Keuruun kaupungin HALLINTOSÄÄNTÖ

Keuruun kaupungin HALLINTOSÄÄNTÖ Voimaantulo 14.3.2016 lukien Valtuusto hyväksynyt 14.3.2016, 19 Keuruun kaupunki

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 LUKU - YLEISET MÄÄRÄYKSET... 4 1.1 Hallintosäännön soveltaminen... 4 2 LUKU - KOKOUSMENETTELY... 5 2.1 Luvun määräysten soveltaminen... 5 2.2 Kokousaika ja paikka... 5 2.3 Kokouksen koollekutsuminen... 5 2.4 Jatkokokous... 5 2.5 Varajäsenen kutsuminen... 6 2.6 Kokouksen pitäminen... 6 2.7 Kokouksen johtaminen... 6 2.8 Tilapäinen puheenjohtaja... 6 2.9 Läsnäolo toimielimen kokouksissa... 6 2.10 Kaupunginhallituksen edustus muissa toimielimissä... 7 2.11 Esittely toimielimissä... 7 2.12 Esteellisyyden toteaminen... 8 2.13 Äänestys ja vaalit... 8 2.14 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen... 8 2.15 Kaupunginhallituksen ja lautakunnan otto-oikeus... 9 2.16 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen... 9 3 LUKU - KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS... 11 3.1 Yleiset määräykset... 11 3.2 Valtuustoryhmän muodostaminen... 11 3.3 Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä eroaminen tai erottaminen... 11 3.4 Istumajärjestys... 11 3.5 VALTUUTETUN ALOITEOIKEUS... 12 3.5.1 Valtuutettujen aloitteet... 12 3.5.2 Kyselytunti... 12 3.6 VALTUUSTON KOKOUKSET... 13 3.6.1 Kokouskutsu... 13 3.6.2 Esityslista... 13 3.6.3 Kokouksesta tiedottaminen... 13 3.6.4 Varavaltuutetun kutsuminen... 13 3.6.5 Kaupunginhallituksen edustus valtuuston kokouksessa... 14 3.6.6 Kokouksen johtaminen ja tilapäinen puheenjohtaja... 14 3.6.7 Nimenhuuto, läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut... 14 3.6.8 Asioiden käsittelyjärjestys... 15 3.6.9 Puheenvuorot... 15 3.6.10 Puheenvuoron käyttäminen... 16 3.6.11 Pöydällepanoehdotus... 16 3.6.12 Ehdotukset... 16 3.6.13 Äänestystapa... 17 3.6.14 Äänestysjärjestys... 17 3.7 VAALIT... 17

3 3.7.1 Yleiset määräykset... 17 3.7.2 Vaalitoimituksen avustajat... 18 3.8 Suhteellinen vaali... 18 3.8.1 Valtuuston vaalilautakunta... 18 3.8.2 Ehdokaslistojen jättäminen... 18 3.8.3 Ehdokaslistojen laatiminen... 18 3.8.4 Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen... 18 3.8.5 Ehdokaslistojen yhdistelmä... 19 3.8.6 Vaalitoimitus... 19 3.8.7 Vaalin tuloksen toteaminen ja äänestyslippujen säilyttäminen... 19 3.9 Pöytäkirja... 19 3.9.1 Pöytäkirjan tarkastus... 20 4 LUKU - KAUPUNGIN TALOUS... 21 4.1 Talousarvion täytäntöönpano... 21 4.2 Talousarvion muutokset... 21 4.3 Käyttöomaisuuden myynti... 21 4.4 Poistosuunnitelman hyväksyminen... 21 4.5 Rahatoimen hoitaminen... 22 4.6 Maksujen määrääminen... 22 4.7 Riskienhallinta... 22 5 LUKU - TARKASTUS, SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA... 23 5.1 Valvontajärjestelmä... 23 5.1.1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 23 5.2 Tarkastuslautakunta... 23 5.2.1 Kokoonpano... 23 5.2.2 Kokoukset... 23 5.3 Tarkastuslautakunnan tehtävät... 24 5.4 Tilintarkastaja... 24 5.4.1 Tilintarkastajan valinta... 24 5.4.2 Vastuun jakaantuminen... 24 5.4.3 Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät... 24 5.5 Tilintarkastajan ilmoitukset, tilintarkastuskertomus ja tarkastuslautakunnan valmistelu valtuustolle... 24 5.5.1 Tilintarkastajan ilmoitukset... 24 5.5.2 Tilintarkastuskertomus... 25 5.5.3 Tarkastuslautakunnan valmistelu valtuustolle... 25 5.6 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta... 25 6 LUKU - MUUT MÄÄRÄYKSET... 26 6.1 Tiedottaminen... 26 6.2 Kunnan asukkaiden aloitteet... 26 6.3 Kaupungin nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoittaminen... 26 6.4 Asiakirjojen lunastus... 27

4 1 LUKU - YLEISET MÄÄRÄYKSET 1.1 Hallintosäännön soveltaminen Kunnan hallinto järjestetään johtosäännöillä (KuntaL 16 ). Keuruun kaupungin hallinnon järjestämisestä määrätään hallintosäännöllä ja organisaatiosäännöllä. Hallintosäännöllä, joka kattaa kuntalain 50 :n määräykset, määrätään kaupungin kokousmenettelystä, kaupungin taloudesta, valvonnasta sekä tarkastuksesta. Keuruun kaupungin organisaatiosäännöllä määrätään kaupungin luottamushenkilö- ja henkilöstöorganisaation perusrakenne (KuntaL 16 ), toimielinten ja toimialojen tehtävistä ja ratkaisuvallasta sekä toimivallasta henkilöstöasioissa. Kuntalain 50 :n mukaan kunnassa on oltava hallintosääntö, jossa annetaan tarpeelliset määräykset kunnan hallinto- ja päätöksentekomenettelystä. Kaupungin hallinnon järjestämisessä noudatetaan tämän hallintosäännön määräyksiä, ellei toisin ole säädetty tai muussa johtosäännössä määrätty. Hallintosäännön ohella kaupungin toimintaa ohjataan seuraavilla johtosäännöillä, joihin nähden hallintosääntöä sovelletaan toissijaisena: - Keuruun kaupungin organisaatiosääntö (VALT 14.3.2016, 18, päivitys astui voimaan 14.3.2016 alkaen) - Keuruun Vesi liikelaitoksen johtosääntö (VALT 8.2.2016, 5, päivitys astui voimaan 15.3.2016 lukien) - Keuruun Vuokra-asunnot liikelaitoksen johtosääntö (VALT 15.12.2008 78) - Luottamushenkilöiden palkkiosääntö (VALT 17.12.2012 VALT 53, astui voimaan 1.1.2013 alkaen)

5 2 LUKU - KOKOUSMENETTELY 2.1 Luvun määräysten soveltaminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan valtuustoa lukuun ottamatta kaupungin toimielimissä (kaupunginhallituksessa, lautakunnissa, niiden jaostoissa, johto- ja toimikunnissa) sekä soveltuvin osin toimitus- ja katselmusmiesten sekä tarkastuslautakunnan kokouksissa. Perustelut: Valtuuston toiminnasta määrätään valtuuston työjärjestyksessä luvussa 3. Hallintosäännön 2.9 kohdassa määrätään kuitenkin valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien läsnäolosta kaupunginhallituksen kokouksessa. 2.2 Kokousaika ja paikka Toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. Toimielin päättää kunkin vuoden ensimmäisessä kokouksessaan varsinaisten kokoustensa ajan ja paikan. 2.3 Kokouksen koollekutsuminen Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Esityslista lähetetään kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu toimitetaan toimielimen varsinaisille jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo- ja puheoikeus tai läsnäolovelvollisuus kokouksessa, toimielimen päättämällä tavalla. Toimielin päättää kokouskutsun lähettämisaikataulusta. Kaupunginhallituksen kokouskutsu toimitetaan vähintään neljää (4) päivää ennen kokousta. Kiireellisessä tapauksessa kokous voidaan kutsua koolle puhelimitse/sähköisesti. Tällöin kokouskutsua ja esityslistaa ei toimiteta erikseen. 2.4 Jatkokokous Jos kokousasioita ei ole saatu siinä kokouksessa käsitellyiksi, käsittelemättä jääneet asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua.

6 Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta. 2.5 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava tilalleen varajäsen. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenensä kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja, esittelijä tai sihteeri voi toimittaa kutsun varajäsenelle 2.6 Kokouksen pitäminen Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat ja sen jälkeen kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi ottaa poikkeustapauksessa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Ko. lisäasiat on merkittävä lisäasioiksi pöytäkirjan asialuetteloon. 2.7 Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 2.8 Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtajat ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. 2.9 Läsnäolo toimielimen kokouksissa Kaupungin eri toimielimien kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus: - kaupunginhallituksen kokouksessa valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla

7 - muun toimielimen kokouksessa kaupunginhallituksen puheenjohtajalla ja kaupunginjohtajalla - vastuualueensa kokouksissa toimialajohtajalla. Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. Koulujen johtokunnissa läsnäolo- ja puheoikeus voidaan asianomaisen johtokunnan päätöksellä antaa 15 vuotta täyttäneelle henkilölle. Kaupunginhallituksen edustuksesta valtuuston kokouksessa määrätään valtuuston työjärjestyksen luvussa 3. Nuorisovaltuusto Nuorisovaltuuston nimeämällä yhdellä edustajalla tai hänen henkilökohtaisella varaedustajallaan on läsnäolo- ja puheoikeus perusturvalautakunnan (yleinen lista), teknisen lautakunnan, vapaa-aikalautakunnan ja rakennuslautakunnan kokouksissa. Edustajien alaikäraja on 15 vuotta. Toimielinten esittelijöillä on vastuu päättää niistä asioista, joiden aikana nuorisovaltuuston edustajat voivat olla läsnä kokouksessa. Nuorisovaltuuston edustajia voidaan kutsua muidenkin toimielinten kokouksiin, joissa käsitellään nuoria koskevia asioita, ja kuulla heitä ennen päätöksentekoa. 2.10 Kaupunginhallituksen edustus muissa toimielimissä Kaupunginhallitus voi määrätä edustajansa lautakuntiin ja muihin toimielimiin sekä liikelaitosten johtokuntiin lukuun ottamatta koulujen johtokuntia. Edustajaksi voidaan määrätä myös kaupunginhallituksen varajäsen tai kaupunginjohtaja. Edustajalla on puheoikeus toimielimen kokouksessa. Kaupunginhallituksen puheenjohtajalla ja kaupunginjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus kaikkien toimielinten kokouksissa. 2.11 Esittely toimielimissä Asiat ratkaistaan toimielimissä viranhaltijan esittelystä: Esittelijöinä toimivat, mikäli toisin ei ole säädetty 1) kaupunginhallituksessa kaupunginjohtaja 2) lautakunnassa toimialajohtaja tai toimielimen määräämä yksi viranhaltija 3) muissa toimielimissä toimielimen määräämä yksi viranhaltija

8 Esittelijästä ja toimielimen pöytäkirjanpitäjästä määrätään tässä hallintosäännössä tai asianomaisen toimielimen erillisellä päätöksellä. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen, esittelijänä toimii hänen sijaisekseen määrätty viranhaltija tai toimielin päättää asian esittelijästä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotuksena on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Tällöin puheenjohtaja voi toimia myös pöytäkirjanpitäjänä. 2.12 Esteellisyyden toteaminen Esteellisen henkilön on ilmoitettava omasta esteellisyydestään ja sen syystä. Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. Perustelut: KuntaL 52.4 mukaan esteellisen henkilön on itse ilmoitettava esteellisyydestään. Tulkinnanvaraisessa tilanteessa on yleensä parempi pidättyä asian käsittelystä. Jos esteellisyydestä kuitenkin joudutaan päättämään kokouksessa, esteellisyydestä päättää määräyksen mukaan asianomainen toimielin. Henkilön, jonka esteellisyydestä päätetään, ei ole syytä olla päättämässä omasta esteellisyydestään. 2.13 Äänestys ja vaalit Äänestyksessä ja vaalin toimittamisessa on soveltuvin osin voimassa, mitä valtuuston työjärjestyksessä määrätään. 2.14 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään: Järjestäytymistietoina - toimielimen nimi, - kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka, - läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä, - kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

9 Asian käsittelytietoina - asiaotsikko, - selostus asiasta, - päätösehdotus, - esteellisyys, - tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu, - asiassa kuultavan olleiden lausumat, - äänestykset (äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestyksen tulos), - vaalit (vaalitapa ja vaalin tulos), - päätöksen toteaminen, - eriävä mielipide Laillisuustietoina - oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus, - puheenjohtajan allekirjoitus, - pöytäkirjanpitäjän varmennus, - merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta, - merkintä nähtävänä pidosta (mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä) Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen sekä valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain ja asetuksen kohtaan kielto perustuu. Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin. 2.15 Kaupunginhallituksen ja lautakunnan otto-oikeus Asian ottamisesta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi voi päättää kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja. Asian ottamisesta lautakunnan käsiteltäväksi voi päättää lautakunta, lautakunnan puheenjohtaja tai esittelijä. Em. sovelletaan myös johtokuntaan. 2.16 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen on ilmoitettava kaupunginhallitukselle tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta seuraavia asioita: - virkavapaudet, - vuosilomat,

10 - koulutukseen osallistumiset, - tai asiat/asiaryhmät, joista kaupunginhallitus on ennakolta päättänyt olla käyttämättä otto-oikeuttaan. Lautakunnan alaisen viranomaisen on ilmoitettava lautakunnalle tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta niitä asioita tai asiaryhmiä, joista lautakunta on ennakolta päättänyt olla käyttämättä otto-oikeuttaan. Ilmoitus on tehtävä neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Päätökset niissä asioissa, joista ei tarvitse ilmoittaa, voidaan otto-oikeuden estämättä panna täytäntöön, jollei yksittäistapauksessa ole ilmoitettu asian ottamisesta kaupunginhallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi. Ylemmän toimielimen käsiteltäväksi ei saa kuitenkaan ottaa: 1) lain tai asetuksen mukaisia lupa-, ilmoitus-, valvonta- tai toimitusmenettelyä koskevia asioita 2) yksilöön kohdistuvia opetustoimen, terveydenhuollon tai sosiaalitoimen asioita.

11 3 LUKU - KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 3.1 Yleiset määräykset Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtaja, ja kokouksen avaa iältään vanhin läsnä oleva valtuutettu, joka johtaa puhetta, kunnes valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat on valittu. Valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa valtuuston puheenjohtaja, jollei valtuusto toisin päätä. Valtuuston kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii ja sen muistakin sihteerin tehtävistä huolehtii kaupunginsihteerin tehtävistä vastaava tai valtuuston määräämä viranhaltija. 3.2 Valtuustoryhmän muodostaminen Valtuutetut voivat valtuustotyöskentelyä varten muodostaa valtuustoryhmiä. Valtuustoryhmän muodostamisesta, nimestä ja puheenjohtajasta on annettava valtuustolle kirjallinen ilmoitus, joka on kaikkien ryhmään liittyvien valtuutettujen allekirjoitettava. Ilmoitus jätetään valtuuston puheenjohtajalle. Valtuustoryhmänä pidetään myös yhtä valtuutettua, jos hän on tehnyt em. ilmoituksen. 3.3 Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä eroaminen tai erottaminen Liittymisestä valtuustoryhmään ja siitä eroamisesta valtuutetun on ilmoitettava kirjallisesti valtuustolle. Liittymisilmoitukseen on liitettävä asianomaisen ryhmän kirjallinen hyväksyminen. Jos valtuutettu on erotettu valtuustoryhmästä, valtuustoryhmän on ilmoitettava tästä kirjallisesti valtuustolle. 3.4 Istumajärjestys Valtuutetut istuvat kokouksessa valtuustoryhmittäin puheenjohtajan hyväksymän istumajärjestyksen mukaisesti.

12 3.5 VALTUUTETUN ALOITEOIKEUS 3.5.1 Valtuutettujen aloitteet Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on valtuustoryhmällä ja valtuutetulla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Aloitteen tekijä esittelee aloitteen valtuuston kokouksessa. Aloitetta ei oteta kuitenkaan heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Valtuusto voi erikseen päättää, että aloitteesta käydään lähetekeskustelu siitä, miten asia on valmisteltava. Kaupunginhallituksen on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. 3.5.2 Kyselytunti Valtuutetulla on oikeus esittää kaupunginhallitukselle kyselytunnilla vastattavaksi lyhyitä enintään yhden minuutin pituisia, kulloinkin yhteen asiaan kohdistuvia kysymyksiä kunnan hallintoa ja taloutta koskevista asioista. Kysymys on toimitettava kirjallisena hallintopalveluun viimeistään 14 päivää ennen kaupunginhallituksen kokousta. Kaupunginhallitus vastaa kysymykseen seuraavassa valtuustoseminaarissa. Kyselytunti järjestetään valtuustoseminaarien yhteydessä. Puheenjohtajana kyselytunnilla toimii valtuuston puheenjohtaja. Kysymyksiin vastaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja tai hänen määräämänsä. Kysymyksiin vastataan saapumisjärjestyksessä. Puheenjohtaja voi määrätä tasapuolisuutta noudattaen muunkin vastaamisjärjestyksen. Vastauksen saatuaan kysymyksen esittäjällä on oikeus tehdä yksi enintään minuutin pituinen asiaan liittyvää lisäkysymys. Valtuusto voi käydä kysymykseen liittyvän hyvin rajoitetun keskustelun..

13 3.6 VALTUUSTON KOKOUKSET 3.6.1 Kokouskutsu Kokouskutsu valtuuston kokoukseen lähetetään pääsääntöisesti 10 päivää ennen kokousta erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Mikäli erityiset syyt estävät täydellisen esityslistan lähettämisen kokouskutsun yhteydessä, kokouskutsu toimitetaan sähköisesti 10 päivää ennen kokousta ja lisäksi postitse esityslistan kanssa vähintään viisi (5) päivää ennen valtuuston kokousta. Samassa ajassa kokouksesta on annettava yleisesti tieto kunnan julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. 3.6.2 Esityslista Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset valtuuston päätöksiksi, lähetetään viimeistään viisi (5) päivää ennen valtuuston kokousta. Esityslista toimitetaan valtuutetuille ja heille, joilla on läsnäolo-oikeus valtuuston kokouksessa. Valtuusto voi lisäksi päättää, kuinka monelle varavaltuutetulle esityslista toimitetaan. 3.6.3 Kokouksesta tiedottaminen Valtuuston kokouksen ajasta ja paikasta tiedotetaan ennen kokousta kunnan julkisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä Keuruun kaupungin kotisivuilla tai muulla valtuuston päättämällä tavalla. 3.6.4 Varavaltuutetun kutsuminen Valtuutetun, joka on estynyt hoitamasta valtuutetun tointaan tai joka on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa, on viipymättä ilmoitettava asiasta valtuuston puheenjohtajalle. Puheenjohtajalle tehtävä ilmoitus voidaan jättää myös hallintopalveluun. Saatuaan valtuutetulta tai muuten luotettavasti tiedon esteestä tai esteellisyydestä puheenjohtajan on kutsuttava valtuutetun sijaan Kuntalain 11 :n 1 momentissa tarkoitettu varavaltuutettu.

14 Pääsääntöisesti esteellisen henkilön on ilmoitettava itse esteellisyydestään. (KuntaL 52 1:n 4 mom). Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava valtuutetun ja muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys valtuuston ratkaistavaksi. Perustelut: Valtuustossa varajäsenet eli varavaltuutetut eivät ole henkilökohtaisia kuten muissa toimielimissä, vaan varavaltuutettujen järjestys määräytyy jo kunnallisvaaleissa. Varavaltuutettujen kutsumisen on tapahduttava vaaleissa määräytyneessä järjestyksessä. (Valtuutetuille valitaan varavaltuutettuja jokaisen kunnallisvaaleissa esiintyneen vaaliliiton, puolueen ja yhteislistan ensimmäisistä valitsematta jääneistä ehdokkaista sama määrä kuin valtuutettuja, kuitenkin vähintään kaksi. Yhteislistan ulkopuolella olleen valitsijayhdistyksen ehdokkaana valitulla valtuutetulla ei ole varavaltuutettua.) KuntaL 11 3.6.5 Kaupunginhallituksen edustus valtuuston kokouksessa Kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja kaupunginjohtajan on oltava läsnä valtuuston kokouksessa. Heidän poissaolonsa ei kuitenkaan estä asioiden käsittelyä. Kaupunginhallituksen jäsenillä on läsnäolo-oikeus, mutta he eivät voi osallistua päätöksentekoon, elleivät ole valtuutettuja. 3.6.6 Kokouksen johtaminen ja tilapäinen puheenjohtaja Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä valtuuston kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. Puheenjohtaja voi tarvittaessa valtuuston suostumuksella luovuttaa puheenjohdon kokouksessa varapuheenjohtajalle ja osallistua sinä aikana kokoukseen jäsenenä. Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtajat ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokoukselle tilapäinen puheenjohtaja. 3.6.7 Nimenhuuto, läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut Läsnä olevat valtuutetut todetaan nimenhuudolla, joka toimitetaan aakkosjärjestyksessä. Nimenhuudon jälkeen puheenjohtaja tai pöytäkirjanpitäjä toteaa esteen ilmoittaneet valtuutetut ja läsnä olevat varavaltuutetut. Puheenjohtaja toteaa valtuuston laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. (Perustelut: Valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään 2/3 valtuutetuista on läsnä, KuntaL 58.1 )

15 Läsnä oleviksi katsotaan valtuutetut ja varavaltuutetut, jotka ovat saapuneet kokoukseen eivätkä ole ilmoittaneet siitä poistuvansa tai joita muuten ei ole todettu poissa oleviksi. Puheenjohtaja voi toimittaa kokouksen kestäessä tai kokoustauon päätyttyä uuden nimenhuudon, jos se läsnä olevien toteamiseksi on tarpeen. 3.6.8 Asioiden käsittelyjärjestys Asiat esitellään valtuustolle esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei valtuusto toisin päätä. Käsittelyn pohjana (pohjaehdotuksena) on kaupunginhallituksen ehdotus tai, milloin tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on valmistellut asian, niiden ehdotus. Jos kaupunginhallitus, tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin valtuusto on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta. Perustelut: Kuntal 22 :n mukaan valtuuston on asetettava keskuudestaan tilapäinen valiokunta valmistelemaan 21 :ssä tarkoitettua luottamushenkilön erottamista koskevaa sekä 25 :ssä tarkoitettua kaupunginjohtajan irtisanomista tai muihin tehtäviin siirtämistä koskevaa asiaa varten. Valiokunta voidaan asettaa myös lausunnon antamista ja hallinnon tarkastamista varten. Tarkastuslautakunta valmistelee kaupunginhallituksen sijasta tilintarkastusta koskevat asiat valtuustolle. 3.6.9 Puheenvuorot Kun asia on esitelty, siitä on varattava tilaisuus keskustella. Puheenvuoro on pyydettävä selvästi havaittavalla tavalla tai toimittamalla puheenjohtajalle kirjallinen puheenvuoropyyntö. Puheenvuorot annetaan pyydetyssä järjestyksessä. Tästä järjestyksestä poiketen puheenjohtaja voi antaa: 1) asian käsittelyn alussa ryhmäpuheenvuoron kunkin valtuustoryhmän edustajalle ryhmien suuruuden mukaisessa järjestyksessä; 2) puheenvuoron kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, kaupunginjohtajalle sekä tarkastuslautakunnan ja tilapäisen valiokunnan puheenjohtajalle, jos käsitellään asianomaisten toimielinten valmistelemia asioita; sekä 3) repliikki- ja kannatuspuheenvuoron.

16 Asian käsittelyjärjestystä koskeva työjärjestyspuheenvuoro on annettava ennen muita. 3.6.10 Puheenvuoron käyttäminen Puheenvuoron saaneen on puhuttava paikaltaan tai puhujakorokkeelta. Puhujan on pysyttävä käsiteltävänä olevassa asiassa. Jos hän siitä poikkeaa, puheenjohtajan on kehotettava häntä palaamaan asiaan. Jos puhuja ei noudata huomautusta, puheenjohtajan on kiellettävä häntä jatkamasta puhettaan. Kokouksen sujuvan kulun turvaamiseksi puheenjohtajalla on oikeus yksittäisessä asiassa rajoittaa valtuutettujen puheenvuorojen pituutta niin, että ryhmäpuheenvuoro voi kestää kaksi (2) minuuttia ja muu puheenvuoro yhden (1) minuutin. 3.6.11 Pöydällepanoehdotus Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian asiallisen käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta ja siitä on tehtävä päätös ennen kuin keskustelua itse asiasta jatketaan. Jos ehdotus hyväksytään, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn; jos se hylätään, jatkuu käsittely. Asia, joka esitetään ensimmäisen kerran valtuustolle eikä esityslistaa ole toimitettu kokouskutsun yhteydessä, pannaan pöydälle seuraavaan kokoukseen, jos vähintään neljäsosa läsnä olevista valtuutetuista sitä pyytää. Muussa tapauksessa asian pöydälle panosta päätetään äänten enemmistöllä. 3.6.12 Ehdotukset Keskustelun kuluessa tehty ehdotus on annettava kirjallisena, jos puheenjohtaja niin vaatii. Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja julistaa keskustelun päättyneeksi. Tämän jälkeen hänen on esitettävä valtuuston hyväksyttäväksi selostus keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Ehdotusta, jota ei ole kannatettu tai joka on tehty vaihtoehtoisena taikka ehdotusta, joka menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei oteta äänestettäväksi. Pohjaehdotus otetaan aina äänestettäväksi, vaikka sitä ei olisi kannatettu. Jollei ole muita äänestykseen otettavia ehdotuksia kuin pohjaehdotus, puheenjohtajan on julistettava se valtuuston päätökseksi.

17 3.6.13 Äänestystapa Äänestys on toimitettava avoimesti. Jos äänestys on toimitettu muulla tavalla kuin nimenhuudolla tai äänestyskoneella, äänestys on vaadittaessa tai puheenjohtajan katsoessa sen selvyyden vuoksi tarpeelliseksi, toimitettava uudelleen nimenhuudolla tai äänestyskoneella. 3.6.14 Äänestysjärjestys Jos ehdotuksista on äänestettävä, puheenjohtaja esittää valtuuston hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen, jota laadittaessa on otettava huomioon, että 1) ensiksi asetetaan äänestettäväksi pohjaehdotuksesta kaksi eniten poikkeavaa ehdotusta. Niistä voittanut asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan, ja näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Kuitenkin jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan. 2) jos asia koskee määrärahan myöntämistä, asetetaan ensin äänestettäväksi määrältään suurimman ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan ehdotuksen suuruuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes jokin ehdotus hyväksytään, minkä jälkeen pienemmistä ehdotuksista ei enää äänestetä, sekä 3) jos ehdotus on sellainen, että sen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdotuksista, on sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä on äänestettävä erikseen. Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan lain mukaan määräenemmistön kannatus, puheenjohtajan on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan. 3.7 VAALIT 3.7.1 Yleiset määräykset Milloin vaali toimitetaan suljetuin lipuin, äänestyslipun on oltava kokoon taitettu niin, ettei sen sisältö ole näkyvissä. Äänestyslipussa ei saa olla asiattomia merkintöjä. Äänestysliput annetaan valtuuston puheenjohtajalle nimenhuudon määräämässä järjestyksessä.

18 Ääniä voidaan antaa jokaiselle vaalissa kysymykseen tulevalle ehdokkaalle, vaikkei häntä olisi keskustelussa ehdotettu tai kannatettu. 3.7.2 Vaalitoimituksen avustajat Toimitettaessa enemmistövaali suljetuin lipuin, kokouksen pöytäkirjantarkastajat toimivat samalla ääntenlaskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimituksessa, jollei valtuusto toisin päätä. 3.8 Suhteellinen vaali 3.8.1 Valtuuston vaalilautakunta Valtuusto valitsee toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan. Lautakunnassa on viisi (5) jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan. Vaalilautakunnan sihteerinä toimii valtuuston pöytäkirjanpitäjä, jollei valtuusto toisin päätä. 3.8.2 Ehdokaslistojen jättäminen Valtuusto määrää ajankohdan, milloin ehdokaslistat on viimeistään annettava valtuuston puheenjohtajalle sekä milloin vaalitoimituksen nimenhuuto aloitetaan. 3.8.3 Ehdokaslistojen laatiminen Ehdokaslistassa saa olla enintään niin monen ehdokkaan nimi kuin vaalissa on valittavia jäseniä ja varajäseniä. Ehdokaslistan otsikossa on mainittava, missä vaalissa sitä käytetään. Ehdokaslista on vähintään kahden valtuutetun allekirjoitettava. Ensimmäinen allekirjoittaja toimii listan asiamiehenä, antaa sen valtuuston puheenjohtajalle ja on oikeutettu tekemään 3.8.4 kohdassa tarkoitetut oikaisut. 3.8.4 Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen Kun ehdokaslistojen antamisen määräaika on päättynyt, valtuuston puheenjohtaja antaa ehdokaslistat vaalilautakunnalle, joka tarkastaa, ovatko ne asianmu-

19 kaisesti laaditut. Jos listassa on virheellisyys, annetaan asiamiehelle tilaisuus sen korjaamiseen vaalilautakunnan asettamassa määräajassa. Jos sama henkilö on asiamiehen toimittaman ehdokaslistan korjaamisen jälkeenkin ehdokkaana kahdella tai useammalla listalla, vaalilautakunnan on, mikäli mahdollista, tiedusteltava ehdokkaalta, mille listalle hänen nimensä jätetään. 3.8.5 Ehdokaslistojen yhdistelmä Siten kun edellä 3.8.4 kohdassa mainittuja oikaisuja varten varattu määräaika on päättynyt, vaalilautakunta laatii hyväksytyistä ehdokaslistoista yhdistelmän, johon jokaiselle ehdokaslistalle merkitään järjestysnumero. Ehdokaslistojen yhdistelmä on pantava ennen vaalitoimituksen nimenhuudon alkamista valtuuston istuntohuoneeseen nähtäväksi ja valtuustolle julkiluettava. 3.8.6 Vaalitoimitus Kunkin valtuutetun on nimenhuudon määräämässä järjestyksessä annettava valtuuston puheenjohtajalle äänestyslippu, johon hän merkinnyt äänestämänsä ehdokaslistan numeron. 3.8.7 Vaalin tuloksen toteaminen ja äänestyslippujen säilyttäminen Nimenhuudon päätyttyä valtuuston puheenjohtaja antaa äänestysliput vaalilautakunnalle, joka tutkii niiden pätevyyden sekä laskee ja toteaa vaalin tuloksen noudattaen soveltuvin osin, mitä kunnallisvaaleista säädetään. Vaalilautakunta antaa vaalin tuloksesta kirjallisen ilmoituksen valtuuston puheenjohtajalle, joka ilmoittaa vaalin tuloksen valtuustolle. Vaalissa annetut äänestysliput on säilytettävä, kunnes päätös vaalissa, jossa niitä on käytetty, on saanut lainvoiman. Sama koskee arvonnassa käytettyjä lippuja. Jos vaali on toimitettu suljetuin lipuin, ne on säilytettävä suljetussa päällyksessä. 3.9 Pöytäkirja Valtuuston pöytäkirjasta noudatetaan soveltuvin osin, mitä pöytäkirjasta tässä hallintosäännössä määrätään.

20 3.9.1 Pöytäkirjan tarkastus Valtuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä.

21 4 LUKU - KAUPUNGIN TALOUS 4.1 Talousarvion täytäntöönpano Valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Kaupunginhallitus, lautakunta ja johtokunta hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Nämä toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. 4.2 Talousarvion muutokset Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. 4.3 Käyttöomaisuuden myynti Käyttöomaisuuden myynnistä päättää valtuuston hyväksymien perusteiden mukaan kaupunginhallitus. Irtaimen omaisuuden sekä osakkeiden ja osuuksien myynnistä kaupunginhallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. 4.4 Poistosuunnitelman hyväksyminen Valtuusto hyväksyy hyödykeryhmäkohtaiset poistoaikojen ala- ja ylärajat sekä muut mahdolliset poistosuunnitelman perusteet. Valtuuston hyväksymien perusteiden pohjalta kaupunginhallitus ja liikelaitoksen osalta johtokunta hyväksyy hyödykekohtaiset poistosuunnitelmat. Kaupunginhallitus ja liikelaitoksen johtokunta voi delegoida tähän liittyvää päätösvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. Kaupunginhallitus vahvistaa poistolaskennan pohjaksi pienhankintarajan, jota pienemmät hankinnat kirjataan kuluksi hankintavuonna.

22 4.5 Rahatoimen hoitaminen Valtuusto päättää lainan ottamista sekä lainan antamista ja muuta sijoitustoimintaa koskevista periaatteista. Taloussuunnitelman ja arvion hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää kaupunginhallitus. Kaupunginhallitus voi siirtää lainan ottamisen ja sijoitustoimintaa koskevaa toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. 4.6 Maksujen määrääminen Valtuusto päättää maksujen yleisistä perusteista. Maksuista ja niiden yksityiskohtaisista perusteista päättää kaupunginhallitus, mikäli päätösvaltaa ei ole siirretty muille toimielimille tai viranhaltijoille. 4.7 Riskienhallinta Kaupunginhallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kaupungin omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Kaupunginhallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille.

23 5 LUKU - TARKASTUS, SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA 5.1 Valvontajärjestelmä 5.1.1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tämän säännön mukaisesti. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. 5.2 Tarkastuslautakunta 5.2.1 Kokoonpano Tarkastuslautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kolme (3) muuta jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. 5.2.2 Kokoukset Tarkastuslautakunnan kokouksissa tilintarkastajalla on läsnäolo- ja puheoikeus. Tilintarkastajalla ja lautakunnan määräämillä luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla on velvollisuus olla läsnä lautakunnan kokouksessa lautakunnan niin päättäessä. Kaupunginhallitus ei voi määrätä edustajaansa lautakunnan kokouksiin. Kokousmenettelyssä noudatetaan tämän hallintosäännön määräyksiä. Esittelijästä päättää lautakunta.

24 5.3 Tarkastuslautakunnan tehtävät Sen lisäksi mitä Kuntalain 71 ja 75 :ssä säädetään, lautakunnan on 1) seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävät tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi., 2) huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa, sekä 3) tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. 5.4 Tilintarkastaja 5.4.1 Tilintarkastajan valinta Valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan esityksestä toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten JHTT -yhteisön. 5.4.2 Vastuun jakaantuminen Jos tilintarkastajia valitaan useampia kuin yksi, tilintarkastajat vastaavat kaupungin tilintarkastuksesta yhteisvastuullisesti. 5.4.3 Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät Tilintarkastaja voi ottaa lautakunnalta toimeksiantoja lautakunnan käsiteltävien asioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien suorittamisesta, mikäli ne eivät ole ristiriidassa hyvän tilintarkastustavan kanssa. 5.5 Tilintarkastajan ilmoitukset, tilintarkastuskertomus ja tarkastuslautakunnan valmistelu valtuustolle 5.5.1 Tilintarkastajan ilmoitukset Tilintarkastaja ilmoittaa tarkastussuunnitelman toteutumisesta ja tarkastushavainnoistaan tarkastuslautakunnalle sen määräämällä tavalla. Kuntalain 73 :n 3 momentin tarkoittamat ilmoitukset lautakunnalle tehdään kirjallisina lautakun-

25 nan puheenjohtajalle. Kaupunginhallitukselle annettavat ilmoitukset tehdään kirjallisena kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ja kaupunginjohtajalle. 5.5.2 Tilintarkastuskertomus Tilintarkastuskertomuksessa on kuntalain 75 :ssä mainitun lisäksi esitettävä lausunto Kuntalain 73 :n 1 momentin mukaisista asioista. Kertomuksessa esitetään myös muut tilintarkastajan tarpeelliseksi katsomat asiat. 5.5.3 Tarkastuslautakunnan valmistelu valtuustolle Lautakunta antaa valtuustolle vähintään 14 päivää ennen tilintarkastuskertomuksen valtuustokäsittelyä arvionsa valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta edellisenä vuonna. Lautakunta esittää arvionsa myös tilintarkastuskertomuksessa tehdyistä muistutuksista sekä asianomaisten niistä antamista selityksistä ja kaupunginhallituksen lausunnosta. Lautakunta esittää valtuustolle ehdotuksen toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta. 5.6 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Valtuusto päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista Keuruun kaupungissa ja kaupunkikon-sernissa. Kaupunginhallitus vastaa konserniyhteisöjen ohjauksesta sekä niiden sisäisen valvonnan riskienhallinnan järjestämisen ja tuloksellisuuden valvonnasta (konsernivalvonta). Kaupunginhallitus antaa toimintakertomuksessa tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Lautakunnat ja liikelaitosten johtokunnat vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta vastuualueillaan ja raportoivat siitä kaupunginhallitukselle. Johtavat viranhaltijat (kaupunginjohtaja ja toimialajohtajat) vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tuloksellisuudesta vastuualueillaan ja raportoivat siitä valvonnasta vastaavalle toimielimelle. Sisäistä tarkastusta sekä hallinnon ja talouden tarkastusta koskevia määräyksiä antavat tarvittaessa kaupunginhallitus, lautakunnat, liikelaitosten johtokunnat ja johtavat viranhaltijat oman vastuualueensa osalta.

26 6 LUKU - MUUT MÄÄRÄYKSET 6.1 Tiedottaminen Kaupungin tiedottamista johtaa kaupunginhallitus, joka hyväksyy yleiset ohjeet kaupungin tiedottamisen periaatteista ja päättää tiedottamisesta vastaavista kaupungin viranhaltijoista. 6.2 Kunnan asukkaiden aloitteet Valtuutettujen tekemien valtuustoaloitteiden (kts. kohta 3.5.1) lisäksi myös kunnan asukkaat voivat tehdä kaupungin toimialaan liittyviä aloitteita. Jos aloite vaatii erityistä valmistelua, sen viranomaisen (käytännössä ao. vastuualueen viranhaltija), jonka käsiteltäväksi aloite kuuluu, on ilmoitettava aloitteen tekijälle kolmen viikon kuluessa aloitteen tekemisestä sen arvioitu käsittelyaika ja keneltä saa lisätietoja aloitteen käsittelystä. Kaupunginhallituksen/lautakunnan tehtäväalueelle tehdyistä aloitteista on esitettävä tiedot (luettelo) kaupunginhallitukselle vähintään kerran vuodessa viimeistään maaliskuun loppuun mennessä. 6.3 Kaupungin nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoittaminen Valtuuston tai kaupunginhallituksen päätöksiin perustuvat sopimukset ja annettavat sitoumukset allekirjoittaa kaupunginjohtaja ja varmentaa hallintojohtaja, talousjohtaja, asianomainen toimialajohtaja tai asian valmistellut viranhaltija, jollei kaupunginhallitus ole valtuuttanut toisia henkilöitä. Kaupunginhallituksen toimituskirjat, kirjelmät, valtakirjat ja muut asiakirjat allekirjoittaa kaupunginhallituksen puolesta kaupunginjohtaja, talousjohtaja tai kaupunginhallituksen määräämä muu viranhaltija. Kaupunginhallituksen päätökseen perustuvan ilmoituksen, lausunnon, hakemuksen ja/tai tilauksen allekirjoittaa kaupunginjohtaja, talousjohtaja, hallintojohtaja tai kaupunginhallituksen määräämä muu viranhaltija. Lautakunnan päätöksiin perustuvat sopimukset, sitoumukset ja muut asiakirjat allekirjoittaa toimialajohtaja tai toimielimen esittelijä. Muun toimielimen päätöksiin perustuvat sopimukset, sitoumukset ja muut asiakirjat allekirjoittaa ko. toimielimen esittelijä. Kukin viranhaltija allekirjoittaa oman päätösvaltansa nojalla tehdyt päätökset ja niihin liittyvät sopimukset, sitoumukset, projektihakemukset ja muut asiakirjat. Valmistelua koskevat asiakirjat allekirjoittaa asian valmistelija.

27 Toimielimen hallinnassa olevista asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset todistaa oikeaksi asian omaisen toimielimen pöytäkirjanpitäjä tai tämän tehtäviä muutoin hoitava henkilö, toimistonhoitaja tai arkistonhoitaja. Julkisten kuulutusten julkipanoa koskevat todistukset allekirjoittaa ilmoitustaulun hoitaja, hallintojohtaja tai yhteispalvelupisteen asiakaspalveluneuvoja. 6.4 Asiakirjojen lunastus Kaupunginhallitus päättää perusteista, joiden mukaan asiakirjoista on suoritettava kaupungille lunastusta. Todistan, että tämä Keuruun kaupungin hallintosääntö on Keuruun kaupunginvaltuuston päätösten mukainen. (Ensimmäisen kerran hyväksytty 29.6.2009, 7 ). Keuruulla 14.3.2016 Tarja Ojala hallintojohtaja Keuruun kaupunki Keuruun kaupungin organisaatiosäännön hyväksymisen jälkeen (VALT 59 9.11.2009) myös hallintosääntöön on tehty tarvittavat tarkistukset (VALT 60 9.11.2009). Valtuusto myönsi 5.7.2010 (31 ) nuorisovaltuuston nimeämälle yhdelle edustajalle läsnäolo- ja puheoikeuden perusturva-, vapaa-aika-, rakennus- ja teknisen lautakuntien kokouksissa. Hallintosääntöön kohtaan 2.9 tehtiin tarvittavat muutokset. Muutokset astuivat voimaan 1.8.2010. Valtuusto tarkensi kohtaa 6.3 Kaupungin nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoittaminen päätöksellään 52 17.12.2012. Muutokset astuivat voimaan 18.12.2012. Valtuusto tarkensi ja muutti kohdan 4.4. Poistosuunnitelman hyväksyminen 18.11.2013 68. Muutos astui voimaan 19.11.2013. Valtuusto tarkensi kohtia 3.6.1 Kokouskutsu ja 3.6.2 Esityslista 10.3.2014, 5. Muutos astui voimaan 11.3.2014. VALT 9.6.2014 25: Lisätty kohta 5.6 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luvun 5 otsikko on muutettu Tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. VALT 14.3.2016 19: Päivitetty kohta 3.5.3 Kyselytunti