ikääntyneen väestön akuuttien terveysongelmien hoitamiseksi. Perustason palvelujen kriteereitä ei ole riittävästi määritelty, jotta niistä selviäisivät kunnan velvollisuus ja oikeus palvelujen järjestämiseen. Koska sosiaalihuollon palveluja koskevaa lainsäädäntöä ollaan uudistamassa, ja näitä palveluja ei ole raportissa määritelty, kunta ei voi antaa lausuntoa siitä, miten nämä palvelut parhaiten sopivat perus- ja erikoistasolle. Peruserikoissairaanhoitoa ei ole selvästi määritelty, vaan sen voidaan tulkita merkitsevät sellaista palvelua, josta perussosiaali- ja terveydenhoito tällä hetkellä huolehtii. Lähipalvelun on oltava helposti saatavilla ja lähellä asiakasta. Soteuudistuksessa tähdennetään sitä, että palvelujen järjestäjät ovat riittävän kantokykyisiä turvatakseen lähipalvelut. n kunnan osalta tulee ottaa huomioon kunnan maantieteellinen sijainti, väestörakenne, kielijakauma ja julkisten kulkuneuvojen saatavuus. Tulee myös ottaa huomioon yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 10 Alle 20 000 asukkaan kuntien asukkaat saavat lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut joko sote-alueelta tai perustason alueelta. Pääsääntönä on, että kunta kuuluu sote-alueeseen, jonka vastuukunnalla on vastuu kaikkien sote-alueeseen kuuluvien kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Jos kunta kuuluu perustason alueeseen, saavat sen asukkaat palvelut pääosin perustason vastuukunnalta ja osan palveluista sotealueelta. Nämä alle 20 000 asukkaan kunnat osallistuvat sote-alueen tai perustason alueen hallintoon siten kuin jäljempänä jaksossa 4.3. on todettu. Tällainen alle 20 000 asukkaan kunta osallistuu järjestämisvastuun piiriin kuuluvien palvelujen rahoitukseen siten kuin jäljempänä kohdassa 4.4. todetaan. n kunnan asukasmäärä on alle 20 000, ja uuden mallin mukaisesti se kuuluisi sote-alueeseen tai perustason alueeseen. Kuten edellä on todettu, on n kunnan tulevaisuus epävarma, kun päätöksiä mahdollisesta kuntaliitoksesta ei ole tehty. n kunnanvaltuusto on antanut lausunnon metropolialueen esiselvityksestä ja pitää parhaana ratkaisuna vahvoja peruskuntia, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa yhteistyötä Lohjan, Inkoon, Karkkilan ja Vihdin kanssa. Lisäksi kunnanvaltuuston lausunnossa todetaan, että n kunta on valmis selvittämään liitoksen toteuttamista Lohjan kanssa ja mahdollisesti Inkoon, Karkkilan ja Vihdin kanssa, mikäli suunniteltu sote-alue sitä edellyttää. Lohjan kanssa tehtävän yhteistyön tai liitoksen vahvuutena on muun muassa aikaisempi toimiva hoitoyhteistyö ja Lohjan sairaanhoitoalue. Mikäli nykyinen HUSin sairaanhoitoalue hajoaa, ja jotkut kunnat päättävät kuntaliitoksista muiden, toiseen sairaanhoitoalueeseen kuuluvien kuntien kanssa, voi seurauksena olla, että nykyisestä toimivasta sairaanhoitoalueesta syntyvä sairaanhoitoalue on liian pieni. Tämä puolestaan voi johtaa siihen, että erikoissairaanhoidon kustannukset nousevat huomattavasti ja palvelun saatavuus huononee. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelutyöryhmän suuntaviivojen mukaan kunnat vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksesta. Tämä koskee myös alle 20 000 asukkaan kuntia, jotka eivät vastaa palvelujen järjestämisestä itsenäisesti. Rahoitusvastuun toteuttamiseksi kunta saa valtionosuutta. Rahoitusmalli selkiytetään jatkovalmistelussa. Rahoitusta ja kuntien välistä raportointia uudessa palvelurakenteessa on selkeytettävä. Raportin mukaan jäsenkunnat sopivat keskenään toiminnan rahoituksesta tai perusteista, joiden mukaan jäsenkunnat maksavat vastuukunnalle sen järjestämistä palveluista. Näistä mahdollisuuksista huolimatta Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 11 tulee olla olemassa selvät suuntaviivat laskutusmenettelystä ja kuntien välisistä laskutusperusteista. Uuden terveys- ja sairaanhoitolain mukaan asiakkailla on oikeus valita hoitopaikkansa, ja myös tämän laskutuksen perusteet tulisi täsmentää. Huolimatta siitä, mihin sote-alueeseen kunta kuuluu, asiakkaat voivat hakea hoidon toiselta alueelta. Raportista eivät käy ilmi uuden mallin todelliset vaikutukset ja tehostuminen. Siinä ei ole laskettu vertauslukuja, jotka osoittavat, miten hyvä ja tehokas uusi sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus on. n kunnan lausunnon mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus riippuu kuntauudistuksesta ja siitä, mitä nykyisten sairaanhoitoalueiden jäsenkunnat päättävät. Sosiaali- ja terveydenhuolto on vain osa kuntien asukkaille tarjottavasta palvelukokonaisuudesta. Organisointi, yhteistyö ja päätöksenteko helpottuu, jos kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämisestä huolehtii yksi organisaatio. === KH 16.9.2013 167 Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se päättää antaa seuraavan lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelutyöryhmän väliraportista: Väliraportin mukaan kunta kuuluu sosiaali- ja terveysalueeseen (joka käsittää perus- ja erityistason), joka järjestää kunnan sote-palvelut. Sote-alueet muodostuvat maakuntien keskusalueiden pohjalle. Lisäksi muut, noin 50 000 asukkaan työssäkäyntialueen keskuskunnat kuin maakuntien keskuskunnat, voivat toimia sote-alueen vastuukuntana. Väliraportin luvussa 4.1.2 on lueteltu tarkempia kriteereitä sote-alueiden mudostumiselle. Koska mahdolliset kuntaliitokset eivät ole tiedossa, on n kunnan osalta mahdotonta ottaa kantaa siihen, mikä on n vastuukunta ja sote-alue. Väliraportin mukaan kunta, tai sen ympärille muodostuva perustason alue, jonka asukasmäärä on vähintään noin 20 000-50 000, voi järjestää itse perustason palvelut väliraportin mukaisesti. Väliraportin luvussa 4.1 on lueteltu tarkempia kriteereitä alueiden muodostumiselle. Perustason palvelut ovat lähinnä sellaisia palveluja, joita terveyskeskukset ja kuntien sosiaalitoimi järjestävät. Raportin mukaan tietyt kunnat voivat järjestää perustason erikoissairaanhoidon palveluja. Peruserikoissairaanhoidolla tarkoitetaan lähinnä sellaista erikoissairaanhoitoa, jota a) tarvitaan väestötasolla usein (konsultaatiopoliklinikka) Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 12 b) tarvitaan yksilötasolla toistuvasti pitkäaikaissairauksien hyvän hoidon ja kuntoutuksen osana; tai c) lyhytaikaisena vuodeosastohoitona ensisijaisesti ikääntyneen väestön akuuttien terveysongelmien hoitamiseksi. Perustason palvelujen kriteereitä ei ole riittävästi määritelty, jotta niistä selviäisivät kunnan velvollisuus ja oikeus palvelujen järjestämiseen. Koska sosiaalihuollon palveluja koskevaa lainsäädäntöä ollaan uudistamassa, ja näitä palveluja ei ole raportissa määritelty, kunta ei voi antaa lausuntoa siitä, miten nämä palvelut parhaiten sopivat perus- ja erikoistasolle. Peruserikoissairaanhoitoa ei ole selvästi määritelty, vaan sen voidaan tulkita merkitsevät sellaista palvelua, josta perussosiaali- ja terveydenhoito tällä hetkellä huolehtii. Lähipalvelun on oltava helposti saatavilla ja lähellä asiakasta. Soteuudistuksessa tähdennetään sitä, että palvelujen järjestäjät ovat riittävän kantokykyisiä turvatakseen lähipalvelut. n kunnan osalta tulee ottaa huomioon kunnan maantieteellinen sijainti, väestörakenne, kielijakauma ja julkisten kulkuneuvojen saatavuus. Tulee myös ottaa huomioon yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Alle 20 000 asukkaan kuntien asukkaat saavat lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut joko sote-alueelta tai perustason alueelta. Pääsääntönä on, että kunta kuuluu sote-alueeseen, jonka vastuukunnalla on vastuu kaikkien sote-alueeseen kuuluvien kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Jos kunta kuuluu perustason alueeseen, saavat sen asukkaat palvelut pääosin perustason vastuukunnalta ja osan palveluista sotealueelta. Nämä alle 20 000 asukkaan kunnat osallistuvat sote-alueen tai perustason alueen hallintoon siten kuin jäljempänä jaksossa 4.3. on todettu. Tällainen alle 20 000 asukkaan kunta osallistuu järjestämisvastuun piiriin kuuluvien palvelujen rahoitukseen siten kuin jäljempänä kohdassa 4.4. todetaan. n kunnan asukasmäärä on alle 20 000, ja uuden mallin mukaisesti se kuuluisi sote-alueeseen tai perustason alueeseen. Kuten edellä on todettu, on n kunnan tulevaisuus epävarma, kun päätöksiä mahdollisesta kuntaliitoksesta ei ole tehty. n kunnanvaltuusto on antanut lausunnon metropolialueen esiselvityksestä ja pitää parhaana ratkaisuna vahvoja peruskuntia, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa yhteistyötä Lohjan, Inkoon, Karkkilan ja Vihdin kanssa. Lisäksi kunnanvaltuuston lausunnossa todetaan, että n kunta on valmis selvittämään liitoksen toteuttamista Lohjan kanssa ja mahdollisesti Inkoon, Karkkilan ja Vihdin kanssa, mikäli suunniteltu sote-alue sitä edellyttää. Lohjan kanssa tehtävän yhteistyön tai Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 13 liitoksen vahvuutena on muun muassa aikaisempi toimiva hoitoyhteistyö ja Lohjan sairaanhoitoalue. Mikäli nykyinen HUSin sairaanhoitoalue hajoaa, ja jotkut kunnat päättävät kuntaliitoksista muiden, toiseen sairaanhoitoalueeseen kuuluvien kuntien kanssa, voi seurauksena olla, että nykyisestä toimivasta sairaanhoitoalueesta syntyvä sairaanhoitoalue on liian pieni. Tämä puolestaan voi johtaa siihen, että erikoissairaanhoidon kustannukset nousevat huomattavasti ja palvelun saatavuus huononee. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelutyöryhmän suuntaviivojen mukaan kunnat vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksesta. Tämä koskee myös alle 20 000 asukkaan kuntia, jotka eivät vastaa palvelujen järjestämisestä itsenäisesti. Rahoitusvastuun toteuttamiseksi kunta saa valtionosuutta. Rahoitusmalli selkiytetään jatkovalmistelussa. Rahoitusta ja kuntien välistä raportointia uudessa palvelurakenteessa on selkeytettävä. Raportin mukaan jäsenkunnat sopivat keskenään toiminnan rahoituksesta tai perusteista, joiden mukaan jäsenkunnat maksavat vastuukunnalle sen järjestämistä palveluista. Näistä mahdollisuuksista huolimatta tulee olla olemassa selvät suuntaviivat laskutusmenettelystä ja kuntien välisistä laskutusperusteista. Uuden terveys- ja sairaanhoitolain mukaan asiakkailla on oikeus valita hoitopaikkansa, ja myös tämän laskutuksen perusteet tulisi täsmentää. Huolimatta siitä, mihin sote-alueeseen kunta kuuluu, asiakkaat voivat hakea hoidon toiselta alueelta. Raportista eivät käy ilmi uuden mallin todelliset vaikutukset ja tehostuminen. Siinä ei ole laskettu vertauslukuja, jotka osoittavat, miten hyvä ja tehokas uusi sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus on. n kunnan lausunnon mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus riippuu kuntauudistuksesta ja siitä, mitä nykyisten sairaanhoitoalueiden jäsenkunnat päättävät. Sosiaali- ja terveydenhuolto on vain osa kuntien asukkaille tarjottavasta palvelukokonaisuudesta. Organisointi, yhteistyö ja päätöksenteko helpottuu, jos kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämisestä huolehtii yksi organisaatio. Käsittely: Asia käsiteltiin asian 159 jälkeen. Martin Malmgrenin kannattamana ehdotti seuraavaa lisäystä päätösehdotuksen yhdeksännen kappaleen toiseksi viimeiseksi lauseeksi: Päätöksen yhteydessä kunnanvaltuusto hyväksyi kuitenkin yksimielisesti ponnen, jonka perusteella n kunta ei sulje pois muiden kuntien kanssa käytäviä keskusteluja kuntarakenneyhteistyöstä. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 14 Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat Martinin ehdotusta äänestävät ei. Äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 6 (Kaisla, Louekoski, Parviainen, Pitkänen, Sneck, Tanskanen) 5 (Karell, Koroma-Hintikka, Laaksonen, Martin, Malmgren). Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. === KV 87 Käsittely: Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä/nordström ehdotti seuraavaa lisäystä päätösehdotuksen yhdeksännen kappaleen toiseksi viimeiseksi lauseeksi: "Päätöksen yhteydessä kunnanvaltuusto hyväksyi kuitenkin yksimielisesti ponnen, jonka perusteella n kunta ei sulje pois muiden kuntien kanssa käytäviä keskusteluja kuntarakenneyhteistyöstä". Valtuutettu Haanpää Kaislan ja Holmlundin kannattamana ehdotti seuraavaa lisäystä lausuntoon, esityslistan sivulle 13: " katsoo, että nykyisen HUS:n sairaanhoitoalueen tulee jatkaa kokonaisuutena". Valtuutettu Raivio Valtavaaran ja Laaksosen kannattamana ehdotti lisäyksenä lausuntoon, että HUS:n vastuulle siirrettäisiin myös perusterveydenhuollon järjestäminen. Koska oli tehty ryhmäpuheenvuorossa ehdotus, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne jotka kannattavat kunnanhallituksen ehdotusta äänestivät jaa ja ne, jotka kannattivat Ruotsalaisen kansanpuolueen ryhmäpuheenvuorossa/nordströmin tehtyä ehdotusta äänestivät ei. Äänestyksessä kunnanhallituksen ehdotus voitti äänin 14 (Alho, Haanpää, Holmlund, Honkasalo, Kaisla, Karvonen, Louekoski, Mäenpää, Parviainen, Penttinen, Tanskanen, Turunen, Valtavaara, Westermarck) -13 (Dahlqvist, Gottberg, Kokkonen, Karell, Laaksonen, Linnala, Nordström, Paajes, Koroma-Hintikka, Raivio, Rehnberg, Rosengren, Svanfeldt). Koska oli tehty kaksi lisäysehdotusta kunnanhallituksen ehdotukseen, suoritettiin niiden välillä äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne jotka kannattavat valtuutettu Haanpään ehdotusta äänestävät jaa ja ne jotka kannattavat Raivion ehdotusta äänestävät ei. Äänestyksessä Haanpään ehdotus voitti äänin 14 (Alho, Haanpää, Holmlund, Honkasalo, Kaisla, Karvonen, Louekoski, Mäenpää, Parviainen, Penttinen, Tanskanen, Turunen, Valtavaara, Westermarck) -12 (Dahlqvist, Gottberg, Karell, Laakso- Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 15 nen, Linnala, Nordström, Paajes, Koroma-Hintikka, Raivio, Rehnberg, Rosengren, Svanfeldt). Äänestyksessä annettiin lisäksi yksi tyhjä ääni (Kokkonen). Koska äänestyksessä voittanutta lisäysehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kunnanvaltuuston yksimielisesti hyväksyneen sen. Päätös: päätti antaa seuraavan lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelutyöryhmän väliraportista: Väliraportin mukaan kunta kuuluu sosiaali- ja terveysalueeseen (joka käsittää perus- ja erityistason), joka järjestää kunnan sote-palvelut. Sote-alueet muodostuvat maakuntien keskusalueiden pohjalle. Lisäksi muut, noin 50 000 asukkaan työssäkäyntialueen keskuskunnat kuin maakuntien keskuskunnat, voivat toimia sote-alueen vastuukuntana. Väliraportin luvussa 4.1.2 on lueteltu tarkempia kriteereitä sote-alueiden mudostumiselle. Koska mahdolliset kuntaliitokset eivät ole tiedossa, on n kunnan osalta mahdotonta ottaa kantaa siihen, mikä on n vastuukunta ja sote-alue. Väliraportin mukaan kunta, tai sen ympärille muodostuva perustason alue, jonka asukasmäärä on vähintään noin 20 000-50 000, voi järjestää itse perustason palvelut väliraportin mukaisesti. Väliraportin luvussa 4.1 on lueteltu tarkempia kriteereitä alueiden muodostumiselle. Perustason palvelut ovat lähinnä sellaisia palveluja, joita terveyskeskukset ja kuntien sosiaalitoimi järjestävät. Raportin mukaan tietyt kunnat voivat järjestää perustason erikoissairaanhoidon palveluja. Peruserikoissairaanhoidolla tarkoitetaan lähinnä sellaista erikoissairaanhoitoa, jota a) tarvitaan väestötasolla usein (konsultaatiopoliklinikka) b) tarvitaan yksilötasolla toistuvasti pitkäaikaissairauksien hyvän hoidon ja kuntoutuksen osana; tai c) lyhytaikaisena vuodeosastohoitona ensisijaisesti ikääntyneen väestön akuuttien terveysongelmien hoitamiseksi. Perustason palvelujen kriteereitä ei ole riittävästi määritelty, jotta niistä selviäisivät kunnan velvollisuus ja oikeus palvelujen järjestämiseen. Koska sosiaalihuollon palveluja koskevaa lainsäädäntöä ollaan uudistamassa, ja näitä palveluja ei ole raportissa määritelty, kunta ei voi antaa lausuntoa siitä, miten nämä palvelut parhaiten sopivat perus- ja erikoistasolle. Peruserikoissairaanhoitoa ei ole selvästi määritelty, vaan sen voidaan tulkita merkitsevät sellaista palvelua, josta perussosiaali- ja terveydenhoito tällä hetkellä huolehtii. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 16 Lähipalvelun on oltava helposti saatavilla ja lähellä asiakasta. Soteuudistuksessa tähdennetään sitä, että palvelujen järjestäjät ovat riittävän kantokykyisiä turvatakseen lähipalvelut. n kunnan osalta tulee ottaa huomioon kunnan maantieteellinen sijainti, väestörakenne, kielijakauma ja julkisten kulkuneuvojen saatavuus. Tulee myös ottaa huomioon yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Alle 20 000 asukkaan kuntien asukkaat saavat lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut joko sote-alueelta tai perustason alueelta. Pääsääntönä on, että kunta kuuluu sote-alueeseen, jonka vastuukunnalla on vastuu kaikkien sote-alueeseen kuuluvien kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Jos kunta kuuluu perustason alueeseen, saavat sen asukkaat palvelut pääosin perustason vastuukunnalta ja osan palveluista sotealueelta. Nämä alle 20 000 asukkaan kunnat osallistuvat sote-alueen tai perustason alueen hallintoon siten kuin jäljempänä jaksossa 4.3. on todettu. Tällainen alle 20 000 asukkaan kunta osallistuu järjestämisvastuun piiriin kuuluvien palvelujen rahoitukseen siten kuin jäljempänä kohdassa 4.4. todetaan. n kunnan asukasmäärä on alle 20 000, ja uuden mallin mukaisesti se kuuluisi sote-alueeseen tai perustason alueeseen. Kuten edellä on todettu, on n kunnan tulevaisuus epävarma, kun päätöksiä mahdollisesta kuntaliitoksesta ei ole tehty. n kunnanvaltuusto on antanut lausunnon metropolialueen esiselvityksestä ja pitää parhaana ratkaisuna vahvoja peruskuntia, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa yhteistyötä Lohjan, Inkoon, Karkkilan ja Vihdin kanssa. Lisäksi kunnanvaltuuston lausunnossa todetaan, että n kunta on valmis selvittämään liitoksen toteuttamista Lohjan kanssa ja mahdollisesti Inkoon, Karkkilan ja Vihdin kanssa, mikäli suunniteltu sote-alue sitä edellyttää. Lohjan kanssa tehtävän yhteistyön tai liitoksen vahvuutena on muun muassa aikaisempi toimiva hoitoyhteistyö ja Lohjan sairaanhoitoalue. katsoo, että nykyisen HUS:n sairaanhoitoalueen tulee jatkaa kokonaisuutena. Mikäli nykyinen HUSin sairaanhoitoalue hajoaa, ja jotkut kunnat päättävät kuntaliitoksista muiden, toiseen sairaanhoitoalueeseen kuuluvien kuntien kanssa, voi seurauksena olla, että nykyisestä toimivasta sairaanhoitoalueesta syntyvä sairaanhoitoalue on liian pieni. Tämä puolestaan voi johtaa siihen, että erikoissairaanhoidon kustannukset nousevat huomattavasti ja palvelun saatavuus huononee. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelutyöryhmän suuntaviivojen mukaan kunnat vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksesta. Tämä koskee myös alle 20 000 asukkaan kuntia, jotka eivät vastaa Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 17 palvelujen järjestämisestä itsenäisesti. Rahoitusvastuun toteuttamiseksi kunta saa valtionosuutta. Rahoitusmalli selkiytetään jatkovalmistelussa. Rahoitusta ja kuntien välistä raportointia uudessa palvelurakenteessa on selkeytettävä. Raportin mukaan jäsenkunnat sopivat keskenään toiminnan rahoituksesta tai perusteista, joiden mukaan jäsenkunnat maksavat vastuukunnalle sen järjestämistä palveluista. Näistä mahdollisuuksista huolimatta tulee olla olemassa selvät suuntaviivat laskutusmenettelystä ja kuntien välisistä laskutusperusteista. Uuden terveys- ja sairaanhoitolain mukaan asiakkailla on oikeus valita hoitopaikkansa, ja myös tämän laskutuksen perusteet tulisi täsmentää. Huolimatta siitä, mihin sote-alueeseen kunta kuuluu, asiakkaat voivat hakea hoidon toiselta alueelta. Raportista eivät käy ilmi uuden mallin todelliset vaikutukset ja tehostuminen. Siinä ei ole laskettu vertauslukuja, jotka osoittavat, miten hyvä ja tehokas uusi sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus on. n kunnan lausunnon mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus riippuu kuntauudistuksesta ja siitä, mitä nykyisten sairaanhoitoalueiden jäsenkunnat päättävät. Sosiaali- ja terveydenhuolto on vain osa kuntien asukkaille tarjottavasta palvelukokonaisuudesta. Organisointi, yhteistyö ja päätöksenteko helpottuu, jos kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämisestä huolehtii yksi organisaatio. === Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 18 KH:566 /2013 KV 88 ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMINEN KH 30.9.2013 180 Etuosto tarkoittaa kunnan oikeutta lunastaa myyty kiinteistö myyjän ja ostajan sopimasta kauppahinnasta. Etuostolain (EoL) mukaan kunta voi käyttää etuosto-oikeutta vastikkeellisissa kiinteistökaupoissa, joissa kohteen pintaala on yli 5 000 m2 ja kaupan osapuolena ei ole valtio tai sen laitos, eikä kyseessä ole lain tarkoittama sukulaisluovutus tai pakkohuutokauppa. Etuosto-oikeutta voi lain mukaan käyttää ainoastaan maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten. Etuostoa ei saa käyttää maan hankkimiseksi muuhun kuin laissa mainittuihin tarkoituksiin. Jos kunta päättää käyttää etuosto-oikeutta, sen tulee kirjallisesti ilmoittaa tästä ostajalle, myyjälle ja sille kirjaamisviranomaiselle, jonka toimialueella kiinteistö on. Päätös on tehtävä ja siitä on ilmoitettava kolmen kuukauden kuluessa luovutuskirjan oikeaksi todistamisesta. Päätöksestä on ostajalla ja myyjällä valitusoikeus hallinto-oikeuteen. Etuosto on menettelynä saatettu loppuun, kun kunnan päätös on saanut lainvoiman. Tämän jälkeen kunta korvaa ostajalle kauppahinnan sekä mahdolliset kiinteistön hallinnasta, hoidosta ja kunnossapidosta sekä kaupan rahoituksesta aiheutuneet tarpeelliset kustannukset. Näille suorituksille maksetaan korkolain mukaista korkoa. Maakuntakaavan laatimisen yhteydessä on käyty yhdyskuntarakenteen kehittämiseen koskevia keskusteluja n osalta, jolloin Uudenmaan liitosta on tuotu esiin että pääkaupunkiseudun väestön kasvaessa ja yhdyskuntarakenteen laajetessa tulee tarpeelliseksi miettiä uuden rautatieaseman ja sitä tukevan yhdyskuntarakenteen suunnittelemista nykyisen Kirkkonummen ja n aseman välille. Uuden taajaman perustaminen tehostaa radan käyttöä ja vähentää osaltaan yksityisautoilun tarvetta pääkaupunkiin. n kunta on vastaanottanut kiinteistön luovutusilmoituksen 31.07.2013 (oheismateriaalina). Kaupan kohteen pinta-ala on likimääräisesti 34,6516 ha ja kohteen osoite on Itäinen Kuninkaantie ja se sijaitsee radan läheisyydessä (kartta oheismateriaalina). Myytävät alueet ovat Kaakkois-n yleiskaava alueella ja maatalousaluetta, pois lukien Ljungarskulla-tila, joka on M-2/sk aluetta. Kauppa hinta on 355000. Osaan kaupankohteesta kohdistuu vuokra-oikeus ja vuokrasopimus siirretään uudelle omistajalle. Maa-alueen sijaitsee mahdollisen aseman vaikutus alueella, jolloin voidaan ajatella, että rakentamistehokkuus vastaisi n kunta keskuksen tehok- Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 19 kuutta eli 0,32. Kyseisellä tehokkuudella voidaan rakentaa 110.884 krs-m2. n kuntakeskuksen krs-m2 hinta on 120. Kunnan omistaessa maata on kunnan helpompi kehittää ja päättää alueen yhdyskuntarakenteesta. Maankäytön kehityskuvan mukaan n kunta tulee kehittämään kuntakeskusta ja Störsvikin aluetta ja näiden välisiä yhteyksiä lähemmän vuosikymmenen aikana. Maapolitiikka ja maanhankinta on kuitenkin vielä pitempijänteistä toimintaa, jonka tulee ottaa huomioon kehityspaineet, jotka välttämättä eivät ole yksistään n päätettävissä. ssa peltovuokra on keskimäärin 200 /ha/vuosi. Kunnan johtosäännöissä ei ole erikseen mainittu etuosto-oikeuden käytöstä, jolloin siitä päättää kunnanvaltuusto. Ehdotus: Käsittely: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle 1. että se käyttää kyseisen kaupan kohdalla etuosto-oikeutta 2. että valtuusto myöntää tekniselle lautakunnalle vuoden 2013 talousarvioon 355 000 euron lisämäärärahan kyseiseen etuosto-oikeuden käyttöön 3. että se kehottaa teknistä lautakuntaa toteuttamaan etuosto-oikeuden käyttämisen edellyttämät toimenpiteet. Svanfeldt poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Tanskanen Karellin kannattamana ehdotti, että etuosto-oikeutta ei käytetä. Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Tanskasen ehdotusta äänestävät ei. Äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 9 (Kaisla, Koroma-Hintikka, Laaksonen, Lautjärvi-Siikala, Martin, Parviainen, Pitkänen, Sneck, Malmgren) 2 (Karell, Tanskanen). Päätös: KH 184 Ehdotus hyväksyttiin. === Etuosto tarkoittaa kunnan oikeutta lunastaa myyty kiinteistö myyjän ja ostajan sopimasta kauppahinnasta. Etuostolain (EoL) mukaan kunta voi käyttää etuosto-oikeutta vastikkeellisissa kiinteistökaupoissa, joissa kohteen pintaala on yli 5 000 m2 ja kaupan osapuolena ei ole valtio tai sen laitos, eikä kyseessä ole lain tarkoittama sukulaisluovutus tai pakkohuutokauppa. Etuosto-oikeutta voi lain mukaan käyttää ainoastaan maan hankkimiseksi yh- Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 20 dyskuntarakentamista sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten. Etuostoa ei saa käyttää maan hankkimiseksi muuhun kuin laissa mainittuihin tarkoituksiin. Jos kunta päättää käyttää etuosto-oikeutta, sen tulee kirjallisesti ilmoittaa tästä ostajalle, myyjälle ja sille kirjaamisviranomaiselle, jonka toimialueella kiinteistö on. Päätös on tehtävä ja siitä on ilmoitettava kolmen kuukauden kuluessa luovutuskirjan oikeaksi todistamisesta. Päätöksestä on ostajalla ja myyjällä valitusoikeus hallinto-oikeuteen. Etuosto on menettelynä saatettu loppuun, kun kunnan päätös on saanut lainvoiman. Tämän jälkeen kunta korvaa ostajalle kauppahinnan sekä mahdolliset kiinteistön hallinnasta, hoidosta ja kunnossapidosta sekä kaupan rahoituksesta aiheutuneet tarpeelliset kustannukset. Näille suorituksille maksetaan korkolain mukaista korkoa. Maakuntakaavan laatimisen yhteydessä on käyty yhdyskuntarakenteen kehittämiseen koskevia keskusteluja n osalta, jolloin Uudenmaan liitosta on tuotu esiin että pääkaupunkiseudun väestön kasvaessa ja yhdyskuntarakenteen laajetessa tulee tarpeelliseksi miettiä uuden rautatieaseman ja sitä tukevan yhdyskuntarakenteen suunnittelemista nykyisen Kirkkonummen ja n aseman välille. Uuden taajaman perustaminen tehostaa radan käyttöä ja vähentää osaltaan yksityisautoilun tarvetta pääkaupunkiin. n kunta on vastaanottanut kiinteistön luovutusilmoituksen 31.07.2013 (oheismateriaalina). Kaupan kohteen pinta-ala on likimääräisesti 34,6516 ha ja kohteen osoite on Itäinen Kuninkaantie ja se sijaitsee radan läheisyydessä (kartta oheismateriaalina). Myytävät alueet ovat Kaakkois-n yleiskaava alueella ja maatalousaluetta, pois lukien Ljungarskulla-tila, joka on M-2/sk aluetta. Kauppa hinta on 355000. Osaan kaupankohteesta kohdistuu vuokra-oikeus ja vuokrasopimus siirretään uudelle omistajalle. Maa-alueen sijaitsee mahdollisen aseman vaikutus alueella, jolloin voidaan ajatella, että rakentamistehokkuus vastaisi n kunta keskuksen tehokkuutta eli 0,32. Kyseisellä tehokkuudella voidaan rakentaa 110.884 krs-m2. n kuntakeskuksen krs-m2 hinta on 120. Kunnan omistaessa maata on kunnan helpompi kehittää ja päättää alueen yhdyskuntarakenteesta. Maankäytön kehityskuvan mukaan n kunta tulee kehittämään kuntakeskusta ja Störsvikin aluetta ja näiden välisiä yhteyksiä lähemmän vuosikymmenen aikana. Maapolitiikka ja maanhankinta on kuitenkin vielä pitempijänteistä toimintaa, jonka tulee ottaa huomioon kehityspaineet, jotka välttämättä eivät ole yksistään n päätettävissä. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 21 ssa peltovuokra on keskimäärin 200 /ha/vuosi. Kunnanhallitus on käsitellyt asiaa kokouksessaan 30.9.2013. Asia on tarkoituksenmukaista käsitellä uudestaan toimivaltaan liittyvien seikkojen vuoksi. Ehdotus: Kunnanhallitus 1. päättää käyttää kyseisen kaupan kohdalla etuosto-oikeutta edellyttäen, että valtuusto myöntää etuosto-oikeuden käyttöön tarvittavat määrärahat ja 2. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se myöntää vuoden 2013 talousarvioon 355 000 euron lisämäärärahan kyseiseen etuosto-oikeuden käyttöön 3. päättää tarkastaa pykälän kokouksessa. Käsittely: Päätös: Tanskanen Karellin kannattamana ehdotti, että etuosto-oikeutta ei käytetä. Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Tanskasen ehdotusta äänestävät ei. Äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 9 (Kaisla, Koroma-Hintikka, Laaksonen, Louekoski, Martin, Parviainen, Pitkänen, Sneck, Malmgren) 2 (Karell, Tanskanen). Ehdotus hyväksyttiin. === KV 88 Käsittely: Kunnanhallituksen ehdotus jaettiin kokouksessa pöydälle. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä/tanskanen ehdotti, ettei kunnanvaltuusto myönnä määrärahaa etuosto-oikeuden käyttämiseen. Koska oli tehty kunnanhallituksen ehdotuksesta poikkeava valtuustoryhmän ehdotus, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat kunnanhallituksen ehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Vasemmistoliiton/Tanskasen ehdotusta äänestävät ei. Äänestyksessä kunnanhallituksen ehdotus voitti äänin 21 (Alho, Haanpää, Holmlund, Kokkonen, Kaisla, Karvonen, Laaksonen, Linnala, Louekoski, Mäenpää, Nordström, Paajes, Parviainen, Penttinen, Koroma-Hintikka, Raivio, Rosengren, Svanfeldt, Turunen, Valtavaara, Westermarck) 6 (Dahlqvist, Gottberg, Honkasalo, Karell, Rehnberg, Tanskanen). Päätös: hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen. === Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 22 KV 89 ALOITTEIDEN JÄTTÄMINEN Todettiin valtuutettujen Tanskanen ja Honkasalo jättämä ja allekirjoittama aloite, jossa ehdotetaan n kunnan ja Rantasipi n Kylpylän välisiä sopimusneuvotteluja siitä, että kuntalaiset voisivat käyttää kylpylän palveluja määrättyinä aikoina alennettuun hintaan. Todettiin valtuutettujen Linnala, Raivio, Paajes, Mäenpää, Louekoski, Parviainen ja varavaltuutettujen Koroma-Hintikka ja Kokkonen jättämä ja allekirjoittama aloite, jossa ehdotetaan, että kunnan on välittömästi aloitettava neuvottelut maanomistajan kanssa louhostoiminnasta luopumisesta. Todettiin valtuutettujen Linnala, Raivio, Paajes, Mäenpää, Louekoski, Parviainen ja varavaltuutettujen Koroma-Hintikka ja Kokkonen jättämä ja allekirjoittama aloite, jossa ehdotetaan, että kunta aloittaa neuvottelut louhimoyrittäjän kanssa alueen asukkaiden viihtyvyyden paremmin turvaavista rajoituksista tai määräävät ne louhostoiminnalle. Aloitteet lähetettiin kunnanhallitukseen valmisteltaviksi. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 23 VALITUSOSOITUS Pykälät: 85-87, 89 Hallintolain / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet vain valmistelua tai Kuntalain 91 :n mukaan seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee täytäntöönpanoa. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. valitusaika Valitusviranomainen, osoite, posti- ja s-postiosoite: Helsingin hallinto-oikeus Radanrakentajantie 5 00520 Helsinki helsinki.hao@oikeus.fi Kunnallisvalitus, pykälät: 88 Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus, pykälät: Valitusaika päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Valitusaika päivää Pykälät: Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Liitetään pöytäkirjaan Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 24 Valituskirjelmä Valituskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan kuin HLL 21 :ssä säädetään. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät: Valitusasiakirjat on toimitettava 1) : nimi, osoite ja postiosoite Pykälät: Lisätietoja Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään hallinto-oikeudessa kulloinkin voimassa oleva oikeudenkäyntimaksu. Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. 1) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle Lautakunta Kunnanhallitus