Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Email kunta@punkalaidun.fi Aloitusaika 15.2.2012 Lopetusaika 11.4.2012 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää Hyvinge 0
283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö Tavastkyro 0 109 Hämeenlinna Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen Ikalis 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari Enare 0 149 Inkoo Ingå 0 151 Isojoki Storå 0 152 Isokyrö Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen Jockis 0 171 Joroinen Jorois 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää Träskända 0 202 Kaarina S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki Bötom 0 223 Karjalohja Karislojo 0 224 Karkkila Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen Grankulla 0 236 Kaustinen Kaustby 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0
322 Kemiönsaari Kimitoön 0 244 Kempele 0 245 Kerava Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 0 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 0 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki Kumo 0 272 Kokkola Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki Kristinestad 0 288 Kruunupyy Kronoby 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö Kjulo 0 398 Lahti Lahtis 0 399 Laihia Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta Villmanstrand 0 408 Lapua Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0
422 Lieksa 0 423 Lieto Lundo 0 425 Liminka Limingo 0 426 Liperi 0 444 Lohja Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa Lovisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti Malax 0 476 Maaninka 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli S:t Michel 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 MänttäVilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen Nousis 0 540 NummiPusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio Pemar 0
445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku Påmark 0 609 Pori Björneborg 0 611 Pornainen Borgnäs 0 638 Porvoo Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 1 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe Brahestad 0 710 Raasepori Raseborg 0 680 Raisio Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0
707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo Sibbo 0 755 Siuntio Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo Tövsala 0 834 Tammela 0 837 Tampere Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio Torneå 0 853 Turku Åbo 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0
892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy Nykarleby 0 895 Uusikaupunki Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa Vanda 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat Virdois 0 942 Vähäkyrö Lillkyro 0 946 Vöyri Vörå 0 972 YliIi 0 976 Ylitornio Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri Etseri 0 992 Äänekoski 0
2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland
3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli Kunnanjohtaja Nimi Heidi Rämö Sähköposti heidi.ramo@punkalaidun.fi Puhelin 0400379388 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli kunnanjohtaja Nimi Heidi Rämö Sähköposti heidi.ramo@punkalaidun.fi Puhelin 0400379388 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Suomen väestö vanhenee kuntarajoista riippumatta. Valtionosuus on henkilöperusteinen, joten se seuraa muuttajaa. Täten kunnan väestörakenne ei ole peruste muuttaa kuntajaotusta. Sen sijaan on ensisijaisen tärkeää on arvioida 1) mitkä peruspalvelut kunnan tulee järjestää, 2) mitkä palvelut ovat valtion järjestämisvastuulla ja 3) mitkä kuuluvat yksilön oman vastuun piiriin. Lisäksi on huomioitava valtakunnallisesti peruspalveluiden saavutettavuus kuntalaisten näkökulmasta. 6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Väestökehityksen osalta tarkastelussa ei ole huomioitu kunnan linjausta vastaanottaa pakolaisia. Tämä tekijä vaikuttaa väestörakenteeseen pitkällä aikavälillä. Lisäksi kunnassa on vastaanottokeskuksen kautta maahanmuuttajia valmistavassa opetuksessa, eikä heidän osuuttaan näy tilastoissa. Maahanmuuttajat käyttävät kunnan palveluita, mutta eivät ole kirjattuina kuntalaisina. Syntyvyys on kuvattu historiatiedon varassa oikein. Ennuste ei kuitenkaan korreloi tämän kanssa. Vanhusväestön osalta tilannekuvaus on paikkaansa pitävä. Punkalaitumen kunnan vanhusväestön suhteellinen osuus on suuri, mutta väestön sairastavuus on alhaista. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Punkalaitumen kunnalla on laaja maa ja metsäomaisuus, mikä on kunnan vahvuus. Kunnan lainamäärä on noin 630 / asukas, mikä on huomattavasti alle kansallisen keskitason. Tase on ylijäämäinen 873 / asukas. Haasteena on alhainen kunnallisverokertymä, mutta toisaalta yhteisöverotulo on kohtuullinen. Kunnallisveroprosentti on seudun alhaisempien joukossa eli 19,5 % v 2011, jolta vertailuluvut ovat.
Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Punkalaidun sijaitsee maantieteellisesti 9 ja 2valtateiden läheisyydessä. Muita tärkeitä väyliä ovat seututiet Alastarolle, Humppilaan, Sastamalaan ja Vesilahteen sekä Taikayöntie Urjalasta Huittisiin. Kunnan keskusta on selkeästi oma kokonaisuutensa, mutta kunnan muu maantieteellinen sijainti jakaa kunnan kylät eri suuntiin. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Raportissa todetaan, että asiointisuuntaus Huittisiin on heikko. Kuitenkin tämä on ollut virkamiesesityksen peruste. Kuntamme asiointi ja työssäkäynti hajaantuu moneen eri suuntaan, eikä yhtä ylivoimaisesti vahvaa työssäkäyntisuuntaa voida määrittää. Punkalaidun kuuluu siis ns. valkoiseen alueeseen. Asiointisuuntauksessa internet ja postimyyntikin on vahvempaa kuin Huittisiin suuntautuva kauppaliikenne. Päivittäistavarat hankitaan vahvasti omasta kuntakeskuksesta. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Punkalaitumen kunnalla on hyvät edellytykset tuottaa laadukkaita peruspalveluita. Sosiaali ja terveyspalvelut tuotamme Paraslain edellytykset täyttäen Sastamalan kaupungin ja Kiikoisten kunnan kanssa yhteislautakunnan piirissä. Kyseinen yhteistyö on sivuutettu työryhmän esityksessä, eikä sillä saavutettavia hyötyjä ole huomioitu painelaskelmissa. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Punkalaitumen kunta omistaa yhteisesti Sastamalan kaupungin kanssa elinkeinoyhtiön Sastamalan Seudun Yrityspalvelut oy:n. Tämän lisäksi olemme osakkaina Sastamalan seudun koulutuskuntayhtymässä (SaSky), jonka merkitys osaamisen kehittämisessä on merkittävä. Sasky toteuttaa ammatillisen kehittämisen tehtävää ja on tärkeä kumppani maahanmuuttajien koulutuksen osalta. Toimintamme on siis näiltä osin kytkeytynyt Sastamalan seutuun. Maatalousyrittämisen osalta siteet ovat Huittisiin, jonka kanssa yhteistyössä myös maaseutupalvelut ja lomituspalvelut järjestetään. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Raportti ei huomioi laisinkaan olemassa olevia yhteistyörakenteita ja siihen tehtyä työtä tai pääomasijoituksia. Punkalaitumen kunta on syvästi pirkanmaalaisen toiminnan piirissä. Tarkastelu on tehty ylätasolta ja suuria kokonaisuuksia yksinkertaistaen. Selvityksessä on sivuutettu se, että kunnat ovat keskenään hyvin erilaisia. Koko hyvinvointijärjestelmämme perustuu ajatukselle, että kunnat toimivat paikallisissa olosuhteissa, kukin omalla tavallaan. Juuri paikallisiin olosuhteisiin sopeutuen, päästään parhaaseen taloudelliseenkin tulokseen. Yleiset perusteet hankkeelle ovat koskeneet julkistalouden kestävyysvajeen kasvua. Tästä syystä raportin olisi pitänyt paneutua vieläkin syvällisemmin talouden rakenteisiin. Nykyiset laskelmien ja arvioiden perusteet ovat pimennossa, ja täten ne eivät ole mitenkään luottamusta herättäviä. Julkistalouden kestävyysvajetta ei voida ratkaista rajoja siirtämällä, jos samat valtionosuusperusteet pätevät kaikilla kunnilla. Sama vanhusväestö on ja pysyy, sijaitsivat rajat missä tahansa ja maksajakin on sama Suomen kansalainen paikkakunnasta riippumatta.
7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen 0 1 1 2 osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? 0 1 1 2 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 0 1 1 2 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja 0 1 1 2 asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja 0 1 1 2 tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? 0 1 1 2 Toiminnallisen kokonaisuuden ja 0 1 1 2 kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä 0 7 7 2 8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Punkalaitumen kunnan osalta voidaan todeta, että yhteistyösuuntamme ovat jääneet huomioimatta selvityksessä. Raportin talousosiossa ei ole huomioitu pääomia, jotka on sijoitettu Sastamalan sekä Pirkanmaan kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tämän lisäksi erkautuminen osakeyhtiöistä ja kuntayhtymistä jättäisi jo tekemämme investointien rahoitukset ko. emoyhtiöön. Investointien purkaminen kuntayhtymistä on mahdotonta ja lisäksi kohtuutonta muille osapuolille. Lisäksi kunnan omat rakenteelliset muutokset ja sopeuttamistoimet muiden kuntien kanssa tehtävän yhteistyön tuloksena on jätetty laskelmien ulkopuolelle. Punkalaitumen kunnalla on laaja omaisuusmassa takanaan ja vain vähän velkaa. Jokaisen erillisen EIvastauskohdan perusteet löytyvät tarkemmin kysymyksen 1. vastauksista. 9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Koska kuntamme ei sijoitu selkeästi mihinkään työssäkäynti tai asiointialueeseen, on erityisen tärkeää antaa kunnalle mahdollisuus säilyttää itsenäisyys ja oman kunnan keskus. Julkinen liikenne ei myöskään tue palveluiden siirtämistä muihin mahdollisiin kuntakeskuksiin eli yhdyskuntarakenteemme on haastava tästä näkökulmasta katsottuna. 10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta?
0 1 Kyllä Ei 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia. 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Ei vastauksia. 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei
15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia. 16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Tämä on paras lähestymistapa kuntaliitoksiin. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Ei Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Ei Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Ei Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Ei Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Ei Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Ei Muu, mikä? Kuntaliitoksia tulee toteuttaa vain kuntien oman tahtotilan ja päätöksenteon perusteella. Kaikki pakkokeinot kuten valtionosuusjärjestelmää, yksittäisten kuntien veropohjaa tai palvelujen järjestämiskriteerejä muuttamalla ei kuulu oikeusvaltion toimintatapoihin. Tämän suuntaiset toimenpiteet asettaisivat lisäksi kuntien asukkaat perusteettomasti eriarvoiseen asemaan. Kuntien ja valtion työnjaon tarkastelu tulee tehdä ensimmäiseksi, minkä yhteydessä on selvitettävä sosiaali ja terveysalan uudistamistarpeet. Vasta sen jälkeen voidaan rahoitusjärjestelmää tarkastella ja arvioida kuntien osalta. 17. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Ei vastauksia. 18. 3. Perustelunne aikataululle
19. 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Valtion muutostuella ei ole vaikutusta kunnan kantaan. 20. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. 21. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Julkistalouden kestävyysvajeen ratkaisemiseksi ei ole perusteltua tarkastella kuntalakia yksinään. Paineet sosiaali ja terveydenhuoltolaista ovat niin kovat, ettei kuntalain uudistustarpeista pysty lausumaan luotettavasti ennen sote kokonaisuuden ratkaisuja. Sote lainuudistuksessa on selkeästi rajattava uudelleen yksilön, kunnan ja valtion vastuun rajat. Kyse on laajemmasta kokonaisuudesta, jonka tarkastelu on tehtävä laajaalaisesti. Terveydenhuollon korvausjärjestelmä on tarkasteltava myös koko laajuudessaan. 22. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Nykyinen kuntajako takaa kuntalaisdemokratian. Suuret kunnat vievät päätöksenteon aina kauemmaksi itse kuntalaisista. Hallinnollisen lisäportaan rakentaminen tämän uudistuksen mahdollisena seurauksena ei ole toivottavaa. Päätöksenteon on oltava läpinäkyvää ja lähellä kuntalaista. 23. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? 1)Tärkeää ja oikeudenmukaista olisi tulouttaa maa ja metsätalouden verokertymät niille paikkakunnille, josta kyseiset verot tällä hetkellä kannetaan valtiolle (metsän myyntitulot). Maalaispaikkakunnat laajoine metsäalueineen tuottavat hiilinielua koko maahan. Näiden paikkakuntien kustannuksella muut toimijat käyvät päästökauppaa, jonka tuloja maaseutu ei saa hyödykseen. 2) Erikoissairaanhoito tulee irrottaa suorasta peruskuntien rahoituksesta. Tärkeintä olisi, ettei erikoissairaanhoidon organisaatiota ja järjestäytymistä ohjaa ja johda sairaanhoidon ammatillinen johtoporras vaan julkistalouden ammattilaiset kytketään toimintaan.
24. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen KYLLÄ Valtion ja kuntien tehtävänjako Valtion sektoriviranomaiset ovat tähän asti kuntasektoria kuulematta lisänneet kuntien tehtäviä ja asettamiensa normien valvontaa. Tämän on loputtava. Valtion viranomaisilla ei ole käsitystä kuntien tulonmuodostuksesta eikä olemassa olevista resursseista. Uutta toimintaa ja velvoittavia säädöksiä ei saa tehdä ilman tietoa resursseista. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Ei uusia tehtäviä. 25. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Tehtyä työtä on arvostettava. Punkalaitumen osalta tämä tarkoittaa Sastamalan ja Kiikoisten kanssa tehdyn SOTEtyön kunnioittamista. Ne kunnat, jotka ovat tehneet Paraslain vaatimat uudistukset, tulee jättää seuraavan uudistuksen ulkopuolelle. Tilannetta voidaan arvioida uudelleen vasta sen jälkeen, kun yhteistoimintaalueet ovat toimineet riittävän kauan kustannusvertailutiedon tuottamiseksi. Myös kunnan omaa toivetta maakunnallisesta suuntautumisesta tulee kunnioitta.