PERUSTELUMUISTIO 1 (11) ESITYS JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSIKSI JÄRVISEUDUN JÄTELAUTAKUNNAN ALUEELLA YLEISET PERUSTELUT Kunnallisia jätehuoltomääräyksiä uudistetaan ja ajanmukaistetaan 1.5.2012 voimaan tulleen jätelain (646/2011) säännösten ja uuden terminologian huomioon ottamiseksi. Tavoitteena on estää jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvat haitat ja vaarat terveydelle ja ympäristölle. Lisäksi määräysten kautta edistetään jätelain mukaisen etusijajärjestyksen toteutumista. Keskeisimmät muutokset Terminologian osalta keskeinen muutos on aikaisemmassa jätelainsäädännössä käytettyjen termien järjestetty jätteenkuljetus ja sopimusperusteinen jätteenkuljetus korvaaminen nykylainsäädännön mukaisilla termeillä kunnan järjestämä jätteenkuljetus ja kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Uusi termi on myös jätelain 35 :n mukainen kiinteistöittäinen jätteenkuljetus, jolla tarkoitetaan kunnan vastuulle säädetyn jätteen kuljettamista kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta kunnan määräämään jätteen käsittelypaikkaan. Pakkausjätteiden jätehuollon siirtyminen täysin tuottajien vastuulle on merkittävä seikka näiden jätehuoltomääräysten kannalta. Suuri osa kiinteistöillä lajiteltavasta ja erilliskerättävästä kierrätys- tai hyödyntämiskelpoisesta jätteestä on nimenomaan pakkausjätettä. Tuottajat ovat velvoitettuja järjestämään alueellisia vastaanottopaikkoja pakkausjätteelle. Kunnalla on oikeus järjestää tuottajien keräystä täydentävää pakkausjätteiden keräystä. Järviseudun jätelautakunta on päättänyt, että toimialueella täydennetään tuottajien keräystä mm. siten, että jokaiseen jäsenkuntaan tulee yksi muovinkeräyspiste, muutoin muovinkeräyksestä luovutaan. Muovinkeräykseen kelpaa jatkossa ainoastaan pakkausmuovi. Muovinkeräyspisteiden raju vähentyminen vaikuttaa jätehuoltomääräyksissä siten, että muovin laitto poltettavan jätteen astiaan sallitaan. Poltettavan jätteen astiaan velvoitetaan laitettavan muu kuin pakkausmuovi. Muutokset lajittelussa vaikuttavat edelleen poltettavan jätteen jäteastian tyhjennysväleihin.
PERUSTELUMUISTIO 2 (11) YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT YLEISTÄ 1 Soveltamisala Jätehuollon velvoitteet perustuvat jätelakiin (646/2011), jäteasetukseen (179/2012), muihin jätelain nojalla annettuihin asetuksiin sekä kunnan jätehuoltomääräyksiin. Jätelaissa on määritelty millaisista asioista jätehuoltomääräyksiä voi antaa ja keitä ne koskevat. Jätelain 91 :n mukaan jätehuoltomääräyksissä voidaan antaa määräyksiä jätteiden keräykseen, vastaanottoon ja kuljetuksen käytännön järjestelyihin sekä niiden teknisiin vaatimuksiin liittyvissä asioissa. Jätehuoltomääräykset koskevat pääasiassa kunnan vastuulle säädettyä jätehuoltoa. Jätelain 32 :n mukaan kunnan järjestämä jätehuolto koskee vakituisessa asumisessa, vapaa-ajan asumisessa, asuntolassa sekä muussa asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien asumisessa ja muussa vastaavassa toiminnassa syntyvä sako- ja umpikaivoliete. Samoin kunnan vastuulle kuuluu myös sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutustoiminnassa sekä valtion, kuntien ja seurakuntien hallintoja palvelutoiminnassa ja asuinkiinteistöjen kanssa samaa keräyspistettä käyttävissä liikehuoneistoissa syntyvä yhdyskuntajäte. Jätehuoltomääräykset voivat jätelain 91 :n 2 momentin mukaan koskea yhdyskuntajätteen kompostointia tai muuta vastaavaa jätteen pienimuotoista käsittelyä sen syntypaikalla myös muussa toiminnassa, kuin minkä jätehuollosta kunta jätelain mukaan vastaa. Jätehuoltomääräykset eivät kuitenkaan koske pienimuotoista jätteen käsittelyä syntypaikalla, jos toimintaa harjoitetaan ympäristöluvan tai ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksynnän nojalla. Jätelain 91 :n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti jätehuoltomääräykset koskevat kuitenkin muutakin kuin jätelain mukaan kunnan vastuulle kuuluvaa jätehuoltoa siltä osin, kuin on kyse jätteiden keräyksen, vastaanoton ja kuljetuksen käytännön järjestelyistä kiinteistöllä tai jätteen vastaanottopaikoilla tai näitä koskevista teknisistä vaatimuksista. Jätehuoltomääräykset ovat voimassa Alajärven kaupungin, Halsuan, Kyyjärven, Lappajärven, Lestijärven, Perhon, Reisjärven, Soinin ja Vimpelin kuntien muodostamalla alueella. 2 Määritelmät Tässä pykälässä määritellään ainoastaan jätehuoltomääräysten kannalta tarpeelliset käsitteet. Mikäli jätehuoltomääräysten kannalta tarpeellinen käsite on määritelty jätelaissa tai -asetuksessa, otetaan käsitteen määritelmä sellaisenaan jätehuoltomääräyksiin. 3 Jätehuollon tavoitteet Tässä pykälässä kerrotaan jätelain tavoitteista jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi. Se edellyttää, että jätteitä käsitellään kaikissa olosuhteissa hallitusti. Pykälässä ei anneta jätelakia tarkentavia määräyksiä.
PERUSTELUMUISTIO 3 (11) KUNNAN JÄTEHUOLTOJÄRJESTELMÄÄN LIITTYMINEN 4 Liittyminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen Liittyminen kunnan jätehuoltojärjestelmään on tuotu määräysten alkuun merkittävyytensä vuoksi. Vanhan jätelain termi järjestetty jätteenkuljetus on uudessa jätelaissa korvattu termillä kiinteistöittäinen jätteenkuljetus. Liittyminen kunnan jätehuoltojärjestelmään tapahtuu käytännössä liittymällä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. Pykälässä velvoitetaan kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan jätteen haltija luovuttamaan jätteensä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen ja sitä kautta liittymään kunnan jätehuoltojärjestelmään. Jätelain mukaan kiinteistöittäinen jätteenkuljetus voidaan toteuttaa joko kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena (JL 36 ) tai kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetuksena (JL 37 ). Näiden jätehuoltomääräysten soveltamisalueella on käytössä kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus tarkoittaa, että kiinteistönhaltija sopii suoraan paikallisen jätteenkuljettajan kanssa kiinteistön jäteastian tyhjentämisestä. Liittymismenettelyssä korostetaan kiinteistön haltijan vastuuta ottaa yhteyttä jätehuoltorekisteriin hyväksyttyyn jätteenkuljettajaan. Mikäli kiinteistön haltija ei liity kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen, kiinteistöä ei voida liittää. Tällöin jätelautakunta toimii yhdessä valvontaviranomaisen eli kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa, sillä valvontaan ja hallintopakkoon liittyvä toimivalta on valvontaviranomaisella. Sovittuaan liittymisestä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen kiinteistön haltijan on järjestettävä keräyspaikka kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kuljetettaville jätteille (jätelaki 40 ) sekä hankittava tarvittavat jäteastiat. Keräyspaikka voi olla myös kiinteistön ulkopuolella, jos sitä ei voida kiinteistölle järjestää ja haltija sopii asiasta maanomistajan kanssa. JÄTTEIDEN KERÄÄMINEN KIINTEISTÖLLÄ 5 Erikseen lajiteltavat jätelajit Hyötyjätteille annettavilla lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteilla edistetään etusijajärjestyksen toteutumista (jätelaki 8 ) ja jätelain mukaista erilaatuisten jätteiden erillään pitovelvollisuutta (jätelaki 15 ). Kunnan velvollisuutena on edistää kierrättämistä siten, että etusijajärjestys toteutuu ja jäteasetuksen kierrätystavoite täyttyy. Pykälän tarkoituksena on kannustaa jätteen haltijoita lajittelemaan biojäte ja hyötyjätteet erilleen poltettavasta jätteestä. Erilliskerätty hyötyjäte on kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaa jätettä, joten se tulee toimittaa kunnalliseen jätehuoltojärjestelmään kuuluvaan vastaanottopaikkaan. Tuottajavastuunalaisten jätteiden osalta kiinteistöt tulee jätelain mukaisesti velvoittaa toimittamaan jäte tuottajien vastaanottopaikkaan. Pakkausjätteet muodostavat merkittävän osan erilliskerättävistä hyötyjätteistä.
PERUSTELUMUISTIO 4 (11) 6 Poltettava jäte Poltettava jäte ohjautuu pääasiassa energiahyödyntämiseen. Etusijajärjestyksen noudattamiseksi on tärkeää, että poltettavasta jätteestä saadaan syntypaikkalajittelun ja erilliskeräyksen kautta eroteltua kaikki kierrätyskelpoiset jakeet. Lisäksi on tärkeää ottaa huomioon, että esimerkiksi metalli on tärkeää saada erotettua energiahyödyntämiseen menevästä poltettavasta jätteestä. Kun polttotekniikka, esim. jätteen arinapoltto, mahdollistaa myös vähäisessä määrin palamattoman materiaalin syöttämisen polttolaitokseen, voidaan sallia pienten palamatonta materiaalia olevien erien kerääminen poltettavan jätteen jäteastiaan. Sallia voidaan esimerkiksi hehkulamppujen, pienten PVC-muovia olevien esineiden ja posliiniastioiden sirpaleiden kerääminen poltettavan jätteen jäteastiaan. Edellä esitettyä asiaa ei välttämättä tarvitse määräyksissä erikseen mainita. 7 Vaaralliset jätteet Jätehuoltomääräysten vaarallisia jätteitä koskevat määräykset velvoittavat myös elinkeinotoiminnan harjoittajia. Vaikka jätelaissa ja -asetuksessa määrätään vaarallisten jätteiden erilläänpitovelvollisuudesta, on järkevää tuoda asia esille lyhyesti myös jätehuoltomääräyksissä. Kunnan on järjestettävä asumisessa syntyvien vaarallisten jätteiden jätehuolto sekä maa- ja metsätaloudessa syntyvien vaarallisten jätteiden jätehuolto, mikäli vaarallisen jätteen määrä ei ole kohtuuton. Siten näissä toiminnoissa syntyvät vaaralliset jätteet määrätään toimitettavaksi jätelaitoksen osoittamaan vastaanottopaikkaan. Tuottajavastuunalaiset sähkö- ja elektroniikkaromu sekä paristot ja akut määrätään toimitettavaksi tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan. Lääkejätteet puolestaan tulee toimittaa apteekkiin, joka on tehnyt niiden vastaanottamisesta sopimuksen jätelaitoksen kanssa. Muissa toiminnoissa, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä kouluissa, syntyvät vaaralliset jätteet toimitetaan vastaanottajalle, jolla on lupa niiden vastaanottamiseen. Sama määräys koskee elinkeinotoiminnan harjoittajaa. Mikäli kyseessä on merkittävä erä vaarallista jätettä, tulee sen toimittamisesta sopia vastaanottajan kanssa. Tällöin vastaanottaja voi varautua suuren jätemäärän turvalliseen käsittelyyn ja varastointiin. 8 Muut erikseen kerättävät jätteet Muita erikseen kerättäviä jätelajeja ovat muut tuottajavastuunalaiset jätteet kuin pakkausjätteet sekä vaaralliset jätteet. Rakennus- ja purkujätteelle annetaan jäteasetuksessa (15 ) tarkat erilliskeräysvelvoitteet, jotka koskevat niin elinkeinotoimintaa kuin kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvia kiinteistöjä. Asuinkiinteistöillä syntyvä rakennus- ja purkujäte kuuluu kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin ainoastaan siinä tapauksessa, että se on peräisin kiinteistön haltijan omatoimisesta remontoinnista tai silloin kun kiinteistön haltija vastaa itse rakennusja purkujätteen jätehuollosta hankkiessaan palveluita yrityksiltä. Mikäli remontointipalveluita tarjoava yritys vastaa asuinkiinteistöllä syntyvän rakennus- ja
PERUSTELUMUISTIO 5 (11) purkujätteen jätehuollosta, on se elinkeinotoiminnan jätettä, eikä siitä voida antaa jätehuoltomääräyksissä määräyksiä. 9 Biojätteen keräys ja kompostointi Pykälässä määrätään, että asumisessa syntyvät biojätteet on kerättävä omiin kiinteistökohtaisiin jäteastioihin, mikäli biojätettä ei kompostoida kyseisellä kiinteistöllä. Pykälä koskee myös taloyhtiöitä niiden huoneistojen lukumäärästä riippumatta. Tavoitteena on biojätteen mahdollisimman täydellinen erottaminen poltettavasta jätteestä. Pykälässä on otettu huomioon valtakunnallinen yhdyskuntajätteen kierrätystavoite: 50 painoprosenttia yhdyskuntajätteestä kierrätetään viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2016. Biojätteen erilliskeräysvelvoitetta ei tarvitse soveltaa, jos kiinteistöllä kompostoidaan sillä syntyvä biojäte. Tarkemmat ohjeet kompostoinnista annetaan 14 kohdalla. JÄTEASTIAT JA KERÄYSPAIKAT 10 Kiinteistökohtainen jäteastia Jätelaissa kiinteistön haltija velvoitetaan nimenomaan järjestämään vastaanottopaikka jätteille (40 ). Jäteasetuksen 10 :ssä jätteen keräykseen liittyen todetaan, että kiinteistön haltijan, kunnan, jätteen haltijan, tuottajan, jakelijan ja muun toimijan on huolehdittava siitä, vastaanottopaikassa on riittävä määrä kannellisia säiliöitä, maahan upotettavia syväkeräyssäiliöitä, jätelavoja tai muita jäteastioita, jotka soveltuvat kerättäville jätelajeille. On tärkeää, että jäteastiat on mitoitettu oikein tyhjennysväliin nähden, sillä ne on aina pystyttävä sulkemaan. Toisaalta tarpeeseen nähden liian suuria jäteastioita käyttämällä ei voi perustella pidempää tyhjennysväliä. Koska kiinteistö vastaa jäteastian hankkimisesta, listataan jätehuoltomääräyksissä kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa käytettävät vaihtoehtoiset jäteastiat. Jäteastioita lueteltaessa ei suosita tietyn valmistajan jäteastioita, vaan määräyksissä kuvataan niiden teknisiä ominaisuuksia. Jätehuoltomääräyksissä mahdollistetaan myös muunlaisen jäteastian käyttö sopimalla asiasta jätteenkuljetusyrityksen kanssa. Näin voidaan edistää uusien innovaatioiden käyttöön ottamista ja siten parantaa esimerkiksi jätteenkuljettajan työturvallisuutta. Jäteastiat on aidattava taaja-asutusalueella, kun niiden määrä on kolme tai enemmän. Määräyksellä pyritään ympäristön siisteyteen. 11 Yhteinen jäteastia Yhteisen jäteastian perustaminen ja käyttö sallitaan jätehuoltomääräyksissä toisiaan lähellä sijaitseville kiinteistöille. Läheisyyden määrittelee käytäntö, mutta kiinteistöjen välimatkojen pitäisi olla lyhyet tai kulkureittien olla yhteneviä. Tärkeintä on, että yhteisastian käyttö on seurattavissa, eikä muodostu esimerkiksi liian suuria hallitsemattomia yhteisastioita. Tämän takia yhteisastiasta velvoitetaan ilmoittamaan. Myös jätteenkuljetusten seuranta ja valvonta edellyttä-
PERUSTELUMUISTIO 6 (11) vät, että yhteisastioiden käyttöönotosta ilmoitetaan jätehuoltoviranomaiselle joka ylläpitää jätehuoltorekisteriä. Yhteisastiaa käyttävien kiinteistöjen pitäisi kaikissa tapauksissa sijaita samalla alueella, sillä jätelain 41 velvoittaa luovuttamaan jätteen alueella järjestettyyn kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. Lähekkäisyyden tai saman alueen määrittely on aina tapauskohtaista, mutta tarkoituksena ei ole, että jätteitä kuljetetaan pitkiä matkoja vapaaajanasunnolta vakituiselle asunnolle. Yhteisastian perustamista suunnittelevien kiinteistöjen sijainti eri kuntien tai eri jätehuoltoviranomaisten alueella on yhdenvertaisen kohtelun kannalta ongelmallista. Siten kiinteistöjen omistussuhteet (saman omistajan omistuksessa olevat kiinteistöt) tai sukulaisuussuhteet eivät voi olla perusteina yhteisastian käyttämiselle. Vapaa-ajan asunnon ja vakituisen asunnon välistä yhteisastiaa voi hakea poikkeuksena jätehuoltomääräyksiin. Mikäli yhteisen jäteastian käytöstä aiheutuu ongelmia, voi valvova viranomainen eli kunnan ympäristönsuojeluviranomainen kieltää yhteisen jäteastian käytön tai kehottaa ryhtymään toimenpiteisiin, kuten esimerkiksi kasvattamaan astiakokoa. 12 Tyhjennysvälit Jäteasetuksen 10 velvoittaa tyhjentämään jäteastiat niin usein, että jäteastia voidaan aina sulkea, jäte mahtuu astiaan eikä jätteestä aiheudu ympäristön likaantumista tai roskaantumista taikka hajua tai muuta hygieenistä haittaa. Tässä pykälässä annetut tyhjennysvälit koskevat kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvia asuinkiinteistöjä sekä muita kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvia kiinteistöjä. Tyhjennysvälit määritetään alueella paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaisiksi. Pakkausjätteiden jätehuollon siirtyminen täysin tuottajien vastuulle 1.1.2016 on merkittävä seikka tyhjennysvälien kannalta. Pakkausjätteiden tuottajavastuun osalta tuottajien keräilyverkostovaatimus on matala lainsäädännössä. Näiden jätehuoltomääräysten toimialueelle suunnitteilla oleva verkosto on olennaisesti harvempi kuin mihin alueella on totuttu, erityisesti muovin osalta. Kunnalla on oikeus järjestää tuottajien keräystä täydentävää pakkausjätteiden keräystä. Järviseudun jätelautakunta on (7.12.2015 41) päättänyt, että toimialueella täydennetään tuottajien keräystä mm. siten, että jokaiseen jäsenkuntaan tulee yksi muovinkeräyspiste, muutoin muovinkeräyksestä luovutaan. Pakkausjätteiden keräyksen siirtyminen tuottajien vastuulle aiheuttaa muutoksia myös muovin lajitteluun. Keräyspisteissä otetaan vastaan vain nimenomaan pakkausmuovia. Muu muovi on näiden jätehuoltomääräysten mukaan laitettava kiinteistön poltettavan jätteen astiaan. Myös pakkausjätteen laitto poltettavan jätteen astiaan sallitaan. Muovinkeräyspisteiden raju vähentyminen sekä lajittelumuutokset vaikuttavat olennaisesti poltettavan jätteen jäteastian tyhjennysväleihin muovin muodostaessa suuren osan kotitalouksien jätteistä.
PERUSTELUMUISTIO 7 (11) Kuntaliiton opas (Jätehuoltomääräysten laatiminen, 2014) muistuttaa, että harvennuksia mahdollistettaessa on arvioitava myös sitä, mikä on pisin poltettavan jätteen jäteastian tyhjennysväli, jolla kiinteistön voidaan vielä katsoa olevan liittynyt kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. Esimerkiksi yli 8 viikon tyhjennysvälejä on harkittava tarkkaan tämä asia huomioon ottaen. Tässä pykälässä poltettavan jätteen pisin tyhjennysväli on kolme kuukautta. Tyhjennysväli on poikkeuksellinen pitkä valtakunnan tasoon verrattuna sekä vaatii taustalle pohdinnan, mitä sellaisia erityispiirteitä näiden jätehuoltomääräysten soveltamisalueella on, jotka oikeuttavat poikkeuksellisen pitkän tyhjennysvälin. Tyhjennysvälien osalta on myös huomioitava sallittu mahdollisuus yhteisastian perustamiseen. Jäteastioiden tyhjennys vapaa-ajan asunnoilla tulee suorittaa syyskuun loppuun mennessä. 13 Keräyspaikat Jäteasetuksen 10 :n mukaan keräyspaikkaan on oltava esteetön pääsy ja jäte on voitava kuormata turvallisesti. Näissä jätehuoltomääräyksissä annetaan tarkempia määräyksiä vastaanottopaikan järjestämiseen ja jäteastioiden sijoittamiseen liittyen. Määräysten laatimistyön aikana tulee pohtia millaisella tarkkuudella määräyksiä annetaan ja mitkä asiat toteutuvat jo rakennusjärjestyksen tai muiden rakentamiseen liittyvien määräysten nojalla. Lisäksi tulee huolehtia, että jätehuoltomääräyksissä annettavat velvoitteet ovat yhteneviä rakennusjärjestyksessä annettavien kanssa. Koska jäteastioiden sijoittamiseen liittyvät asiat vaikuttavat merkittävästi työturvallisuuteen, on niihin kiinnitettävä huomiota. Esimerkiksi jäteastioiden liikuttaminen sekä kuormaaminen pitää pystyä tekemään turvallisesti, kuten myös liikkuminen alueella. Määräyksiä laadittaessa on keskusteltu asiasta alueella toimivien jätteenkuljettajien kanssa, jotta heidän tarpeensa työturvallisuuden suhteen tulevat otetuiksi huomioon. JÄTTEIDEN OMATOIMINEN KÄSITTELY JA HYÖDYNTÄMINEN Jätelain mukaan jätteen omatoiminen käsittely ei ole sallittua, jos sitä ei erikseen mahdollisteta jätehuoltomääräyksissä. 14 Kompostointi Biojätteen kompostointi kiinteistöllä on erittäin suositeltavaa. Kompostointiin kannustaminen edistää etusijajärjestyksen toteutumista. Kiinteistökohtaisessa kompostorissa voidaan kompostoida elintarvikejätettä, puutarhajätettä, kuivakäymäläjätettä ja tietyin edellytyksin vähäisiä määriä jätevesilietteitä. Jotta kompostointi onnistuu, on kompostorin ylläpitoon kiinnitettävä huomiota.
PERUSTELUMUISTIO 8 (11) JÄTTEENKULJETUS Yhteisen kompostorin käyttäminen usean eri kiinteistön kesken on mahdollista jätelain 41 :n 2 momentin mukaan, mikäli jätehuolto- ja ympäristösuojelumääräyksissä niin sallitaan. Kimppakompostoriin kuuluvien kiinteistöjen määrää voidaan rajata määräyksissä. Elintarvike- tai ulosteperäistä jätettä kompostoitaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota hygieniaan ja hajuhaittojen torjumiseen. Näiden jätteiden kompostointiin käytettävän kompostorin pitää ehdottomasti olla jyrsijä- ja haittaeläinsuojattu. Puutarhajätteen kompostoinnille ei tarvitse antaa niin tarkkoja määräyksiä kuin elintarvike- ja ulosteperäiselle jätteelle. Kompostorin sijoittamiseen kiinteistöllä liittyvät määräykset eivät ole varsinaisia jätehuoltomääräysten toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Siten niiden sijoittaminen jätehuoltomääräyksiin tulee harkita tarkkaan ja tarkistaa ainakin se, etteivät määräykset ole ristiriidassa muiden kunnallisten määräysten kanssa. Kompostorin sijainnille on annettu määräyksiä useissa rakennusjärjestyksissä sekä ympäristönsuojelumääräyksissä. 15 Jätteen polttaminen Jätteiden polttaminen lähtökohtaisesti kielletään jätehuoltomääräyksissä. Tässä pykälässä määritellään tilanteet (eli annetaan viranomaisen hyväksyntä), joissa jätteen polttaminen on mahdollista eli jätteen omatoiminen käsittely on mahdollista. Haja-asutusalueella sallitaan risujen, oksien, käsittelemättömän puujätteen ja vastaavien polttaminen avopolttona, jos se ei aiheuta haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle ja poltettavien jätteiden määrä on vähäinen. Käsitellyn puujätteen polttamista ei sallita. Jätteen polttamista koskeva määräys voi olla sisällytettynä myös ympäristönsuojelumääräyksiin. Kiinteistön lämmitysjärjestelmässä poltettavaksi sallitaan käsittelemätön puujäte, risut ja oksat sekä pienet määrät paperia, pahvia ja kartonkia. Paperia, pahvia ja kartonkia pitäisi käyttää vain sytykkeenä. Muiden jätteiden, kuten polttokelpoisen muovin, polttamista ei voi sallia kiinteistöjen tulipesissä, sillä niissä ei ole palamiselle optimaaliset olosuhteet. Rakennusten hävittämiseen polttamalla liittyvät määräykset kuuluvat kunnan ympäristönsuojelumääräyksiin. 16 Jätteen hautaaminen Jätteen hautaaminen on jätelainkin perusteella lähtökohtaisesti kielletty, ainoastaan tietyt poikkeukset tästä periaatteesta ovat mahdollisia. Joissakin jätteen hautaamista koskevissa määräyksissä on kerrottu tarkkoja ohjeita esimerkiksi lemmikkieläinten hautaamiseen liittyen. Ne eivät kuitenkaan ole varsinaisia jätehuoltomääräyksiin liittyviä määräyksiä, koska niiden tavoitteena on ympäristön pilaantumisen ja terveyden vaarantumisen estäminen. Siten ne tulisi sisällyttää ympäristönsuojelumääräyksiin. 17 Kuormaaminen ja kuljettaminen
PERUSTELUMUISTIO 9 (11) Jätteiden kuormaamista ja kuljettamista koskevat pykälät koskevat pääosin jätteenkuljettajia. Jäteasetuksen 10 :n mukaan kuormaaminen tulee ajoittaa siten, että läheisyydessä asuville ja oleskeleville ei aiheudu melu- tai muuta häiriötä. Jätteiden kuormaamisesta ei saa aiheutua roskaantumista. Koska roskaantuminen johtuu jätteiden leviämisestä ympäristöön, voidaan jätteenkuljettaja velvoittaa huolehtimaan siitä, että jätettä ei pääse leviämään ympäristöön. 18 Kuljetusrekisteri ja tietojen toimittaminen Jätelain 39 :ssä määrätään jätteenkuljettajan velvollisuudesta ilmoittaa vuosittain tiedot tehdyistä jätteenkuljetuksista. Velvollisuutta täsmennetään jäteasetuksen 26 :ssä. Tietojen toimittamistavasta määrätään jätehuoltomääräyksissä. Vaikka määräys tietojen toimittamisesta tulee jätelaista, on se suositeltavaa sisällyttää myös määräyksiin. Jätteenkuljettajan on vuosittain annettava tiedot kunnan jätehuoltoviranomaiselle kiinteistöistä, joilta jätettä on noudettu, sekä jäteastioiden tyhjennyskerroista kiinteistöittäin ja jätelajeittain. Jotta tietojen siirtäminen kuljetusrekisteriin olisi mahdollisimman tehokasta, on tiedot järkevintä ja suositeltavaa määrätä toimittamaan sähköisesti muokattavissa olevassa muodossa. Pelkkä sähköinen muoto ei riitä, sillä tällöin tiedot voidaan toimittaa esimerkiksi pdfmuodossa, josta tietoja ei voida muokata. Jätehuoltomääräyksissä ei voida suosia tiettyjen yritysten ohjelmistoja. Määräyksen perusteella ei voida velvoittaa jätteenkuljettajaa hankkimaan tiettyä ohjelmistoa. Tiedot voidaan vaatia toimitettavaksi tekstinkäsittely- tai taulukkolaskentaohjelmalla muokattavissa olevassa muodossa, sillä kyseisistä ohjelmista on tarjolla myös ilmaisversioita. Viimeiseksi kohdaksi sisällytetään tietoa antava kohta, jossa kerrotaan, minne ilmoitetut tiedot kirjataan ja kuka vastaa tietojen kirjaamisesta. 19 Jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikat Tämä jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikkoja koskeva määräys on tarkoitettu jätteenkuljettajille. Kotitalouksia koskevat määräykset jätteiden toimittamisesta on annettu :ssä 5 8. Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat ja kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen luovutetut jätteet on kuljetettava jäteyhtiön osoittamaan paikkaan. Jätteitä ei saa kuljettaa muihin vastaanottopaikkoihin. Tuottajavastuunalaiset pakkausjätteet velvoitetaan jätelain mukaisesti kuljettamaan tuottajien järjestämään vastaanottopaikkaan. Jätehuoltomääräyksissä tuodaan esille yleiset vastaanotto- ja käsittelypaikkojen käyttämistä koskevat velvoitteet ja käytännöt. Asianmukaisen jätehuollon ja etusijajärjestyksen edistämiseksi määräyksissä korostetaan, että poltettavan jätteen mukana ei saa käsittelyyn toimittaa jätelajeja, joille on järjestetty vastaanottopaikka muualla.
PERUSTELUMUISTIO 10 (11) ASUMISESSA SYNTYVÄT LIETTEET JA MUUT KUNNALLISEN YHDYSKUNTAJÄTE- HUOLLON PIIRIIN KUULUVAT LIETTEET Kunnalliseen jätehuoltojärjestelmään kuuluvat kaikki asumisen jätevedenkäsittelyssä syntyvät lietteet. Lietteiden osalta jätehuoltomääräyksissä määrätään lähinnä säiliöiden tyhjennysväleistä sekä mahdollisuuksista lietteen omatoimiseen käsittelyyn. Tarkoituksena on varmistaa, että asumisessa syntyvät lietteet käsitellään asianmukaisesti eikä niistä pääse aiheutumaan haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. 20 Tyhjennysvälit ja lietteen toimittaminen käsiteltäväksi Vaikka saostussäiliöiden ja pienpuhdistamoiden lietetilojen lietteenpoiston vähimmäistyhjennysvelvoite sekä umpisäiliöiden tarkkailuvelvoite perustuvat haja-asutuksen jätevesiasetukseen (209/2011), tulee ne tuoda esille myös jätehuoltomääräyksissä. On tärkeää huomata, että vähimmäistyhjennysvälejä on noudatettava, vaikka lietteen käsittely tapahtuisi kiinteistöllä omatoimisesti. Jätevesilietesäiliöiden lisäksi hiekan-, öljyn- ja rasvanerotuskaivojen tyhjentämisestä on huolehdittava säännöllisesti. Kyseisten kaivojen tyhjentäminen ja hoitaminen ovat ennakoivia toimia, joilla ehkäistään ongelmia viemäriverkostossa. Samoin on huolehdittava fosforinpoistokaivojen suodatinmassojen, biosuotimiin kertyvien massojen sekä maapuhdistamoiden massojen jätehuollosta. Massojen poistaminen on otettava tarvittaessa huomioon jätehuoltomääräyksissä. Jätelain 94 velvoittaa jätteen ammattimaista kuljettamista harjoittavat toimijat tekemään hakemuksen alueelliselle ELY-keskukselle toiminnan hyväksymiseksi jätehuoltorekisteriin. Jätehuoltomääräyksissä annettava velvoite luovuttaa liete ainoastaan ko. rekisteriin hyväksytylle toimijalle on tärkeää lietteiden asianmukaisen kuljettamisen ja käsittelyn vuoksi. Rekisteröimisen edellytyksenä on, että kuljettaja toimii ammattimaisesti, lakien ja asetuksen mukaan, toiminnasta ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle ja kuljetuskalusto soveltuu käyttötarkoitukseensa. Lisäksi määräyksessä velvoitetaan kuljettamaan liete kunnan tai kunnallisen jätelaitoksen osoittamaan paikkaan. Tämä velvoite koskee lietteen kuljettajaa. Määräyksessä estetään lietteiden kuljettaminen esimerkiksi läheiselle maatilalle, joka ei ole kunnan tai kunnallisen jätelaitoksen osoittama käsittelypaikka. 21 Lietteen omatoiminen käsittely Maatilojen omatoiminen asumisessa syntyvien lietteiden käsittely ja peltokäyttö sallitaan suurimmassa osassa nykyisin voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. Muun muassa Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta (12/12) toteaa peltolevityksen olevan mahdollista. Lietteiden käsittelyä säätelee kuitenkin jätelaki.
PERUSTELUMUISTIO 11 (11) Heinäkuussa 2014 voimaan astuneen jätelain muutoksen (410/2014 ja 528/2014) perusteella asumisessa syntyvän biojätteen, jätevesilietteen tai siihen rinnastettavan muun jätteen luovuttaminen käsiteltäväksi naapurikiinteistölle tai muulle lähellä sijaitsevalle kiinteistölle on mahdollista, jos yhteinen käsittely on pienimuotoista ja se on hyväksytty kunnan jätehuolto- tai ympäristönsuojelumääräyksissä. Lainmuutos mahdollistaa sen, että määräyksissä voidaan sallia pienimuotoinen lietteiden yhteiskäsittely, esim. maatalousyrittäjällä on oikeus tyhjentää parin naapurinsa saostuskaivojen lietteet ja sijoittaa ne omaan käsittelyynsä. Liete tulee aina stabiloida ennen peltokäyttöä. Soveltuvia menetelmiä ovat esimerkiksi kalkkistabilointi ja termofiilinen stabilointi. Kun lietteen käyttäminen lannoitteena on pienimuotoista, siihen ei vaadita Eviran lupaa. Jätehuollon järjestämisen seurannan kannalta tärkeää, että tieto omatoimisesta käsittelystä tulee jätehuoltoviranomaiselle. Tiedot omatoimisesta käsittelystä tarvitaan, jotta jätehuoltoviranomainen voi seurata ja valvontaviranomainen valvoa asianmukaista jätehuollon toteutumista. Velvoite antaa tiedot omatoimisesta käsittelystä koskee kaikkia pykälässä mainittuja käsittelyvaihtoehtoja. MUUT MÄÄRÄYKSET 22 Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä Jätelain 91 :n mukaan jätehuoltomääräyksissä määrätty viranomainen voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen jätehuoltomääräysten noudattamisesta. Siten jätehuoltomääräyksissä on tarpeen määrätä poikkeuksen myöntävästä viranomaisesta. Koska jätehuoltomääräykset ovat voimassa usean eri kunnan alueella, joilla kaikilla on omat ympäristönsuojeluviranomaisensa, on poikkeuksen myöntävä viranomainen jätehuoltoviranomainen. Näin poikkeuksen myöntämisessä voidaan noudattaa samoja periaatteita koko soveltamisalueella. 23 Voimaantulo Nämä jätehuoltomääräykset tulevat voimaan 1.6.2016 ja niillä kumotaan aiemmat Järviseudun jätelautakunnan alueella voimassa olleet jätehuoltomääräykset.