nro 5/2014 SISÄLLYSLUETTELO KV 45 KV 46 KV 47 KV 48 KV 49 KV 50 KV 51 KV 52 KV 53 Kokouksen järjestäytyminen Lisämääräraha investointiin "Kirkkonummen verkon osuusmaksu" Tontin K161t6 myyntihinnan muuttaminen Lausunto kuntalain hallituksen esitysluonnoksesta Ympäristö- ja rakennuslautakunnan varajäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Lundqvist) Valtuutetun vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Westermarck) Varavaltuutetun vaalikelpoisuuden menetys (Lindeberg) Ympäristö- ja rakennuslautakunnan varajäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Lindeberg) Uuden varajäsenen valinta Kirkkonummen kansalaisopiston johtokuntaan (Lindeberg)
Sivu 2 Nro 5/2014 Kokouspaikka- ja aika Aleksis Kiven koulu klo 18.30 - Läsnä olevat jäsenet Alho Arja, puheenjohtaja Dahlqvist Rabbe, jäsen Gottberg Carl-Johan, jäsen Holmberg Johan, varajäsen Holmlund Åke, jäsen Honkasalo Antero, jäsen Johansson Birgitta, varajäsen Kaisla Heikki, jäsen Karell Anders, jäsen Karvonen Pami, jäsen Kokkonen Yrjö, jäsen Laaksonen Merja, jäsen Linnala Marko, jäsen Louekoski Vesa-Matti, jäsen Mäenpää Mika, jäsen Nordström Marcus, jäsen Paajes Jan-Erik, jäsen Parviainen Kristian, jäsen Penttinen Arto, jäsen Pesonen Kirsi, jäsen Rosengren Heidi, jäsen Sneck Minna, varajäsen Svanfeldt Stefan, jäsen Tanskanen Veikko, jäsen Turunen Ismo, jäsen Muut läsnä olevat Isotupa Juha-Pekka, kunnanjohtaja Löfbacka Mikko, hallintojohtaja Asiat 45-53 Allekirjoitukset Arja Alho puheenjohtaja Mikko Löfbacka pöytäkirjanpitäjä Marko Linnala pöytäkirjantarkastaja Marcus Nordström pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Kunnantalo 1.9.2014 Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Mikko Löfbacka hallintojohtaja
Sivu 3 KV 45 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN päättää 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Vuorossa olevat jäsenet ovat Marko Linnala ja Marcus Nordström. päätti 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Vuorossa olevat jäsenet ovat Marko Linnala ja Marcus Nordström. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 4 TEKNLTK:379 /2014 KV 46 LISÄMÄÄRÄRAHA INVESTOINTIIN "KIRKKONUMMEN VERKON OSUUSMAKSU" TEKNLTK 25.6.2014 66 ja Kirkkonummi ovat pidempään valmistelleet sopimusta ns siirtoviemärin vesien johtamisesta Kirkkonummen verkon kautta edelleen Espooseen. Osana sopimusta on ollut liittymismaksua vastaavan summan maksaminen. Vuoden 2014 talousarviota hyväksyttäessä täksi osuusmaksuksi arvioitiin 540 000,00 euroa. Lopullisessa, molempien osapuolten hyväksymässä sopimuksessa (n kunnanhallitus 24.3.2014, 42) tämä summa täsmentyi 591 907,18 euroksi. Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä, puh.. 040 713 0662, s-posti: jorma.skytta(at)siuntio.fi Ehdotus: KH 18.8.2014 121 Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle 51 907,18 euron lisämäärärahaa investointiin Kirkkonummen verkon osuusmaksu. Ehdotuksen mukaan. ==== on myöntänyt vuoden 2014 talousarvion investointisuunnitelmassa uusinvestoinnille Kirkkonummen verkon osuusmaksu 540 000 euroa. Kustannusarvion täsmennyttyä 591 907,18 euroon on investointisuunnitelmassa varattua määrärahaa tarpeen korottaa. Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se muuttaa vuoden 2014 talousarvion investointisuunnitelmassa olevan investoinnin Kirkkonummen verkon osuusmaksu määrärahaa lisäten siihen 51 907,18 euroa, jolloin määräraha vuodelle 2014 on 591 907,18 euroa. Ehdotus hyväksyttiin. KV 46 hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 5 TEKNLTK:380 /2014 KV 47 TONTIN K161T6 MYYNTIHINNAN MUUTTAMINEN TEKNLTK 25.6.2014 67 Oheismateriaali Kunnalla on myynnissä omakotitalotontteja Palonummen asemakaavaalueella. Myynnissä olevista tonteista 7 sijoittuu Palonummi II alueelle ja 10 Palonummi I alueelle. Tonttien keskimääräiset myyntihinnat rakennusoikeuteen suhteutettuna ovat 161,83 /k-m 2 (PN I) ja 163,75 /k-m 2 (PN II). Ehdotus: KH 18.8.2014 122 Koko Palonummen alueelta ensi vaiheessa myyntiin tulleista tonteista on myymättä ainoastaan tontti K161t6, jonka myyntihinnaksi kunnanvaltuusto on kokouksessaan 12.3.2007 16 vahvistanut 64 000 (172,51 /k-m 2 ). Tontin tehokkuusluku on 0,25. Tehokkuudeltaan ja perustamisolosuhteiltaan vastaavilla tonteilla rakennusoikeuteen suhteutettu myyntihinta on keskimäärin 144,83 /k-m 2. Kyseisen tontin hinnoittelu ei yllä mainituin perusteluin ole linjassa muiden alueen tonttien kanssa. Ottaen huomioon, että tontin sijainti on hyvä (kadun päässä, rajoittuu kahdelta sivultaan lähivirkistysalueeseen), olisi tontin käypä hinta 56 000 (150,94 /k-m 2 ). Liitteet ja oheismateriaali: - oheismateriaalina luettelo ja kartta myytävänä olevista tonteista Esittelijä: maankäyttöinsinööri Taneli Kiljunen, puh 044 386 1286, sähköposti: taneli.kiljunen@siuntio.fi Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että tontin K161t6 myyntihinnaksi asetetaan 56 000. Ehdotuksen mukaan. ==== Liitteet ja oheismateriaali - oheismateriaalina luettelo ja kartta myytävänä olevista tonteista Ehdotus: Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että tontin K161t6 myyntihinnaksi asetetaan 56 000 euroa. Ehdotus hyväksyttiin. KV 47 hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 6 KH:270 /2014 KV 48 KH 18.8.2014 123 Liite 2 LAUSUNTO KUNTALAIN HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA Valtiovarainministeriö on asettanut heinäkuussa 2012 kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelua varten parlamentaarisen seurantaryhmän, työvaliokunnan ja neljä valmistelujaostoa. Kuntien näkemyksiä ja kannanottoja valmisteltavasta kuntalaista on kysytty sähköisellä kyselyllä syksyllä 2013. Kuntalain kokonaisuudistuksen tavoitteena on uudistaa vuodesta 1995 voimassa ollut kuntalaki siten, että se huomioi paremmin kuntien muuttuvasta toimintaympäristöstä ja uusista kuntahallinnon rakenteista aiheutuvat muutostarpeet. Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta uudeksi kuntalaiksi 26.8.2014 mennessä. Valtiovarainministeriö on lausuntopyynnössä eritellyt kysymykset, joista erityisesti halutaan lausuttavan ja toivoo lausunnon noudattavan rakenteellisesti em. erittelyä. Liitteet ja oheismateriaali - Liitteenä lausuntopyyntö - Oheismateriaalina hallituksen esitysluonnos kuntalaiksi. (Oheismateriaali on toimitettu sähköisenä. Oheismateriaalin saa pyydettäessä kunnantalolta paperisena). Lisätietoja: hallintojohtaja Mikko Löfbacka 050 386 0800 Ehdotus: Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se lähettää seuraavan lausunnon valtiovarainministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta kuntalaiksi: Hallituksen esitysluonnoksessa esitetyistä uudistuksista useimmat ovat pääasiassa hyväksyttäviä. Esitykset, joissa nykyisin jo laajalti käytössä olevista käytännöistä säädetään kuntalain tasolla, ovat sinällään hyväksyttäviä, mutta toisaalta turhia yleislain tasolla säädettäväksi. Esityksissä on myös paljon mahdollistavaksi kirjoitettuja säädöksiä, jotka näin sallivat kunnan harkintavallan käytön ja paikallisten olosuhteiden huomioimisen, mutta toisaalta onko kaikkien mahdollistavien säädösten tuominen kuntalakiin tarpeellista, jos näin voidaan toimia nykyiselläänkin. Kunnan johtamisjärjestelmää selkeyttävät ja kehittävät esitykset ovat pääasiassa hyviä. Näitä ovat mm. kuntastrategian laatimisen tuominen osaksi velvoittavaa lainsäädäntöä, poliittisen johtamisen roolin selkeyttäminen ja kunnanhallituksen roolin tuominen esille kunnan toimivana poliittisena johtona entistä vahvemmin. Peruspal- Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 7 veluohjelman korvaaminen kuvatun kaltaisella kuntien ja valtion välisellä kuntatalousohjelmalla on hyvä uudistus. Kuntien tehtäviä ja niiden rahoitusta ei ole nykyisellään arvioitu kestävällä tavalla kuntatalouden näkökulmasta. Kunnilla tulee olla tosiasialliset edellytykset kunnalliseen itsehallintoon, eli myös taloudelliset edellytykset ja tämä tulee huomioida kuntatalousohjelma menettelyssä. Yksityiskohtaiset lausunnot: - Kunnan toiminnan käsite (6 ) on käsitteenä laajempi kuin kuntakonsernin käsite ja näin ollen se osaltaan tulee korostamaan nykyisestä tarvetta kunnan johtamiseen ja ohjaukseen myös kuntakonsernia laajemmassa piirissä, joka nykyisin voi jäädä kunnissa turhan vähälle huomiolle. - Kunnan tehtäviä, järjestämisvastuuta ja palvelujen tuottamista koskevat ehdotukset (7-9 ) ovat hyväksyttäviä. Järjestämisvastuun ja palvelujen tuottamista koskevaa sääntelyä voi olla aiheellista tuoda tarkemmalla tasolla kuntalakiin, kun kunnat enenevissä määrin tuottavat palveluita muutoin kuin omana tuotantonaan. - Nykyisen peruspalveluohjelmamenettelyn korvaaminen kuntatalousohjelmalla (12 ) on tervetullut uudistus. Peruspalveluohjelma ei ole onnistunut kuntatalouden kokonaisuuden ohjaamisessa tarpeellisella tavalla. Erityisesti kuntien tehtävien ja velvoitteiden muutoksia tulee katsoa kuntatalouden kokonaisnäkökulmasta entistä enemmän. Valtion toimenpiteistä aiheutuvien menojen muutokselle asetettava euromääräinen rajoite ja tehtävien arviointi valtiontalouden näkökulman lisäksi kuntatalouden kantokyvyn näkökulmasta on oikeansuuntaista kehitystä. - Kuntavaalien ja valtuuston toimikauden alkamisen muuttaminen (15 ) on kunnan talousarvion ja taloussuunnittelun näkökulmasta hyväksyttävä muutos. Hyvä on kuitenkin huomioida, että vaalien ja uuden valtuustokauden alkamisen välinen aika on lyhyt ja haasteellinen uuden valtuustokauden käynnistämiseksi. - Valtuuston kokoa koskeva sääntely (16 ) on paikalliset olot nykyistä paremmin huomioivaa sääntelyä, mutta toisaalta nykyisen järjestelmän muuttamiselle ei myöskään ole esiintynyt laajaa tarvetta. - Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen (luku 5) on tarpeellista ja tärkeää. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevaa sääntelyä kehitettäessä kuntia sitovalla tavalla tulee kuitenkin huomioida kuntien olemassa olevat resurssit. Kunnan viestintä ja tiedottamisen kehittäminen on tarpeellista, mutta ehdotettu säädös viestinnästä on yleislaintasolla turhan lavea. Lain tasolla säätäminen kunnan viestinnässä käytettävästä selkeästä ja ymmärrettävästä kielestä on turhaa. Vaikut- Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 8 tamistoimielimiä koskevan sääntelyn kokoamista kuntalakiin ei ole tarpeellista. Nuorisovaltuuston asettamisen velvoite kasvattaa kuntien velvollisuuksia ja voi olla erityisesti pienen kunnan näkökulmasta haastavaa. Pienissä kunnissa myös nuorten saaminen mukaan toimintaan ei ole aina selvää, joskin se on tarpeellista. - Kunnan toimielinorganisaation tulee olla jatkossakin kunnan vapaasti päätettävissä (pl. kunnanhallitus ja tarkastuslautakunta) ollen keskeinen osa kunnallista itsehallintoa. Toimielimiä koskevissa esitykset (31 ) ovat mahdollistavia ja sallivat erilaiset johtamisjärjestelmät. Onko kuitenkaan tarpeellista tuoda mahdollistavia esityksiä kuntalakiin, kun kyseiset mallit on toteutettavissa nykyiselläkin? Toimielinten puheenjohtajiston erottamisen mahdollistaminen ryhdittää toimielinten poliittista johtamista ja on näin ollen olla hyvä uudistus (35 ). - Alueellisia toimielimistä annettava sääntely (37 ) on hyväksyttävää, mutta sääntelyn tulee pysyä ehdottomasti luonteeltaan mahdollistavana eikä velvoittaa kuntaa perustamaan alueellista hallintoa. - Kuntastrategian laatimisvelvoite (39 ) on hyvä uudistus ja korostaa pitemmän ajan strategista johtamista kunnassa. Sääntelyn ei tule olla kunnan strategiaa kuitenkaan liikaa määrittelevä, vaan sen tulee sallia kuntakohtaiset ja paikalliset olot huomioivat ratkaisut kuntastrategian laadinnasta. Talousarvion sitominen voimassa olevaan kuntastrategiaan lain tasolla ryhdittää pitkäjänteistä johtamista. - Kunnanhallituksen puheenjohtajan roolista säätäminen lain tasolla (41 ) korostaa kunnan poliittisen johdon merkitystä valmistelussa. Tulee kuitenkin tarkoin miettiä selkiyttääkö vai sekoittaako säädös kunnan johdon vastuita enemmän. Kunnanhallituksen puheenjohtajan asemaa se ei sinällään muuta nykyisestä. Myös kunnanhallituksen tehtävien tarkempi säätäminen (40 ) kuntalaissa on hyväksyttävää ja tehtävät pääasiallisesti vastaavat nykyisiä. - Johtajasopimukset (43 ) ovat kohtuullisen laajalti kunnissa käytössä jo nykyisellään. Kuntien velvoittaminen johtajasopimuksen tekemiseen on tarpeellista ja hyvä muutos. - Omistajaohjauksen perusteita säätelevä säädäntö (6, 47-49) on hyvä tuoda lakiin, koska se on usein kunnissa jäänyt liian vähäiselle huomiolle. Samoin konserniohjeiden asettamisen ja konsernijohdon määrittelyn kanssa velvoittava lainsäädäntö selkeyttää kuntien omistajaohjausta ja vastuita. Säännös ei sinänsä kosketa nykytilanteessa n kuntaa, koska kunnalla ei ole kirjanpitolain 1 luvun 5 :n mukaisia tytäryhteisöjä. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 9 - Kuntien yhteistoimintaa koskevat esitykset (luku 8) on hyväksyttäviä ja täydentävät nykyisin osin puutteellista sääntelyä. Suhde hankintalakiin on hyvä selkiyttää kuntalaissa. - Päätoimisena tai osa-aikaisena luottamushenkilönä (81-82 ) toimiminen on mahdollista nykyiselläänkin ja sinällään säätäminen kuntalaissa turhaa. Toisaalta, jos tulevaisuudessa odotetaan päätoimisena ja osa-aikaisena toimivien luottamushenkilöiden määrän nouseva, voi olla hyväksi säätää perusteet lailla ja ainakin vahvistaa luottamushenkilön oikeutta vapaaseen työstään. - Sidonnaisuuksien ilmoittamisesta säätäminen (85 ) on hyväksyttävää ja voi parantaa mm. luottamusta luottamushenkilöihin ja kunnan johtoon. Samoin puolueille maksettavan tuen ilmoittaminen kunnan tilinpäätöksessä (19 ja 83 ). - Hallintosääntöä koskevassa esityksessä (91 ) hallintosäännön sisällön määrittely on nykysäädäntöön verrattuna paljon määritellympää. Hallintosääntö olisi tulevaisuudessa ainut johtosääntö kunnassa. esitetty johtosääntöjärjestelmä sinällään voi olla toimiva, mutta tarvetta muuttaa kunnan johtosääntöjä koskevaa säätelyä kuntalaissa ei ole ollut ja johtosääntöihin liittyvä harkintavalta on yleensä katsottu osaksi kunnan itsehallintoa. - Otto-oikeuden rajaaminen kunnanhallitukselle (93 ) korostaa kunnanhallituksen roolia nykyisestä. Toisaalta otto-oikeuden rajaaminen ainoastaan kunnanhallitukselle voi tehdä päätösvallan valvonnasta ja otto-oikeuden käyttämisestä näennäistä, johtuen valvottavan päätösvallan laajuudesta ja päätösten määrästä, ainakin vaara tähän on olemassa. Toisaalta toimielimelle johtosäännössä määrätty valta ei olisi enää toimielimen itsensä valvottavissa. - Toimielinten sähköisiä päätöksentekotavoista (99-101 ) sähköinen päätöksentekomenettely on hyvä esitys ja voi ollakin kunnissa käyttöönotettava menettely. Sen sijaan sähköiselle kokoukselle ei varsinkaan pienemmissä kunnissa ole todellista tarvetta. Kunnan ilmoituksista tiedottamisen siirtäminen ilmoitustaululta yleiseen tietoverkkoon on kannatettava esitys ja palvelee paremmin nykyisiä tarpeita (109 ). Sen sijaan luettelo antaminen lain tasolla siitä mitä kunnan tulee julkaista yleisessä tietoverkossa, on turhaa (110 ). - Alijäämän kattamisvelvollisuuden sitominen määräaikaan (111 ) on sinänsä hyvä uudistus, että se tuo oikeat raamit sillä missä ajassa alijäämä on katettava, nykyisen sijaan kun kattamista voidaan siirtää suunnitteluvuosilla jatkuvasti eteenpäin. Alijäämän kattamisvelvollisuudesta ei kuitenkaan saa tulle nykyistä enempää keino ohjata kuntarakenteen muutoksia. Alijäämän Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 10 kattamisvelvollisuuden sitominen määräaikaan tuleekin huomioida ehdotetussa kuntatalousohjelmassa. Alijäämän kattamisvelvollisuuden ulottaminen koskemaan myös kuntayhtymiä on hyväksyttävä ehdotus. - Arviointimenettelyä koskeva säädäntö (119 ) on hyvä tuoda kuntien peruspalveluiden valtionosuutta koskevasta säädöksestä kuntalakiin. Arviointimenettelyyn joutumisen kriteerit ovat hyväksyttäviä ja oikealla tasolla. - Kunnan tarkastuslautakuntaa koskevat ehdotukset (122 ) ovat pääasiassa hyväksyttäviä. Tarkastuslautakunnan tehtävien tulee olla tarkoin määritelty eivätkä ne saa olla liian tulkinnallisia. Tarkastuslautakunnan ei tule antaa arviointikertomuksen ohella muita selvityksiä valtuustolle arvioinnin tuloksista. - Tilintarkastusta ja tilintarkastajan ja tarkastuslautakunnan tietojensaantioikeuksia koskevat säädösehdotukset (123-125 ) ovat hyväksyttäviä. - Kunnan toimintaa markkinoilla säätelevät esitykset ovat sinänsä paikallaan kun ne selventävät jo nykyisen oikeuden soveltamista kuntien toimintaan. Kunnan liikkumavaraa muun muassa :n 130 osalta on jo nykyisellään kohtuullisesti säädelty eikä tätä ole tarvetta kiristää nykyisestä. Kuntalaissa on ihan turhaa säätää kunnan omistaman kiinteistön luovutuksesta tai vuokralle antamisesta (131 ). Käsittely: Minna Sneck ehdotti, että lausunnosta poistetaan seuraavat kohdat: - kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen jne. (luku 5) poistetaan: Pienissä kunnissa myös nuorten saaminen mukaan toimintaan ei ole aina selvää, joskin se on tarpeellista - toimielinten sähköisiä päätöksentekotavoista (99-101 ) jne. poistetaan: Sen sijaan sähköiselle kokoukselle ei varsinkaan pienemmissä kunnissa ole todellista tarvetta. Muutettu ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kunnanhallitus päätti ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se lähettää seuraavan lausunnon valtiovarainministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta kuntalaiksi: Hallituksen esitysluonnoksessa esitetyistä uudistuksista useimmat ovat pääasiassa hyväksyttäviä. Esitykset, joissa nykyisin jo laajalti käytössä olevista käytännöistä säädetään kuntalain tasolla, ovat sinällään hyväksyttäviä, mutta toisaalta turhia yleislain tasolla säädettäväksi. Esityksissä on myös paljon mahdollistavaksi kirjoitettuja säädöksiä, jotka näin sallivat kunnan harkintavallan käytön ja paikallisten olosuhteiden huomioimisen, mutta toisaalta onko kaikkien mahdollistavien säädösten tuominen kuntalakiin tarpeellista, Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 11 jos näin voidaan toimia nykyiselläänkin. Kunnan johtamisjärjestelmää selkeyttävät ja kehittävät esitykset ovat pääasiassa hyviä. Näitä ovat mm. kunta-strategian laatimisen tuominen osaksi velvoittavaa lainsäädäntöä, poliittisen johtamisen roolin selkeyttäminen ja kunnanhallituksen roolin tuominen esille kunnan toimivana poliittisena johtona entistä vahvemmin. Peruspalveluohjelman korvaaminen kuvatun kaltaisella kuntien ja valtion välisellä kuntatalousohjelmalla on hyvä uudistus. Kuntien tehtäviä ja niiden rahoitusta ei ole nykyisellään arvioitu kestävällä tavalla kuntatalouden näkökulmasta. Kunnilla tulee olla tosiasialliset edellytykset kunnalliseen itsehallintoon, eli myös taloudelliset edellytykset ja tämä tulee huomioida kuntatalousohjelma menettelyssä. Yksityiskohtaiset lausunnot: - Kunnan toiminnan käsite (6 ) on käsitteenä laajempi kuin kuntakonsernin käsite ja näin ollen se osaltaan tulee korostamaan nykyisestä tarvetta kunnan johtamiseen ja ohjaukseen myös kuntakonsernia laajemmassa piirissä, joka nykyisin voi jäädä kunnissa turhan vähälle huomiolle. - Kunnan tehtäviä, järjestämisvastuuta ja palvelujen tuottamista koskevat ehdotukset (7-9 ) ovat hyväksyttäviä. Järjestämisvastuun ja palvelujen tuottamista koskevaa sääntelyä voi olla aiheellista tuoda tarkemmalla tasolla kuntalakiin, kun kunnat enenevissä määrin tuottavat palveluita muutoin kuin omana tuotantonaan. - Nykyisen peruspalveluohjelmamenettelyn korvaaminen kuntatalousohjelmalla (12 ) on tervetullut uudistus. Peruspalveluohjelma ei ole onnistunut kuntatalouden kokonaisuuden ohjaamisessa tarpeellisella tavalla. Erityisesti kuntien tehtävien ja velvoitteiden muutoksia tulee katsoa kuntatalouden kokonaisnäkökulmasta entistä enemmän. Valtion toimenpiteistä aiheutuvien menojen muutokselle asetettava euromääräinen rajoite ja tehtävien arviointi valtiontalouden näkökulman lisäksi kuntatalouden kantokyvyn näkökulmasta on oikeansuuntaista kehitystä. - Kuntavaalien ja valtuuston toimikauden alkamisen muuttaminen (15 ) on kunnan talousarvion ja taloussuunnittelun näkökulmasta hyväksyttävä muutos. Hyvä on kuitenkin huomioida, että vaalien ja uuden valtuustokauden alkamisen välinen aika on lyhyt ja haasteellinen uuden valtuustokauden käynnistämiseksi. - Valtuuston kokoa koskeva sääntely (16 ) on paikalliset olot nykyistä paremmin huomioivaa sääntelyä, mutta toisaalta nykyisen järjestelmän muuttamiselle ei myöskään ole esiintynyt laajaa tarvetta. - Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen (luku 5) on tarpeellista ja tärkeää. Osallistumis- ja vaikuttamismahdolli- Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 12 suuksia koskevaa sääntelyä kehitettäessä kuntia sitovalla tavalla tulee kuitenkin huomioida kuntien olemassa olevat resurssit. Kunnan viestintä ja tiedottamisen kehittäminen on tarpeellista, mutta ehdotettu säädös viestinnästä on yleislaintasolla turhan lavea. Lain tasolla säätäminen kunnan viestinnässä käytettävästä selkeästä ja ymmärrettävästä kielestä on turhaa. Vaikuttamistoimielimiä koskevan sääntelyn kokoamista kuntalakiin ei ole tarpeellista. Nuorisovaltuuston asettamisen velvoite kasvattaa kuntien velvollisuuksia ja voi olla erityisesti pienen kunnan näkökulmasta haastavaa. - Kunnan toimielinorganisaation tulee olla jatkossakin kunnan vapaasti päätettävissä (pl. kunnanhallitus ja tarkastuslautakunta) ollen keskeinen osa kunnallista itsehallintoa. Toimielimiä koskevissa esitykset (31 ) ovat mahdollistavia ja sallivat erilaiset johtamisjärjestelmät. Onko kuitenkaan tarpeellista tuoda mahdollistavia esityksiä kuntalakiin, kun kyseiset mallit on toteutettavissa nykyiselläkin? Toimielinten puheenjohtajiston erottamisen mahdollistaminen ryhdittää toimielinten poliittista johtamista ja on näin ollen olla hyvä uudistus (35 ). - Alueellisia toimielimistä annettava sääntely (37 ) on hyväksyttävää, mutta sääntelyn tulee pysyä ehdottomasti luonteeltaan mahdollistavana eikä velvoittaa kuntaa perustamaan alueellista hallintoa. - Kuntastrategian laatimisvelvoite (39 ) on hyvä uudistus ja korostaa pitemmän ajan strategista johtamista kunnassa. Sääntelyn ei tule olla kunnan strategiaa kuitenkaan liikaa määrittelevä, vaan sen tulee sallia kuntakohtaiset ja paikalliset olot huomioivat ratkaisut kuntastrategian laadinnasta. Talous-arvion sitominen voimassa olevaan kuntastrategiaan lain tasolla ryhdittää pitkäjänteistä johtamista. - Kunnanhallituksen puheenjohtajan roolista säätäminen lain tasolla (41 ) korostaa kunnan poliittisen johdon merkitystä valmistelussa. Tulee kuitenkin tarkoin miettiä selkiyttääkö vai sekoittaako säädös kunnan johdon vastuita enemmän. Kunnanhallituksen puheenjohtajan asemaa se ei sinällään muuta nykyisestä. Myös kunnanhallituksen tehtävien tarkempi säätäminen (40 ) kuntalaissa on hyväksyttävää ja tehtävät pääasiallisesti vastaavat nykyisiä. - Johtajasopimukset (43 ) ovat kohtuullisen laajalti kunnissa käytössä jo nykyisellään. Kuntien velvoittaminen johtajasopimuksen tekemiseen on tarpeellista ja hyvä muutos. - Omistajaohjauksen perusteita säätelevä säädäntö (6, 47-49) on hyvä tuoda lakiin, koska se on usein kunnissa jäänyt liian vähäiselle huomiolle. Samoin konserniohjeiden asettamisen ja konsernijohdon määrittelyn kanssa velvoittava lainsäädäntö selkeyttää kuntien omistajaohjausta ja vastuita. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 13 Säännös ei sinänsä kosketa nykytilanteessa n kuntaa, koska kunnalla ei ole kirjanpitolain 1 luvun 5 :n mukaisia tytäryhteisöjä. - Kuntien yhteistoimintaa koskevat esitykset (luku 8) on hyväksyttäviä ja täydentävät nykyisin osin puutteellista sääntelyä. Suhde hankintalakiin on hyvä selkiyttää kuntalaissa. - Päätoimisena tai osa-aikaisena luottamushenkilönä (81-82 ) toimiminen on mahdollista nykyiselläänkin ja sinällään säätäminen kuntalaissa turhaa. Toisaalta, jos tulevaisuudessa odotetaan päätoimisena ja osa-aikaisena toimivien luottamushenkilöiden määrän nouseva, voi olla hyväksi säätää perus-teet lailla ja ainakin vahvistaa luottamushenkilön oikeutta vapaaseen työstään. - Sidonnaisuuksien ilmoittamisesta säätäminen (85 ) on hyväksyttävää ja voi parantaa mm. luottamusta luottamushenkilöihin ja kunnan johtoon. Samoin puolueille maksettavan tuen ilmoittaminen kunnan tilinpäätöksessä (19 ja 83 ). - Hallintosääntöä koskevassa esityksessä (91 ) hallintosäännön sisällön määrittely on nykysäädäntöön verrattuna paljon määritellympää. Hallintosääntö olisi tulevaisuudessa ainut johtosääntö kunnassa. esitetty johtosääntöjärjestelmä sinällään voi olla toimiva, mutta tarvetta muuttaa kunnan johtosääntöjä koskevaa säätelyä kuntalaissa ei ole ollut ja johtosääntöihin liittyvä harkintavalta on yleensä katsottu osaksi kunnan itsehallintoa. - Otto-oikeuden rajaaminen kunnanhallitukselle (93 ) korostaa kunnanhallituksen roolia nykyisestä. Toisaalta otto-oikeuden rajaaminen ainoastaan kunnanhallitukselle voi tehdä päätösvallan valvonnasta ja otto-oikeuden käyttämisestä näennäistä, johtuen valvottavan päätösvallan laajuudesta ja päätösten määrästä, ainakin vaara tähän on olemassa. Toisaalta toimielimelle johtosäännössä määrätty valta ei olisi enää toimielimen itsensä valvottavissa. - Toimielinten sähköisiä päätöksentekotavoista (99-101 ) sähköinen päätöksentekomenettely on hyvä esitys ja voi ollakin kunnissa käyttöönotettava menettely. Kunnan ilmoituksista tiedottamisen siirtäminen ilmoitustaululta yleiseen tietoverkkoon on kannatettava esitys ja palvelee paremmin nykyisiä tarpeita (109 ). Sen sijaan luettelon antaminen lain tasolla siitä mitä kunnan tulee julkaista yleisessä tietoverkossa, on turhaa (110 ). - Alijäämän kattamisvelvollisuuden sitominen määräaikaan (111 ) on sinänsä hyvä uudistus, että se tuo oikeat raamit sillä missä ajassa alijäämä on katettava, nykyisen sijaan kun kattamista voidaan siirtää suunnitteluvuosilla jatkuvasti eteenpäin. Alijäämän kattamisvelvollisuudesta ei kuitenkaan saa Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 14 tulle nykyistä enempää keino ohjata kuntarakenteen muutoksia. Alijäämän kattamisvelvollisuuden sitominen määräaikaan tuleekin huomioida ehdotetussa kuntatalousohjelmassa. Alijäämän kattamisvelvollisuuden ulottaminen koskemaan myös kuntayhtymiä on hyväksyttävä ehdotus. - Arviointimenettelyä koskeva säädäntö (119 ) on hyvä tuoda kuntien peruspalveluiden valtionosuutta koskevasta säädöksestä kuntalakiin. Arviointimenettelyyn joutumisen kriteerit ovat hyväksyttäviä ja oikealla tasolla. - Kunnan tarkastuslautakuntaa koskevat ehdotukset (122 ) ovat pääasiassa hyväksyttäviä. Tarkastuslautakunnan tehtävien tulee olla tarkoin määritelty eivätkä ne saa olla liian tulkinnallisia. Tarkastuslautakunnan ei tule antaa arviointikertomuksen ohella muita selvityksiä valtuustolle arvioinnin tuloksista. - Tilintarkastusta ja tilintarkastajan ja tarkastuslautakunnan tietojensaantioikeuksia koskevat säädösehdotukset (123-125 ) ovat hyväksyttäviä. - Kunnan toimintaa markkinoilla säätelevät esitykset ovat sinänsä paikallaan kun ne selventävät jo nykyisen oikeuden soveltamista kuntien toimintaan. Kunnan liikkumavaraa muun muassa :n 130 osalta on jo nykyisellään kohtuullisesti säädelty eikä tätä ole tarvetta kiristää nykyisestä. Kuntalaissa on ihan turhaa säätää kunnan omistaman kiinteistön luovutuksesta tai vuokralle antamisesta (131 ). KV 48 Liite 1 hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 15 KH:435 /2014 KV 49 KH 18.8.2014 124 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNNAN VARAJÄSENEN VAALIKELPOISUUDEN MENETYS JA TÄYDENNYSVAALI (LUNDQVIST) Kuntalain 33 :ssä säädetään seuraavasti yleisestä vaalikelpoisuudesta kunnan luottamustoimeen. Vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö: 1. jonka kotikunta kyseinen kunta on; 2. jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja 3. joka ei ole holhouksen alainen. Kuntalain 36 :n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö. on valinnut kokouksessaan 14.1.2013 11 seuraavat jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet ympäristö- ja rakennuslautakuntaan vuosiksi 2013 2016: Varsinaiset jäsenet Antero Honkasalo (pj.) Yrjö Kokkonen (varapj.) Ann-Marie Bardy Hans Berglund Kämäräinen Paula Mäkinen Lea Nummenmaa Rauli Ekström Susanne Suomalainen Jani Henkilökohtaiset varajäsenet Tuula Savinainen Hannele Malmström Stefan Lundqvist Jonas Lindeberg Holm Karl Holmström Raimo Nygård Johanna Maxenius Katarina Mäkelä Sakari Ympäristö- ja rakennuslautakunnan varajäsen Stefan Lundqvist on kuollut 29.5.2014. Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se 1. toteaa ympäristö- ja rakennuslautakunnan varajäsenen Stefan Lundqvistin luottamustoimen päättyneeksi sekä 2. valitsee Ann-Marie Bardylle uuden henkilökohtaisen varajäsenen ympäristö- ja rakennuslautakuntaan loppukaudeksi 2014-2016. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 16 Käsittely: Stefan Svanfeldt ehdotti, että kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se valitsee Ann-Marie Bardyn henkilökohtaiseksi varajäseneksi ympäristö- ja rakennuslautakuntaan loppukaudeksi 2014-2016 Magnus Östbergin. Kunnanhallitus päätti ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se 1. toteaa ympäristö- ja rakennuslautakunnan varajäsen Stefan Lundqvistin luottamustoimen päättyneeksi sekä 2. valitsee Ann-Marie Bardyn uudeksi henkilökohtaiseksi varajäseneksi ympäristö- ja rakennuslautakuntaan loppukaudeksi 2014-2016 Magnus Östbergin. KV 49 hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 17 KH:435 /2014 KV 50 KH 18.8.2014 125 VALTUUTETUN VAALIKELPOISUUDEN MENETYS JA TÄYDENNYSVAALI (WESTERMARCK) Valtuutettu Mikael Westermarck on ilmoittanut 6.8.2014 päivätyllä kirjeellä luopuvansa luottamustehtävästä kunnasta muuton takia. Kuntalain 37 :n mukaan luottamushenkilön menettäessä vaalikelpoisuutensa on sen toimielimen, jonka valittava luottamushenkilö on, todettava luottamustoimi päättyneeksi. Valtuutetun osalta päätöksen tekee valtuusto. Päätös pannaan täytäntöön heti. Kuntalain 11 2 momentin mukaan valtuuston puheenjohtaja kutsuu toimestaan vapautetun valtuutetun sijaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi asianomaisen puolueen ensimmäisen varavaltuutetun. Kokoomuksen (kok.) ensimmäinen varavaltuutettu on Kari Vierinen. Keskusvaalilautakunta määrää valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä uuden varavaltuutetun Kari Vierisen tilalle. Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se myöntää valtuutettu Mikael Westermarckille eron luottamustoimesta vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta ja toteaa Mikael Westermarckin luottamustoimen päättyneeksi. Ehdotus hyväksyttiin. KV 50 hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 18 KH:435 /2014 KV 51 KH 18.8.2014 126 VARAVALTUUTETUN VAALIKELPOISUUDEN MENETYS (LINDEBERG) Varavaltuutettu Jonas Lindeberg on ilmoittanut 7.8.2014 päivätyllä ilmoituksella luopuvansa luottamustehtävästä kunnasta muuton takia. Kuntalain 37 :n mukaan luottamushenkilön menettäessä vaalikelpoisuutensa on sen toimielimen, jonka valittava luottamushenkilö on, todettava luottamustoimi päättyneeksi. Valtuutetun osalta päätöksen tekee valtuusto. Päätös pannaan täytäntöön heti. Keskusvaalilautakunta määrää valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä uuden varavaltuutetun Jonas Lindebergin tilalle. Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se myöntää varavaltuutettu Jonas Lindebergille eron luottamustoimesta vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta ja toteaa Jonas Lindebergin luottamustoimen päättyneeksi. Ehdotus hyväksyttiin. KV 51 hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 19 KH:435 /2014 KV 52 KH 18.8.2014 127 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNNAN VARAJÄSENEN VAALIKELPOISUUDEN MENETYS JA TÄYDENNYSVAALI (LINDEBERG) Kuntalain 33 :n mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka 1) kotikunta kyseinen kunta on; 2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja 3) joka ei ole holhouksen alainen. Kuntalain 36 :n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö. on valinnut kokouksessaan 14.1.2013 11 seuraavat jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet ympäristö- ja rakennuslautakuntaan vuosiksi 2013 2016: Varsinaiset jäsenet Honkasalo Antero Kokkonen Yrjö Bardy Ann-Marie Berglund Hans Kämäräinen Paula Mäkinen Lea Nummenmaa Rauli Ekström Susanne Suomalainen Jani Henkilökohtaiset varajäsenet Savinainen Tuula Malmström Hannele Lundqvist Stefan Lindeberg Jonas Holm Karl Holmström Raimo Nygård Johanna Maxenius Katarina Mäkelä Sakari Ympäristö- ja rakennuslautakunnan varajäsen Jonas Lindeberg on ilmoittanut 7.8.2014 päivätyllä ilmoituksella luopuvansa luottamustehtävästä kunnasta muuton takia. Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se 1. myöntää ympäristö- ja rakennuslautakunnan varajäsenelle Jonas Lindebergille eron luottamustoimesta vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta ja toteaa Jonas Lindebergin luottamustoimen päättyneeksi sekä 2. valitsee Hans Berglundille uuden henkilökohtaisen varajäsenen kunnanhallitukseen loppuvuodeksi 2014. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 20 Käsittely: Esittelijä muutti ehdotusta, ehdotuksen jälkimmäisessä kohdassa olleen virheen vuoksi kuulumaan seuraavasti: 2. valitsee Hans Berglundille uuden henkilökohtaisen varajäsenen ympäristö- ja rakennuslautakuntaan loppukaudeksi 2014-2016. Stefan Svanfeldt ehdotti, että kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se valitsee Hans Berglundin henkilökohtaiseksi varajäseneksi ympäristö- ja rakennuslautakuntaan loppukaudeksi 2014-2016 Johan Holmbergin. Kunnanhallitus päätti ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se 1. myöntää ympäristö- ja rakennuslautakunnan varajäsenelle Jonas Lindebergille eron luottamustoimesta vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta ja toteaa Jonas Lindebergin luottamustoimen päättyneeksi sekä 2. valitsee Hans Berglundin henkilökohtaiseksi varajäseneksi ympäristö- ja rakennuslautakuntaan loppukaudeksi 2014-2016 Johan Holmbergin. KV 52 hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 21 KH:435 /2014 KV 53 KH 18.8.2014 128 UUDEN VARAJÄSENEN VALINTA KIRKKONUMMEN KANSALAISOPISTON JOHTOKUNTAAN (LINDEBERG) Kirkkonummen kansalaisopiston toiminnasta solmitun sopimuksen mukaan n kunnanvaltuusto valitsee yhden varsinaisen jäsenen ja varajäsenen tälle opiston johtokuntaan vuosiksi 2013 2016. on 25.2.2013 25 valinnut Jani Suomalaisen jäseneksi ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Jonas Lindebergin Kirkkonummen kansalaisopiston johtokuntaan vuosiksi 2013 2016 Jonas Lindeberg on 7.8. päivätyllä ilmoituksella ilmoittanut muuttaneensa kunnasta. Ehdotus: Käsittely: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se toteaa Jonas Lindebergin luottamustoimen päättyneen ja valitsee Jani Suomalaiselle uuden henkilökohtaisen varajäsenen Kirkkonummen kansalaisopiston johtokuntaan. Stefan Svanfeldt ehdottaa, että kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se valitsee Jani Suomalaisen henkilökohtaiseksi varajäseneksi Kirkkonummen kansalaisopiston johtokuntaan Carl-Johan Gottbergin. Kunnanhallitus päätti ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se toteaa Jonas Lindebergin luottamustoimen päättyneeksi ja valitsee Jani Suomalaisen henkilökohtaiseksi varajäseneksi Kirkkonummen kansalaisopiston johtokuntaan Carl-Johan Gottbergin. KV 53 hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 22 VALITUSOSOITUS Pykälät: 45, 48 Hallintolain / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: - MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet vain valmistelua tai Kuntalain 91 :n mukaan seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee täytäntöönpanoa. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. valitusaika Valitusviranomainen, osoite, posti- ja s-postiosoite: Helsingin hallinto-oikeus Radanrakentajantie 5 00520 Helsinki helsinki.hao@oikeus.fi Kunnallisvalitus, pykälät: 46 47, 49 53 Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus, pykälät: - Valitusaika päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Valitusaika päivää Pykälät: - Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Liitetään pöytäkirjaan Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 23 Valituskirjelmä Valituskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan kuin HLL 21 :ssä säädetään. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät: Valitusasiakirjat on toimitettava 1) : nimi, osoite ja postiosoite Pykälät: Lisätietoja Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään hallinto-oikeudessa kulloinkin voimassa oleva oikeudenkäyntimaksu. Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. 1) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle Lautakunta Kunnanhallitus