Entinen superjunnu Petteri Koponen, 26, on kasvanut Espoon Hongan siloposkisesta teinitakamiehestä rautaiseksi koripalloammattilaiseksi. Susijengi-tähti tuo Euroopan suurseuroihin kuuluvan BC Himkin Vantaan Energia Areenalle 28. helmikuuta VTB-liigan otteluun Loimaan Bisonsia vastaan. Teksti: Taneli Tuokko Kuva: Ville Vuorinen Kun Koponen siirtyi keväällä 2012 Virtus Bolognasta ja Italian lämmöstä Suur-Moskovan luoteisosaan ja BC Himkin Euroliiga-joukkueeseen, hän joutui aluksi totuttautumaan pieneen rooliin uudessa joukkueessaan. Koponen antoi toki jo avauskaudellaan väläyksiä potentiaalistaan, kuten ansaittuaan Euroliigan viikon pelaajan arvonimen rankaistuaan Fenerbahcea jatkosarjaottelussa 23 pisteellä ja seitsemällä syötöllä. Hiljalleen Koposen peliaika on noussut ja hän on edennyt kärkeen joukkueensa nokkimisjärjestyksessä. Joka vuosi on ollut isompi ja isompi rooli. Ensimmäisen kauden aikana tutustuttiin, minkälaista toiminta on Euroopan huippujengissä. Ensin sain vaihtelevasti vastuuta, mutta kun siihen vastasi, olen noussut yhdeksi joukkueen johtavista pelaajista. Susijengissä pääosin pelinrakentajan tontille istutetun Koposen heittokäden varmuus on huomattu Himkin valmennusjohdossa. Pelinrakennuksen ohella Petsku saa paljon peliaikaa heittävän takamiehen roolissa. Tulen paljon screenien takaa heittämään ja olen vuosien kuluessa kehittynyt siinä, eikä enää tarvitse koko ajan olla pallo hanskassa. On meillä pari sellaistakin peliä, joissa pääsen palloscreenin kautta tekemään juttuja, jotka ovat olleet aiemmin niitä kaikkein omimpia. JOKA VUOSI TAVOITE ON VOITTAA JOTAIN Eurocupia ja VTB-liigaa pelaava BC Himki on suurseura. Ja suurseuroilla tavoitteena on joka kausi päästä leikkaamaan sukkaa ja roudaamaan mestaruuspytty seuran palkintokaappiin. Tämä kausi ei eroa mitenkään tavallisesta. Meidän tasoisella joukkueella joka vuosi tavoite on voittaa jotain. Tällä hetkellä meillä on kaikki mahdollisuudet taistella molemmissa liigoissa voitosta. Iso tavoite on kuitenkin aina saada Euroliiga-paikka oli se sitten Eurocupin tai VTB-liigan kautta. Viime kaudella Himki ja Koponen voittivat peräti 31 ottelua putkeen VTB-liigassa ja Eurocupissa, kunnes Valencia katkaisi putken Eurocupin pudotuspelien avauskierroksella ja pudotti moskovalaiset jatkosta. Lopulta Himkin kausi jäi ilman palkintoa, kun sekä VTB-liigassa että Venäjän cupissa noutaja tuli ennen finaalivaihetta. Opimme, että vaikka kuinka hyvin pelaakin runkosarjan, tärkeimmät pelit ovat keväällä. Ehkä meille tuli hyvänolontunne ja luulimme, että kaikki menee liian helposti. Mieluummin opimme häviöistä ja paras Himki nähdään pudotuspeleissä, kun jotain ratkaistaan. BISONS ON VAKUUTTANUT KOPOSEN Edellisen kerran Koponen pelasi seurajoukkuetason ottelun Suomessa syksyllä 2008, kun Virtus Bologna saapui harjoitusottelun merkeissä Espooseen pelaamaan Honkaa vastaan. Edellisen virallisen seuratason ottelunsa Koponen pelasi Suomessa kyseisen vuoden neljännessä finaaliottelussa Kouvoja vastaan. Ensimmäinen maaliskuuta Koponen nähdään jälleen kotimaan parketeilla, kun BC Himki saapuu VTB-liigan ottelussa Loimaan Bisonsin vieraaksi Vantaan Energia Areenalle. Onhan tämä harvinaista herkkua omalla uralla. Jo kauden alussa tämä ottelu oli merkitty isolla kalenteriin, kun pääsee Suomeen ja kaverit, perhe ja tutut tulevat katsomaan peliä. Vaikka Bisons kuuluukin VTB-liigan häntäpään kastiin, loimaalaiset ovat napsineet isoja päänahkoja VTB-liigassa. Kahden kuukauden sisällä Jenisei, Astana ja Lokomotiv Kuban ovat joutuneet lentämään Suomesta tappio niskassaan. Lokomotiv Kuban -voitto oli todella iso. Se oli siihen mennessä ainoa joukkue, joka oli voittanut Moskovan TsSKA:n. Kertoo jotain sen joukkueen tasosta ja siitä, kuinka iso voitto se oli Bisonsille, Koponen pyörittelee päätään. Bisons on koko ajan parantanut peliään. Heillä on todella paljon pelejä tällä kaudella ja on varmasti vaikeaa olla sataprosenttisessa iskussa. Tuommoinen otteluruuhka on kovaa leikkiä ja pitää nostaa heille hattua.
Tarkastaja ratkaisee: -Mihin menivät Veikkausrahat?
www.korisliigatv.fi
Minne menet, kansainvälistyvä Suomi-koris? Travis Nelsonin Bisons urakoi kuluvalla kaudella 30 peliä VTB-liigassa. Tässä vastassa Moskovan TsSKA. Viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana kansainvälisiin sarjoihin osallistuvien suomalaisten miesten pääsarjajoukkueiden määrä on noussut yhdestä neljään. Mutta mikä on seuraava kehitysaskel nyt, kun Suomi-koris viimeinkin näkyy kansainvälisesti? Teksti: Juhana Unkuri Kuvat: Tytti Nuoramo & Kai Kilappa Mikäli haluamme viedä suomalaista koripalloa eteenpäin, seurajoukkueiden laaja osallistuminen kansainvälisiin peleihin on välttämätöntä, kiteyttää Tampereen Pyrinnön päävalmentaja Pieti Poikola. Poikolan luotsaama mestarijoukkue osallistuu toista perättäistä kauttaan perinteikkääseen Baltian liigaan, jota ennen Pyrintö edusti Suomea Euroopan kolmanneksi korkeimmassa kansainvälisessä sarjassa, EuroChallengessa. Poikola kertoo saaneensa itse ylivoimaisesti eniten oppia juuri kansainvälisistä peleistä, joissa vastaan tulee erilaisia pelitapoja sekä taitavampia, fyysisempiä pelaajia. Haasteet pelikentällä ovat oma lukunsa, mutta myös koko organisaatio saa olla kansainvälisillä kentillä varpaillaan. Organisaatiopuolella ja kaikessa tekemisessä oma vaatimustaso on usein suurin rajoittava tekijä. Mikäli tavoitteena on vain osallistua europeleihin, on menestystä turha odottaa, Poikola arvioi. Jos haluamme pärjätä europeleissä, organisaatioihin tarvitaan lisää tekijöitä. Lisäksi esimerkiksi halleja ja kentän ulkopuolisia olosuhteita on kehitettävä. Taloudellisia resursseja tarvitaan lisää. Perinteisen sponsorointimallin rinnalle pitää kehittää vaihtoehtoisia rahankeruumalleja. PYSYVÄ PAIKKA EUROLIIGASSA? KTP-Basketia ensimmäistä kauttaan valmentava Anton Mirolybov saapui lukuisien Saksassa vietettyjen vuosien jälkeen Suomen pääsarjatasolle ja toteaa niin pelaajien, valmennuksen kuin organisaatioiden kehittyneen vuosien aikana. Kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä ei tarvitse etsiä kaukaa. Kansainväliset pelit ovat varmasti olleet vaikuttamassa tähän kehitykseen. Seuroja pitää kannustaa lähtemään kansainvälisiin sarjoihin, eikä ajatella niitä lisärasitteena. Jokainen pelattu peli kantaa hedelmää jossain vaiheessa. Syksyllä 2014 KTP-Basketin pelit EuroChallengessa päättyivät alkusarjaan, mutta vain vuotta aiemmin kotkalaiset pelasivat tiensä jatkosarjavaiheeseen asti. Euromenestys ei vaadi poppakonsteja, vaan uskoa yhteiseen tekemiseen. Jatkossa on syytä miettiä myös ulkomaalaiskiintiön tilannetta. Joensuulaisen Kataja Basketin parhaimmillaan EuroChallengen puolivälieriin luotsannut Susijengi-apuvalmentaja Jukka Toijala korostaa Mirolybovin ja Poikolan tavoin kansainvälisten seurakilpailujen tärkeyttä, jos kehityksessä aikoo pysyä mukana. Menestystä haettaessa rahallakin on merkitystä. Esimerkiksi EuroChallengen voitosta pelattaessa joukkueessa on oltava 8-10 tasokasta pelaajaa, joko maajoukkuemiehiä tai laadukkaita vahvistuksia. Sarjajärjestelmääkin joudutaan jälleen kerran pohtimaan. Nyt tietyillä joukkueilla on liikaa otteluita, Toijala huoahtaa viitaten Korisliigan 40 ottelun suuruiseen runkosarjakauden ja keskimäärin 6-30 kansainvälisen ottelun yhdistelmään. Toijala uskoo, että pitkällä aikavälillä Suomesta voisi olla 4-6 joukkuetta pelaamassa kansainvälisiä sarjoja. Toijala painottaa myös, että kokemuksen karttuessa pelillistä menestystä on tavoiteltava entistä rohkeammin. Kaiken mennessä nappiin suomalaisjoukkueiden on mahdollista menestyä EuroChallengessa. Villeissä unelmissa voisi haaveilla Eurocupin tai jopa Euroliigan pysyvästä paikasta. Tämä olisi mielestäni tehtävä pääkaupunkiseudulla. Pyrinnön Pieti Poikola ja KTP:n Anton Mirolybov pitävät kansainvälisiä pelejä Suomi-koriksen kehityksen elinehtona.
Teksti: Hippo Taatila Kuva: Tim Cowie/Davidson Samalla, kun monet Suomi-koriksen tulevaisuuden suurnimet paistattelevat parrasvaloissa kotoisessa Korisliigassa, tallaa Atlantin takana Oskar Michelsen, 19, aivan omaa polkuaan. Kaava on ollut jo parikymmentä vuotta sama. 18 21-vuotiaat Suomi-koriksen suurprospektit tulevat Korisliigaan, hurmaavat fanit ja lähtevät isommille parketeille. Niin tekivät Möttölä HNMKY:ssä, Rannikko Piilosetissa, Koponen ja Salin Hongassa. Tämä on todellisuutta, johon Suomi-koriksen ystävät ovat tottuneet: Korisliiga on kova sarja ja yhä kovemmaksi kehittyy, mutta maajoukkuetason runkopelaajaksi ja eturivin ammattilaiseksi kehittyäkseen on lupaavan suomalaispelaajan karistettava parikymppisenä härmän savet kengänpohjistaan ja lähdettävä Eurooppaan tai Yhdysvaltoihin. Samaan aikaan, kun Korisliigan katsojat tarkkailevat nauti niin kauan kun voit -periaatteella mm. KTP:n Joonas Lehtorantaa, Hongan Anton Odabasia ja Kouvojen Alexander Madsenia ja Tuomas Hirvosta, on samaan aikaan Suomi-korikseen kehkeytymässä uusi nuorten huippulupausten luokkansa, joka ei välttämättä ehdi edes kotoiseen pääsarjaan asti ennen siirtymistä Atlantin laineiden taa tai Euroopan mantereelle. Paraatiesimerkki tästä luokasta on PuHu Juniorien kasvatti Oskar Osku Michelsen 206 cm ja 19 vuotta. Monet ikäkaverit ovat pelanneet jo pari vuotta Korisliigaa, enkä nähnyt mitään syytä sille, miksen olisi itsekin pärjännyt. Vuosi sitten liigatasolle lähteminen houkutteli suuresti, kertoo Michelsen. Liigan sijaan Osku valitsi toisen reitin. Lahjakkaan 95 syntyneiden ikäluokan huippulupaus keskittyi opintoihinsa Mäkelänrinteen urheilulukiossa sekä laadukkaaseen päivittäisharjoitteluun Helsinki Basketball Academyssa, jonka edustusjoukkue HBA-Märsky pelasi Divari B:tä sekä Pohjois-Euroopan nuorten liigaa, EYBL:aa. Minusta kiinnostuneet liigaseurat olivat kauempaa, kun taas itse halutin suorittaa lukion loppuun kotona. Lisäksi katsoimme valmentajien kanssa yhdessä, että kehitykseni kannalta olisi paras treenata enemmän ja pelata vähemmän, minkä divari mahdollisti, Michelsen kertoo valintaansa johtaneista syistä. YKSILÖTREENIT VALMISTIVAT JENKKIKORIKSEEN USA:n yliopistoliiga NCAA on kova sarja. NCAA:ssa pelataan fyysistä, joukkuepeliä korostavaa koripalloa, johon sopeutuakseen on ensimmäisen vuoden pelaajien tehtävä valtavasti töitä. Valtameren molemmilla puolilla hierottiinkin silmiä hämmästyksestä, kun Michelsen aloitti yliopistouransa rankaisemalla Catholicia 18 pisteellä avausottelussaan. Helmikuun ensimmäisen viikon loppuun mennessä Michelsen on takonut 6,8 pistettä, 1,9 levypalloa ja 1,0 syöttöä ottelua kohden. Itse odotin tänne tullessa lähinnä, että pääsisin takaisin treenirytmiin sen jälkeen, kun käytin viime kesän loukkaantumisista kuntoutuessa, Osku muistelee loppukesän tuntojaan. Kauteen valmistava jakso (preseason) meni todella hyvin ja muutamien avainpelaajien loukkaantumisten johdosta itselleni tuli hyvä näyttöpaikka ensimmäisissä harjoitusotteluissa. Ne menivät niin hyvin, että osasinkin odottaa rotaatiominuutteja, mutta kieltämättä yllätyin siitä, että roolini oli heti alusta asti näin suuri. Siinä, missä Korisliigan runkosarjassa urakoitiin viime kaudella 44 ottelua, Divari B:ssä edettiin yhden ottelun viikkotahdilla. Väljä pelirytmi mahdollisti sen,
että HBA-Märskyn valmennusjohto sai valmistaa Michelseniä rauhassa NCAA:n haasteisiin. Erityisesti HBA-Märskyn apuvalmentajan ja Suomi-koriksen kaikkien aikojen pelaajan Hanno Möttölän sekä Susijengin pitkäaikaisen fysiikkavalmentajan Jussi Hirvosen valvovan silmän alla käydyt yksilöharjoitukset pitivät huolen siitä, ettei Osku lähtisi isoon maailmaan untuvikkona. Hirvosen ja Hannon kanssa vedetyt kolmen tunnin yksilötreenit antoivat vähän ideaa siitä, mitä täällä tuleman pitää. Nostimme intensiteettiä ja keskityimme siihen, että tulen joka päivä paremmaksi. Varsinkin fysiikkaan ja puolustamiseen kiinnitettiin huomiota. TAKANA OIKEA RATKAISU Michelsenin matka PuHusta HNMKY:n kautta HBA-Märskyyn ja HBA-Märskystä Davidson Wildcatsiin on malliesimerkki yksilöllisesti räätälöidyn urapolun alusta. Michelsen on saanut itse tehdä uraansa koskevat suuret päätökset kuten joukkuevalinnat, mutta taustalla on ollut tukemassa koko joukko Suomi-koriksen vaikuttajia HBA-Märskyn valmennusjohdosta Pussihukka-isä John Simoniin. Korisliiga-seurojen lisäksi Michelsenin huomiosta kilpailivat lukuisat eurooppalaiset seurat, jotka tahtoivat lupaavan suomalaislaiturin palvelukset hyötykäyttöön. Täkäläinen koripallokulttuuri oli suurin syy päätökseeni tulla Amerikkaan, kertoo tuhansien kannattajien mylviviin fanijoukkoihin ensimmäisen NCAA-kautensa aikana tottunut Osku. Koin, että täällä minulla on Euroopan ammattilaissarjoja enemmän aikaa kehittyä ihmisenä ja pelaajana ja mahdollisuus pelata neljän vuoden päästä korkeimmalla mahdollisella tasolla. Vaikka pelaaminen Suomen mestaruudesta ja Korisliigan parhaille pelaajille maksettavat kuukausipalkat saivat Oskun harkitsemaan mahdollisuutta pelata kotimaan pääsarjassa, nuorukainen on vakuuttunut päätöksestään. Näin jälkikäteen pidän ratkaisuani ehdottomasti oikeana. Olen isossa kiitollisuudenvelassa PuHulle, HNMKY:lle ja HBA-Märskylle, joka mahdollisti opiskelun ja urheilun yhdistämisen kivuttomasti. Suomalaisen penkkikoripalloilijan näkökulmasta Michelsenin valitsema on lähes vailla vertailupohjaa lähin vastaavanlainen tapaus on Joonas Cavén, joka lähti 18-vuotiaana Espanjaan hakemaan oppia FIATC Joventut Badalonan farmijoukkueesta, mutta Cavénkin ehti piipahtaa Korisliigassa ja juhlia Suomen mestaruutta Tampereen Pyrinnössä keväällä 2011. Jos ja kun ikätoverit kuten Lehtoranta, Odabasi, Madsen ja Hirvonen jonain päivänä juoksevat Susijengin paidassa parketille, suomalaisella koripalloyleisöllä on jo valmiiksi kontakti heihin, mutta silkinpehmeitä kaukoheittojaan ja ikäistään kokeneemman miehen post-peliä esittelevä Michelsen saapuu samaan sirkukseen kuin varkain. Paljon hyviä nuoria pelaajia tulossa lähivuosina, väläyttää Michelsen hymyään puhuttaessa Susijengin tulevaisuudennäkymistä. Tällä hetkellä päällimmäisenä on kuluva kausi ja ensi kesänä johdatetaan 20-vuotiaiden miesten joukkue A-divisioonaan meidän loistavan ikäluokan kanssa. Totta kai Susijengin loistava menestys on takaraivossa ja toivottavasti lähivuosina pääsen kokeilemaan miesten maajoukkueessakin. HBA-MÄRSKYN PÄÄ- VALMENTAJA ANTTI KOSKELAINEN: TÄRKEIN ON TÄSSÄ JA NYT Fiifi Aidoo on valinnut kehityspolukseen HBA-Märskyn. Kansainvälisen aikuiskoripallon korkein taso, mielikuva pelaajasta tuossa ympäristössä sekä päivittäiset toimenpiteet mielikuvan tavoittamiseksi. Näin linjaa HBA-Märskyn päävalmentaja Antti Koskelainen, 38, suomalaisten potentiaalisten koripalloilijoiden nousun edellytyksiä kohti kansainvälistä huippua. Teksti: Hippo Taatila Kuva: Francois Perthuis HBA (Helsinki Basketball Academy) on auttamassa pelaajia kohti seuraavaa tasoa, tiivistää Koskelainen Mäkelänrinteen urheilulukiossa toimivan HBA:n toimintaperiaatteita. Seuraavalla tasolla tarkoitamme valmiutta opiskella ja pelata koripalloa yliopistoissa Yhdysvalloissa tai Euroopan ammattilaissarjoista. Pelaajien yksilölliset lähtökohdat ovat tietenkin erilaiset ja urakehitys jokaisella omanlaisensa, mutta ensisijaisesti olemme kiinnostuneinta luomaan realistista urapolkua pelaajille, joiden tavoite ei ole ensisijaisesti pelata kotimaan pääsarjaa lukio-opintojen päätyttyä. Oskar Michelsenin matka HBA-Märskyn divarijoukkueesta USA:n yliopistojoukkue Davidson Wildcatsin kärkikuusikkoon on ollut Suomen mittapuulla poikkeuksellinen. Vaikka Michelsen olisi varovaistenkin arvioiden mukaan ollut valmis Korisliigan rotaatiominuuteille jo kaksi vuotta sitten, päätös jäädä pääsarjan ulkopuolelle oli valmennusjohdon ja pelaajan yhteisesti sopima. - Oskulla oli hyvin selkeä näkemys jo pitkään siitä, mitä hänen elämässään tapahtuu lukiosta valmistumisen jälkeen. Valmentajien tehtävänä tässä oli auttaa pelaajaa siinä, että valmiudet ja pelaajan mielikuva kulkevat käsi kädessä, Koskelainen kertoo. On tärkeää ja myös samalla valmennuksen isoin haaste nähdä pelaajan kehitys isommassa aikaikkunassa. Oskun tapauksessa koimme, että hänen mielikuvansa toteutumista tulisi edesauttamaan eniten päivittäiseen harjoittelurutiiniin keskittyminen, eikä välttämättä tiiviin pääsarjatason otteluohjelman noudattaminen. Ei kuitenkaan liene syytä yllättyä, jos Oskar Michelsen tulee olemaan vain yksi monista Susijengin tulevaisuuden eturivin pelaajista, jotka astuvat maajoukkueen parrasvaloihin tai Euroopan ammattilaiskentille kiertämättä Korisliigan kautta? HBA-Märskyn valmennusohjelma on yksi väylä pelaajana kehittymiseen ja sopii tietynlaisille pelaajille, muttei ole missään nimessä ainoa vaihtoehto. Pelaajana kehittymisen reittejä on lukuisia. Monissa Korisliigan seuroissa on tällä hetkellä kypsymässä lukuisia hyviä nuoria tulevaisuuden ammattilaispelaajia, Koskelainen painottaa. - Päivittäinen tässä ja nyt ratkaisee. Tähän haluamme omalta osaltamme Mäkelänrinteen pelaajia kasvattaa.
SUSIJENGI ULVOO ELOKUUSSA TAMPEREELLA Euroopan mestari Ranska kylään - lipunmyynti käynnistyy 6.3. Teksti: Juhana Unkuri Kuvat: Ville Vuorinen & FIBA Europe Hallitseva Euroopan mestari ja MM-pronssimitalisti Ranska saapuu lauantaina 1. elokuuta Tampereelle Hakametsän halliin ottamaan mittaa Susijengistä. Miesten maajoukkue on edellisen kerran pelannut Tampereella kahdeksan vuotta sitten. Upeaa, että saamme Tampereelle tällaisen ottelun. Hakametsässä on pelattu useampana vuotena lentopallon maailmanliigaa, hienoa saada tänne toisen hyvässä nosteessa olevan palloilulajin A-maajoukkue. Hakametsän halli täyttää tänä vuonna 50, joten ajankohta on siinäkin mielessä erinomainen, hymyilee Tampereen Pyrinnön urheilutoimenjohtaja Elisa Hakanen. Susijengi ei ole pelannut kotimaaottelua pääkaupunkiseudun ulkopuolella sitten elokuun 2007, jolloin Suomi ja Ruotsi kohtasivat Pyynikillä perättäisissä maaotteluissa Delfin Basketin merkeissä. 2,500 NOPEINTA TURNAUSOSALLISTU- JAA ILMAISEKSI MAAOTTELUUN Kahdeksan vuoden takaisten Ruotsi-maaotteluiden sijaan Susijengin ja Ranskan derby otellaan vuotuisen Delfin Basketin yhteydessä. Tampereen Pyrinnön ja Raholan Pyrkivän järjestämä, yli 220 joukkueen turnaus pelataan nyt 28. kerran. Turnausjärjestäjät tekevät yhteistyötä Tampereen kaupungin kanssa. Kaupunki kustantaa lipun Ranska-otteluun 2500 ensimmäiselle turnauspassinsa maksaneelle. On tosi upeaa, että juniori- ja huippu-urheilu tuodaan samaan tapahtumaan. Näin juniorit pääsevät näkemään aidot starat omien peliensä yhteydessä. Mukana on myös paljon valmentajia ja muita seuratoimijoita tämä on koko koripalloyhteisön tapahtuma, toteaa Hakanen, joka toimii myös turnauksen pääsihteerinä. Toivon mukaan joku Susijengin pelaaja ehtisi vierailla turnauksen yhteydessä kouluilla, joissa pelejä järjestetään. Se olisi varmasti monelle juniorille unelmien täyttymys. Delfin Basketin yhteydessä Hakametsässä pelataan myös 16-vuotiaiden poikien Suomi-Ranska-maaottelu. Sudenpennut ottavat ranskalaisista ikätovereistaan mittaa perjantaina (31.7.) ja lauantaina (1.8.). Heille on varmasti hieno asia päästä pelaamaan samaan pelihalliin samaa maajoukkuetta vastaan kuin miehet. Delfin Basketiin osallistuville 16-vuotiaiden maajoukkue on samalla miesten maajoukkuetta lähempi tavoite. Yritämme saada myös jonkin turnauksemme finaaleista pelattavaksi Hakametsään, päättää Hakanen. LEHDON TAVOITTEENA PELATA KOTIYLEISÖN EDESSÄ Tampereen Pyrinnön hallitsevan miesten mestarijoukkueen selkäranka Antero Lehto, 30, murtautui viime kesänä Susijengin pelaavaan kokoonpanoon ja oli mukana Espanjan MM-kisoissa. Mahdollisuus pelata maaottelu kotiyleisön edessä saa Lehdon innostumaan. Hienoa, että korismaajoukkue pelaa Hakametsän legendaarisessa kiakkopyhätössä Euroopan mestareita vastaan. Tavoitteeni on tietysti päästä jälleen mukaan joukkueeseen. Olen yhtä kesää kokeneempi ja kilpailu pelipaikoista tulee olemaan kovaa. Hakametsä on Lehdollekin tuttu paikka, sillä viime keväänä Pyrintö ja Kataja Basket pelasivat hallissa Korisliigan finaaleita. Hakametsä toimii oikein hyvin koripalloareenana. Finaaleissa oli hyvä tunnelma ja Ranska-peliin voi odottaa vähintään yhtä hyvää tunnelmaa. Kuluvalla vuosikymmenellä Pyrintö on tuonut kolme Suomen mestaruutta Tampereelle viidessä vuodessa. Lehto kertoo koriksen aseman vahvistuneen kotikaupungissaan viime vuosina. Tähän on varmasti vaikuttanut sekä Pyrinnön että Susijengin menestys. Tampereella on uskollista kannattajakuntaa, joka on käynyt jo pitkään katsomassa edustusjoukkueemme pelejä ja muutakin paikallista koripalloa. Mukaan on tullut viime vuosina myös uusia faneja. Suomi-Ranska-maaottelun lipunmyynti käynnistyy perjantaina 6.3. Lippupalvelussa, www.lippupalvelu.fi Lennokas Nicolas Batum kuuluu Euroopan mestari Ranskan moottoreihin.
Raapaise rahaa junnukoriksen tukemiseen! Tee edullinen sähkösopimus me lahjoitamme 20 koripallojunnuille Vantaan Energian Susijengi-sähkö tuo energiaa jokaisen koripallofanin elämään, olipa kotikenttäsi missä päin Suomea tahansa. Tee sähkösopimus osoitteessa www.vantaanenergia.fi/susijengi
CHALLENGE: FITTING SUITS FOR A BASKETBALL TEAM COMPLETED: BY TURO TAILOR YOUR PERSONAL TAILOR
KORISLIIGAN KANSSA YHTEISTYÖSSÄ Apteekista. AD- korjaamo Välitetään toisistamme. LähiTapiola on enemmän kuin tavallinen kasvoton yritys. Se on meidän asiakkaiden, sinun ja minun, yhdessä muodostama yhteisö. Sen avulla voimme huoleh tia toinen toisistamme, saamme tukea vaikeina hetkinä ja vaurastumme. Sen lauluja laulat kenen leipää syöt viisaus pätee myös talousasioissa. Oman yhtiösi asiantuntijan neuvoihin voit luottaa. Jokai nen tuotteemme ja palvelumme kehitetään aina vastaamaan asiakkaiden eikä ulkopuo listen omistajien tarpeita. Jaamme vuosittain asiakasomistajille 130 miljoonaa euroa etuina ja alennuksina. Asiakkaiden 100 %:sti omistamalla yhtiöllä on vain yksi tavoite: se että sinä ja minä olemme huomennakin tyytyväisiä. Välitetään toisistamme. Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Varainhoito Oy (LähiTapiolan rahastoja hallinnoi FIM Varainhoito Oy). Pankkipalvelut: S-Pankki Oy. Eläkevakuutukset: Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo.
Lappeenrannan Catz on viimeisen kolmen kauden ajan hallinnut Naisten Korisliigaa mielin määrin, eikä hopeajoukkueenkaan nimeä ole kahteen vuoteen tarvinnut vaihtaa. Mutta mikä on tilanne kevättalvella 2015, kun mestari-catzin kokoonpano on elänyt merkittävästi ja haastajat ovat vahvistuneet? Teksti: Juuso Sainio Kuvat: Matti O. Koskinen, Tytti Nuoramo & Francois Perthuis Olemme vähän kai pelanneet itsemme ennakkosuosikeiksi. Ihan erilaiset lähtökohdat tähän kauteen olivat kuin pariin aikaisempaan, toteaa Catz-luotsi Mika Haakana. Haakana on arviossaan täysin oikeassa. Catzin suomalainen runko on vaihtunut kokeneesta kokemattomaan mutta lupaavaan, eikä joukkueen tämän kauden dominointi ollut ennen kauden alkua kiveen hakattu ennuste. Tappiot Peli-Karhuille ja ToPolle todistavat, että tänä keväänä mestaruudesta taistellaan tosissaan. Varteenotettavia haastajia ovat ainakin PeKa, ToPo ja Äänekosken Huima. Viimeiset puoli vuosikymmentä Lappeenrannassa on tehty ammattimaista työtä menestyksen eteen. Catz on harjoitellut kuin ammattilaisjoukkue ja tulokset ovat näkyneet tulostaululla. Catzin esimerkin mukaisesti myös muilla paikkakunnilla harjoitusten määrään ja laatuun on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Kun lähimmät haastajat ovat pikkuhiljaa korjanneet toimintatapojaan, on Naisten Korisliigasta saatu kärjen osalta tasaisempi kuin vuosiin. On syytä odottaa, että pudotuspeleissä on luvassa viihdyttävintä naiskoripalloa, mitä tämän vuosikymmenen aikana maassa on nähty. HAASTAJIEN ESIINMARSSI Kun yhtä pudotuspelisarjaa lähdetään voittamaan, on ToPo tällä hetkellä terveenä ollessaan Catzin haastaja numero yksi. Liigan parhaan kotimaisen rungon omistavat helsinkiläiset eivät ole päässeet pelaamaan terveenä kuin kourallisen otteluita, mutta jälki on ollut vakuuttavaa. Hyvänä mittarina ToPon iskukyvystä voidaan pitää Vilma Kesäsen ottelumäärää. Jo 71 naisten maaottelua pelannut Kesänen on pukenut tätä artikkelia kirjoitettaessa vain seitsemän kertaa To- Po-puvun ylleen tällä kaudella ja ToPo on voittanut niistä jokaisen jopa Catzin kotikentällään lukemin 77 62. ToPon aloitusviisikon kovuudesta kertoo myös se, että kauden ensimmäisestä neljästä kuukauden pelaajan valinnasta kolme päätyi Helsinkiin: Heta Korpivaara (lokakuu), Niina Laaksonen (marraskuu) ja Dionne Pounds (tammikuu). Jos joukkueeseen saapuu vielä ulkomaalaispelaaja ennen siirtorajan umpeutumista, voidaan puhua todellisesta tähtisikermästä. Liigakakkonen Huima on ollut alkukauden pienoisen kangertelun jälkeen juuri niin vakuuttava kuin sijoitus kertoo. Liigan kenties paras amerikkalaisvahvistus, sentteri Chandra Harris, on ollut vastaus sisäsuomalaisten toiveisiin 19,4 pisteen ja 12,4 levypallon keskiarvoillaan. Huiman kotimainen runko ei kenties pärjää paperilla lähimmille haastajille, mutta laadukkaan amerikkalaiskolmikon ympärille roolitettu joukkue toimii. Michaela Houser on ollut erinomainen pelinjohtaja, eikä maaliskuussa 45 vuotta täyt-
Chandra Harris on ollut nappihankinta Äänekosken Huimalta. Roosa Lehtorannan PeKa hamuaa hopeasijalta kultamitaleille. Chandrea Jonesilla on kokemusta mestaruuden voittamisesta. tävän Kenya Robinsonin tarvitse näillä näytöillä lopettaa vielä seuraavaankaan kymmeneen vuoteen. Äänekoskelaisten ainoa kysymysmerkki pudotuspelejä ajatellen on puolustuspelaaminen. Pelin tempon laskiessa ja puolustuksen tiivistyessä myös Huiman pitää pystyä tilkitsemään päätynsä nykyistä paremmin. Pudotuspeleihin on kuitenkin vielä aikaa, eikä päävalmentaja Mervi Nurmi ole ensimmäistä kertaa tanssimassa tätä tanssia. Peli-Karhujen puolustus on ollut Catzin jälkeen liigan toiseksi parasta, ja fyysisestä pelitavastaan tutuksi tulleet kotkalaiset ovat onnistuneet voittamaan Catzin nimenomaan puolustuksellaan. Joulukuun pelaajaksi valittu Jasmine Gill on monipuolinen ja tehokas laituri, ja Reetta Piiparin kuntoutuessa takaisin täyteen iskuun on kotkalaisten takakenttä Piipari-Keira Peak yksi liigan parhaista. Saara Wahlgren sekä Roosa ja Laura Lehtoranta tuovat lisää leveyttä ryhmään, jonka akilleenkantapääksi kevään edetessä voi osoittautua pituuden puute. MESTARIN PUHEENVUORO Muuttunut kokoonpano, aiempaa kokemattomampi suomalainen osasto, kesken kauden vaihtunut amerikkalaispelinrakentaja merkkejä voidaan tulkita niin, että Catzin valta-asema on horjumassa. Tosiasia on silti, että Catz-joukkueella on huippuorganisaatio tukenaan, joukkue harjoittelee ammattimaisesti ja pitää vastustajansa alle 60 pisteessä ottelua kohden. Lisäksi Alexandria Anderson, Jelena Reshetko ja Chandrea Jones ovat kävelleet viidakon läpi aiemminkin ja tuovat joukkueeseen tehorungon, johon on hyvä nojata. Eri tyyppinen joukkue kuin viime kaudella. Tosiaan kokeneempi kaarti on vaihtunut kokemattomiin pelaajiin, mutta koen, että isompaan rooliin nousseille pelaajille tämä oli juuri oikea aika seuraavan askeleen ottamiseen, päävalmentaja Haakana arvioi. Siihen meidän pitää luottaa, että puolustus toimii. Heittovoimaa on viime vuotta vähemmän, mutta joukkuepuolustus on saatu toimimaan erittäin hyvin. Jos viime vuonna käännettiin hyökkäyksellä isot ottelut meille, tänä vuonna se tehdään puolustuksen kanssa. Matkaa mestaruus tänä keväänä minne tahansa, on varmaa, että Naisten Korisliigan keväästä on tulossa pitkä, tasainen ja äärimmäisen haastava kaikille pudotuspeleihin selviytyville joukkueille. ToPo on ollut lyömätön Vilma Kesäsen johtaessa joukkueen peliä.
THREE POINTS 1. Parhaat heitot ja yllättävät syötöt. 2. Väärät tuomiot ja ylilyönnit. 3. Joku hyökkää ja toiset puolustaa. Vapaan heiton tarjoilee verkkouutiset.fi politiikan uutispalvelu pelin sisällä. Älä missaa. ULKOTELINEET TILATTAVISSA MAALISKUUN LOPPUUN ASTI ENNAKKOTILAUSHINTAAN SPALDINGIN KOMPRESSIOPAIDAT JA -HOUSUT -25% (kampanjakoodilla): SUSISPAL15 JA PALJON MUUTA!
PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Vaikuttakaa viisaasti! Vuosi sitten tuulettelimme yhtenä koripalloperheenä Susijengin pitkän historian ensimmäistä MM-kisapaikkaa, kun Suomi ensimmäisenä Pohjoismaana kautta aikojen sai koripallon MM-kisapaikan. Kymmenentuhannen Suomi-koriksen ystävän komppaniamme herätti ihastusta ja äimistelyä Bilbaon katukuvassa ja eurooppalaisissa viestimissä viime syyskesällä. Maamme-laulu raikui kovimmin Espanjan maaperällä mitä koskaan. Vuodesta 2011 alkanut arvokisaputkemme saa jatkoa jo runsaan puolen vuoden päästä Ranskan Montpellierissä, missä meillä on jälleen mahdollisuus tuoda sinivalkoista väriä ja Maamme-laulu jälleen parrasvaloihin. Susijengi on ollut jo pitkään Suomi-koriksen kruununjalokivi, josta riittäisi puhuttavaa kuukausiksi. Suomalaisen koripalloyhteisön jäseninä meidän on kuitenkin syytä muistaa, että Suomi-koris on paljon yksittäistä joukkuetta laaja-alaisempi ilmiö. Työ kohti huippu-urheilijan uraa alkaa ruohonjuuritasolta: mikrotyttöjen harjoituksista, erotuomarin peruskurssista, C-poikien kakkosdivarin turnaustapahtumien pöytäkirjan pitäjistä. Juuri sieltä, missä suurin osa meistä vaikuttaa. Ja juurikin meitä koripalloyhteisöön kuuluvia on juuri nyt kiitettävän paljon. Susijengin menestys ja koripallon näkyvyyden lisääntyminen näkyvät lisenssipelaajien määrän yhä jatkuvana kasvuna. Kasvavat pelaajamäärät tuovat tullessaan yhä uusia haasteita, kun seurat joutuvat ponnistelemaan saadakseen riittävästi salivuoroja ja valmentajia jäsenilleen. Tämä on meille koripalloyhteisölle haaste ja positiivinen ongelma. Tehtävämme koripalloyhteisönä on muutenkin merkittävä. Meillä on kansanterveydellinen, sosiaalinen ja yhteisöllinen rooli yhteiskunnassamme. Jokaiselle juniorille toivon mahdollisuutta petterikoposmaiseen suoritukseen NBA-varauksena ja Euroopan kentillä. Kuitenkin jo pelkkä nuoruusiällä harrastettu säännöllinen liikunta näkyy 45-vuotiaana lukuisina korvaamattomina muistoina yhteisöllisyytenä yli ajan ja ennen kaikkea vähäisempinä terveyskuluina kannattaa lukea tuoreita tutkimuksia nuorten lihas- ja fyysisen kunnon heikkenemisestä! Yhteisössämme ja laajemminkin urheilussa ei harmaalla taloudella saa olla jalansijaa. Tälle kaudelle uusi virstanpylväs jatkuvassa työssämme on käyttöönottamamme PayRef-järjestelmä. Payref-järjestelmässä Koripalloliitto vastaa kaikista erotuomarimaksuista ja tilityksistä myös yhteiskunnan suuntaan. Kun luomme uutta, uusia haasteita syntyy. Nyt yllättäen verottajan yleishyödyllisille yhteisölle säätämissä verottomien päivärahojen ja kilometrikorvausten 2000 euron raja-arvoista on tullut uusi harrastuksellista järjestötyötä tekevien pullonkaula. Kun esimerkiksi erotuomarimme ympäri laajaa Suomen maata viheltävät koripallo-otteluita vapaa-ajallaan, tulee muualla kuin ruuhka-suomessa tuo 2000 maksimiraja vastaa jo reilussa 10 ottelussa seuduilla, joissa matkat ovat 200 km luokkaa. Jotain on tehtävä! Ehdotan tuleville päättäjillemme ja verohallitukselle yleishyödyllisille yhteisölle tarkoitetun rajan nostamista 4000 euroon. Tällä välittäisimme eteenpäin signaalin siitä, että yhteiskunta reagoisi tähän aikaan sopivin ja verovelvollisille helposti noudatettavin säännöin ja arvostaisi myös haja-asutusalueiden seura-aktiiveja nuorisotyöstä, joka ei voi toimia pitkien etäisyyksien Suomessa enää pelkästään talkoopohjalta. Uskon, että ehdotukseni takana on laaja järjestötyötä tekevien joukko kulttuurin kaikilta saroilta. Liikunnan ja seuratyön riemua, onnistumisen iloa ja unohtumattomia elämyksiä koko suomalaiselle koripalloperheelle kevättalveen 2015! Antti Zitting Puheenjohtaja, Suomen Koripalloliitto KORI-lehti Suomen Koripalloliiton markkinointijulkaisu Levikki: 118.500 Ilmestyminen: Ilta-Sanomien välissä, seuraava numero viikolla 16/2015 Päätoimittaja: Vesa Walldén, vesa.wallden@koripalloliitto.fi Toimitus: Mikko Taatila, mikko.taatila@koripalloliitto.fi Julkaisija: Probasket Oy (Suomen Koripalloliitto ry:n omistama markkinointiyhtiö), Mäkelänkatu 91, 00610 Helsinki Ilmoitusmyynti: Vesa Walldén, vesa.wallden@koripalloliitto.fi Ilmoitusaineisto: Target Advertising, kent.akerberg@target.fi Ulkoasu & taitto: Target Advertising, kent.akerberg@target.fi Artikkelit: KORI-lehden artikkelit ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivätkä välttämättä edusta Koripalloliiton virallista kantaa.