Sisältö Jätehuolto koe-eläintoiminnassa 1.11.2013 Jätehuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vaaraa aiheuttavat jätelajit Laboratorion hyötyjätteet Ympäristöasiantuntija Virpi Kuitto Tila- ja kiinteistökeskus, Helsingin yliopisto HY:n Suomenkielinen koe-eläinkurssi 4.10.-13.12. 31.10.2013 1 31.10.2013 2 Jätteiden käsittelyä ohjaavat säädökset Ympäristönsuojelulaki Jätelaki (646/2011) ja jäteasetus (179/2012) Kemikaalilaki - > GHS/CLP-asetus ja REACH-asetus Vaarallisten aineiden kuljetus / VAK/ADR-säädökset Paikalliset jätehuoltomääräykset Ympäristövaihinko- ja ympäristövahinkovakuutuslaki Työturvallisuuslaki Paikalliset jätehuoltomääräykset Kunnat voivat antaa jätehuoltomääräyksiä, jotka täydentävät jätelain säädöksiä ja ne vaihtelevat jonkin verran kunnittain. Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) - Jätehuoltomääräykset www.hsy.fi/jatehuolto/kiinteiston_jatehuolto/sivut/uudet_jatehuoltom aaraykset.aspx - Jätteiden lajitteluohjeet www.hsy.fi/jatehuolto/jatteiden_lajittelu/sivut/default.aspx - Jätevesien viemäröinti 31.10.2013 3 31.10.2013 4 1
Jätelain tarkoitus Etusijajärjestys (lakiin kirjattu EY:n jätedirektiivin yleisperiaate) Ehkäistä jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle Vähentää jätteen määrää ja haitallisuutta Edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä Varmistaa toimiva jätehuolto Ehkäistä roskaantumista. Etusijajärjestyksestä voidaan poiketa, jos tämä on tuotteen ja jätteen elinkaaren aikaisten vaikutusten vuoksi perusteltua 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleen käytön valmistelu 3. Kierrätys 4. Hyödyntäminen energiana tai muu hyödyntäminen 5. Loppukäsittely 31.10.2013 5 31.10.2013 6 Jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen Toimintaa, jolla edistetään tuotteen uudelleenkäyttöä, pidennetään sen käyttöikää tai ehkäistään muulla tavoin jätteen syntymistä taikka vähennetään tuotteessa olevien haitallisten aineiden määrää tai syntyvän jätteen haitallisia ympäristö- ja terveysvaikutuksia (Jätelaki 6 ) Viranomaisen ja julkisoikeudellisen laitoksen ja yhteisön on omassa toiminnassaan mahdollisuuksien mukaan käytettävä kestäviä, korjattavia, uudelleenkäytettäviä, kierrätettäviä ja kierrätetyistä raaka-aineista valmistettuja tuotteita sekä palveluita, joissa syntyy mahdollisimman vähän ja mahdollisimman haitatonta jätettä. Ongelmajäte on nyt vaarallinen jäte Ongelmajätteen nimitys on muuttunut vaaralliseksi jätteeksi. Kertoo terminä paremmin, mistä on kyse. Vastaa myös kansainvälistä termistöä. www.vaarallinenjate.fi/ 31.10.2013 7 31.10.2013 8 2
Vaarallisen jätteen määritelmä (Jätelaki) Vaarallisia jätteitä ovat jätteet, jotka kemiallisen tai muun ominaisuutensa vuoksi voivat aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) Jätteiden vaaraominaisuudet sekä osalle vaaraominaisuuksista sovellettavat raja-arvot. (LIITE 3) Vaarallisten jätteiden luettelo (LIITE 4) Vaarallisen jätteen tunnistaminen Aineen myyjän, valmistajan tai maahantuojan antama tieto (käyttöturvallisuustiedote/muu selvitys) Aineen käyttötarkoitus Jätteen tuottajan toimiala Aineen pakkauksen alkuperäismerkinnät - VAK-merkinnät - Kemikaalilain sekä CLP-asetuksen mukaiset merkinnät Pikatesti Näytteenotto ja analysointi laboratoriossa 31.10.2013 9 31.10.2013 10 Jätteen vaaraominaisuudet Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012), Liite 3 Jätteen vaaraominaisuudet Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) H 1 Räjähtävä H 2 Hapettava: H 3-A Helposti syttyvä H 3-B Syttyvä H 4 Ärsyttävä H 5 Haitallinen H 6 Myrkyllinen H 7 Syöpää aiheuttava H 8 Syövyttävä H 9 Tartuntavaarallinen H 10 Lisääntymiselle vaarallinen H 11 Perimää vaurioittava H 12 Jäte, josta vapautuu myrkyllisiä tai erittäin myrkyllisiä kaasuja niiden joutuessa kosketuksiin veden, ilman tai hapon kanssa. H 13 Herkistävä H 14 Ympäristölle vaarallinen: H 15 Jäte, josta voi loppukäsittelyn jälkeen syntyä toista ainetta, kuten suotonestettä, jolla on jokin edellä mainituista Ominaisuuksien H 1, H 2, H 3-A, H 3-B, H 4, H 5, H 6, H 7, H 8, H 10 ja H 11 tulkinnassa ja aineiden luokituksessa noudatetaan, mitä kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (6/2010) säädetään. ominaisuuksista. 31.10.2013 11 31.10.2013 12 3
Ominaisuuksien H 4, H 5, H 6, H 7, H 8, H 10 ja H 11 tulkinnassa sovellettavat raja-arvot Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Jätteellä katsotaan olevan yksi tai useampi tämän liitteen kohdassa 1 tarkoitetuista ominaisuuksista H 4, H 5, H 6, H 7, H 8, H 10 ja H 11, jos aineen pitoisuus jätteessä (painoprosentteina ilmaistuna) on yhtä suuri tai suurempi kuin alla olevassa taulukossa mainittu raja-arvo. Jos CLP-asetuksen liitteessä VI olevassa taulukossa 3.2 säädetään aineelle alhaisempi raja-arvo, sovelletaan mainittua raja-arvoa. * ) Jos jäte sisältää useampaa kuin yhtä vaaralliseksi luokiteltua ainetta, noudatetaan aineiden pitoisuuksien yhteenlaskussa kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä annettua sosiaali- ja terveysministeriön asetusta. 31.10.2013 13 Aineen Aineen luokitus pitoisuuden rajaarvo (%) Ärsyttävä (Xi ja R41)*) 5 Ärsyttävä (Xi ja R36, R37, R38)*) 20 Haitallinen (Xn ja R20, R21, R22)*) 25 Haitallinen, voi aiheuttaa pysyvien vaurioiden vaaraa (Xn ja R68/altistustapa) 10 Haitallinen, voi pitkäaikaisessa altistuksessa aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle (Xn ja R48/altistustapa) 10 Erittäin myrkyllinen (T+ ja R26, R27, R28)*) 0,1 Erittäin myrkyllinen, voi aiheuttaa erittäin vakavien pysyvien vaurioiden vaaraa (T + ja R39/altistustapa) 0,1 Myrkyllinen (T ja R23, R24, R25)*) 3 Myrkyllinen, voi aiheuttaa erittäin vakavien pysyvien vaurioiden vaaraa (T ja R39/altistustapa) 1 Myrkyllinen, voi pitkäaikaisessa altistuksessa aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle (T ja R48/altistustapa) 1 Syöpää aiheuttava, ryhmä 1 tai 2 (T ja R45, R49) 0,1 Syöpää aiheuttava, ryhmä 3 (Xn ja R40) 1 Syövyttävä (C ja R35)*) 131.10.2013 14 Syövyttävä (C ja R34)*) 5 Jätteen tuottajan / haltijan velvollisuudet Selvilläolovelvollisuus Lajittelu Astiavalinta Merkinnät Kirjanpitovelvollisuus vaaralllisista jätteistä Kuljetuksen asiakirjat Kirjanpitovelvollisuus Vaarallisen jätteen tuottajan on pidettävä kirjaa - syntyneen jätteen määrästä, lajista, laadusta ja alkuperästä - toimituspaikasta ja -päivämäärästä sekä - kuljetus- ja hyödyntämis- tai käsittelytavasta (toimitettaessa jäte muualle) Kirjanpitotietojen säilytys 3 vuotta 31.10.2013 15 4
Jätteiden sekoittamiskielto Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa Erilaatuisia (vaarallisia)jätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin Vaaraominaisuuksiltaan erilaisten jätteiden sekoittaminen on turvallisuusriski Tuottajanvastuu tuotteiden valmistajien ja maahantuojien velvollisuus järjestää tuotteidensa jätehuolto kustannuksellaan, kun tuotteet poistetaan käytöstä, Jätelaki (646/2011) luku 6 Tuottajat joko liittyvät tuottajayhteisöön tai hakevat Pirkanmaan ELY-keskuksen tuottajarekisteriin. Tuottajavastuu koskee seuraavien tuotteiden valmistajia ja maahantuojia: - henkilöautoja, pakettiautoja ja niihin rinnastettavia muita ajoneuvoja - moottorikäyttöisen tai muun ajoneuvon ja laitteen renkaita sekä renkailla varustettuja ajoneuvoja ja laitteita - sähkö- ja elektroniikkalaitteita - paristoja ja akkuja - painopaperia ja muiden paperituotteiden valmistukseen käytettävää paperia - pakkauksia. Huom. Muista aloista poiketen pakkausten tuottajavastuussa ovat pakkaajat ja pakattujen tuotteiden maahantuojat. Vaarallisten jätteiden kuljetus Suurin osa vaarallisista jätteistä kuuluu vaarallisten aineiden kuljetussäädösten (VAK) piiriin. - jätteet luokiteltava, pakattava ja merkittävä erityismääräysten mukaisesti kuljetuksissa käytettävä tyyppihyväksyttyjä astioita - astia merkittävä VAK-tarroin ja YK-numerolla (esim. UN 1993) - kuljettajalla oltava VAK-lupa (ADR-lupa) sekä kuljetusautossa turvavarusteet ja varoituskilpi Siirtoasiakirja vaarallisten jätteiden kuljetuksessa Siirtoasiakirjassa oltava tiedot jätteen haltijan, kuljetuksen suorittajan ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot vaarallisen jätteen tuottajan nimi ja yhteystiedot (jos ei ole sama kuin haltija) toiminta, josta jäte syntyy, esimerkiksi jätteen tuottajan toimiala paikka ja kunta, jossa jäte on syntynyt siirron ajankohta pakkaus- ja kuljetustapa vaarallisen jätteen nimi VAK-kuljetuksen vaatimassa muodossa tunnusnumero eli jäteasetuksen mukainen jätteen tunnusnumero koostumus ja olomuoto, jätettä kuvaava tieto, esimerkiksi hiontajäte, työstöemulsio jätteen määrä ja vaaraominaisuudet jäteasetuksen liitteen 3 mukaisesti hyödyntämis- tai käsittelypaikka ja -menetelmä jäteasetuksen liitteiden 1 ja 2 mukaisesti vaarallisen jätteen haltijan vakuutus annettujen tietojen oikeellisuudesta allekirjoitus ja päiväys 5
Vaarallisia jätteitä Kemikaalijätteet Kemikaalijätteet Tartuntavaaralliset jätteet Geenimuunnellut jätteet (GMO) Radioaktiiviset jätteet Biologiset jätteet Viiltävät ja pistävät jätteet Monivaaralliset jätteet Pieniä eriä, monen eri aineen seoksia Vaaraominaisuuksiltaan erilaiset jätteet pidettävä erillään Erillään toisistaan jätteet pidettävät 1/2 Palavat nesteet Hapot Eri vaaraluokkien Emäkset jätteet erillään Hapettavat aineet toisistaan Erittäin myrkylliset tai myrkylliset aineet Orgaaniset / epäorgaaniset Kiinteät / nesteet Erillään toisistaan pidettävät 2/2 Lisäksi aina erilleen: 1) Elohopea ja elohopeapitoiset jätteet 2) Peroksidit 3) Eetterit 4) Pikriinihapot 5) Metallinen natrium, kalium, fosfori 6) Syanidit, arseenit sekä 7) Jodi- ja bromipitoiset kemikaalit 6
Tavallisimpia kuljetuspakkauksia jätekemikaaleille Jäteliuosten viemärihävitys HSY:n jätevedenpuhdistamoille johdettavien jätevesien raja-arvot (27.9.2012 ) Pienkemikaalien kuljetuslaatikko Ekobox Metallien raja-arvot Metalli Pitoisuus mg/l Arseeni(As) 0,1 Elohopea (Hg) 0,01 Hopea (Ag) 0,2 Kadmium (Cd) 0,01 Kokonaiskromi (Cr) 1,0 Kromi VI (Cr6+) 0,1 Kupari (Cu) 2,0 Lyijy (Pb) 0,5 Nikkeli (Ni) 0,5 Sinkki (Zn) 3,0 Tina (Sn) 2,0 Muut ainekohtaiset raja-arvot ph-luku 6,0-11,0 Lämpötila 40 o C Sulfaatti 400 mg/l Kokonaissyanidi CN 0,5 mg/l Lisäksi voidaan asettaa tapauskohtaiset raja-arvoja ph-luku Kiintoaine Metallit Rasva (elintarviketeollisuus) BHK7 (biologinen hapenkulutus) Typenpoistoa häiritsevät aineet Linkki: www.hsy.fi/vesi/documents/asiakaspalvelu/poikkeavat%20j%c3%a4tevedet/jateveden_raja-arvot.pdf 31.10.2013 26 Jäteliuosten viemärihävitys HSY:n jätevedenpuhdistamoille johdettavien jätevesien raja-arvot (27.9.2012 ) VOC-YHDISTEITÄ (LIUOTINAINEITA) KOSKEVAT OHJEET 1. Erittäin helposti syttyvät, helposti syttyvät ja veteen liukenemattomat VOC-yhdisteet (esim. dietyylieetteri, petrolieetteri, sykloheksaani) Ei saa johtaa viemäriin. 2. Klooratut VOC-yhdisteet (esim. trikloorietyleeni, tetrakloorietyleeni, kloroformi ja hiilitetrakloridi). Ei saa johtaa viemäriin. 3. Kloorivapaat VOC-yhdisteet (esim. tolueeni ja ksyleeni). Viemäriverkkoon johdettava jätevesi saa sisältää ko. yhdisteitä yhteensä enintään 3 mg/l. 4. Viemäriverkkoon johdettavan jäteveden kokonaishiilivetypitoisuus (C10-C40) saa olla enintään 100 mg/l (Valtioneuvoston asetus 444/2010 nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista). 31.10.2013 27 Jäteliuosten viemärihävitys HSY:n jätevedenpuhdistamoille johdettavien jätevesien raja-arvot (27.9.2012 ) VOC-YHDISTEITÄ (LIUOTINAINEITA) KOSKEVAT OHJEET 1. Erittäin helposti syttyvät, helposti syttyvät ja veteen liukenemattomat VOC-yhdisteet (esim. dietyylieetteri, petrolieetteri, sykloheksaani) Ei saa johtaa viemäriin. 2. Klooratut VOC-yhdisteet (esim. trikloorietyleeni, tetrakloorietyleeni, kloroformi ja hiilitetrakloridi). Ei saa johtaa viemäriin. 3. Kloorivapaat VOC-yhdisteet (esim. tolueeni ja ksyleeni). Viemäriverkkoon johdettava jätevesi saa sisältää ko. yhdisteitä yhteensä enintään 3 mg/l. 4. Viemäriverkkoon johdettavan jäteveden kokonaishiilivetypitoisuus (C10-C40) saa olla enintään 100 mg/l (Valtioneuvoston asetus 444/2010 nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista). 31.10.2013 28 7
Kaksi rinnakkaista lainsäädäntöä kemikaaleille (luokittelu, merkintä, pakkaus) Vanhat kemikaalimerkinnät 1) Kemikaalilakiin(744/1989), kemikaaliasetukseen (675/1993) sekä luokitusperusteasetukseen (STMa 807/2001) perustuva (ns. väistyvä järjestelmä), joka poistuu siirtymäajan jälkeen. 2) EU:n uusi aineiden ja seosten luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskeva ns. CLP-asetus (EY) N:o 1272/2008 20.1.2009. CLP-asetus on sellaisenaan voimassa kaikissa EU:n jäsenmaissa. Räjähtävä E Syttyvä F Helposti syttyvä F+ Hapettava 0 Syövyttävä C Haitallinen Xn Ärsyttävä Xi Ympäristölle vaarallinen N Siirtymäaika, jolloin molempia merkkejä on käytössä, jatkuu aina 1.6.2015 saakka. Myrkyllinen T Erittäin myrkyllinen T+ Näitä merkintöjä voi käyttää aineille saakka 1.12.2010 ja seoksille 1.6.2015. 31.10.2013 29 Uudet kemikaalimerkinnät (CLP-asetus Classification, Labelling and Packaging of sustances and mixtures) VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUS (VAK/ADR) LUOKAT Luokka 1 Luokka 2 Luokka 3 Räjähteet Kaasut Palavat nesteet Luokka 4.1 Helposti syttyvät kiinteät aineet, itsereaktiiviset aineet ja epäherkistetyt kiinteät räjähdysaineet Luokka 4.2 Helposti itsestään syttyvät aineet Luokka 4.3 Aineet, jotka veden kanssa kosketukseen joutuessaan kehittävät palavia kaasuja 31.10.2013 31 Luokka 5.1 Sytyttävästi vaikuttavat (hapettavat) aineet 31.10.2013 32 8
VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUS (VAK/ADR) LUOKAT VAK-luokitus vrt. kemikaaliluokitus yleensä vastaavat toisiaan poikkeuksia on, esim. - UN 1426 Natriumboorihydridi - UN 1888 Kloroformi 31.10.2013 33 Jätekemikaalien merkintä Jätekemikaalien merkintä (esimerkki) ASTIAN MERKINNÄT 1. Yrityksen/yksikön nimi (yhteyshenkilö) 2. Jätekemikaalin nimi (seoksesta tai liuoksesta kaikkien kemikaalien nimet ja pitoisuudet/arvioi) 3. Määrä (muista max 90 % täyttöaste) JOKO ASTIAAN TAI KERÄYSPISTEESEEN 4. Vähintään varoitusmerkit sekä mielellään R- ja S- lausekkeet (CPL: H- ja P-lausekkeet) Jos käytät aineiden alkuperäisiä astioita riittää, että niihin lisätään yksikön/osaston nimi (yhteyshenkilön) ja merkintä "JÄTE". Vaarallisten aineiden kuljetusluokitus UN 2811 JÄTE MYRKYLLINEN AINE, KIINTEÄ, ORGAANINEN, N.O.S (etidiumbromidi) 9
Käyttöturvallisuustiedote Käyttöturvallisuustiedote Kun tilaat uutta kemikaalia, pyydä aina käyttöturvallisuustiedote! Selvitys kemiallisen tuotteen mahdollisista haitallisista ominaisuuksista Sisältää myös ohjeet kemikaalin turvallista käyttöä, varastointia, kuljetusta ja hävittämistä varten Selkeät turvaohjeet vaaroista ja ohjeet vaarojen välttämisestä maallikoille ymmärrettävällä tavalla Kohta 1 - Tuotteen ja yrityksen tunnistetiedot Kohta 2 - Vaaran yksilöinti Kohta 3 - Koostumus ja tiedot aineosista Kohta 4 - Ensiaputoimenpiteet Kohta 5 - Palontorjuntatoimenpiteet Kohta 6 - Toimenpiteet onnettomuustilanteissa Kohta 7 - Käsittely ja varastointi Kohta 8 - Altistumisen ehkäiseminen ja henkilönsuojaimet Kohta 9 - Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet Kohta 10 - Stabiilisuus ja reaktiivisuus Kohta 11 - Myrkyllisyyteen liittyvät tiedot Kohta 12 - Tiedot vaarallisuudesta ympäristölle Kohta 13 - Jätteiden käsittely Kohta 14 - Kuljetustiedot Kohta 15 - Lainsäädäntöä koskevat tiedot Kohta 16 - Muut tiedot Tyhjät kemikaalipakkaukset Tyhjät pakkaukset ja kemikaaleilla likaantuneet laboratoriotarvikkeet ovat vaarallista jätettä, jos niissä oleva kemikaalijäämä voi aiheuttaa vielä saman vaaran kuin itse kemikaali. Erittäin myrkylliseksi luokitelluilla kemikaaleilla likaantuneet tai mahdollisesti likaantuneet materiaalit hävitetään aina vaarallisena jätteenä. Kemikaalijätteiden varastointi Periaatteet samat kuin puhtaiden kemikaalien varastoinnissa Varastointi erillisessä vaarallisten jätteiden varastossa tai esim. puhtaiden kemikaalien varastossa, vetokaapissa tai sen alla olevassa poistolla varustetussa kaapissa. Edellyttää jätekirjanpitoa Varastojen tyhjennys säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa 31.10.2013 39 10
Lääkejäte Biologinen jäte Lääkejätteet on säilytettävä erillään käyttökelpoisista lääkkeistä ja asiattomien pääsy lääkejätteiden säilytystilaan on estettävä. Vaarallista jätettä - EI viemäriin, sillä ympäristöön joutuessaan lääkeaineet voivat vaikuttaa maaperän ja vesien mikrobilajistoon tai eläin- ja kasvikuntaan. Huumaavia aineita sisältävien jätteiden noudatettava huumausainelakia 373/2008 Sytostaattilääkkeet erilleen muista jätteistä Ei-tunnistettavaa biologista jätettä ovat muun muassa kudoskappaleet sekä selvästi veriset tai eritteiset materiaalit Biologinen jäte on pakattava tiiviisiin muovisäkkeihin ja säilytettävä jäähdytetyssä varastossa. Jätteenkuljetusta ja -käsittelyä varten biologinen jäte on pakattava punaiseen tai punaisella teipillä merkittyyn muovisäkkiin, jossa on teksti "Biologinen jäte". Biologinen jäte on hävitettävä joko polttolaitoksessa tai kaatopaikalle hautaamalla. Ns. eettinen, tunnistettava biologinen jäte on aina hävitettävä polttamalla vaarallisen jätteen polttolaitoksessa. 31.10.2013 41 Kuolleet koe-eläimet Tartuntavaarallinen jäte Koe-eläimiä koskee sivutuoteasetus (EY N:o 1069/2009) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. Koe-eläimet luokitellaan luokan 1 sivutuotteisiin, jotka täytyy hävittää hyväksytyssä käsittelylaitoksessa. Välivarastoidaan pakastimiin Loppukäsittely Riskijätteen käsittelylaitokselle (Honkajoki Oy) tai vaarallisten jätteiden käsittelylaitokselle (Ekokem) Mikrobiologiset viljelmät, jotka sisältävät tartuntavaarallisia mikrobeja Jätteet, jotka ovat kontaminoituneet tartuntavaarallisilla mikrobeilla Biologisten tekijöiden luokitus. STM:n Turvallisuustiedote 43. 2006 - > luokat I-IV Hävitys - Vaarallisen jätteen polttolaitoksessa - Autoklavointi - Kemiallinen käsittely 31.10.2013 43 11
GMO-jäte Radioaktiivinen jäte GMO-toiminta geenitekniikkalain alaista ja vaatii ilmoituksen (GMO1) tai luvan (GMO2) geenitekniikan lautakunnalta. Lupahakemuskaavakkeet ja täyttöohjeet löytyvät geenitekniikan lautakunnan verkkosivuilta Lisätietoa www.geenitekniikanlautakunta.fi tai gtlk.stm@stm.fi. Ilmoitus/lupalomakkeessa määriteltävä jätteiden hävityskäytännöt Lisätietoa: gtlk.stm@stm.fi Hävitysvaihtoehdot - Vaarallisen jätteen polttolaitoksessa - Autoklavointi - Kemiallinen käsittely - GMO1 hautaus kaatopaikalle yrityisjätteenä Säteilyturvakeskus STUK valvoo ja ohjeistaa Radioaktiiviset jätteet ja päästöt ST 6.2 1.7.1999 www.finlex.fi/data/normit/3472-6_2.pdf Vanhennuksen jälkeen voidaan käsitellä tavanomaisena jätteenä (ellei muita vaaraominaisuuksia) säteilyvaaramerkinnät poistettava ennen hävitystä Viiltävä ja pistävä jäte (Tapaturmavaarallinen jäte) Neulat, lansetit, veitsenterät ja niiden kaltaiset terävät esineet Myös kovettuvaan aineeseen (esim. betoni, kipsi) pakattu pistävä ja viiltävä jäte on toimitettava erityisjätteenä kaatopaikkakäsittelyyn. Kaksi vaihtoehtoa: *Pakkaus tukeviin läpäisemättömiin muovikanistereihin *Jätteenkuljetusta ja -käsittelyä varten astiat on pakattava punaiseen tai punaisella teipillä merkittyyn muovisäkkiin *Hävitys kaatopaikalle hautaamalla tai polttolaitoksessa *Pakkaus erityisesti tarkoitusta varten valmistettuihin keräysastioihin *Pakkaus kelpaa myös kuljetusastiaksi (VAK-määräysten alaista) *Hävitys polttolaitoksessa Monivaarajätteet Jätteet, joilla on useita erilaisia vaaraominaisuuksia, esim. kemikaali/ tartuntavaarallisuus, radioaktiivisuus Kaikki vaaraominaisuudet huomioitava Käsittely yleensä polttolaitoksessa tai edellyttää useita eri käsittelyjä + + 12
Loppukäsittely vaarallisten jätteiden käsittelylaitoksella (Ekokem) Jätteet hyötykäyttöön 1) Poltettavat orgaaniset kemikaalit, tartuntavaarallinen jäte - > Korkealämpötilauuni 2) Epäorgaaniset kemikaalijätteet - > Fysikaaliskemiallinen laitos 31.10.2013 50 KARTONKI PAHVI Kartonkipakkaukset Maito- ja mehutölkit Pakkauspaperit Paperipussit HUUHDO TÖLKIT JA LITISTÄ PAKKAUKSET Ruskea pahvi ja aaltopahvi Ruskeat kirjekuoret LITISTÄ PAKKAUKSET. NIITTEJÄ, TARROJA JA TEIPPEJÄ EI TARVITSE POISTAA. 31.10.2013 51 31.10.2013 52 13
LASI JA LABORATORIOLASI PAPERI Lasi Kirkas ja värillinen pakkauslasi EI IKKUNALASIA, PYREX-LASIA EIKÄ LABORATORIOLASIA, LASIASTIOITA (HUOM! Juomalasit ja muut lasiastiat ovat usein keraamista lasia, joka ei käy lasinkeräykseen) Laboratoriolasi Kuumuuden kestävä lasi esim. Pyrex or Duran Jos laboratoriolasille ei ole erillistä keräystä se tulee pakata turvallisesti ja hävittää kaatopaikkajätteen mukana. KIERRÄTYSPAPERI Sanomalehdet Värillinen tai kierrätyspaperi Kirjekuoret ja mainokset TOIMISTOPAPERI Valkoinen tulostus- ja kopiopaperi TIETOSUOJAPAPERI Paperi, joka sisältää tietosuojattavia tietoja esim. henkilötietoja tai yrityssalaisuuksia. 31.10.2013 53 31.10.2013 54 BIOJÄTE Kuivikepuru Ruokajäte Hedelmien ja kasvisten kuoret Suodatinpaperit ja teepussit Talouspaperi ja lautasliinat Osa eläin- ja kasviperäisistä näytteistä Puhtaiden eläinten kuivikepuru voidaan käsitellä biojätteenä / lietteen kuivikkeena Esim. radioaktiivista tai tartuntavaarallista materiaalia sisältävä puru on käsiteltävä vaarallisena jätteenä Ei nesteitä eikä maatumatonta ainesta. 31.10.2013 55 The ABC of Animal Experiments 10.1. 21.1.2011 56 14
PIENMETALLI ENERGIAJÄTE Säilyketölkit Metallipurkit, -kannet ja -korkit Alumiinivuoat ja foliot Pantittomat juomatölkit Muoviset pakkaukset, Styroksi Muovituotteet, joissa merkintä Likaiset paperit ja pahvit Puu ( ) EI SÄHKÖ- JA ELEKTRONIIKKALAITEROMUA. EI ruokajätettä! EI PVC-MUOVIA! 31.10.2013 57 31.10.2013 58 KAATOPAIKKAJÄTE (SEKAJÄTE) Jätehuollon tiedonlähteet Jäte, jota ei voi kierrättää materiaalina / energiajakeena PVC-muovi (esim. vinyylihanskat) Posliini Vaipat ja siteet Pölynimuripussit Ympäristöministeriö ym.fi/fi-fi/ymparisto/lainsaadanto_ja_ohjeet/jatelainsaadanto Ekokemin jätealan ohjeet www.ekokem.fi/fi/julkaisut/jatealan-ohjeet Jätkä-jätelajihaku (HSY) www.hsy.fi/jatehuolto/ohjeet/jatelajihaku/sivut/default.aspx EI VAARALLISIA JÄTTEITÄ! 31.10.2013 59 15