Säännöt vahvistettu 31.3.2009 OP-LIKVIDI -SIJOITUSRAHASTON SÄÄNNÖT 1 Sijoitusrahaston nimi ja toiminnan tavoite Sijoitusrahaston nimi on OP-Likvidi -sijoitusrahasto, ruotsiksi OP-Likviditetsfond ja englanniksi OP-Liquidity Fund (jäljempänä Rahasto). Rahaston sijoitustoiminnan tavoitteena on kasvattaa rahasto-osuuden arvoa, mihin Rahasto pyrkii sijoittamalla varansa euromääräisiin korkoinstrumentteihin. Rahasto voi tehdä sijoituksia ainoastaan korkoinstrumentteihin, joiden jäljellä oleva juoksuaika on enintään 370 päivää. Rahaston korkoriski voi olla modifioidulla duraatiolla mitattuna enintään 0,50. Korkoinstrumenttien lisäksi Rahasto voi käyttää sijoitustoiminnassaan vakioituja johdannaisia ja talletuksia sääntöjen 5 :ssä esitetyn mukaisesti. Rahasto voi sijoittaa korkoinstrumentteihin, joissa velallisena tai takaajana on: 1) Euroalueen, Ruotsin, Norjan tai Tanskan valtio. 2) Kansainvälinen yhteisö, jonka yhtenä jäsenenä on jokin kohdassa 1) mainituista valtioista. 3) Sellainen kohdassa 1) mainitussa valtiossa sijaitseva kunta, kuntayhtymä, julkisyhteisönä toimiva seurakunta tai muu sellainen niihin rinnastettava alueellinen julkisyhteisö, jolla tai jonka jäsenillä on veronkanto-oikeus. 4) Euroalueella, Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa toimiluvan saanut julkisen valvonnan alainen talletuspankki. 5) Suomessa kotipaikan omaava muu yritys kuin talletuspankki, joka on pörssissä noteerattu tai jonka osakekannasta Suomen valtio omistaa enemmistön. Rahaston sijoituskohteena olevan muun kuin valtion liikkeeseenlaskeman korkoinstrumentin liikkeeseenlaskijan luottoluokituksen on oltava vähintään pitkän aikavälin luokitus A- (S&P) tai A3 (Moody's) tai lyhyen aikavälin luokitus A-1 (S&P) tai P-1 (Moody s). Lisäksi Rahasto voi sijoittaa sellaisiin korkoinstrumentteihin, joiden liikkeeseenlaskijalla ei ole hankittuna edellä mainittua luottoluokitusta, mikäli Rahaston salkunhoitaja katsoo liikkeeseenlaskijalla olevan vähintään edellä mainittuja luottoluokituksia vastaava luottokelpoisuus. 2 Rahastoyhtiö Rahaston hallinnosta vastaa OP-Rahastoyhtiö Oy (jäljempänä Rahastoyhtiö). Rahastoyhtiö edustaa omissa nimissään Rahastoa ja toimii sen puolesta Rahastoa koskevissa asioissa sekä käyttää Rahastossa olevaan omaisuuteen liittyviä oikeuksia. 3 Asiamiehen käyttö Rahastoyhtiö voi käyttää toimintansa hoitamisessa apunaan asiamiehiä. Rahastoesitteessä ja yksinkertaistetussa rahastoesitteessä (jäljempänä Rahastoesite) on ilmoitettu tarkemmin, miltä osin Rahastoyhtiö kulloinkin näitä käyttää. 4 Säilytysyhteisö Rahaston säilytysyhteisö on Pohjola Pankki Oyj. Säilytysyhteisö voi käyttää tehtäviensä hoitamisessa apunaan säilytyspalvelutehtäviin erikoistuneita Finanssivalvonnan tai sitä vastaavan ulkomaisen viranomaisen valvonnassa olevia yhteisöjä. 5 Sijoitusrahaston varojen sijoittaminen Sijoitusrahastolain mukaan varoja voidaan sijoittaa: 1) Joukkovelkakirjalainoihin. 2) Rahamarkkinavälineisiin. Rahamarkkinavälineellä tarkoitetaan velkasitoumusta, jolla tavallisesti käydään kauppaa rahamarkkinoilla, joka voidaan helposti muuttaa rahaksi ja jonka arvo voidaan tarkasti määritellä koska tahansa. 3) Vakioituihin johdannaissopimuksiin, joiden kohde-etuutena voi olla korko. Kohdissa 1-3 tarkoitetut arvopaperit, rahamarkkinavälineet sekä vakioidut johdannaissopimukset ovat julkisen kaupankäynnin kohteena arvopaperipörssin pörssilistalla tai niillä käydään kauppaa muulla säännellyllä, säännöllisesti toimivalla, tunnustetulla ja yleisölle avoimella markkinapaikalla. Markkinapaikan sijaintia ei ole rajattu maantieteellisesti. Lista kulloinkin käytettävistä markkinapaikoista on saatavissa Rahastoyhtiöstä. 4) Muihin kuin kohdassa 2 tarkoitettuihin rahamarkkinavälineisiin mikäli niiden liikkeeseenlaskua tai liikkeeseenlaskijaa koskee sijoittajien ja säästöjen suojaamiseksi annettu sääntely, ja edellyttäen, että niiden: a) liikkeeseenlaskija tai takaaja on Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion keskus-, alue- tai paikallisviranomainen tai keskuspankki, Euroopan keskuspankki, Euroopan unioni tai Euroopan investointipankki, muu kuin Euroopan talousalueeseen kuuluva
valtio tai tällaisen valtion osavaltio, taikka kansainvälinen julkisyhteisö, jossa on jäsenenä vähintään yksi Euroopan talousalueeseen kuuluva valtio, tai b) liikkeeseenlaskija on yhteisö, jonka liikkeeseen laskema arvopaperi on kaupankäynnin kohteena kohdassa 4 d tarkoitetulla markkinapaikalla, tai c) liikkeeseenlaskija tai takaaja on yhteisö, jonka toiminnan vakautta valvotaan yhteisön lainsäädännössä määriteltyjen perusteiden mukaisesti, tai yhteisö, johon sovelletaan ja joka noudattaa toiminnan vakautta koskevia sääntöjä, jotka vastaavat yhteisön lainsäädäntöä. d) liikkeeseenlaskija on muu yhteisö, jonka liikkeeseen laskemiin rahamarkkinavälineisiin tehtyihin sijoituksiin sovelletaan sijoittajansuojaa, joka vastaa edellä kohdassa a, b tai c säädettyä, ja liikkeeseenlaskijan oma pääoma on vähintään 10 miljoonaa euroa ja joka laatii ja julkaisee tilinpäätöksensä neuvoston direktiivin 78/660/ETY mukaisesti, tai yhteisö, joka kuuluu konserniin, jossa on yksi tai useampia yhtiöitä, joiden liikkeeseen laskema arvopaperi on kaupan-käynnin kohteena sijoitusrahastolain 69 :n 1 momentin kohdassa 1 tarkoitetulla markkinapaikalla, ja joka on erikoistunut konsernin rahoitukseen, tai yhteisö, joka on erikoistunut sellaisten arvopaperistamisvälineiden rahoitukseen, joissa hyödynnetään luottolaitoksen maksuvalmius-limiittiä. 5) Talletuksiin luottolaitoksissa, edellyttäen että talletus on vaadittaessa takaisinmaksettava tai on nostettavissa ja erääntyy maksettavaksi viimeistään 12 kuukauden kuluessa ja että kyseessä on sääntöjen 1 :n kohdassa 4) mainittuun talletuspankkiin tehty talletus. Rahaston varoja voidaan sijoittaa enintään 20 % saman luottolaitoksen vastaanottamiin talletuksiin. 6) Arvopapereihin, joiden liikkeeseenlaskuehdoissa on sitouduttu saattamaan arvopaperit kaupankäynnin kohteeksi sijoitusrahastolain 69 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla markkinapaikalla, yhden vuoden kuluessa niiden liikkeeseenlaskusta edellyttäen, että kaupankäynti voi kaikella todennäköisyydellä alkaa viimeistään sanotun ajan kuluttua umpeen. 7) Muihin kuin edellä kohdissa 1-2, 4 ja 6 tarkoitettuihin arvopapereihin ja rahamarkkinavälineisiin enintään 10 % Rahaston arvosta. Rahaston varojen hajauttaminen Rahaston varoja voidaan sijoittaa enintään 10 % saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin ja rahamarkkinavälineisiin, mutta kuitenkin yhteensä enintään 20 % saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin ja rahamarkkinavälineisiin, kyseisen yhteisön vastaanottamiin talletuksiin, tai sellaisiin vakioimattomiin johdannaissopimuksiin, joista sijoitusrahastolle aiheutuu kyseiseen yhteisöön kohdistuva vastapuoliriski. Sellaisia sijoituksia saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin tai rahamarkkinavälineisiin, jotka ylittävät 5 % Rahaston arvosta saa olla enintään 40 % Rahaston arvosta. Tätä rajoitusta ei sovelleta talletuksiin eikä sellaisiin vakioimattomiin johdannaissopimuksiin sijoittamiseen, joissa vastapuolena on edellä kohdassa 5 tarkoitettu luottolaitos. Edellä mainitusta poiketen Rahasto saa sijoittaa arvostaan 100 % saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin tai rahamarkkinavälineisiin, joissa liikkeeseenlaskijana tai takaajana on Euroalueen valtio tai Ruotsin, Norjan tai Tanskan valtio, näissä valtioissa toimiva kunta, kuntayhtymä tai muu paikallinen julkisyhteisö, taikka kansainvälinen julkisyhteisö, jossa on jäsenenä vähintään yksi (1) edellä mainituista valtioista. Mikäli tällaiset saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin tai rahamarkkinavälineisiin kohdistuvat sijoitukset ylittävät 35 % Rahaston arvosta tulee kyseisten sijoitusten olla peräisin vähintään kuudesta (6) eri liikkeeseenlaskusta, eikä samaan liikkeeseenlaskuun saa sijoittaa yli 30 % Rahaston arvosta. Rahasto ei voi sijoittaa varojaan toisten sijoitusrahastojen, erikoissijoitusrahastojen tai yhteissijoitusyritysten osuuksiin. Rahastolla on oltava toiminnan edellyttämät käteisvarat. Finanssivalvonnan luvalla Rahastoyhtiö saa ottaa Rahaston lukuun väliaikaiseen tarkoitukseen sijoitusrahastotoimintaa varten luottoa määrän, joka vastaa enintään 10 % Rahaston arvosta. Osto- ja myyntioptioiden preemioiden hankintahinta ei saa ylittää 15 % rahaston arvosta. Tehokkaan omaisuudenhoidon edistämiseksi Rahaston varoihin kuuluvista arvopapereista ja rahamarkkinavälineistä voidaan tehdä lainaus- ja takaisinostosopimuksia edellyttäen, että ne selvitetään laissa tarkoitetussa selvitysyhteisössä tai vastaavassa ulkomaisessa yhteisössä. Jos selvitys tapahtuu muualla, sopimuksen vastapuolena tulee olla laissa tarkoitettu arvopaperinvälittäjä ja sopimusehtojen tulee olla markkinoille tavanomaiset ja yleisesti tunnetut. Lainaksi annettujen arvopaperien markkina-arvo ei saa ylittää 25 % rahaston arvopaperien ja rahamarkkinavälineiden arvosta. Rajoitus ei koske lainaussopimuksia, jotka voidaan irtisanoa ja joiden tarkoittamat arvopaperit voidaan saada välittömästi vaadittaessa takaisin. Johdannaissopimusten, takaisinostosopimusten ja lainaksi otettujen arvopapereiden yhteenlaskettu vakuusvaatimus voi olla enintään 25 % rahaston arvosta. Rahaston korkoriskiä seurataan modifioitu duraatio-luvun avulla, jonka tulee olla välillä 0.00 0,50. Rahaston riskiasemaa säännellään Rahastoyhtiön vallitsevan markkinanäkemyksen perusteella, eikä johdannaistiliasemalle ole säädetty erityisiä sulkemisrajoja.
6 Rahasto-osuusrekisteri ja rahasto-osuudet Rahastoyhtiö pitää rahasto-osuusrekisteriä kaikista rahasto-osuuksista ja rekisteröi rahasto-osuuksien siirrot. Rahasto-osuudet voidaan jakaa murto-osiin. Yksi rahasto-osuus muodostuu kymmenestätuhannesta (10000) yhtä suuresta murto-osasta, mikä tarkoittaa sitä, että rahasto-osuuden arvo ilmoitetaan neljän (4) desimaalin tarkkuudella. Rahastoyhtiön hallitus voi päättää, että Rahastossa on hallinnointipalkkioltaan toisistaan poikkeavia osuussarjoja. Kussakin osuussarjassa voi olla sekä tuotto- että kasvuosuuksia (osuuslaji). Osuudenomistaja voi vaihtaa tuotto-osuuden kasvuosuudeksi tai päinvastoin. Osuussarjojen hallinnointipalkkiot voivat poiketa toisistaan seuraavista syistä: 1) rahasto-osuuden merkitsijä on toinen OP- Rahastoyhtiön hallinnoima rahasto, 2) rahasto-osuuksien minimimerkintämäärät poikkeavat toisistaan, 3) rahasto-osuuksia markkinoidaan Suomen lisäksi johonkin Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon tai 4) asiakkaalla on kokonaisasiakkuus OPryhmässä. Rahastoyhtiön hallitus päättää kunkin osuussarjan merkinnän edellytyksistä ja ne ilmoitetaan kulloinkin voimassaolevassa Rahastoesitteessä. Rahasto-osuus oikeuttaa rahasto-osuuksien määrän suhteessa jakautuvaan osuuteen Rahaston arvosta ottaen huomioon eri osuussarjojen ja eri osuuslajien suhteelliset arvot. Jos osuudenomistajan omistus omistusaikana uuden merkinnän tai rahastovaihtojen johdosta nousee yksittäisessä osuussarjassa yli toisen osuussarjan minimimerkintämäärän, Rahastoyhtiö muuntaa osuudenomistajan pyynnöstä omistuksen koskemaan sitä osuussarjaa, jonka minimimerkinnän suuruutta uusi omistus muuntohetkellä vastaa. Jos osuudenomistajan omistus omistusaikana lunastusten tai rahastovaihtojen johdosta laskee yksittäisessä osuussarjassa alle kyseisen sarjan merkintöjen minimimerkintämäärän, on Rahastoyhtiöllä oikeus muuntaa omistus osuudenomistajien yhdenvertainen kohtelu huomioon ottaen koskemaan sitä osuussarjaa, jonka minimimerkinnän suuruutta omistus vastaa. Rahastoyhtiö antaa osuudenomistajan pyynnöstä osuustodistuksen rahasto-osuuksien omistuksesta. Osuustodistus voi koskea useita osuuksia tai niiden murto-osia ja voidaan antaa vain nimetylle osuudenomistajalle. Rahastoyhtiöllä on oikeus veloittaa asiakkaalta kulloinkin voimassaolevassa Rahastoesitteessä ilmoitettu käsittelykulu osuustodistuksen antamisesta ja toimittamisesta. 7 Rahasto-osuuksien merkintä ja lunastus Rahasto-osuudet ovat merkittävissä ja lunastettavissa Rahastoyhtiössä sekä muissa Rahastoesitteessä määritellyissä merkintäpaikoissa. Tiedot rahasto-osuuksien arvoista sekä 8 :n tarkoittamasta merkintäpalkkiosta ja lunastuspalkkiosta ovat yleisön saatavilla jokaisena pankkipäivänä Rahastoyhtiössä ja muissa Rahaston merkintäpaikoissa. Merkitsijän tulee merkinnän yhteydessä ilmoittaa, minkä osuussarjan ja osuuslajin osuuksia hän merkitsee. Osuudenomistajaa sitova ilmoitus merkinnästä tapahtuu maksamalla merkintämaksu. Merkintätoimeksianto on vastaanotettu Rahastoyhtiössä, kun merkintäsumma on Rahastoyhtiön käytettävissä ja Rahastoyhtiölle on toimitettu asianmukaiset ja riittävät tiedot merkinnän suorittajasta ja tämän henkilöllisyydestä. Mikäli merkintätoimeksianto on vastaanotettu Rahastoyhtiössä ennen kello 17.00, toteutetaan merkintä saman pankkipäivän arvoon. Mikäli merkintätoimeksianto on vastaanotettu kello 17.00 jälkeen, on merkintäpäivä seuraava pankkipäivä ja merkintä toteutetaan seuraavan pankkipäivän arvoon. Edellä mainituista kellonajoista poiketaan niiden merkintöjen osalta, jotka muodostetaan asiakkaalta suoraveloitettavista maksueristä perustuen asiakkaalla olevaan jatkuvaan rahastosijoitussopimukseen. Nämä merkinnät toteutetaan sen pankkipäivän arvoon, jona raha on veloitettu asiakkaalta. Mikäli suorituksen viitenumero puuttuu tai se on virheellinen, toteutetaan merkintä sen päivän arvoon, jona viite on saatu selvitettyä. Rahastoyhtiöllä on oikeus hyväksyä tai hylätä suoritettu merkintä tai merkintätoimeksianto. Merkinnän hylkäyksen perusteena voi olla vain se, että Rahastoyhtiölle ei ole annettu riittäviä tietoja merkinnän toteuttamiseksi. Rahastoyhtiön hallitus voi päättää, mikä määrä tai millä summalla osuuksia kerralla on vähintään merkittävä tai lunastettava. Merkittyjen osuuksien lukumäärä lasketaan Rahastoyhtiössä jakamalla saatu merkintämaksu (josta on vähennettynä 8 :ssä mainittu merkintäpalkkio) osuuden arvolla. Merkittyjen osuuksien määrä lasketaan osuuden kymmenestuhannesosan (1/10000) tarkkuudella pyöristäen osuuksien määrä alaspäin. Jakojäännös lisätään rahastopääomaan. Rahasto-osuuden omistajalla on oikeus saada Rahastoyhtiöltä lunastus rahasto-osuudestaan. Rahastoyhtiöllä on vastaavasti velvollisuus lunastaa kyseinen rahasto-osuus. Tällöin mahdollisesti merkinnästä annettu osuustodistus on luovutettava. Lunastaminen tapahtuu Rahaston varoista. Mikäli lunastustoimeksianto on vastaanotettu Rahastoyhtiössä pankkipäivänä ennen kello 17.00, toteutuu lunastus saman pankkipäivän arvoon. Mikäli lunastustoimeksianto on vastaanotettu kello 17.00 jälkeen, toteutuu lunastus seuraavan pankkipäivän arvoon. Maksu lunastuksesta suoritetaan pääasiallisesti lunastustoimeksiannon toteutumispäivää seuraavana pankkipäivänä, ellei asiakkaan kanssa toisin sovita. Mikäli varat lunastamiseen on hankittava myymällä rahaston sijoituksia, tulee myymisen tapahtua ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin aina kahden viikon kuluessa lunastustoimeksiannon vastaanottamisesta. Finanssivalvonta voi erityisestä syystä myöntää luvan ylittää edellä mainittu määräaika. Lunastamisen tulee tällöin tapahtua sen päivän arvonlaskennan mukaan, jona varat arvopapereiden myynnistä on saatu. Maksu suoritetaan tätä päivää seuraavana pankkipäivänä. 8 Rahasto-osuuksia koskevien toimeksiantojen palkkiot Rahasto-osuuden merkintähintaa määrättäessä Rahastoyhtiö saa lisätä rahasto-osuuden arvoon enintään kaksi (2) prosenttia rahastoosuuden arvosta (merkintäpalkkio). Rahasto-osuuden lunastushintaa määrättäessä Rahastoyhtiö saa vähentää enintään kaksi (2) prosenttia rahasto-osuuden arvosta (lunastuspalkkio).
Rahastoyhtiö voi edellisten momenttien estämättä kuitenkin asettaa merkintä- ja lunastuspalkkioille tapahtumakohtaisen vähimmäispalkkion, joka voi olla enintään kahdeksan (8) euroa merkintä- tai lunastustapahtumaa kohden. Edellä tässä kohdassa mainittujen korvausten määrästä päättää Rahastoyhtiön hallitus. Kulloinkin perittävien korvausten määrät ovat nähtävillä ja saatavissa Rahastoyhtiössä ja muissa Rahaston merkintäpaikoissa sekä kulloinkin voimassa olevassa Rahastoesitteessä. 9 Rahaston arvon laskeminen Rahaston arvo lasketaan siten, että Rahaston varoista vähennetään Rahaston velat. Rahaston arvo ilmoitetaan euroina. Rahastoon kuuluvat vakioidut johdannaissopimukset arvostetaan niiden markkina-arvoon, joka on viimeinen saatavilla oleva kaupankäyntikurssi kello 15.00. Jollei arvostuspäivältä ole edellä mainittua kurssia, käytetään ostonoteerausta. Joukkovelkakirjat ja rahamarkkinavälineet, joille on saatavissa julkisesta hinnanseurantajärjestelmästä luotettava markkinahintanoteeraus, arvostetaan klo 15.00 Suomen aikaa julkisen hinnanseurantajärjestelmän välityksellä saatavien osto- ja myyntinoteerauksen keskiarvoon. Arvopapereiden lainaussopimukset arvostetaan kohde-etuutena olevien arvopapereiden markkina-arvoon. Jos Rahaston käyttämälle sijoituskohteelle ei ole saatavissa edellä mainittua arvoa tai kyse on jostain muusta kuin edellä mainitusta sijoituskohteesta, jolle ei ole saatavissa käypää markkina-arvoa, arvostetaan sellainen sijoituskohde Rahastoyhtiön hallituksen määräämien objektiivisten periaatteiden mukaan. Tilisaataviin pankeilta lisätään niille edellisen arvonlaskenta-päivän jälkeen kertynyt korko. Rahaston valuuttamääräisten varojen ja velkojen arvo muutetaan euroiksi käyttäen kansainvälisten valuuttapankkien julkiseen hinnanseurantajärjestelmään kello 15.00 Suomen aikaa ilmoittamien valuuttanoteerausten osto- ja myynti-kurssien keskiarvoa. 10 Rahasto-osuuden arvon laskeminen Rahastoyhtiö laskee rahasto-osuuden arvon kunakin sellaisena päivänä, jolloin talletuspankit ovat yleisesti Suomessa avoinna (pankkipäivä=arvonlaskentapäivä). Rahasto-osuuden arvo on saatavissa Rahastoyhtiöstä ja kaikista merkintäpaikoista. Rahasto-osuuden arvo on Rahaston arvo jaettuna liikkeellä olevien rahasto-osuuksien lukumäärällä, kuitenkin niin, että eri osuussarjojen arvossa otetaan huomioon eri osuussarjojen poikkeavat hallinnointipalkkiot ja rahasto-osuuksille maksetut tuotto-osuudet, jotka muuttavat eri osuuslajien suhteellista osuutta Rahaston arvosta. Eri osuussarjojen eri osuuslajien suhteelliset arvot määräytyvät kunakin arvonlaskentapäivänä laskettavan hallinnointipalkkion ja vuosittain maksettavan tuotto-osuuden mukaan. Kunkin osuussarjan kunkin osuuslajin arvo lasketaan jakamalla rahaston arvo kyseisen osuuslajin ja suhdeluvulla kerrottujen toisten osuuslajien lukumäärien yhteenlasketulla määrällä. Nämä suhdeluvut muuttuvat kunakin arvonlaskentapäivänä. 11 Rahaston tuotonjako Rahastoyhtiön varsinainen yhtiökokous päättää tuotto-osuuksien omistajille jaettavasta tuotosta ja sen maksamisesta. Tuotto-osuutena pyritään jakamaan kunkin osuussarjan tuotto-osuuksille vähintään kaksi (2) prosenttia edellisen vuoden viimeisenä pankkipäivänä lasketusta kyseisen osuussarjan tuotto-osuuden arvosta. Tuotto-osuus maksetaan Rahastoyhtiön pitämään rekisteriin yhtiökokouksen määräämänä päivänä merkitylle tuotto-osuuden omistajalle hänen ilmoittamalleen pankkitilille viimeistään yhden (1) kuukauden kuluttua Rahastoyhtiön yhtiökokouksesta. Tieto yhtiökokouspäivästä on osuuden-omistajien saatavilla Rahastoyhtiössä sen aukioloaikoina. Mikäli tuotto-osuuden omistaja ei ole ilmoittanut Rahastoyhtiölle pankkitiliä, jolle tuotto-osuus voidaan maksaa, siirretään tuotto-osuus, jota ei ole nostettu viiden vuoden kuluessa sen ensimmäisestä nostopäivästä lukien, takaisin Rahaston omistukseen. 12 Rahastoyhtiön ja sijoitusrahaston tilikausi Rahastoyhtiön ja Rahaston tilikausi on kalenterivuosi. 13 Rahasto-osuuden omistajien kokous Varsinainen rahasto-osuudenomistajien kokous on pidettävä vuosittain Rahastoyhtiön hallituksen määräämänä päivänä huhtikuun loppuun mennessä. Ylimääräinen rahasto-osuudenomistajien kokous on pidettävä, kun Rahastoyhtiön hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai jos tilintarkastajat taikka rahasto-osuuden omistajat, joilla on yhteensä vähintään kahdeskymmenesosa (1/20) kaikista liikkeellä olevista rahasto-osuuksista, sitä kirjallisesti vaativat ilmoittamansa asian käsittelyä varten.
Rahasto-osuuden omistajien kokouksen kutsuu koolle Rahastoyhtiön hallitus. Kutsu rahasto-osuuden omistajien kokoukseen on toimitettava rahasto-osuuden omistajille aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta ilmoituksella, joka julkaistaan ainakin yhdessä Helsingin kaupungissa ilmestyvässä valtakunnallisessa sanomalehdessä. Muut tiedonannot rahasto-osuuden omistajille toimitetaan samoin kuin ilmoitukset rahaston sääntöjen muutoksista (15 ). Rahasto-osuuden omistajan on, saadakseen osallistua kokoukseen, ilmoittauduttava Rahastoyhtiölle kokouskutsussa mainitulla tavalla viimeistään siinä mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaan viisi (5) päivää ennen kokousta. Rahasto-osuudenomistajalla ei ole oikeutta käyttää rahasto-osuudenomistajalle kokouksessa kuuluvia oikeuksia ennen kuin hänen rahasto-osuutensa on rekisteröity tai hän on Rahastoyhtiölle ilmoittanut saantonsa ja esittänyt siitä selvityksen. Osallistumisoikeus rahasto-osuudenomistajien kokoukseen ja äänimäärä kokouksessa määräytyy kymmenen päivää ennen kokousta vallitsevan tilanteen perusteella. Varsinaisen rahasto-osuuden omistajien kokouksen avaa Rahastoyhtiön hallituksen puheenjohtaja tai Rahastoyhtiön hallituksen nimeämä muu henkilö. Varsinaisessa rahasto-osuuden omistajien kokouksessa on: 1 valittava kokouksen puheenjohtaja, joka kutsuu kokoukselle pöytäkirjanpitäjän 2 laadittava ja hyväksyttävä ääniluettelo 3 valittava kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja ääntenlaskijaa 4 todettava kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5 esitettävä Rahastoyhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellyt Rahastoyhtiön ja Rahaston tilinpäätökset ja toimintakertomukset 6 valittava Rahastoyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisesti Rahaston rahasto-osuudenomistajien edustaja sekä varamies Rahastoyhtiön hallitukseen. 7 valittava Rahastoyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisesti Rahaston rahasto-osuudenomistajien edustaja sekä varamies Rahastoyhtiön tilintarkastajaksi. 8 käsiteltävä muut mahdolliset asiat. Jokainen kokonainen rahasto-osuus Rahastossa tuottaa rahasto-osuuden omistajien kokouksessa yhden äänen. Myös rahastoosuuden murto-osat tuottavat äänioikeuden omistettujen murto-osien suhteessa. Rahasto-osuuden omistajien kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai, äänten mennessä tasan, mielipide, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa tulee valituksi eniten ääniä saanut. Äänten mennessä tasan, ratkaistaan vaali arvalla. 14 Rahastoa ja Rahastoyhtiötä koskeva informaatio Rahaston Rahastoesite, puolivuosikatsaus, neljännesvuosikatsaus (vain erikoissijoitusrahastot) ja Rahastoyhtiön ja Rahaston vuosikertomukset sekä Rahastoyhtiön ylläpitämä luettelo sen hallinnoimien rahastojen käytettävissä olevista markkinapaikoista ovat yleisön nähtävillä ja saatavissa Rahastoyhtiöstä ja muista Rahaston merkintäpaikoista niiden aukioloaikoina. Sekä puolivuosikatsaus että neljännesvuosikatsaus on julkistettava kahden kuukauden kuluessa katsauskauden ja Rahaston ja Rahastoyhtiön vuosikertomukset kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. 15 Sijoitusrahaston sääntöjen muuttaminen Rahaston sääntöjen muuttamisesta päättää Rahastoyhtiön hallitus. Sääntömuutokselle on haettava Finanssivalvonnan vahvistus. Jollei Finanssivalvonta toisin määrää, tulee Rahaston sääntöjen muutos voimaan kuukauden kuluttua siitä, kun Finanssivalvonta on vahvistanut muutoksen ja sääntömuutos on saatettu rahasto-osuuden omistajien tietoon. Muutosten katsotaan tulleen osuudenomistajien tietoon viidentenä päivänä siitä, kun ilmoitus on annettu postin kuljetettavaksi tai sinä päivänä, kun ilmoitus on julkaistu Helsingissä ilmestyvässä valtakunnallisessa sanomalehdessä tai lähetetty osuudenomistajan suostumuksella sähköpostitse tai muuta sähköistä viestintä käyttäen. Sääntömuutoksen tultua voimaan se koskee kaikkia osuudenomistajia ja sitä noudatetaan myös ennen sääntömuutosta tehtyjen sijoitusten osalta. 16 Merkintöjen ja lunastusten keskeyttäminen Rahastoyhtiö voi osuudenomistajien edun sitä vaatiessa tai muusta erityisen painavasta syystä Finanssivalvonnan luvalla keskeyttää rahasto-osuuksien merkinnät.
Rahastoyhtiö voi väliaikaisesti keskeyttää osuuksien lunastukset, jos markkinapaikka, jota voidaan Rahaston sijoituspolitiikka huomioon ottaen pitää päämarkkinapaikkana, on muusta kuin ennalta arvattavasta syystä suljettu tai kaupankäyntiä on sanotulla markkinalla rajoitettu tai normaali tiedonvälitys on häiriintynyt. 17 Tietojen luovuttaminen Rahastoyhtiöllä on oikeus luovuttaa osuudenomistajia koskevia tietoja kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaan. Luottolaitoslain mukaan luottolaitoksella ja luottolaitoksen konsolidointiryhmään kuuluvalla yrityksellä on oikeus antaa asiakastietoja samaan konserniin, konsolidointi-ryhmään tai rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa tarkoitettuun rahoitus- ja vakuutusryhmittymään kuuluvalle yhteisölle asiakaspalvelua ja muuta asiakassuhteen hoitamista, markkinointia sekä konsernin, konsolidointiryhmän tai rahoitus- ja vakuutusryhmittymän riskienhallintaa varten, jos tietojen vastaanottajaa koskee luottolaitoslaissa säädetty tai vastaava salassapitovelvollisuus. 18 Perusteet korvauksesta, jonka rahastoyhtiö ja säilytysyhteisö saavat toiminnastaan Rahastoyhtiö saa korvauksena toiminnastaan hallinnointi-palkkion, joka voi vaihdella osuussarjoittain ja on enintään 0,6 prosenttia vuodessa laskettuna Rahaston arvosta. Palkkion määrä lasketaan päivittäin (palkkioprosentti vuodessa/365) saman laskentapäivän mukaisesta Rahaston arvosta ja suoritetaan Rahastoyhtiölle kerran kuukaudessa jälkikäteen. Maksettavaksi tuleva hallinnointipalkkio on vähennetty rahasto-osuuden päivän arvossa. Rahastolta ei peritä erillistä säilytys-palkkiota. Tieto kulloinkin sovellettavista palkkioista on saatavilla Rahastoesitteestä ja Rahastoyhtiöstä. 19 Sovellettava laki Rahastoyhtiön ja Rahaston toimintaan sovelletaan Suomen lakia.