ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Rautakortteli Kadettikoulunkatu 49400, HAMINA Rakennustunnus: 00095880B Rakennuksen valmistumisvuosi: 84 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset Todistustunnus: 449 Energiatehokkuusluokka Uudisrakennusten määräystaso 0 Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 57 / (m vuosi) Todistuksen laatija: Piipponen, Santeri Yritys: Insinööritoimisto Vesitaito Oy Haarlankatu 4 H 0 Allekirjoitus: Todistuksen laatimispäivä:.8.06.8.06 Viimeinen voimassaolopäivä: Energiatodistus perustuu lakiin rakennuksen energiatodistuksesta (50/0).
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 8,8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maakaasu, vesikiertoinen patterilämmitys. / Suora sähkö, lämminvesivaraaja Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Koneellinen poisto ilman lämmöntalteenottoa Käytettävä energiamuoto Laskettu ostoenergia Energiamuodon kerroin - Energiamuodon kertoimella painotettu energia /(m vuosi) sähkö 54 9 68,7 5 Fossiilinen polttoaine (Kaasu) 4 879 4 4 Sähkön kulutukseen sisältyvä 6 409 45 valaistus- ja kuluttajalaitesähkö Kokonaisenergiankulutus (E-luku) 57 Rakennuksen energiatehokkuusluokka Käytetty E-luvun luokitteluasteikko Toimistorakennukset Luokkien rajat asteikolla A:... 80 B: 8... 0 C:... 70 D: 7... 00 E: 0... 40 F: 4... 00 G: 0... Tämän rakennuksen energiatehokkuusluokka G E-luku perustuu rakennuksen laskennallisiin kulutuksiin ja energiamuotojen kertoimiin. Kulutus on laskettu standardikäytöllä lämmitettyä nettoalaa kohden, jolloin eri rakennusten E-luvut ovat keskenään vertailukelpoisia. E-lukuun sisältyy rakennuksen lämmitys-, ilmanvaihto-, jäähdytysjärjestelmien sekä kuluttajalaitteiden ja valaistuksen energiankulutus. Rakennuksen ulkopuoliset kulutukset kuten autolämmityspistokkeet, sulanapitolämmitykset ja ulkovalot eivät sisälly E-lukuun. ENERGIATEHOKKUUTTA PARANTAVAT TOIMENPITEET Keskeiset suositukset rakennuksen energiatehokkuutta parantaviksi toimenpiteiksi Tämä osio ei koske uudisrakennuksia Energianä voitaisiin saada muuttamalla ilmanvaihtojärjestelmä tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmäksi, jossa LTO:n vuosihyötysuhde olisi noin 65 75 %. Energianä voitaisiin saada lisäämällä vaipan eri osiin lisäeristystä, esimerkiksi lisäämällä yläpohjaan puhallusvillaa. Suositukset on esitetty yksityiskohtaisemmin kohdassa "Toimenpide-ehdotukset energiatehokkuuden parantamiseksi".
E-LUVUN LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Rakennuskohde Rakennuksen käyttötarkoitusluokka Toimistorakennukset Rakennuksen valmistumisvuosi 84 Lämmitetty nettoala 84 Rakennusvaippa m Ilmanvuotoluku q 50 7,4 A U U A Osuus lämpöhäviöistä m W/(m K) W/K % Ulkoseinät 559, 0,8 45,9 % Yläpohja 55,9 0,47 59,9 8% Alapohja 55,9 0,47 59,9 8% Ikkunat 9,,45 9,0 0% Ulko-ovet,,0 46,6 % Kylmäsillat - -, 9% Ikkunat ilmansuunnittain A U m W/(m K) Pohjoinen 0,,80 0,60 Koillinen 9,4,80 0,60 Itä 6,7,80 0,60 Kaakko 9,8,80 0,60 Etelä,8,40 0,60 Lounas 4,,80 0,60 Länsi,6,40 0,60 Luode 6,4,40. 0,60 Ilmanvaihtojärjestelmä Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus: Koneellinen poisto ilman lämmöntalteenottoa Ilmavirta Järjestelmän LTO:n Jäätymisenesto tulo/poisto SFP-luku lämpötilasuhde (m /s) / (m /s) kw / (m /s) - C Pääilmanvaihtokoneet 0,00 / 0,7,50 0%,0 Erillispoistot 0,00 / 0,00 0,00 - - Ilmanvaihtojärjestelmä 0,00 / 0,7,50 - - Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän LTO:n vuosihyötysuhde: 0% Lämmitysjärjestelmä Lämmitysjärjestelmän kuvaus: Maakaasu, vesikiertoinen patterilämmitys. / Suora sähkö, lämminvesivaraaja Tuoton Jaon ja luovutuksen Lämpökerroin Apulaitteiden hyötysuhde hyötysuhde sähkönkäyttö - - - Tilojen ja iv:n lämmitys 90 % 90%, Lämpimän käyttöveden valmistus 00 % 8% 0,0 vuoden keskimääräinen lämpökerroin lämpöpumpulle Varaava tulisija Ilmalämpöpumppu Jäähdytysjärjestelmä Jäähdytysjärjestelmä Lämmin käyttövesi Määrä kpl Tuotto kwh Jäähdytyskauden painotettu kylmäkerroin - Ominaiskulutus dm /(m vuosi) Lämmin käyttövesi 0 6 Sisäiset lämpökuormat eri käyttöasteilla m /(h m ) lämpöpumppujärjestelmissä voi sisältyä lämpöpumpun vuoden keskimääräiseen lämpökertoimeen g kohtisuora -arvo Lämmitysenergian nettotarve Käyttöaste Henkilöt Kuluttajalaitteet Valaistus - W/m W/m W/m Henkilöt ja kuluttajalaitteet 65% 5,0,0 Valaistus 65%,0 -
E-LUVUN LASKENNAN TULOKSET Rakennuskohde Rakennuksen käyttötarkoitusluokka Rakennuksen valmistumisvuosi 84 Lämmitetty nettoala, m 8,8 E-luku, / (m vuosi) 57 E-luvun erittely Toimistorakennukset Käytettävät energiamuodot Laskettu Energiamuodon Energiamuodon kertoimella ostoenergia kerroin painotettu energiankulutus - /vuosi /(m vuosi) sähkö 54 9,7 9 84 5 Fossiilinen polttoaine (Kaasu) 4 879,0 4 879 4 YHTEENSÄ 89 80 48 6 57 Uusiutuva omavaraisenergia, hyödyksikäytetty osuus Rakennuksen teknisten järjestelmien energiankulutus Sähkö Lämpö Kaukojäähdytys Lämmitysjärjestelmä Tilojen lämmitys, 70,4 - Tuloilman lämmitys 0,0 0,0 - Lämpimän käyttöveden valmistus 0,0 9, Ilmanvaihtojärjestelmän sähköenergiankulutus,4 - - Jäähdytysjärjestelmä 0,0 0,0 0,0 Kuluttajalaitteet ja valaistus 44,7 - - YHTEENSÄ 59,0 80,0 0,0 ilmanvaihdon tuloilman lämpeneminen tilassa ja korvausilman lämmitys kuuluu tilojen lämmitykseen Energian nettotarve Tilojen lämmitys 70 947 Ilmanvaihdon lämmitys 0 0 Lämpimän käyttöveden valmistus 4 88 7 Jäähdytys 0 0 sisältää vuotoilman, korvausilman ja tuloilman lämpenemisen tilassa laskettu lämmöntalteenoton kanssa Lämpökuormat Aurinko 6 698 Henkilöt 7 585 0 Kuluttajalaitteet 8 04 Valaistus 8 04 Lämpimän käyttöveden kierrosta ja varastoinnin häviöistä 795 Laskentatyökalun nimi ja versionumero Laskentatyökalun nimi ja versionumero www.laskentapalvelut.fi, versio.4 (4.6.06)
TOTEUTUNUT ENERGIANKULUTUS Saatavilla olevat ostoenergian määrät ilmoitetaan sellaisenaan ilman lämmöntarvelukukorjausta. Toteutunut ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 8,8 m² Ostettu energia Kaukolämpö Kokonaissähkö Kiinteistösähkö Käyttäjäsähkö Kaukojäähdytys Ostetut polttoaineet polttoaineen määrä vuodessa yksikkö muunnoskerroin kwh:ksi Kevyt polttoöljy litra 0 Pilkkeet (havu- ja sekapuu) pino-m 00 Pilkkeet (koivu) pino-m 700 Puupelletit kg 4,7 Selostus ostettujen polttoaineiden määrän arvioinnista (yksikköä vuodessa) tulee esittää kohdassa "Lisämerkintöjä". Toteutunut ostoenergia yhteensä Sähkö yhteensä 0 0 Kaukolämpö yhteensä 0 0 Polttoaineet yhteensä 0 0 Kaukojäähdytys 0 0 YHTEENSÄ Toteutunut energiankulutus riippuu mm. rakennuksen käyttäjien lukumäärästä ja käyttötottumuksista, käyttöajoista, sisäisistä kuormista, rakennuksen sijainnista ja vuotuisista sääolosuhteista. Laskennallisessa tarkastelussa nämä asiat on vakioitu. Taulukossa ilmoitetut luvut saattavat sisältää kulutusta, joka ei sisälly laskennalliseen ostoenergiankulutukseen. Taulukosta voi myös puuttua energiankulutuksia, joiden kulutustietoja ei ollut saatavilla todistusta laadittaessa. Näiden syiden vuoksi toteutunut ostoenergiankulutus ei ole verrattavissa laskennalliseen ostoenergian kulutukseen.
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI Tämä osio ei koske uudisrakennuksia Huomiot - ulkoseinät, ulko-ovet ja ikkunat Rakenteissa ei silmämääräisesti havaittavia lämpöhäviöitä aiheuttavia puutteita. Osa ovista ja ikkunoista uusittu. Toimenpide-ehdotukset ja arvioidut t Seinien lisäeristäminen uudisrakentamisen vertailuarvoiksi (lämmin tila) Ikkunoiden vaihtaminen U-arvolle.0 W/mK Ulko-ovien vaihtaminen U-arvolle.0 W/mK /m vuosi 64 0 0 0-79 06 0 0-8 4 574 0 0-6 Huomiot ylä- ja alapohja Ylä- ja alapohjassa ei silmämääräisesti havaittavia lämpöhäviöitä aiheuttavia puutteita. Toimenpide-ehdotukset ja arvioidut t Yläpohjien lisäeristäminen uudisrakentamisen vertailuarvoiksi (lämmin tila) Alapohjien lisäeristäminen uudisrakentamisen vertailuarvoiksi (lämmin tila) /m vuosi 7 744 0 0-46 9 809 0 0-7 Huomiot - tilojen ja käyttöveden lämmitysjärjestelmät Maakaasu, vesikiertoinen patterilämmitys, lämminvesivaraajat sähkövastuksilla. Toimenpide-ehdotukset ja arvioidut t /m vuosi
Huomiot - ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmät Koneellinen poisto ilman lämmöntalteenottoa Toimenpide-ehdotukset ja arvioidut t Koneellinen tulo ja poisto (lto=55%) lisääminen/vaihtaminen Koneellinen tulo ja poisto (lto=65%) lisääminen/vaihtaminen Koneellinen tulo ja poisto (lto=75%) lisääminen/vaihtaminen /m vuosi 70 54-45 0-6 8-45 0-77 96 4-45 0-9 Huomiot - valaistus, jäähdytysjärjestelmät, sähköiset erillislämmitykset ja muut järjestelmät Ei erillislämmityksiä. Toimenpide-ehdotukset ja arvioidut t Suosituksia rakennuksen käyttöön ja ylläpitoon /m vuosi Lämmityskaudella on hyvä tarkistaa sisälämpötila ja pyrkiä pitämään se + asteessa. Voisi olla kannattavaa tarkistaa onko lämmitysjärjestelmä tasapainossa. Lämmitysjärjestelmä olisi hyvä tasapainottaa, jos huoneistoissa ilmenee suuria lämpötilaeroja lämmityskaudella. Lisätietoja energiatehokkuudesta Motiva Oy - Asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä, www.motiva.fi Suorat linkit energiatodistusta koskevaan lakiin ja asetukseen Laki rakennuksen energiatodistuksesta (50/0): http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/0/00050 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatodistuksesta (76/0) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/0/0076
LISÄMERKINTÖJÄ Ennen energiansuositustoimenpiteiden aloittamista on tekninen toteutus teetettävä alansa ammattilaisella, sekä parannustoimenpiteistä tulee olla asianmukaiset suunnitelmat, joilla varmistetaan rakennuksen talo- ja rakennetekninen toimivuus. Energiantoimenpiteiden taloudellinen kannattavuus tulee arvioida aina tapauskohtaisesti. Osa rakenteiden U-arvoista voi olla määritetty lupahakemusvuoden perusteella, jos rakennetietoja ei ole ollut saatavilla. Todellisuudessa rakenteiden lämmönläpäisykertoimet voisivat olla paremmat. U-arvot määritetään Ympäristöministeriön Energiatodistusasetus 0 mukaisesti, taulukon. mukaan. Toimenpide-ehdotuksissa on esitetty laskennallisesti kaikki rakenteiden parannustoimenpide-ehdotukset niiden vaikutusten suuruuden havainnollistamiseksi. Prosenttiosuus parannusehdotuksen perässä tarkoittaa prosenttia laskennallisesta ostoenergiankulutuksesta. Mikäli laskennallisessa ostoenergiankulutuksessa ja toteutuneessa ostoenergiankulutuksessa on suuria eroja, voi laskettua prosenttia käyttää myös toteutuneeseen kulutukseen ja sitä kautta saada realistisempi arvio ostoenergian stä valitulla parannustoimenpiteellä. Remonttia suunniteltaessa on kuitenkin mietittävä mikä on järkevää ja kustannustehokasta toteuttaa. Esimerkiksi alapohjan eristyksen lisäämisen investointikustannukset ovat suhteessa paljon suuremmat, kuin siitä saatu energiataloudellinen hyöty, joten sitä ei ole järkevää toteuttaa. Rakenteiden lämmönläpäisykertoimien vertailuarvot (uudisrakentaminen): -Yläpohja 0,09 W/mK -Alapohja 0,6 W/mK -Ulkoseinä 0,7 W/mK -Ikkunat,00 W/mK -Ovet,00 W/mK.