Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY
Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen verrattuna 6 5 4 3 2 1 Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana 7 6 5 4 3 2 1-1 Paranee/Suurempi % Ennallaan % Heikkenee/Pienempi % Saldo % -1 Paranee/Suurempi % Ennallaan % Heikkenee/Pienempi % Saldo %
Henkilökunnan määrä on hieman kasvanut ja sen odotetaan kasvavan edelleen, vaikka hitaasti Henkilökunnan määrä vuodentakaiseen verrattuna 8 7 6 5 4 3 2 1 Henkilökunnan määrä seuraavan vuoden kuluttua 8 7 6 5 4 3 2 1-1 Paranee/Suurempi % Ennallaan % Heikkenee/Pienempi % Saldo % Paranee/Suurempi % Ennallaan % Heikkenee/Pienempi % Saldo %
Kaiken kokoisissa pk-yrityksissä arvioidaan työllisyyden kasvavan, useimmin keskisuurissa yrityksissä,45,4,35,3,25 suurempi,2 pienempi,15,1,5 alle 5 hlöä 5-9 hlöä 1-19 hlöä 2-49 hlöä 5-25 hlöä
Henkilöstöodotukset yrityksen iän mukaan,3,25,2,15 suurempi pienempi,1,5 Ennen 199 199-1999 2-29 21-
Henkilöstöodotukset toimialoittain,3,25,2,15 suurempi,1 pienempi,5 Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut
Henkilöstöodotukset kasvuhakuisuuden mukaan,7,6,5,4,3 suurempi pienempi,2,1 Olemme voimakkaasti kasvuhakuinen Pyrimme kasvamaan mahdollisuuksien mukaan Pyrimme säilyttämään asemamme (ja tämä edellyttää kasvua) Yrityksellämme ei ole kasvutavoitteita Yrityksemme toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana
Muita havaintoja barometrin pohjalta työmarkkinoiden näkökulmasta Sopeutumiskeinoista: Yksi sopeutumiskeino, etenkin heikossa suhdanteessa, on kulujen karsiminen; useammin karsittiin muita työvoimakustannuksia kuin palkkakuluja (pl. tietointensiiviset yrityspalvelut) Työaikajärjestelyt ovat yleisempiä kuin lomautukset tai irtisanomiset paitsi teollisuudessa ja rakentamisessa, jossa lomautukset kärjessä Sopeuttaminen ei aina liity suhdannetilanteeseen vaan on myös osa normaalia yrityksen uudistumista. Liiketoiminnan laajentaminen uusiin tuotteisiin tai palveluin tai uusille alueille on yleistä kaikilla toimialoilla. Työllistämisen esteistä: Kolmannes kaikista vastaajista kertoi, että ei ole tarvetta työllistää Kysynnän riittämättömyys oli vielä hieman keskeisempi syy Kaikkein suurimpana esteenä pidettiin työn sivukuluja paljon useammin kuin palkkakuluja Kasvuhakuiset yritykset poikkeavat muista; heillä kysynnän riittämättömyys ei ollut yhtä keskeistä, sen sijaan työvoiman saatavuus oli suurempi ongelma kuin muilla; kustannustekijöiden (palkat, työnsivukulut, verotus) merkitys oli vähäisempi
Sopeuttaminen yrityksen koon mukaan, alle 5 henkilön ja 5-25 henkilön yritykset,7,6,5,4,3,2,1 alle 5 hlöä 5-25 hlöä
Liiketoiminnan muutokset sekä tuotannon ja alihankinnan siirtäminen toiseen maahan toimialoittain,35,3,25,2,15 Alihankinnan siirtämistä johonkin toiseen maahan tai alihankintojen lopettamista/vähentämistä Tuotannon siirtämistä johonkin toiseen maahan Liiketoiminnan laajentamista uusiin tuotteisiin/palveluihin,1,5 Liiketoiminnan laajentamista uusille alueille Liiketoiminnan karsimista ja keskittymistä yrityksen ydinalueelle
Maahanmuuttajien rekrytointi: mitä kysyttiin? 1. Onko palveluksessanne maahanmuuttajia, jotka olette rekrytoineet Suomesta (kyllä/ei) jos kyllä, kysely loppuu 1. Mitkä ovat olleet esteet tai haasteet maahanmuuttajien palkkaamiselle? (kaksi tärkeintä) Maahanmuuttajat eivät olleet hakeneet työtä yrityksestä (ka 5 %; 45-59 %) Ei ole erityistä tarvetta kiinnittää huomiota työntekijöiden taustaan (43-57 %) Ei ylipäätään ole ollut tarvetta rekrytoida ketään (8%) Maahanmuuttajat eivät ole menestyneet rekrytointiprosessissa (8 %) Kielitaito (5 %) Osaamisen puute/koulutus (3 %) Kulttuurierot (1 %) Halutaan työllistää suomalaiset ensin tai asiakkaat toivovat kotimaisia työntekijöitä (1 %)
Maahanmuuttajien rekrytointi toimialan mukaan,25,2,15,1,5 Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut
Maahanmuuttajien rekrytointi yrityksen koon mukaan,5,45,4,35,3,25,2,15,1,5 alle 5 hlöä 5-9 hlöä 1-19 hlöä 2-49 hlöä 5-25 hlöä
Maahanmuuttajien rekrytointi yrityksen iän mukaan,18,16,14,12,1,8,6,4,2 Ennen 199 199-1999 2-29 21-
Maahanmuuttajien rekrytointi kasvuhakuisuuden mukaan,25,2,15,1,5 Olemme voimakkaasti kasvuhakuinen Pyrimme kasvamaan mahdollisuuksien mukaan Pyrimme säilyttämään asemamme (ja tämä edellyttää kasvua) Yrityksellämme ei ole kasvutavoitteita Yrityksemme toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana
Maahanmuuttajien työllistäminen ja sen esteet Teollisuuteen rekrytoitu maahanmuuttajia selvästi useammin kuin muille toimialoille (ei kerro silti absoluuttisista määristä) Yrityksen koko korreloi voimakkaasti sen kanssa, minkä verran maahanmuuttajia on rekrytoitu silti myös keskisuuressa yrityksessä kyse voi periaatteessa olla vaikka vain yhdestä henkilöstä Iältään vanhemmissa yrityksissä rekrytoitu muita useammin maahanmuuttajia voi osin selittyä sillä, että näissä suhteellisesti enemmän keskisuuria yrityksiä Kasvuhakuisissa yrityksissä maahanmuuttajia rekrytoineiden osuus muita korkeampi Työllistämisen haasteissa ei suuri eroja yrityksen taustaominaisuuksien suhteen. Suurimmissa pk-yrityksissä kuitenkin eniten niitä, jotka mainitsivat syyksi heikon menestymisen rekrytointiprosessissa. Samalla ne kuitenkin rekrytoineet eniten ja heiltä maahanmuuttajat olivat hakeneet töitä hieman useammin kuin keskimäärin
Lopuksi Sillä, mitä pk-yrityksissä tapahtuu on etenkin työllisyyden kannalta suuri merkitys Pk-barometrin perusteella Suomen taloudessa näyttäisi vihdoin olevan pientä valoa; pieni positiivinen vire koskee laajasti pk-sektoria Silti ollaan vielä kaukana vuosien 21-211 myönteisistä odotuksista Vaikka irtisanomiset ovat enemmän otsikoissa, työaikajärjestelyt ovat paljon yleisempi sopeutumiskeino Liiketoiminnan muutokset ovat yleisiä laajasti pk-sektorilla kertoo yritysten kehittämisestä Maahanmuuttajien työllistämisessä melko suuria eroja yrityksen taustaominaisuuksien suhteen Maahanmuuttajien työllistämisen esteissä osaaminen, kielitaito ja kulttuuri koettiin aika pieniksi esteiksi