Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Email pekka.pietiainen@juuka.fi Aloitusaika 30.3.2012 Lopetusaika 30.3.2012 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää Hyvinge 0
283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö Tavastkyro 0 109 Hämeenlinna Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen Ikalis 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari Enare 0 149 Inkoo Ingå 0 151 Isojoki Storå 0 152 Isokyrö Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen Jockis 0 171 Joroinen Jorois 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 1 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää Träskända 0 202 Kaarina S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki Bötom 0 223 Karjalohja Karislojo 0 224 Karkkila Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen Grankulla 0 236 Kaustinen Kaustby 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0
322 Kemiönsaari Kimitoön 0 244 Kempele 0 245 Kerava Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 0 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 0 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki Kumo 0 272 Kokkola Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki Kristinestad 0 288 Kruunupyy Kronoby 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö Kjulo 0 398 Lahti Lahtis 0 399 Laihia Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta Villmanstrand 0 408 Lapua Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0
422 Lieksa 0 423 Lieto Lundo 0 425 Liminka Limingo 0 426 Liperi 0 444 Lohja Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa Lovisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti Malax 0 476 Maaninka 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli S:t Michel 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 MänttäVilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen Nousis 0 540 NummiPusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio Pemar 0
445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku Påmark 0 609 Pori Björneborg 0 611 Pornainen Borgnäs 0 638 Porvoo Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe Brahestad 0 710 Raasepori Raseborg 0 680 Raisio Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0
707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo Sibbo 0 755 Siuntio Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo Tövsala 0 834 Tammela 0 837 Tampere Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio Torneå 0 853 Turku Åbo 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0
892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy Nykarleby 0 895 Uusikaupunki Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa Vanda 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat Virdois 0 942 Vähäkyrö Lillkyro 0 946 Vöyri Vörå 0 972 YliIi 0 976 Ylitornio Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri Etseri 0 992 Äänekoski 0
2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland
3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli kunnanjohtaja Nimi Pekka Pietiäinen Sähköposti pekka.pietiainen@juuka.fi Puhelin 040 1042 001 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli kunnanjohtaja Nimi Pekka Pietiäinen Sähköposti pekka.pietiainen@juuka.fi Puhelin 040 1042 001 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Vuosikymmeniä vallinneen sisäisen muuttoliikkeen ja sitä seuranneen kunnittaisen väestökehityksen ja väestön ikärakenteen ja huoltosuhteiden näkökulmasta Suomessa on selkeä tarve tarkastella kunta ja palvelurakenteita. Juuan kunta painottaa erityisesti palvelurakenteiden uudistamisen näkökulmaa. Juuassakin on selkeästi tilanne, jossa on syytä kokonaisvaltaisesti arvioida sosiaali ja terveyspalveluiden järjestämistä suuremman yhteistoimintaalueen puitteissa. 6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Työryhmän tarkastelunäkökulmat ja kriteerit väestökehityksen ja väestörakenteen osalta keskittyvät väestömäärien muutoksiin, väestöllisen huoltosuhteen kehittymiseen, yli 75 vuotiaiden määrän kehittymiseen ja muuttoliikkeeseen. Väestökehitys vaikuttaa sosiaali ja terveydenhuollon palvelutarpeisin sekä opetustoimen palvelutarpeisiin myös Juuassa. Pitkien etäisyyksien kuntana Juuan kunta lähtee siitä, että kaikissa olosuhteissa peruspalvelut niin lukion, peruskoulun kuin terveyskeskuksen ja vanhustenhoivapalveluiden suhteen säilytetään. Eläkepoistuma toisaalta pakottaa ja toisaalta antaa mahdollisuuden tarkastella ja uudelleen organisoida palvelujen erilaisia järjestämistapoja. Juuan kunta hyväksyy pääosin tarkastelunäkökulmat ja kriteerit, mutta ongelman ratkaisu ei ole työryhmän esitys PielisenKarjalan neljän kunnan ja kaupungin yhdistämisessä. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Kuntakohtaisesti talouden nykytilaa on kuvattu kunnallisveroprosentin, suhteellisen velkaantuneisuuden, taseen ali ylijäämän, valtionosuuksien ja harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen saannin näkökulmasta. Juuan
tuloveroprosentti on 20.25. Juuan kunta on velaton ja tase osoittaa reilun n.6,5 milj. euron kumulatiivista ylijäämää (1192 /asukas) Juuan vuotuinen talousarvio investoinnit mukaan lukien on n. 50 milj. euroa. Juuka on ns. valtionosuusriippuvainen kunta, joka on säilyttänyt talouden tasapainon. Talouden tasapainon säilyttäminen edellyttää sopeuttamistoimenpiteiden jatkamista (kunnan sisäisiä rakenneuudistuksia) sekä alueellista yhteistyötä. Juuassa sosiaali ja terveysmenot ovat noin 60 % talousarvion loppusummasta. Ikärakenteen muuttuessa sosiaali ja terveyspalveluiden tarve kasvaa, jolloin Juuan on haettava ratkaisuja kysynnän kasvuun myös erilaisten yhteistoimintaratkaisujen avulla. Juuan kunta ehdottaa, että Pohjois Karjalassa selvitettäisiin mahdollisuudet tuottaa tulevaisuuden sosiaali ja terveyspalvelut maakunnallisella piirimallilla. Jo nykyisin Juuan terveyskeskuksen yö ja viikonloppupäivystys järjestetään yhteistyössä Joensuun kanssa. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Yhdyskuntarakenteellisesti Juuka lukeutuu Joensuun seutukuntaan. Pielinen, Suomen viidenneksi suurin järvi jakaa maakunnan pohjoisosan läntiseen ja itäiseen PielisenKarjalaan. Juuan asema on itsenäinen pitkien etäisyyksien, työpaikkaomavaraisuuden ja asiointien suuntautumisen näkökulmasta. Työryhmän esitys ei huomioi laajan Pielisen merkitystä käytännön yhteistyötä haittaavana tekijänä mikäli Juuka sijoitettaisiin kuntarakenneuudistuksessa Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon kanssa samaan peruskuntaan. Juuan kunta on rakentanut viime vuosina johdonmukaisesti erilaiset yhteistoimintarakenteet Joensuun seutukunnan kanssa. Viimeisimmät ratkaisut ovat koskeneet elinkeinojen kehittämistä, ympäristöterveydenhuoltoa sekä maaseutuhallintoa. Juualla on selkeä tahtotila jatkaa yhdyskuntarakenteen kehittämistä seutukunnan osana ja se on ollut jo mukana seutuhallinnon kehittämistyössä Joensuun kaupunkia ympäröivän alueen kanssa. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Juuka jää työryhmän esiin nostamien työssäkäyntialueiden ulkopuolelle muodostaen oman työssäkäyntialueensa, joka saavutettavuuden näkökulmasta on kaukana niin Nurmeksesta kuin Joensuustakin. Vastavuoroinen työssä käyminen on suurinta Joensuun alueen kanssa. Asioinnin näkökulmasta Juuan asiointi suuntautuu ensisijaisesti omaan kirkonkyläkeskukseen ja toissijaisesti Joensuuhun. Nämä seikat puoltavat selkeästi ratkaisua, jossa Juuka jatkaa itsenäisenä kuntana. Juuka haluaa rakentaa yhteistoimintarakenteet osana Joensuun seutua. Näin on monissa yhteistoimintaasioissa jo tapahtunutkin; (elinkeinojen kehittäminen, ympäristöterveydenhoito, maaseutuhallinto, kirjastotoimi, seutuhallinto) tai maakunnallisesti; (erikoissairaanhoito, maakuntaliitto, PohjoisKarjalan tietotekniikkakeskus Oy). Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Juuka on järjestänyt ja kykenee lähitulevaisuudessa järjestämään peruspalvelut itsenäisesti. Työryhmän analyysi koskien kunnan väestömäärän kehitystä, ikärakennetta, yli 75vuotisten osuutta ja muuttoliikettä on pääosin oikea. Näin ollen Juuka joutuu harkitsemaan jatkossa palvelujen tehokasta järjestämistä ja palvelutuotantoaan yhteistyössä Joensuun seudun kuntien tai koko maakunnan kanssa. Lähitulevaisuudessa tämä koskee erityisesti sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämistä. Yleisen suuntautumisen, työssäkäynnin ja asioinnin näkökulmasta Juuan kunta korostaa yhteistyörakenteita Joensuun seudun suuntaan. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Juuka muodostaa käytännössä itsenäisen työssäkäyntialueen, joka jo rakennettujen yhteistoimintarakenteiden osalta suuntautuu Joensuuhun. Tästä ns. yleisestä suuntautumisesta vallitsee selkeä tahtotila Juuan kunnassa. Elinkeinojen kehittämisen näkökulman osalta Juuka ei hyväksy työryhmän käsitystä osana Pielisen Karjalaa. Juuassa toimivien yritysten tuotannollisten toiminnan suuntaus tapahtuu joko Joensuun tai Kuopion suuntaan ja kiviteollisuuden painopiste on Nunnanlahdessa (Nunna Uuni Oy, Tulikivi Oyj). Tämä vie enemmän painopistettä enemmän Joensuun suuntaan. Lisäksi Ahmovaaran seudulle näyttää viriävän pienteollisuusalue, jonka etäisyys Joensuusta on suhteellisen vähäinen. Juuan tulevaisuus ratkaistaan ennen kaikkea onnistuneen elinkeinopolitiikan avulla. Juuassa on runsaasti vireillä olevia elinkeinohankkeita. Kunnan elinkeinojen kehittämisen kannalta niin resurssien kuin vetovoiman näkökulmasta on ensisijaisen tärkeää jatkaa määrätietoisesti elinkeinojen kehittämistoimia Joensuun seutukunnan osana.
Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Työryhmä esittää Juukaa sijoitettavaksi Juuan, Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon muodostamaan uuteen kuntaan. Juuan kunta ei hyväksy työryhmän esitystä. Juuan kunta haluaa jatkaa itsenäisenä kuntana, ja on valmis yhteistyörakenteiden avulla ratkaisemaan palvelutuotannon haasteet Joensuun seudun kanssa. 7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen 1 0 1 1 osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? 0 1 1 2 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 0 1 1 2 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja 0 1 1 2 asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja 0 1 1 2 tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? 0 1 1 2 Toiminnallisen kokonaisuuden ja 0 1 1 2 kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä 1 6 7 1,86 8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta Juuan kunnalla on mahdollisuus säilyttää talouden tasapaino. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta Juuan kunta toteaa, että pitkät etäisyydet ja laaja Pielinen rajoittavat merkittävästi yhteistoimintojen käytännön järjestämistä läntisen ja itäisen PielisenKarjalan välillä. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta Juuan kunnalla on edellytykset peruspalveluiden itsenäiseen järjestämiseen jos valtio pitää kiinni velvoitteistaan ja valtionosuusperusteista. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta toteamme, että toimimme Joensuun seutukunnan osana ja olemme Joensuun seudun elinkeinojen kehittämisestä vastaavan JOSEK Oy:n osakas. Kuuluminen Joensuun seutukuntaan on vetovoiman ja kehittämisimagon näkökulmasta ratkaisevan tärkeä uusien työpaikkojen luomisessa. Juuan kunnassa on vireillä lukuisia yrityshankkeita työpaikkakehityksen kääntämiseksi kasvuun. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvion osalta toteamme, että Juuan kunta jatkaa itsenäisenä kuntana.
9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Tulisi huomioida tosiasia, että olosuhteet Suomen eri osissa ovat erilaiset. Näin ollen kuntauudistusta tulisi kehittää siten, että valtakunnan osien väliset erilaiset olosuhdetekijät tunnustetaan ja ns. peruskuntamallin oheen hyväksyttäisiin ratkaisuvaihtoehdoksi myös ns. aluekunnat tai piirikunnat. Uudistuksen marssijärjestys tulisi muuttaa siten, että ensin ratkaistaan selkeästi vireillä oleva sosiaalipalveluja ja terveydenhoitoa koskeva kokonaisuudistus ja vasta tämän jälkeen tehdään ratkaisut kuntarakenteista. Valtion ja kuntien välinen työn ja kustannustenjako tulisi muuttaa siten, että sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämis ja tuottamisvastuut järjestetään uudelleen siten, että kuntien talous ei voi horjahtaa ratkaisevasti sosiaali ja terveyspalvelujen kustannusten tilapäisesti hypähtäessä. 10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? Kyllä 0 1 Ei 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia. 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? Kyllä 0 1 Ei
13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Ei vastauksia. 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Kyllä Ei 0 1 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia. 16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Juuan kunta hyväksyy vapaaehtoisuuteen ja kuntien omaan harkintaan perustuvat kuntajakoselvitykset. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Juuan kunta ei kannata ministeriön käynnistämiä kuntien tahdosta riippumattomia kuntajakoselvityksiä Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Juuan kunta kannattaa vapaaehtoisuuteen perustuvien kuntaliitosten taloudellista tukemista. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Juuan kunta ei näe mielekkääksi tilannetta, että valtionosuusjärjestelmää käytetään rankaisukeinona itsenäisyydestä kiinnipitävien kuntien taloudellisen aseman tarkoitukselliseksi heikentämiseksi työryhmän ehdotuksesta poikkeavien mielipiteiden vuoksi. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Verojärjestelmän muutoksilla ei pidä ohjata kuntia liitoksiin. Erilaiset verokatot esimerkkinä ovat kunnan itsehallinnon suojan vastaisia. Nykyisiä verotusoikeuksia ja veropohjan laajentamista kuntalaisen kustannuksia lisäävästi ei tule tehdä. Kokonaisverorasitukselle on saatava katto ja edelleenkin selvästi kantokyvyltään heikkoja kuntia tulee valtion toimenpiteillään tukea. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Juuan kunta ei hyväksy tämäntyyppistä säätelyä. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Juuan kunta korostaa vapaaehtoisuutta ja kunnan omaa harkintaa. Muu, mikä?
17. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Ei vastauksia. 18. 3. Perustelunne aikataululle Juuan kunta jatkaa itsenäisenä kuntana. 19. 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Ei vastauksia. 20. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Juuan kunta jatkaa itsenäisenä kuntana. 21. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Ei vastauksia. 22. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Nykyinen järjestelmä on pääsääntöisesti toimiva. 23. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Nykyinen valtionosuusjärjestelmä huomioi Juuan näkökulmasta melko hyvin kuntien erilaiset väestölliset ja taloudelliset eroavaisuudet. Juuka ei esitä uudistustarpeita, ellei samanaikaisesti tarkastella lainsäädännöllä kuntien tehtäväksi annettujen palvelujen tuottamista vaihtoehtoisella tavoilla. 24. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Kuntien tehtävät ja erityisesti lainsäädännöllä vähennettävät tai lisättävät "pakollisiksi" osoitetut tehtävät tulisi arvioida kokonaisuutena uudelleen, samoin kustannusvastuut kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Valtion ja kuntien tehtävänjako Juuan käsityksen mukaan valtion ja kuntien tehtäväjakoa tulisi uudistaa erityisesti sosiaali ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun ja tuottamistapojen osalta. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Uusia tehtäviä ei nykytilanteessa tulisi määritellä.
25. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Juuan kunta jatkaa itsenäisenä kuntana.