Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista

108 Hämeenkyrö - Tavastkyro 0 109 Hämeenlinna - Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi - Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen - Ikalis 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi - Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari - Enare 0 149 Inkoo - Ingå 0 151 Isojoki - Storå 0 152 Isokyrö - Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen - Jockis 0 171 Joroinen - Jorois 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää - Träskända 0 202 Kaarina - S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani - Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki - Bötom 0 223 Karjalohja - Karislojo 0 224 Karkkila - Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen - Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen - Grankulla 0 236 Kaustinen - Kaustby 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0 322 Kemiönsaari - Kimitoön 0

244 Kempele 0 245 Kerava - Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 0 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 0 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi - Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki - Kumo 0 272 Kokkola - Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki - Kristinestad 0 288 Kruunupyy - Kronoby 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi - Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö - Kjulo 0 398 Lahti - Lahtis 0 399 Laihia - Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi - Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta - Villmanstrand 0 408 Lapua - Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0

422 Lieksa 0 423 Lieto - Lundo 0 425 Liminka - Limingo 0 426 Liperi 0 444 Lohja - Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa - Lovisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto - Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti - Malax 0 476 Maaninka 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia - Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli - S:t Michel 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari - Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä - Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 Mänttä-Vilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali - Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen - Nousis 0 540 Nummi-Pusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö - Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu - Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio - Pemar 0

445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta - Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari - Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala - Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku - Påmark 0 609 Pori - Björneborg 0 611 Pornainen - Borgnäs 0 638 Porvoo - Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää - Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe - Brahestad 0 710 Raasepori - Raseborg 0 680 Raisio - Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma - Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0

704 Rusko 0 707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo - Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna - Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo - Sibbo 0 755 Siuntio - Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo - Tövsala 0 834 Tammela 0 837 Tampere - Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva - Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio - Torneå 0 853 Turku - Åbo 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula - Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila - Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0

890 Utsjoki 0 892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy - Nykarleby 0 895 Uusikaupunki - Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa - Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa - Vanda 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli - Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti - Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat - Virdois 0 942 Vähäkyrö - Lillkyro 0 946 Vöyri - Vörå 0 972 Yli-Ii 0 976 Ylitornio - Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri - Etseri 0 992 Äänekoski 0 2. Maakunta

3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli kunnanjohtaja Nimi Matti Mäkinen Sähköposti matti.makinen@hankasalmi.fi Puhelin 040 5052198 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli kunnanjohtaja Nimi Matti Mäkinen Sähköposti matti.makinen@hankasalmi.fi Puhelin

040 5052198 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Väestökehityksen ja väestörakenteen tarkastelu on olennainen näkökohta kunta- ja palvelurakennetta tarkasteltaessa. Väestönmuutos ja huoltosuhteen kehittyminen sekä vanhusväestön määrän kehittyminen ovat kuntien kannalta hyvin relevantteja lähtökohtia kuntarakennetta tarkasteltaessa. Yksikään kunta ei voine myöskään kiistää lasten määrän ja riittävän syntyvyyden merkitystä opetustoimen laadukkaan järjestämisen kriteerinä. Talouden tarkastelu kuntien välillä onkin jo hankalampaa. Hankasalmen kunnassa esimerkiksi tällä hetkellä on korkea veroprosentti ja valtionosuuksien merkitys on suuri tulorahoituspohjassamme. Osin tilanne aiheutuu kuitenkin siitä, että huoltosuhteemme ja ikääntyneiden määrä kunnassamme on nyt suhteellisen korkea. Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksen liitetiedot kuitenkin osoittavat, että tulevaisuudessa huoltosuhteemme ja ikääntyneiden määrää tarkasteltaessa kuulumme niin sanotusti 3 kvintiilin kuntiin ja väkimäärämme ennakoidaan kasvavan. Mediaani-ikäinen kuntalainenkin on kunnassamme 49-vuotias 2024. Jotta kehityskulku olisi kunnallemme näin suotuisa, emme ole voineet, tai emme ole halunneetkaan, ajaa palveluverkostoamme alas. Ja kun tällä hetkellä ikääntyneiden suhteellinen määrä on kunnassamme suuri ja huoltosuhdekin melko raskas, niin siksi valtionosuuksien määrä ja verotuksen taso on nyt korkealla. Edellä mainitulla esimerkillä omasta kunnastamme halusimme osoittaa, että talouden tarkastelu ja sen ennustaminen on jo itse asiassa väestön kehitystä hankalampaa. Sitä lähtökohtaa rakennetyöryhmän työstä ei voi kiistää, että terveen ja toimintakykyisen kunnan käyttötalouden on oltava tasapainossa, kunta ei saa olla ylivelkaantunut ja sillä tulee olla varaa investoida tulevaisuuteen. Palveluiden järjestämisen suhteen selkeiden kuntaliitosten ohella tulisi edelleen olla mahdollista luoda kuntien välistä yhteistyötä, vaikkapa vastuukuntamallin kautta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen integroiminen on järkevää ja niiden laadukas sekä tasapuolinen toteutuminen kuntalaisten tarpeita ajatellen vaatii riittävän suurta väestöpohjaa. Mutta se väestöpohja on saavutettavissa vahvoihin peruskuntiin nojautuen myös vastuukuntamallilla ei pelkkien kuntaliitosten kautta. Vastuukuntamallin sopimus voidaan luoda sellaiseksi, että lähidemokratia voi toteutua ja silti järjestämisvastuu olla vastuukunnalla aidosti. Tästä esimerkkinä toimii Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen yhteistoimintasopimus, jossa edellä mainittu lähtökohta toteutuu. Yhdyskuntarakenteen suhteen voidaan todeta, että maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseksi voidaan tehdä kaupunkiseutujen tasoisia suunnitelmia ilman kuntaliitoksiakin. Elinkeinopolitiikan suhteen alueellisesti kovin erilaista kehitystä yritysten sijoittumisen tai kasvun suhteen tuskin tapahtuu, toteutetaan kuntaliitoksia tai ei. Mutta nykyistä järkevämpi yhdyskuntarakenteen suunnittelu tulee olla tulevaisuuden tavoitteena joka tapauksessa. 6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Hankasalmen väestökehitys näyttää suotuisalta - tosin työryhmän käyttämä tilastokeskuksen ennuste väestökasvusta vaatii toteutuakseen peruspalvelujen säilymistä hyvinä kunnassamme. Sen eteen teemme vahvasti töitä. Väestörakenteen osalta syntyvyys on ollut kunnassamme hyvällä tasolla, kuten työryhmän käyttämät tilastotiedot osoittavatkin. Lisäksi muuttoliike on kasvattanut Hankasalmella lapsien ja nuorten määrää viime vuosina. Tällä hetkellä joudummekin investoimaan hieman ja hallitusti lisäpäiväkotitiloihin ja samalla peruskorjaamme koulujamme, mikä on kuitenkin kunnan tulevaisuuden kannalta hyvä merkki. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Hankasalmen kunnassa on korkea veroprosentti (20,5) ja valtionosuuksien merkitys on suuri tulorahoituspohjassamme (eli yli 40 prosenttia). Tätä emme voi kiistää ja tilanne aiheuttaa suuria haasteita talouden tasapainon suhteen. Mutta kuten jo 1 osioon vastatessamme kuntamme tilannetta esimerkkinä käytimme, niin suurelta osin taloutemme haasteet aiheutuvat siitä, että huoltosuhteemme ja ikääntyneiden määrä kunnassamme on juuri nyt suhteellisen korkea verrattuna kokoisiimme kuntiin ja tilanne muuttuu muihin kuntiin verraten parempaan suuntaan tulevaisuudessa. Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksen liitetiedotkin osoittavat, että tulevaisuudessa huoltosuhdettamme ja ikääntyneiden määrää tarkasteltaessa kuulumme niin sanotusti 3 kvintiilin kuntiin Suomen kuntakentässä ja väkimäärämme ennakoidaan kasvavan. Mediaani-ikäinen kuntalainenkin on kunnassamme vain 49-vuotias vuonna 2024. Jotta kehityskulku olisi kunnallemme näin suotuisa, emme ole voineet, tai emme ole halunneetkaan, ajaa palveluverkostoamme alas. Ja siis kun tällä hetkellä ikääntyneiden suhteellinen määrä on kunnassamme suuri ja huoltosuhdekin melko raskas, niin siksi valtionosuuksien määrä ja verotuksen taso ovat nyt korkealla. Sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksissamme näkyy vanhusten ja lastenkin suuri määrä kokoiseemme kuntaan nähden ja tämä nykyinen huoltosuhde aiheuttaa taas tarpeen verotuksen korkealle tasolle ja huoltosuhteen raskauden vuoksi myös verotulotasauksemme määrä on kohtuullisen suuri. Tilanteemme kohenee tavallaan siis itse asiassa jatkossa, kunhan säilytämme kuntamme peruspalvelut kunnossa, jolloin suotuisa väestön kasvu ja väestörakenteen muutos työryhmänkin kuvaamalla tavoin toteutuu. Kuntalaisista valtaosa hyväksyy nykyisen verotuksemme tason. Tätä kyselyvastausta varten teettämämme kuntalaiskyselyn perusteella olemme kuntalaisten kantaa aidosti selvittäneet. Sama kuntalaiskysely kuvaa myös sen, että jatkossa verotuksemme tason toivotaan kuntalaisten keskuudessa seuraavan Jyväskylän seutukunnan seudullista kehitystä. Taseen yijäämä/alijäämä vertailuissa kuntien kesken ei ole otettu huomioon taseessa olevaa (piilo)varallisuutta. Hankasalmen suhteellinen velkaantuneisuus on jo nyt sangen matalalla tasolla paras Keski-Suomen kunnista. Lisäksi meillä on taseessa metsäomaisuuden lisäksi esimerkiksi kahden suuren sähköyhtiön osakeomistusta, kun esimerkiksi Pohjoinen Keski-Suomi on sähköomaisuutensa myynyt. Nuo myyntitulot parantavat nyt valtaosan Keski-Suomen kuntien taseen ylijäämää. Hankasalmella on siis puolestaan tasettaan parempi tilanne talouden vakauden suhteen, kun sähköomaisuuden määrä ei tosiasiassa edes näy taseessamme. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Yhdyskuntarakenteen tarkastelun osalta Hankasalmella ei ole työryhmän työhön huomautettavaa. Hankasalmi sijaitsee sähköistetyn pääradan varrella Jyväskylän ja Pieksämäen välissä ja sekä tavaraliikenteen että matkustajaliikenteen rautatieasema sijaitsee Hankasalmella. Toisaalta olemme valtatie 9 varrella. Etäisyytemme Jyväskylään taas on niin suuri, että kuulumme kyllä kaupunkiseutuun, muttemme ole millään mittareilla kiinteä osa sitä. Tämä kokonaisuus tulee työryhmän työssä esille lähinnä siinä, ettei meitä enää esimerkiksi Muuramen ja Lievestuoreen tavoin linkitetä tiiviiksi osaksi Jyväskylää yhdyskuntarakenteen osalta. Hankasalmi ei aiheutakaan mitään lieverakentamisilmiötä taajamien haja-asutusalueille. Omassa kaavoituksessamme olemme keskittyneet kehittämään omia taajamiamme - joukkoliikenne ja olemassa oleva infra huomioiden. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Kuulumme Jyväskylän työssäkäyntialueeseen ja se on ohjannut kuntayhteistyötämme. Vuosituhannen alussa haimme itse kunnan osaksi Jyväskylän seutukuntaa, kun valtiovalta oli sitä ennen kuntaamme melko perusteettomasti sijoittanut toiseen seutukuntaan. Edellä mainittu on jo hyvä esimerkki siitä, että Hankasalmella tiedostamme missä olemme, miten kuntalaisemme käyvät työssä ja miten palveluja käyttävät. Näkemyksemme on sen suhteen myös yhteneväinen rakennetyöryhmän työn kanssa. Rautatien ja valtatie 9 ansiosta liikennöiminen nimenomaan Jyväskylään on luontevaa. Etäisyys Jyväskylästä sekä oma työpaikkaomavaraisuutemme johtaa kuitenkin siihen, että vain noin 18 % työvoimastamme Hankasalmelta pendelöi Jyväskylään, kun vastaava lukema muilla työssäkäyntialueen kunnilla on 56 37 prosenttia. Me emme ole työssäkäyntialueen muiden kuntien tavoin niin kiinteästi osa Jyväskylää ja täysin riippuvaisia Jyväskylän työllisyyden kehittymisestä. Asioinnin kohdalla on varmasti jonkin verran eroa kuntamme eri taajamien välillä. Mutta hyvä esimerkki asioinnin suuntautumisesta on päivittäistavarakaupan ostovoiman jääminen kunnan keskustan osalta omaan kuntaan, mikä taas turvaa erikoiskauppojen, kuten optikko, kulta- ja kellosepänliike, kenkäkauppa, Alko yms. säilymisen omassa kunnassa. Viimeisimpänä esimerkkinä on Osuuskauppaliike Keskimaan ratkaisu ostaa Hankasalmen keskustasta keskeinen tonttialue kokonaan uuden ja nykyistä suuremman kauppaliikkeen rakentamista varten (tonttikauppa yksityisen omistajatahon kanssa toteutunut helmi-maalikuun vaihteessa 2012). Kyseinen liikerakentaminen ei Hankasalmen keskustassa 10 kilometrin päässä valtatie 9:stä perustu millään tavoin ohikulkuliikenteen ostovoimaan, kuten monien kuntien kupeessa olevat ABC-liikeasemaketjut. Kyseinen liikerakentaminen ei myöskään siis näivetä kuntakeskustaa, vaan kasvattaa päinvastoin suuresti sen elinvoimaisuutta ja vähentää entisestään turhaa yksityisautoilua palvelujen piiriin kauemmaksi vähentää itse asiassa asiointia Jyväskylään. Asioinnin suhteen on muutoin todettava, että erikoiskaupan suuntautuessa kunnan ulkopuolelle se suuntautuu kyllä aika selkeästi Jyväskylään. Muihin maakuntiin tai Laukaaseen se ei juurikaan suuntaudu, kuten rakennetyöryhmän työssäkin esille tulee. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta?

Olemme pystyneet tähän saakka toteuttamaan laadukkaat peruspalvelut kuntalaisillemme. Se on johtanut siihen, että verotuksemme taso on nyt 20,5 %, mutta toisaalta tätä kyselyä varten teettämämme kuntalaiskysely osoittaa, että Hankasalmella ollaan todella tyytyväisiä esimerkiksi päivähoidon, peruskoulun ja lukion tasoon. Ja niihin ollaan tyytyväisiä nimenomaan myös nuorten itsensä ja lapsiperheiden keskuudessa. Lasten riittävä määrä palvelujen järjestämisen kannalta on osaltaan mahdollistanut laadukkaan perusopetuksen toteuttamisen ja sitä osaltaan on tukenut lukion ja yläkoulun yhteistyö. Lukion kohdalla oman kunnan nuoret jäävät laadukkaasti kotikunnassa järjestettävään koulutukseen ja vuosittain heidän lisäkseen noin 15 nuorta muualta Suomesta opiskelee suunnistusvalmennus linjallamme Hankasalmella suunnistuslukiossamme. Meillä onkin tuloksekas yli 100 oppilaan lukio kunnassamme. Laajaa väestöpohjaa edellyttävissä palveluissa tai erityisosaamista edellyttävissä palveluissa olemme tehneet tiivistä yhteistyötä Jyväskylän seudun kanssa. Jyväskylän terveystoimen yhteistoiminta-alue järjestää terveyspalvelumme, kuten työryhmän työstä käykin ilmi. Sopimus terveystoimessa vastuukunnan kanssa on laadittu siten, että kunta voi itse vaikuttaa palvelujensa määrään ja laatuun tosin vastaa aiheutuvista kustannuksistakin tästä syystä. Vanhuspalvelujen suhteen luomme juuri uutta palveluasumisyksikköä kuntaan ja sen valmistuttua olemassa olevien kiinteistöjen muutoksilla riittävä rakennusinfra on olemassa palvelujen toteuttamiseen aina 2025-2030 vuosiin saakka. Tietohallinnossa yhdistämme talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmiä yhteen Jyväskylän taloushallinnon kanssa ja puhelinvaihdetta olemme yhdistämässä yhteen Jyväskylän kanssa. Emme siis pelkää tai välttele yhteistyötä, vaan uskomme sen voimalla ja avulla selviävämme jatkossakin peruspalvelujemme turvaamisesta itsenäisenä kuntana. Toki niin, että sosiaali- ja terveystoimi olisi vastuukuntamallisesti jatkossa meille järjestetty Jyväskylän toimesta, mutta meillä olisi sopimuksessa turvatusti noihin palveluihin mahdollisuus vaikuttaa ja taloudellisesti kantaisimme sitten ratkaisuistamme itse vastuun. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Elinkeinotoiminnan suhteen Hankasalmi ei kamppaile samoista työpaikoista ja yrityksistä Jyväskylän kanssa eli epäterveen kuntien välisen kilpailun pelko on hieman turha Jyväskylän seudulla. Hankasalmella toivomme myös Lievestuoreen alueen voimakasta kehittymistä, koska uskoisimme sen heijastuvan kiinnostuksen kasvuun myös siitä eteenpäin (Jyväskylästä nähden) ysitien varressa olevaa teollisuustonttitarjontaa kohtaan. Jyväskylän seudun kohdalla kunta kaavoittamalla järkevästi (kuten Hankasalmella on tehty) teollisuusalueet valtaväylien varteen luodaan logistisesti ja ilmastopoliittisestikin järkeviä puitteita elinkeinotoiminnalle. Kuntien välistä kilpailua enemmän yritysten ratkaisuihin vaikuttavat olemassa olevat markkinat (palvelualan yritykset) sekä logistiikka ja tonttiolosuhteet (tuotantoteollisuus). Hankasalmen sijainti ja liikenneyhteydet aiheuttavat sen, että mahdollinen kuntaliitos tuskin suuresti heikentäisi kunnan alueen elinkeinopoliittisia mahdollisuuksia. Jossain määrin jo olemassa olevien yritysten kasvumahdollisuuksia voitaisiin isomman ja vahvemman peruskunnan sisällä syntyvien yhteistoimintaverkostojen kautta tukea nykyistä paremmin. Mutta suuresti kuntarajojen muutoksilla emme usko Hankasalmella olevan vaikutusta elinkeinotoiminnan kehittämisen osalta. Maaseutuelinkeinojen huomioimisen heikkeneminen sen sijaan on pelkona mahdollisen laajan usean kunnan liitoksen kohdalla. Hankasalmi on oikeastaan ainoa aidosti maaseutumainen kunta Jyväskylän työssäkäyntialueella. Se on sitä myös nyt muodostumassa olevan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen kohdalla. Maanviljelijöitä, tuotantotiloja ja lypsytiloja on meillä selkeästi suhteessa enemmän asukasta kohden, kuin missään muussa kunnassa Jyväskylän työssäkäyntialueella. Maatalouselinkeinotoiminnan kehittämistä ei ole Hankasalmella ollut tarkoitus ulkoistaa puhtaasti vain maaseututoimen yhteistoiminta-alueeseen, vaan myös kunnan johto on tähän asti ja tästä eteenkin päin aikonut tehdä myös sen eteen töitä. Maatalouselinkeinojen kehittämisen hautautuminen muiden asioiden alle, olisi suuri uhka mahdollisesti syntyvässä isossa Jyväskylän kaupungissa. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Ymmärrämme työryhmän ratkaisun liittää Hankasalmi osaksi Jyväskylän ympärille piirrettävää aluetta, kun se on päätynyt siihen, että Keski-Suomeen muodostetaan neljä kuntajakoselvitysaluetta. Hankasalmi on osa Jyväskylän seutukuntaa ja osa Jyväskylän työssäkäyntialuetta. Mutta samalla kun se on osa sitä, niin etäisyyksien ja työpaikkaomavaraisuuden vuoksi se ei ole niin kiinteästi sidoksissa Jyväskylään, kuin iso osa muista Jyväskylän lähikunnista. Etelä-Savoon ja Pohjois-Savoon Hankasalmelta ei työpaikkaliikenteen tai palvelujen käytön suhteen laajamittaisesti suuntauduta kuten ei Äänekosken suuntaankaan. Tulevalta kuntajakoselvitykseltä odotamme kuitenkin, että siinä nimenomaan tehtäisiin kokonaisarviointi toiminnallisuuden kannalta selvitysalueen kuntien osalta. Eli miten esitetyllä kuntajakoselvitysalueella olisi mahdollista turvata niin lähidemokratia, palvelutuotanto kuin alueen kokonaisvaltainen kehittäminen kaikista parhaiten. Nyt työryhmän työssä on vasta piirretty aluekokonaisuus, jonka sisällä on syytä luoda se toimiva ratkaisu. Suoraan ei ole syytä Hankasalmen näkökulmasta aloittaa vain muodostamaan uutta kuntaa tai uusia kuntia kuntajakoselvitysalueesta. 7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Total Average Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? 1 0 1 1 Taloustarkastelunäkökulmien osalta? 1 0 1 1 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 1 0 1 1 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? 1 0 1 1 Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? 1 0 1 1 Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? 1 0 1 1 Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? 1 0 1 1 Total 7 0 7 1 8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Perustelimme asioita jo tämän osion 1) kysymyksessä, eli "miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä". Työryhmän tarkastelunäkökulmat ovat oikeita ja niitä tehtyä analyysia halusimme tarkentaa ja laajentaa tuomalla uusia näkemyksiä kohdassa yksi kuntamme osalta. 9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Erityisesti pitäisi tarkastella mahdollisuuksia soveltaa vahvoihin peruskuntiin pyrittäessäkin mahdollisuutta säilyttää vaihtoehtona kuntaliitoksille vastuukuntamalliseen toimintaan nojautuminen. Erityisesti näin tulisi toimia etäisyyksien kuntajakoselvitysalueella nykyisten kuntakeskusten välillä kasvaessa. Vastuukuntamallissa voisi edellyttää tällöin kyllä pieneltä kunnalta sitä, että väestön kehityksen sekä väestörakenteen on näytettävä tulevaisuudessakin elinvoimaiselta ja huoltosuhteen hallittavassa olevalta. Mutta jos nuo ehdot toteutuvat, niin mahdollisuuksia muuhunkin kuin vain kuntien väliseen suoraan liitokseen tulisi tutkia ja harkita. Rakennetyöryhmän tarkastelunäkökulmat ja kriteerit ovat ymmärrettäviä, käytetyt tilastotiedot ovat mielestämme myös perusteltuja ja oikeita, mutta johtopäätöksiä niistä tulee vetää useitakin ratkaisuvaihtoehtoja pohtien. Siihen tuleva kuntajakoselvitys antaa mahdollisuuden, kunhan se ei esimerkiksi kohdallamme ole vain 9 kunnan puhdas liitosselvitys. Hankasalmen tilanteessa ei välttämättä talouden ja väestökehityksen kautta tarkastellen tarvita kuntaliitosta elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Emme

ole tiiviisti osa Jyväskylän yhdyskuntarakennetta kuntakeskusten välisten etäisyyksien vuoksi emmekä yksinomaan nojaa Jyväskylään työssäkäyntialueena, vaan olemme työpaikkaomavaraisin Jyväskylän seutukunnan kunnista. Ja olemme lisäksi olleet valmiita ja itse jopa aloitteellisia tiiviin yhteistyön rakentamisessa Jyväskylän kanssa tähänkin saakka. Maankäytön, liikenteen ja asumisen seutukunnallisen suunnitelman päämäärien keskeiset kohdat olemme ottaneet osaksi omaa kuntastrategiaamme. Pystymme siis oman kuntamme osalta rakentavasti osoittamaan vaihtoehtoa kuntaliitokselle. 10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? No answers. 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Työryhmän esittämä alue (Jyväskylä, Hankasalmi. Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen, Joutsa ja Luhanka). Mutta olennaisen tärkeää on se, että selvitys ei rajaudu vain tämän yhden esitetyn suurkunnan muodostamisen tutkimiseen ja perustelemiseen, vaan kuntajakoselvityksessä aidosti selvitetään muita mahdollisuuksiakin selvitysalueen kuntien välillä. Selvittää pitää siis esimerkiksi vastuukuntamallilla toteutettavaa sosiaali- ja terveyspalvelujen mallia joidenkin kuntien kohdalla. Ja varmasti myös erilaisia kuntien välisiä liitosvaihtoehtoja nousee selvitystyössä esille. Laukaa ja Jyväskylä jo kuntarakennetilaisuuksien aluekierroksella Keski-Suomessa esittivät omaa uutta vaihtoehtoaan. 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Hankasalmella ei ole suoraan näkemystä mahdollisiin osaliitoksiin, mutta aidon kuntajakoselvityksen kohdalla niidenkään mahdollisuutta ei pidä rajata ulkopuolisen asiantuntijan tarkastelusta pois. 16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Ei pidä varmastikaan rajata vaihtoehtoa pois, mutta se ei ehkä tule nyt kyseeseen Jyväskylän ja sen lähikuntien kohdalla ei ole ainakaan Hankasalmen näkökulmasta ole ajankohtainen, kun meidän yhteistoiminta-alueemme ja halumme suuntautuu puhtaasti esitetylle kuntajakoselvitysalueelle Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys

Tähän olemme siis valmiita lähtemään mukaan sillä ehdolla ja edellytyksellä, että kyseessä ei ole vain yhdeksän kunnan välisen kuntaliitoksen selvittäminen, vaan kuntajakoselvityksessä pohditaan laajasti monia eri vaihtoehtoja ja vasta selvityksen jälkeen ja sen pohjalta on kuntien päätösten ja toimenpiteiden paikka. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Mikäli säilytetään henkilöstön 5 vuoden irtisanomissuoja, niin kuntaliitosten taloudelliset hyödyt toteutuvat varmastikin viiveellä. Tällöin kuntaliitoksista syntyy helposti alkuvaiheessa itse asiassa lisämenoja liittyville kunnille. Jonkinlainen kuntaliitosten taloudellinen tukeminen olisi oikeudenmukaista ja tarpeellista säilyttää. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Hankasalmi on lausunnossaan pyrkinyt suhtautumaan asioihin rakentavasti, joten seuraava näkemys ei ole asioiden kärjistämistä, vaan vakava huolen ilmaus siitä, että onko työryhmä/ministeriö oikeasti pysähtynyt pohtimaan, kuinka haasteellista peruspalvelujen turvaaminen pääkaupunkiseudun ja muutamien kasvukeskusten ulkopuolella on. Valtionosuusjärjestelmä ei nykyiselläänkään huomio esimerkiksi vakavien kansantautien esiintymistä eri alueilla riittävästi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen valtionosuuskertoimet huomioivat vain osin erilaisen väestöjakauman eri kunnissa aiheuttamat kuluvaikutukset. Väestörakenteeltaan nuorekkaat kunnat ovat eriarvoisen hyvässä asemassa suhteessa vanhan väestön kuntiin. Erityisen haastavassa asemassa taas ovat ne kunnat, joissa nyt on paljon suhteessa ikääntynyttä väestöä, mutta väestö syntyvyyden ja muuttoliikkeen kautta samanaikaisesti nuorenee. Mitä tulee verotulotasaukseen, niin suurin osa kuntajakoselvitysalueista olisi tehtävien isojen liitosten jälkeen tasauksen piirissä liitoksista huolimatta ja osin jopa niistä johtuen. Muun muassa Jyväskylän kuntajakoselvitysalueesta tulisi verotulotasauskaupunki. Jos koko maa edes kasvukeskusten alueella saati muutoin pyritään pitämään elinkelpoisena (ei edes elinvoimaisuutta nykyjärjestelmä takaa), niin verotulotasausjärjestelmään ei pidä mennä koskemaan enää. Hallitusneuvotteluissa kiireessä tehty harkitsematon kiinteistöveron poisto verotulotasausjärjestelmästä jo muuten osoitti sen, että valtionosuusjärjestelmän nopea ja harkitsematon peukalointi voi johtaa käsittämättömiin lopputuloksiin. Tuo hallitusneuvottelujen muutoshan nimellisesti leikkasi pääkaupunkiseudun muille maksamaa tasausta, muttei Helsingin ja Espoon kannalta mitenkään merkittävästi. Suurimman hyödyn korjasivat muutoksesta mökkipaikkakunnat. Tällä valtionosuusmuutoksella valtio tukikin merkittävästi sitten esimerkiksi Keski-Suomessa Kuhmoista ja Luhankaa, joiden väestörakenne ja huoltosuhde ovat maakunnan heikoimpia nyt ja jatkossa. Ja leikkasi tulorahoitusta Jyväskylän seudulta, jossa pitäisi luoda kasvua ja tulevaisuuden menestystä koko maakuntaan. Jos valtionosuusjärjestelmää pitäisi siis muuttaa, niin muutosten pitäisi olla sellaisia, että ne huomioisivat tosiasiassa kuluja kunnille aiheuttavat seikat mutta toisaalta järjestelmä ei rankaisisi tuloksekkaasta toiminnastakaan. Kuntarajojen muutos ei poista kunnista yhtään vanhusta tai sairasta. Valtionosuusjärjestelmän leikkaukset pieniltä vanhenevan väestön kunnilta tekisivät niistä entistä huonompia liitoskumppaneita vieressä oleville isommille kunnille. Ja joka tapauksessa valtionosuusjärjestelmän ns. kuntaliitoksiin kannustava muutos leikkaisi helposti elinvoimaa maakunnista (jossa sitä elinvoimaa ei kohta enää ole) pääkaupunkiseudulle (joka nyt jo omaa paremmat kehitysmahdollisuudet muuhun maahan nähden). Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Veropohjan suuret muutokset olisivat ymmärrettäviä vain, jos kuntien ja valtion tehtäväjakoa suuresti muutetaan. Silloinhan se on perusteltuakin. Muutoin veropohjan muutoksella tai muulla rahoitusjärjestelmän muutoksella toteutetaan taas tulonsiirtoa maakunnista pääkaupunkiseudulle helposti ja kuten edellä totesimme, sitä ei maakuntataso kestä. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Sosiaali- ja terveystoimen välinen yhteistoiminta on järkevää ja sen vaatima laaja väestöpohja perusteltua. Hankasalmen näkemyksen mukaan se ei kuitenkaan edellytä välttämättä saman aluekokonaisuuden kuntaliitosta. Palvelujen järjestämistä koskevat kriteerit (20 000 asukkaan väestöpohja) on itse asiassa siis jo mielestämme olemassa. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Uudistuksen olisi syytä perustua vapaaehtoisuuteen ja kuntajakoselvityksiin. Nuo selvitykset tulee taas tehdä monia eri vaihtoehtoja tutkien. Velvoittavan lainsäädännön luominen ei ole hyvä keino muutoksen etenemiseen. Sellaisen tulee olla ehdottomasti viimesijainen keino. Muu, mikä? 17. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? 18. 3. Perustelunne aikataululle Selvitysalue on laaja. Ja jo nyt tiedossa on, että Laukaa ja Jyväskylä tuovat työryhmän esitykseen nähden tutkittavaksi kahden vahvan peruskunnan mallia selvitysalueelle. Selvityksen kohteena oleva kuntajoukko on laaja, eli yhdeksän tai jopa yksitoista kuntaa jo työryhmän esityksen perusteella ja Laukaan sekä Konneveden kuntaliitosselvitys saattaa tuoda mukaan vielä yhden lisäkunnan. Jo työryhmä on esittänyt, että mahdollinen liitos olisi haasteellinen suuren kuntamäärän vuoksi ja osin erilaisten hallintokulttuurien ja erilaisten palvelujen järjestämistapojen vuoksi ja näin ollen suuren kuntaliitoksen toteuttaminen olisi haasteellista 2015 alusta lukien. (työryhmän selvitystyöstä suoraan edellä mainittu) Kun työryhmän pohjaesitykseen on kahdelta isommalta kunnalta tulossa lähtökohtaa muuttava esitys ja muilta pienemmiltä kunnilta toiveita itse kuntaliitoksen vaihtoehtojen selvittämisestä, niin 2015 tulee liian aikaisin. Siksi vastauksena tuo 2017 alusta lukien. 19. 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Tähän kysymykseen Hankasalmella ei nyt ole esittää vielä keinoja, kun ei meillä ole kantaa lopputuloksestaan mihin pyrittäisiin. Tietysti lähdemme siitä, että valtio kustantaa kokonaisuudessaan alueella tehtävän kuntajakoselvityksen, jonka pohjalta vasta voidaan tehdä ratkaisuja siitä, mitä uudistus osaltamme tarkoittaa.

20. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Haluamme tuoda esiin, että Hankasalmella toteutimme laajan kuntalaiskyselyn, jonka tulokset liitämme vastauksemme liitteeksi myös valtioneuvostolle tietoon (jos se on mahdollista). Tiivistetysti kyselyn tulos oli: - Hankasalmelaiset ovat tyytyväisiä kunnan nykyiseen palvelutarjontaan teiden kunnossapitoa, valtion palveluja (poliisi, verottaja), työllisyyden hoitoa ja elinkeinopolitiikkaa lukuun ottamatta. Näistäkin vain valtion palvelut ja teiden kunnossapito saivat heikon arvosanan. - Peruskouluihin, lukioon ja päivähoitoon ollaan erityisen tyytyväisiä. Tämä aiheutuu siitä, että Hankasalmella on lapsia ja nuoria ja heidän palveluihinsa on myös satsattu. Neuvolapalvelut saavat myös hyvän arvosanan - Vanhuspalveluissa on kehittämistä ja ne saavat vastauksissa kritiikkiä. Meillä on tällä hetkellä ikääntynyt väestörakenne ja ison palvelutalon investointi on käynnistymässä keväällä. Olemme siis jo reagoineet asiaan. - Lähidemokratia ja kuntalaisten kuuleminen toteutuu kunnassamme, josta osoituksena on myös hyvä arvio kunnan tiedotuksen suhteen. - Edellä luetelluista syistä mm. hankasalmelaiset eivät kannata kuntaliitosta eivät esitetyn kuntajakoselvitysaluemallin muotoisena, eivätkä muutoinkaan - Hankasalmelaiset ovat kuitenkin valmiita siihen, että kunta on mukana kuntajakoselvityksessä, kunhan sitä ei tehdä vain yhdeksän kunnan liitosta tutkien ja selvittäen, vaan avoimesti kaikkia eri vaihtoehtoja selvittäen - Hankasalmen yhteistyön suunta on kuntalaisista itsestään selvästi Jyväskylä ei esimerkiksi Laukaa - Hankasalmelaiset ovat valmiita siihen, että laajaa väestöpohjaa edellyttävät tai tietyt erityispalvelut tuotetaan jatkossa vastuukuntamallisesti Jyväskylän toimiessa palvelujen järjestäjänä ja pitävät vaihtoehtoa parempana kuin kuntaliitosta - Mahdollista liitosta aivan avoimelta pohjalta ei 40 % kuntakyselyyn vastaajista suostu edes pohtimaan, mutta kysymykseen vastanneet osoittavat, että mahdollisen liitoksen (jota siis ei haluta) selkeä pohja pitäisi hankasalmelaisista rakentua Jyväskylän ei Laukaan varaan. Tämä kuntalaiskyselyn anti on osaltaan ohjannut Hankasalmen kunnan vastauksia kaikkiin aiempiin kysymyksiin. Lisäksi kunnassa on tehty alustavaa vaikutusten arviointia mahdollisen kuntaliitoksen suhteen, niin kuntalais, elinkeino- ja työllisyys-, organisaatio- ja henkilöstö, ympäristö sekä talousvaikutusten osalta kaikkien kohdalla erikseen siis. Tämä työ on tietysti vasta alkuvaiheessa, mutta jotta tällaiseen kyselyyn voidaan ylipäätään vastata, on jonkinlainen analyysi ollut syytä laatia vaikutuksistakin. 21. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Riippuu tietysti paljon siitä, miten kunta- ja palvelurakenneuudistusta toteutetaan. Jos Suomessa vuonna 2015 olisi vain noin 70 kuntaa, vaatisi kuntalaki aikamoisia uudistuksia, jotta lähidemokratia ja kuntalaisten huomioiminen toteutuisi aidosti. Tämä mahdollinen kehityskulku tulee lakia säätäessä ottaa siis huomioon. Samoin jos päädyttäisiin siihen, että maakunnilla tai kuntayhtymillä olisi nykyistä suurempi palvelujen järjestämisvastuu, edellyttäisi sekin suuria muutoksia kuntien roolin ja vaikutusvallan turvaamiseksi kyseisessä tilanteessa. Jo nykyinen tilanne kunnissa edellyttää laisssa tarkempaa määrittelyä kuntakonsernin sisäiselle hallinnolle. Kuntalaissa olisi hyvä selkeästi määrittää hyvä hallintotapa liikelaitosten ja kunnan yhtiöiden suhteen. Voisi olla hyvä rajata niin, että kunnanhallituksen jäsenet eivät voi toimia kunnallisten yhtiöiden hallituksissa ja/tai liikelaitosten johtokunnissa (liikelaitokset tosin ovat poistumassa?) eivätkä kunnan johtavat viranhaltijatkaan. Näin taattaisiin konsernin hallinnossa selkeät vastuuketjut. 22. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Äänioikeuden merkitys oman asuinalueen asioiden hoidon turvaamiseksi pienenisi mahdollisessa suurkunnassa ja muutoinkin osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia pelkän äänestämisen sijaan olisi syytä nykyisestä vahvistaa. Kunnalliset kansanäänestykset eivät ole varmastikaan tässä keskeisin keino. Sen sijaan uudessa kuntalaissa pitäisi nykyistä vahvemmin säätää kunnan osa-aluetta koskevasta hallinnosta, nythän mahdollisen kaupunginosavaltuuston/lautakunnan toimivalta on puhtaasti valtuuston harkinnassa ja kunnan johtosäännössä määriteltävissä. Voisiko kuntalaki ohjata tätä tarkemmin ja sitovammin? Tavallaan asia on lainsäädännöllisesti hankala, sillä kunnanosavaltuuston tarve ei esimerkiksi määräydy väestömäärän perusteella. Aitoa valtaa kunnan osaelimillä pitäisi kuitenkin olla, muuten niitä on turha perustaakaan. Tätä osa-alueasiaa ensisijaisesti edellytämme huolella valmisteltavaksi ja valmistelun jälkeen kuntia olisi vielä hyvä kuulla asian suhteen erikseen. Kunnan asioista tiedottaminen ja kuulemistilaisuuksien järjestäminen ennen päätöksentekoa nousee sitä tärkeämmäksi mitä laajempi kunta alueellisesti on. Mutta siihen liittyviä säännöksiä kuntalaissa ei ehkä tarvitse täsmentää asian pitää olla kunnalla sisäisesti hallussa tai sitä ei kyllä lainsäädännöllä kuntoon ohjata. Asukkaiden mielipiteen selvittäminen ennen päätöksentekoa vaatii sekin pohdintaa, pitäisikö säätää jotenkin laissa nykyistä tarkemmin. Siis vaikkapa yhdeksän entisen kunnan uudessa Jyväskylässä, jossa Hankasalmelta olisi 1-2 valtuutettua, niin ei Hankasalmen alueen kanta välittyisi tuohon uuden Jyväskylän valtuustoon välttämättä kyseisen edustuksellisen demokratian kautta. Miten sitten asukkaiden kannan selvittäminen käytännössä kuntalaissa voitaisiin aukikirjoittaa ilman turhan byrokratian ja vain lain kirjaimen vuoksi tehtävän kuulemismenettelyn syntymistä? Tämä on varmasti hankala kysymys, mutta jotenkin se tulisi ratkaista. Asukkaiden kannan selvittämisen selkeää määrittelyä ehdotamme siis tarkkaan ja huolella pohdittavan kuntalakia uudistettaessa. 23. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Valtionosuusjärjestelmässä sosiaali- ja terveystoimen kohdalla väestön ikärakenteen ja sairastavuuden aiheuttamat kulut tulisi ottaa nykyistä paremmin valtionosuuskertoimissa huomioon. Parhaiten tämä onnistuisi todennäköisesti sillä, että kertoimissa entistä vahvemmin painottuisivat yleisimpien kansantautien vaikutukset, kuten muutama vuosi sitten suunnittelussa valtionosuusjärjestelmän uusimisessa oli tavoitteena. Tuo uudistushan jäi globaalin talouskriisin jalkoihin. 24. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Olennaista on tietysti lähteä liikkeelle kuntalaisten tarpeista ja hyvinvoinnista. Pelkän taloustarkastelun kautta ei voida vähentää joitain palveluja, mutta talous ja sen reunaehdot on toki otettava nykyistä paremmin huomioon. Hyvin olennaista on se, että eri ministeriöissä nyt oikeasti tiedostetaan julkisen talouden ongelmat. Kuntien tehtäväkenttähän on kasvanut osin hallitsemattomaksi rahoituspohjan kannalta esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen lainsäädännön muutosten myötä. Siinä missä eduskunta parantaa kansalaisten palveluja, sen tulisi ottaa huomioon myös se, että onko niihin haluttuihin parannuksiin kokonaistaloudellisesti varaa. (esimerkkejä on paljon, kuten subjektiivinen päivähoito-oikeus, hoitotakuu, vanhuspalvelulaki ) Nykyistä tehtäväkenttää ei tule enää kasvattaa ja kustannuksia lisäävää lainsäädäntöä tulee välttää. Kunnille olisi iso asia jo se, että tehtäväkenttä ei enää koko ajan kasvaisi, kuten tähän saakka on vuodesta toiseen toteutunut. Valtion ja kuntien tehtävänjako Tarkkaan tulisi selvittää, onko erikoissairaanhoito kunnan vai valtion tehtävänä jatkossa. Mutta vastaus siihen ei ole itsestään selvä. Pienille kunnille erikoissairaanhoito on vaikeasti hallittavissa oleva taloudellinen riski. Toisaalta erikoissairaanhoito koko terveystoimesta puhumattakaan ei saisi eriytyä omaksi hallinnonlohkokseen. Jo

nyt se elää helposti omaa elämäänsä, eikä sen kulukehitystä suhteessa kuntien kokonaistalouteen pystytä ohjaamaan aidosti oikein mitenkään. Siksi ei ole välttämättä hyvä asia se, jos erikoissairaanhoito siirtyy valtiolle, kun se helposti merkitsee sen johtamisen olevan vielä entistä enemmän lääkärivetoista. Silloin erikoissairaanhoidon kulukehitys karkaa julkisessa taloudessa käsistä lopullisesti. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Uusia tehtäviä, ilman että joistain entisistä luovutaan, ei tulisi enää määrittää, on kuntarakenne jatkossa sitten mikä tahansa. 25. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Kuntalaisille suunnatun kuntalaiskyselyn tulokset on luettavissa osoitteesta www.hankasalmi.fi. Itse webropol-raporttia tuosta kyselystä on hankalaa linkittää tähän vastaukseen. Olemme viitanneet kuntalaiskyselyymme aiemmissa vastauksissamme ja se loi pohjaa kaikille vastauksillemme. Toivomme, että vastauksia kootessanne tutustutte kuntalaiskyselyymme. Se nimittäin osoittaa, että mielipiteiden kirjo kunnassa on laaja ja asioiden selvittämistä ei sinällään vastusteta ja muutostarpeetkin hahmotetaan kuntalaisten keskuudessa hyvin. Kuntien yleisesti osoittamaan kritiikkiin liian lyhestä ja kiireisestä vastausajasta toteamma Hankasalmen osalta, että ehdimme hyvin käsitellä asiaa kahdessa kuntalaistilaisuudessa, järjestää omana toimintana laajan ja monipuolisen kyselyn ja saada siihen 300 vastausta, ottaa tuon kyselyn annon huomioon vastauksemme laadinnassa ministeriölle sekä tiedottaa kuntauudistuksesta laajasti kunnan tiedotuslehdessä koko uudistushankkeesta. Joten siksi haluaisimme teidän tutustutuvan esimerkiksi kyselyymme. Me olemme halunneet osallistua kuntana aktiivisesti tähän valmisteluprosessiin ja osallistaa myös kuntalaisemmekin. Tarvittaessa voin itse mieluusti lähettää kuntalaiskyselymme annin keille tahansa ministeriössä. Eli silloin yhteydenotot matti.makinen@hankasalmi.fi tai 040 5052198. Toteutettu Webropolin avulla Tulosta Edit answers Finish