Häme Ympäristö ja luonnonvarat Ympäristöyksikkö PÄÄTÖS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA Dnro HAMELY/106/07.00/2014 YMP/238/2014 Annettu julkipanon jälkeen 28.3.2014 ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78.2 :n mukaisen ilmoituksen johdosta ILMOITTAJA Uponor Oyj PL 37 01511 VANTAA Y-tunnus: 0148731-6 PILAANTUNEEN ALUEEN SIJAINTI KIINTEISTÖJEN OMISTAJAT VIREILLETULOPERUSTE VIREILLETULOAIKA 12.3.2014 Vihdinkatu Entinen teollisuusalue Kunta: Lahti Kaupunginosa: Asemantausta Kiinteistörekisteritunnukset: 398-25-260-1, 398-25-260-2 ja 398-25-260-3 Kiinteistöjen 398-25-260-1 ja -2 omistaja: Asunto Oy Lahden Vihdinpuisto c/o Adako Oy Kiinteistön 398-25-260-3 omistaja: Renor Oy Ympäristönsuojelulaki 78 :n 2 momentti MAKSU 770 (J1002) YMPÄRISTÖSUHTEET JA MAANKÄYTTÖ Pilaantunut alue sijaitsee Lahden Asemantaustassa Anttilanmäen pientaloalueella Vihdinkadun itäpuolella. Pilaantunut alue on nykyisin metsittynyttä puistomaista aluetta. Kiinteistöjen alue on muuttumassa tänä vuonna asuinkäyttöön. Kiinteistöjen alue on asemakaavassa merkitty erillispientalojen korttelialueeksi, jolla ympäristö on otettava rakennettaessa huomioon (AO-14). Alueen länsi- ja eteläpuolella HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 025 000 Kirkkokatu 12 www.ely-keskus.fi/hame PL 29, 15141 Lahti Birger Jaarlin katu 15 PL 131, 13101 Hämeenlinna
on katualuetta. Pohjoispuolella on puistomaista aluetta ja sen takana Lahden ratapiha. Tiedot kohteen naapurikiinteistöistä on esitetty ilmoituksessa. Kohde sijaitsee ympäristöhallinnon luokittelemalla I luokan pohjavesialueella (Lahti) pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella. PILAANTUMISEN AIHEUTTANEET TOIMINNAT JA AINEET TUTKIMUSTULOKSET Kiinteistöjen alue on vanhaa puusepänteollisuusaluetta 1910-luvulta lähtien. Alueella on sijainnut mm. Vihdin Puuseppäin huonekaluliike, Pyörä ja Puuteollisuus sekä Asko Oyj). Kohteessa on sijainnut eri vaiheissa teollisuusrakennuksia ja mm. pieni saharakennus. Tehdasrakennukset on purettu. Kiinteistöillä on pilaantunutta maata ja maahan haudattua kiinteää jätemateriaalia. Maaperä on pilaantunut raskasmetalleilla. Lisäksi maan seassa on rakennus- ja yhdyskuntajätettä (tiiliä, betonia, pulloja, lasia, muovia ja metallia) Pilaantunutta maata sekä jätettä sisältävää maa-ainesta on noin 1 000 m 2 :n suuruisella alueella. Pilaantunutta maata on noin 350 m 3, eli 600 tonnia ja muuta jätettä noin 150 m 3, eli noin 200 tonnia. Tehdyt maaperän pilaantuneisuustutkimukset ja niiden tulokset on esitetty ilmoituksen liitteinä. Tutkimusten mukaan maaperä on pilaantunut noin puolen metrin paksuisena kerroksena maan pintaosassa, jossa on vanhaa sekalaista täyttömaata ja sen seassa jätettä. Laboratoriotutkimusten mukaan maaperän sinkkipitoisuus on enimmillään 1 300 mg/kg, mikä ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen ylemmän ohjearvon. Maaperän lyijypitoisuus on laboratoriotutkimusten mukaan enimmillään 430 mg/kg, mikä ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon. Maaperästä on havaittu myös valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia antimonia, arseenia, kadmiumia ja kuparia. Alueen perusmaa on hienoa hiekkaa ja silttiä. RISKINARVIO JA ARVIO PUHDISTUSTARPEESTA Ilmoitukseen sisältyy lyhyt maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, jossa on käytetty apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia ohjearvoja. Arvioinnissa on lisäksi otettu huomioon haitallisten aineiden pitoisuudet ja niiden ominaisuudet ja sijainti maaperässä, alueen maaperäolosuhteet sekä pilaantuneen alueen käyttötarkoitus. Pilaantunut maa sijaitsee alueella, joka on asemakaavassa merkitty pientalojen korttelialueeksi. Kiinteistöjen maankäyttö on muuttumassa kaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen. Puhdistustarpeen arvioinnin mukaan maaperä on tarpeen 2
puhdistaa alueilla, joissa metallien pitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvotason. PUHDISTUKSEN TAVOITETASOT PUHDISTUSSUUNNITELMA Puhdistusmenetelmä Puhdistusaikataulu Maaperän puhdistuksen tavoitetasoksi esitetään tehdyn riskinarvioinnin ja maankäyttömuodon perusteella valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaista alempaa ohjearvotasoa metalleille. Maaperän puhdistussuunnitelma on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa Ramboll Finland Oy:n 10.3.2014 laatimassa maaperän kunnostuksen yleissuunnitelmassa. Maaperä puhdistetaan massanvaihdolla, jossa pilaantuneet maat poistetaan kaivamalla ja toimitetaan käsittelypaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kaivun aikana kaikki havaitut jätejakeet poistetaan ja erotellaan maa-aineksesta. Myös erotellut jätejakeet toimitetaan erikseen vastaanotto-/käsittelypaikkaan. Maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat alle kynnysarvojen tai luontaisten taustapitoisuuksien, voidaan käyttää kaivantojen täyttöön. Jos kaivantoon kertyy vettä, vesi pumpataan esim. vesikonttiin, analysoidaan ja toimitetaan analyysitulosten perusteella valittuun kohteeseen. Maaperän puhdistustyö toteutetaan huhtikuussa 2014. Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta Pilaantuneen maa-aineksen kaivu tehdään lajittelevana kaivuna välppä- tai seulakauhalla niin, että eri voimakkuuksilla tai haitta-aineilla pilaantuneet massat sekoittuvat mahdollisimman vähän keskenään. Pilaantuneiden maiden kaivun aikainen lajittelu tehdään massojen sijoituspaikan vaatimusten mukaisesti. Käsittelyyn toimitettavien kuormien mukana toimitetaan asianmukaiset siirtoasiakirjat. Kunnostustyötä ohjataan aikaisempien tutkimusten, laboratorio- ja kenttämittaustulosten sekä aistinvaraisten havaintojen perusteella. Kaivuvaiheessa massat erotellaan ja luokitellaan kenttämittauksin, joissa käytetään XRFkenttäanalysaattoria. Kenttämittausten lisäksi haitta-ainepitoisuudet varmistetaan kaivetuista maamassoista laboratoriossa jokaista 500 tonnin maaerää kohden. Kaivamista jatketaan, kunnes kenttämittaustulokset alittavat kunnostustavoitteet ja saavutetaan jätteettömät leikkauspinnat. Kunnostetun alueen rajapinnoista otetaan jäännöspitoisuusnäytteet. Kaivualueelta otetaan yksi jäännöspitoisuusnäyte keskimäärin jokaista pohjan 200 m 2 :n leikkauspintaa kohden. Lisäksi jäännösnäytteet otetaan jokaisesta kaivannon reunan leikkauspinnasta. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan yli kymmenen osanäytteen koontina. Näytteet analysoidaan akkreditoidussa laboratoriossa. Näytteistä analysoidaan lyijy ja sinkki. 3
Kun kunnostuksen tavoitetaso on jäännöspitoisuusnäytteiden perusteella varmistettu, aloitetaan kaivannon täyttö. Kunnostustyötä ohjaa ja valvoo paikan päällä ympäristötekninen asiantuntija. Ympäristöteknisen valvojan tehtäviin kuuluvat mm. kenttähavainnot ja kenttäanalyysit, pilaantuneen maan lajittelu ja loppusijoitukseen, käsittelyyn tai käyttöön toimittaminen, tarvittavien siirtoasiakirjojen laatiminen, kunnostustyön aikainen kirjanpito, kunnostustyönaikainen laboratorionäytteiden otto, yhteydenotto tilaajaan ja viranomaisiin, jos työn aikana ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita sekä kunnostustyön suorittamisen ohjaus ja kunnostukselle annettujen viranomaismääräysten valvonta. Ympäristötekninen valvoja pitää kirjaa mm. pilaantuneen maan määristä ja sijoituskohteista, kenttäanalyyseillä todetuista eri kaivukohtien haitta-aineiden pitoisuustasoista, pilaantuneen maan hyödyntämisestä kohteessa (sijoituspaikka ja pilaantuneisuus) ja kaikista muista kunnostuksen aikana tehdyistä oleellisista havainnoista. Puhdistetut alueet, näytteenottopisteet/-alueet ja kaivantojen koot merkitään karttapohjalle, joka liitetään loppuraporttiin. Kunnostustöiden päätyttyä tehdään työstä raportti, joka toimitetaan Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lahden seudun ympäristöpalveluille. Loppuraportissa esitetään viranomaiskatselmusten ja kokousten pöytäkirjat, kaivutyön toteuttaminen sekä kunnostetut alueet ja lopetusnäytteenottopaikat karttapiirustuksessa, tehtyjen laboratorioanalyysien ja oleellisten kenttämittausten tulokset (rinnakkaismääritykset, jäännöspitoisuudet yms.), kirjanpitotiedot poistetuista maamassoista sekä pilaantuneen maan sijoituspaikat kohteessa (pilaantuneisuus, sijoituspaikka). Jos maaperään jää puhdistuksen jälkeen haitta-ainepitoisuuksia, jotka ylittävät alemmat ohjearvot, arvioidaan kohteen jatkotoimenpiteet, pilaantuneisuus ja puhdistustarve riskinarvioperusteisesti. Ympäristövaikutukset ja haittojen ehkäisy ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoituksen mukaan pilaantuneen maan pölyäminen ja leviäminen ympäristöön estetään kaivun, kuormauksen ja kuljetuksen aikana. Kunnostustyöstä aiheutuva melu vastaa tavanomaisen maanrakennustyömaan kaivinkoneiden, muiden koneiden ja kuorma-autojen melutasoa. Työt tehdään klo 7-17 välisenä aikana. Kaivettua pilaantunutta maata ei läjitetä eikä välivarastoida ko. tonteilla kuormauksen, jätteen erottelun ja pitoisuuksien analysoinnin kannalta välttämätöntä lyhytaikaista läjitystä kauemmin. Kaivu- ja kuormausalueet järjestetään niin, että pilaantuneen maan päällä liikennöintiä vältetään. Pilaantuneen maan kuormat kuljetetaan huolellisesti peitettyinä. Sivullisten henkilöiden pääsy työmaalle estetään merkitsemällä ja tarvittaessa aitaamalla alue. Ilmoitus asiakirjoineen on lähetetty tiedoksi Lahden seudun ympäristöpalveluille ja kiinteistöjen omistajille. HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU 4
Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen ilmoituksessa esitetyllä tavalla ellei määräyksissä muutoin määrätä. 1. 2. 3. 4. 5. Pilaantuneen maaperän puhdistustöiden käynnistämisestä on ilmoitettava etukäteen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lahden seudun ympäristöpalveluille. Samalla on ilmoitettava puhdistustyön valvojan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata työn laadunvalvonnasta. Kiinteistöjen 398-25-260-1, 398-25-260-2 ja 398-25-260-3 pilaantunut maaperä on puhdistettava siten, että puhdistuksen jälkeen haitta-aineiden suurimmat sallitut pitoisuudet maaperässä ovat seuraavat: mg/kg Antimoni 10 Arseeni 50 Kadmium 10 Kupari 150 Lyijy 200 Sinkki 250 Kaivettavien, käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maiden haittaainepitoisuudet (Sb, As, Cd, Cu, Pb ja Zn) on varmistettava luotettavalla ja edustavalla näytteenotolla ja analysoinnilla. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava seuraavasti: Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: pilaantunut maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää alemman ohjearvon, mutta alittaa vaarallisen jätteen raja-arvon. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: maa-aines, jonka haittaainepitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava pilaantumattomiksi, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus alittaa kynnysarvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava maa-aineksiksi, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ylittää kynnysarvon, mutta alittaa alemman ohjearvon. 5
6. 7. 8. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet on toimitettava käsiteltäviksi tai hyödynnettäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely tai hyödyntäminen. Jos alueelta kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja määräyksen 2 mukaisten puhdistustavoitteiden välissä, hyödynnetään kaivantojen täytöissä, on haitta-ainepitoisuudet ja maiden sijoituspaikat esitettävä työn loppuraportissa. Tavanomaiseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, jolle kyseisten pilaantuneiden maiden kaatopaikkakelpoisuus on todettu tai muulle jätteenkäsittelypaikalle, jonne voidaan ympäristöluvan perusteella sijoittaa vastaavaa pilaantunutta maata. Vaaralliseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maaaineksia. Jos luvassa ei ole määritetty sijoitettavalle maa-ainekselle suurimpia sallittuja haitallisten aineiden pitoisuusarvoja, voidaan sinne sijoittaa maita, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Pohjavesialueella sijaitsevalle maankaatopaikalle saa sijoittaa vain maita, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on toteutettava niin, ettei pilaantunutta maa-ainesta leviä ympäristöön, eikä aiheudu muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Haitta-aineiden leviämisen rajoittamiseksi tulee pilaantuneen maan kuormat peittää huolellisesti kuljetusten ajaksi, kuljetusajoneuvojen renkaat tarvittaessa puhdistaa, kuivaa maata tarpeen mukaan kostuttaa pölyämisen rajoittamiseksi ja keskeyttää kaivu kovalla tuulella ja rankkasateella. Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt sitä edellyttävät. Pilaantuneen maan kaivantoihin kertyvä pilaantunut vesi on poistettava esim. imuautolla tai kerättävä konttiin ja toimitettava käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaavan jäteveden käsittelyyn tai johdettava esikäsiteltynä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin. Johtamisesta jätevesiviemäriin ei saa aiheutua haittaa viemäriverkossa, jätevedenpuhdistamolla eikä ympäristössä ja johtamisessa on noudatettava Lahti Aqua Oy:n ohjeita esikäsittelystä ja sen viemäriin johdettavalle jätevedelle asettamia raja-arvoja. Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lahden seudun ympäristöpalveluille kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta. 6
Määräysten perustelut Loppuraportissa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen, alueelta kaivettavien ja poiskuljetettavien maiden ja muiden jätteiden määrä, maiden haittaainepitoisuudet (Sb, As, Cd, Cu, Pb ja Zn), poistettujen maiden käsittelymenetelmät ja sijoitus-/käsittelypaikka sekä näytteenotto- ja laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti ja syvyys kartalla, tiedot vesienkäsittelystä, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio tavoitteiden toteutumisesta. Tiivistelmä loppuraportista tulee toimittaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle myös sähköisellä lomakkeella suomi.fiasiointipalvelun kautta (www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee lisäksi laatia siirtoasiakirjat, jotka on tehtävä siten, kuin valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä säädetään. Alueen maaperään puhdistuksen jälkeen jäävistä haitta-ainepitoisuuksista (Sb, As, Cd, Cu, Pb ja Zn) ja niiden sijainnista on tehtävä selvitys käyttäen luotettavia ja edustavia näytteenotto- ja analysointimenetelmiä. Selvitys jäännöspitoisuuksista on esitettävä loppuraportissa. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on loppuraportissa esitettävä maahan jääneen pilaantuneen alueen sijainti kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä ja maaperän puhdistustarpeesta. Päätöksessä annetut määräykset ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (määräykset 2-7) sekä toiminnan järjestämisen (määräykset 4-7) ja valvonnan (määräykset 1, 3 ja 8) kannalta. Alueen maaperä on edellytetty puhdistettavaksi (määräys 2) ilmoituksessa esitetyn puhdistustarpeen arvioinnin mukaisesti valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiseen alempaan ohjearvotasoon, koska alue rakennetaan asuinkäyttöön. Maa-ainesjätteen luokittelussa on noudatettu ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2007 esitettyjä periaatteita. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä annetut vaarallisen jätteen rajaarvot tai jolla on jokin muu ko. asetuksen mukaisista vaaraominaisuuksista. Pilaantuneeseen maa-ainekseen sovellettavia vaarallisen jätteen raja-arvoja on esitetty ympäristöhallinnon ohjeen 2/2007 liitteessä 14. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja vaarallisen jätteen raja-arvon välissä (määräykset 4 ja 5). Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997, muutos 202/2006) mukaisesti, kriteereinä mm. liukoisuusraja-arvot ja orgaanisten yhdisteiden pitoisuus (määräys 5). Alemman ohjearvon alittavien maa-ainesjätteiden osalta kaatopaikkakelpoisuus voidaan osoittaa pilaantuneisuustutkimuksissa saatujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella. Maaperän puhdistaminen pilaantuneella alueella ja pilaantuneen maa-aineksen poistaminen ja toimittaminen käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan paikkaan voidaan tehdä ilmoitukseen perustuen ilman ympäristölupaa, koska pilaantuneen maaperän laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on ilmoituksen liitteenä raportoiduissa tutkimuksissa riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää massanvaihtomenetelmää, eikä toiminnasta 7
Sovelletut säännökset Päätöksen voimassaolo Maksun määräytyminen aiheudu ennalta arvioiden muuta ympäristön pilaantumista tai kohtuutonta haittaa naapurustolle. Ympäristönsuojelulaki 4, 7, 75, 77, 78, 96, 105 Ympäristönsuojeluasetus 25, 26, 27 Jätelaki 5, 12, 13, 15, 17, 118, 119, 121 Jätehuoltolaki 21, 32, 33, 40 Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta 22 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta (202/2006) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2014 (3/2014) Päätös on voimassa toistaiseksi. Päätöksestä peritään valtioneuvoston asetuksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista (3/2014) perusteella 770. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 /h. Ilmoituksen käsittelyyn on käytetty 14 h. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Uponor Oyj Reetta Härkki PL 37 01511 VANTAA saantitodistuksella ja sähköpostilla reetta.harkki@uponor.fi Jäljennös lahdenseudunymparistopalvelut@lahti.fi kirjaamo.syke@ymparisto.fi kare.paatalo@ramboll.fi tero.fingerroos@ramboll.fi marko.korhonen@adako.fi irma.savolainen@renor.fi Ilmoittaminen kunnassa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kuuluttaa tästä päätöksestä Lahden kaupungin ilmoitustaululla. Lisätiedot Lisätietoja antaa diplomi-insinööri Olli Valo, puh. 0295025240. 8
MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. Yksikön päällikkö Pirjo Mäkinen Diplomi-insinööri Olli Valo 9
10
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen ja/tai päätökseen asian käsittelystä perittävästä maksusta tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava -valittajan nimi ja kotikunta -postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa -päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle -asiamiehen valtakirja. Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköisesti. Valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43; postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: 029 56 42611; faksi 029 56 42760; aukioloaika: ma-pe 8.00 16.15 e-mail: vaasa.hao@oikeus.fi 11