ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2010 1 Perusturvalautakunta AIKA 27.10.2010 kello 15:00-17:35 PAIKKA Äänekosken kaupungintalo, kokoushuone 115 LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 71 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden eaminen 3 72 Pöytäkirjan tarkastaminen 4 73 Äänekosken keskustan kehittäminen 2010-2050 5 74 Lausunto sairaanhoitopiirille ensihoidon ja sairaankuljetuksen järjestämisestä 9 75 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin erityisvastuualue 12 76 Lausunto Metsäliiton ja Vapon biodieselhankkeen ympäristövaikutusten 15 arviointiselostuksesta 77 Perusturvan vuoden 2010 talousarvion eutuminen tammi-syyskuussa 18 78 Ilmoitusasioita 22 79 Perusturvajohtajan viranhaltijapäätökset 24 Puheenjohtaja Jarkko Kaukometsä
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2010 2 OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Kaukometsä Jarkko 15:00-17:35 puheenjohtaja Hakonen Eero 15:00-17:35 jäsen Holopainen Simo 15:00-17:35 jäsen Hytönen Markku 15:00-17:35 jäsen Hänninen Seppo 15:00-17:35 jäsen Kainu Keijo 15:00-17:35 varapuheenjohtaja Kylmälä Armi 15:00-17:35 jäsen Lång Kyllikki 15:00-17:35 jäsen Saikkonen Pirjo 15:00-17:35 jäsen Tikander Suvi 15:00-17:35 jäsen Vainio Hannele 15:00-17:35 jäsen Tuikka Kimmo 15:00-17:35 varajäsen Seppälä-Kupari Helena 15:00-17:35 varajäsen Hyytiäinen Laura-Liisa 15:00-17:35 varajäsen POISSA Halonen Sari jäsen Raitanen Leena jäsen Rautiainen Sinikka jäsen Ruuska Virva jäsen Javanainen Hannu kaup.johtaja MUU Nyholm Rolf 15:00-17:35 kh:n puheenjohtaja Tuominen Marke 15:00-17:35 kaupunginhallituksen edustaja Kolehmainen Raija 15:00-17:35 perusturvajohtaja Männistö Anja 15:00-17:35 talouspäällikkö, sihteeri ALLEKIRJOITUKSET Jarkko Kaukometsä Puheenjohtaja Anja Männistö Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT 71-79 PÖYTÄKIRJAN 1.11.2010 TARKASTUS Pirjo Saikkonen Suvi Tikander PÖYTÄKIRJA 2.11.2010 klo 9:00-12:00 YLEISESTI Äänekosken kaupungin sosiaalitoimi NÄHTÄVILLÄ Hallintokatu 4
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2010 3 Perusturvalautakunta 71 27.10.2010 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden eaminen PETUR 71 Kuntalain mukaan lautakunta on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, perusturvalautakunnan 12.2.2009 4 päättä mäl lä ta val la. Tämä kokouskutsu on postitettu 21.10.2010. Hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus voi määrätä toimielimiin edustajansa, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksissa. Ehdotus: Päätös: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksyttiin.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2010 4 Perusturvalautakunta 72 27.10.2010 Pöytäkirjan tarkastaminen PETUR 72 Hallintosäännön 40 :n mukaan pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Perusturvalautakunta on kokouksessaan 12.2.2009 3 päättänyt, et tä lautakunnan pöytäkirjan tarkastaa kaksi pöytäkirjantarkastajaa ko kousta seuraavan viikon maanantaihin klo 14.00 mennessä. Ehdotus: Päätös: Perusturvalautakunta valitsee tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi Pirjo Saikkosen ja Suvi Tikanderin. Hyväksyttiin.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2010 5 Kaupunginhallitus, julkinen 270 13.09.2010 Perusturvalautakunta 73 27.10.2010 Äänekosken keskustan kehittäminen 2010-2050 156/100001/2010 KHALL 13.09.2010 270 Äänekosken ydinkeskustaan on laadittu kehittämissuunnitelma, jonka tarkoituksena on toimia 2000-luvun alkupuoliskolla kaavoituksen suuntaa antavana tausta ehtona. Kaupungin keskustaan sijoittu vat ra ken nus- ja kaavoitus hankkeet tarkastellaan jatkossa yhteenso piviksi kokonaissuunnitel man kanssa, jolloin voidaan varmistaa alueen suunnitelmallinen ke hittäminen. Kehittämissuunnitelmaa ei laadita juridisen kaavan muo toon, eutettavan muodon se saa asemakaavamuutosten ja raken nuslupapäätösten myötä. Suunnitelman on laatinut kaupungin kaavoitusyksikön ohjaamana Ark ki teh tuu ri toimisto Jussi Partanen. Liikenteen ja pysäköinnin tutkimisessa on konsulttina toiminut Seppo Karppinen SITO Oy:stä, Länsiportin tornitalojen maankäytön suunnittelusta on vas tannut Ark kitehtipalvelu Oy. Suunnitelmassa on erikseen tutkittu tarkemmin kolmen osa-alueen ke hit tä mis tä: Län si port ti, To rikorttelit ja Viiskulma. Kaupungin keskustaan esitetään merkittävää asu mi sen mää rän lisää mis tä, ke vyen liikenteen olo suhteiden paranta mista ja lii ke-elämän tar pei den huo mioimista. Alu eel le si joit tui si noin 530-630 asuntoa noin 25:een uuteen ra kennuk seen siten, että tule vai suu den katutila jat kaa nykyisen Kaup pakadun mit takaa vaa. Asu kas poh jan lisää mi nen pi ris tää kau pan käyntiä ja no peut taa kes kus tan kau punkikult tuurin ke hi tystä. Kevyen liikenteen yhteyksiä parannetaan erityisesti Karhunlähteen suuntaan: suunnitelmassa esitetään länsisuunnalta uutta sisääntuloväy lää joh ta malla katuyhteys Koskelan kulmalta painotalon alapuolitse Torikadulle. Kevyen liikenteen, kaupunkikuvan ja pysäköinnin kannalta merkittävä uudistus on myös Kauppakadun ja Työs kin tien vä lisen tilan avaaminen Keskusaukion kohdalta: tavoitteena on lisätä alueella viihtyisyyttä ja orientoitavuutta parantavia aukioita ja liittää kes kus ta ny kyis tä kiin teäm min Ran ta puis toon ja muihin virkistysreitteihin. Liike-elämän osalta Torikatu ja Kauppakatu muodostavat tulevaisuudessa uuden oma lei mai sen pää ka dun, jolla on hypermarketeja reunus ta va na merkittä vä kaupal linen asema. Torikadun ja Kauppakadun var sil la varaudu taan erityi sesti erikoisliikkeiden ja kivijalkakauppojen mää rän kas vuun ja tarjonnan monipuolistumiseen.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2010 6 Uusi to ri on suun ni tel tu si joit tu vaksi To ri ka dun var rel le Työs kin tien liitty män koh dalle. To rin paik ka on uu den länti sen si sääntulo väylän var rella ja se liittyy kes keises ti myös kehitettävään kevyen lii ken teen verkostoon. Si joitta malla ne li ker roksis ta asuin raken tamista ja ki vi jalka kauppo ja/suurem pia lii keti loja torin ym pärille luo daan tarvet ta palve luil le ko ko keskus tan alueella. Länsiportiksi nimetylle alueelle uuden Torikadun alkupäähän esitetään rakennettavaksi Hämeentielle kiertoliittymä, jonka itäpuolelle sijoittuu kolme kuusikerroksista pistetaloa. Niiden viereen sijoittuva maidontarkastamona tun nettu ta lo esi te tään säi ly tet tä väksi oma leimais ta, his to rial lis ta kau punkiku vaa edus tava na. Uu sien liit ty mä järjes tely jen jäl keen To ri ka dun ja Ää ne kos ken tien vä li selle alu eelle on mah dol lis ta si joit taa myös esim. huol to ase ma Kos kelan kiertoliit tymän lä hei syy teen. Torikortteleiden (Torikadun-Kalevankadun-Sammonkadun-Kauppakadun rajaama alue) koko rakennuskanta uusiutuu pääosin nelikerroksisilla hissillisillä asuintaloilla, joiden katutaso soveltuu liike-elämälle. Torikadun ja Kalevankadun kulmaukseen kaupunkikuvallisesti merkittävälle ja avarat nä ky mät tar joavalle paikalle on suun ni tel tu kuu si ker rok si nen rakennus. Nykyisen torin paikalle rakentuu nelikerroksinen kortteli, jossa rakennusten korkeus sitoutuu Kauppakadun itäpuolen rakennuksiin. Viiskulmaan rakennetaan kiertoliittymä ja vanhaa rakennuskantaa jää edustamaan ainoastaan vanha pankkirakennus, jonka mittakaavaan alueen uudisrakennukset sidotaan. Näkymä Viiskulman portista kaupungin keskustaan avataan suppilomaisen katutilan kautta. Liikenneratkaisu perustuu pitkälti nykyisen katuverkon muodostamaan runkoon: ainoa uusi merkittävä katuyhteys on läntinen sisääntuloväylä. Nykyistä katuverkkoa saneerataan: esimerkiksi Torikadun katutilaa kavennetaan ja siirtymällä viistopysäköintiin tehos te taan ka dun var si paik ko jen käyttöä. Pysäköinnin osalta tavoitteena on keskustapalvelujen noutaminen yhden pysäköinnin periaatteella: merkittävät pysäköintialu eet si joi tetaan sisääntuloväylien ja kevyen liikenteen yhteyksien kannalta niin kes kei sil le alueil le, et tä auton siir tä mi nen keskustan sisäisillä ostosreissuilla koettaisiin tarpeettomaksi. Palvelujen hakijan kannalta keskeisiä pysäköintipaikkoja ovat sisääntuloväylien marketit, Kaup pakadun ja Työskintien välinen uusi yleinen pysäköintialue sekä lisättävät kadunvarsipaikat. Asukaspysäköinti pystytään järjestämään Länsiportin ja itäisen torikorttelin alueilla maantasoratkaisuna autopaikkanormilla 1 ap/asunto. Läntisessä torikorttelissa ja Viiskulmassa osa autopaikoista sijoittuu pihakannen alle. (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh. 020 632 2035)
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2010 7 Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus hyväksyy, että luonnos Äänekosken ydinkeskustan kehittämiseksi asetetaan nähtäville. Pyydetään luonnoksesta lausunnot opetuslautakunnalta, perusturvalautakunnalta, tekniseltä lautakunnalta, vapaa-aikalautakunnalta ja ympäristölautakunnalta se kä Keski-Suomen ELY-keskukselta, Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen mu seol ta, Ää nekosken seurakunnalta, Ääneseudun Kehitys Oy:ltä ja Ää ne kos ken Yrittäjät ry:ltä. Päätös: Hyväksyttiin. PETUR 73 Keskustan kehittämissuunnitelma muodostaa hyvän ja käyttökelpoisen rungon ohjaamaan keskustan kaavoitusta ja alueiden/rakennuskohteiden yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Perusturvatoimialan näkökulmasta arvioituna erityistä huomiota jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää siihen, että keskustasta syntyy elävä ja monipuolinen asuin- ja elinympäristö myös iltaisin ja viikon loppuisin. Kaupunkikeskustojen yhdeksi ongelmakohdaksi on muodostunut se, että ne suurelta osin tyhjenevät iltaisin ja viikonlop pui sin asukkaista, jolloin esim. keskustassa asuvat vanhukset tun te vat olon sa tur vattomaksi. Tasapainoisesta ja vanhuksillekin tur valli ses ta asu kasrakenteesta ja ympärivuorokautisesta asumistur val li suu des ta huolehtiminen edel lyt tää, et tä myös nuo rilla ai kui silla ja lap si per heillä kin ha lu tes saan on mah dolli suus asua kes kus tas sa viihtyi sästi. Tähän toivotaan jatkosuunnittelussa vielä pa neudutta van. Vanhusasukkaiden näkökulmasta arvioituna kehittämissuunnitelmassa on hyvä pyrkimys toisaalta turvata palvelujen säilyminen ydinkeskustassa ja samalla se, että edelleen varaudutaan hissillisten asun to jen ra ken ta miseen palvelujen välittömään läheisyyteen. Liikenneväylien eutuminen kehittämissuunnitelman mukaisesti parantaa liikenneturvallisuutta monessa ongelmakohdassa (mm. uusi sisääntuloväylä Torikadulle). Kui ten kin haasteellisia ja erityisesti liikun ta ra joit teis ten ja ikään ty nei den kun ta lais ten asioinnin kannalta hankalia koh tia on vie lä jää mäs sä suunni tel maan. Erityisesti Äänekos ken tiel lä uu sien markettien ja radanylityksen tienovilla liikenneväylien turvalli suuteen, ja myös liikuntarajoitteisten radanylityk sen mah dol lis ta vaan rat kaisuun tu lee kiin nit tää eri tyistä huo mio ta. Perusturvalla ei ole näköpiirissä palvelulaajennuksia, joita varten aluevarauksia ydinkeskustaan tulisi varata. Asumista varten tehtyjä tilavarauksia on mahdollisuus hyödyntää mm. vanhusten ja vammaisten palveluasumiseen.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2010 8 Perusturvajohtajan ehdotus: Annetaan keskustan kehittämissuunnitelmasta yllä olevan si sältöinen lausunto. Päätös: Hyväksyttiin. Liite nro 1 Äänekosken keskustan kehittämissuunnitelma 2010-2050, luonnos, Arkkitehtuuritoimisto Jussi Partanen
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2010 9 Kaupunginhallitus, julkinen 292 27.09.2010 Perusturvalautakunta 74 27.10.2010 Lausunto sairaanhoitopiirille ensihoidon ja sairaankuljetuksen järjestämisestä 166/093002/2010 KHALL 27.09.2010 292 Ensihoidon ja sairaankuljetuksen järjestämisperiaatteita on käsitelty sairaanhoitopiirin vuosittaisen sopimusohjausneuvottelukierroksen alueellisessa muutosseminaarissa 5.5.2010, erillisessä omistajakuntien kuulemistilaisuudessa 19.8.2010 ja Pohjoisen Keski-Suomen osalta sopimusohjausneuvottelupäivässä 21.9.2010. Kuntien viralliset lausunnot asiasta on sovit tu annettavan syyskuun lop puun mennessä. Sairaankuljetuksen järjestäminen ja valvonta paikallistasolla on säädetty kuntien ja niiden ylläpitämien ter veyskeskusten vastuulle kansanterveyslailla 66/1972 ja erillisellä asetuksella sairaankuljetuksen järjestämisestä 565/1994. Vaativimman, hoiasoisen sairaankuljetuksen (ensihoidon) ohjeis tus vastuu on nykyasetuksenkin mukaan terveyskeskusten ja sai raan hoitopiirien yhteisvastuulla. Ennakoitavassa terveydenhuolto laissa, jonka voimaan astumisajankohta on edelleen epävarma, kaikki sai raankuljetuksen toiminnot ollaan kokonaisuudessaan siirtä mässä sairaanhoitopiirien järjestämisvastuulle. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on valmistellut asiaa laatimalla toukokuun 2010 periaateneu vottelun pohjalta ehdotuksen mallista maakunnan sairaankuljetuk sen järjestämiseksi. Ehdotus esiteltiin kunnille 19.8.2010, minkä pohjalta annettavien lausuntojen mukaisesti sairaanhoitopiiri ottaisi järjestämisvastuuta portaittain, kulloinkin voimassaolevan lainsää dännön nojalla. Sairaanhoitopiirin ensihoidon vastuulääkärin laatiman ensihoi don jasairaankuljetuksen jär jestämismallin mukaan (liite nro 2) maa kunta jaet tai siin viiteen toiminnal liseen sairaankuljetus sekto riin, jotka mukai levat päätietieverkostoa ja nou dattavat paljolti ny kyi siä sairaankul je tuk sen jär jes tä jä ta ho ja. Täl löin Äänekos ki olisi osa Pohjoista sek to ria lä hin nä Wii taunio nin kans sa. Mallissa on lisäksi esitetty alusta via ar vioita tarvit tavista am bu lans si määristä kunnittain. Tähän liittyen kunnilta on pyydetty kannan ottoa sairaankuljetuk sen järjestämistavoista, joi ta terveyden huoltolain valmis teluun liit tyen olisi vat - sairaanhoitopiiri järjestää itse - sairaanhoitopiiri antaa kilpailuttamatta pe lastuslaitoksen järjestettä väksi - sairaanhoitopiiri kilpailuttaa koko toiminnan ja - sairaanhoitopiiri kilpailuttaa osan järjestettä västä toimin nasta, käy tännössä kiireettömät siirtokuljetukset
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2010 10 Lisäksi kuntia on pyydetty ottamaan kantaa kustannusperusteisiin, jolloin kyseeseen tulisivat lähin nä joko suoriteperusteinen tai asukas pe rus teinen kustannusten ja ko. Sopimusohjausneuvottelussa 21.9.2010 sairaanhoitopiirin päivystysalueen ylilääkäri toi esille sairaanhoitopiirin suunnittelevan jo saatujen lausuntojen perusteella Seututerveyskeskuksen sairaankuljetuksen siirtoa sairaanhoitopiirin hoidettavaksi vuoden 2011 alusta ja muiden kuntien osalta alusta vasti vuoden 2012 alusta em. periaatteiden pohjalta. Samaan ai kaan siirtyisi myös pelastuslaitoksen yhteydessä olevan vapaaehtoi sen ensivastetoiminnan koordinointi ja valvonta sairaanhoitopiirille. Mahdollisesti myöhemmin mukaan tulevien kuntien osalta sovittiin joka tapauksessa pidettävän erillinen syventävä neuvottelu sairaan kuljetuksen järjestämisestä vielä kevättalvella 2011. Toistaiseksi ei ole tietoa siitä, että nykyisellään merkittävä Kansaneläkelaitoksen rooli sai raankuljetusten kustannusten osakorvaajana tulisi muuttumaan. Kaikissa tähänastisissa neuvotteluissa kunnat ovat pääosin pitäneet ehdotettua viiden sekto rin toimintamallia hyväksyttävänä lähtökohtana. Erityisesti Äänekos ken ja muidenkin runsaasti teollisuuden ja liikenneväylien riskejä si sältävien kuntien kannalta tulee kuitenkin vielä ehdotusta täsmentää kiireelliseen sairaankuljetusvalmiuteen varattavien ambulanssiyksi köiden määrän osalta. Tällöin valmiusyksiköiden määrien vähennys ehdotuksia ei voida tarkastella yksinomaan puhtaan logistiikan pe rustein. Äänekosken kaupungilla on pitkä ja monipuolinen yhteistyö Keski-Suomen pelastuslaitoksen kanssa. Pitkälliseen sairaankuljetuksen valvontayhteistyöhön ter veyskeskuksen kanssa on sisältynyt systemaattinen sairaankuljetus tehtäviin osallistuvan henkilöstön koulutus, minkä johdosta mm. Ää nekoskelle on voitu ainoana Jyvässeudun ulkopuolella vahvistaa 1.3.2010 lukien virallisesti hoiasoinen sairaankuljetustoiminta ym pärivuorokautisena. Sairaankuljetuksen henkilöstön saumaton liittyminen palo- ja pelastustoimen tehtäviin on toi minnallinen voimavara paikallistasolla myös laadullisesti. Siten Äänekoskella on tarkoituksenmukaista jatkaa yhteistyötä pelastuslaitoksen kanssa var sinaisen sairaankuljetustoiminnan osalta. Sairaanhoitopiirin esittämä portaittainen etenemismalli toimintojen siirtymisistä on kokonaisuute na hyväksyttävää. Siirtokuljetusten kilpailuttaminen, mieluiten ehdotettu sektorimalli huo mioon ottaen, on kat sottava tarkoituksenmukaiseksi.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2010 11 Apulaiskaupunginjohtajan ehdotus Uuden toimintamallin rakentamisessa tulee teh dä yh teis työ tä pe lastus lai tok sen kans sa sen varmistamiseksi, että muu tok seen liit tyvä sai raan kulje tuksen vä heneminen pelatuslaitok sella ei nosta sai raankul je tuksen eikä muun palo- ja pelastustoimen yksikkö kus tan nuksia. Sairaankuljetuksen kustannustenjaon osalta Äänekosken näke mys on, et tä kannanotto asukaspohjaisen ja suoriteperusteisen kus tannus jaon kesken voidaan tehdä vasta tarkemman valmistelun pohjalta. Valmistelussa on oleellista selvittää ko. jakoperusteen lisäksi se, miten tasataan syntyvät kustannukset niiden alueiden välillä, joilla sairaankuljetuksessa voidaan hyötyä kilpailutuksesta ja niiden aluei den, joilla toi mijaksi jää pelastuslaitos ja muu tok sesta to den näköi sesti ai heu tuva riski kustannusten kasvuun. Yhteisen jär jestä misvastuun piiris sä ole van sairaankuljetuksen kustannuksiin ei voi jäädä oleellis ta, pelkästä järjestämistavasta johtuvaa kustannuseroa eri sektorei den vä lille. Koko järjestelmän kustannusten jakoperusteet tulee valmistella ja so pia en nen kuin en simmäiset alueet siirtyvät uuteen järjestelmään. (valmistelu ylilääkäri Ta pio Tammela p.020 632 2103 ja perusturvajohtaja Raija Kolehmainen p. 020 6322100) Kaupunginhallitus merkitsee tiedokseen selostuksen asiasta, ja hyväksyy lausuntonaan sairaanhoitopiirille selostusosan näkökohdat sairaankuljetuksen jär jestämisperiaatteista. Päätös: Hyväksyttiin. Leila Lindell ja Pekka Leppänen poistuivat kokouksesta esteellisinä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. PETUR 74 Perusturvajohtajan ehdotus: Merkitään tiedoksi. Päätös: Hyväksyttiin. Liite nro 2 Ensihoitopalvelu Keski-Suomessa, ensihoidon vastuulääkäri Mikko Lintu, 24.3.2010
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2010 12 Kaupunginhallitus, julkinen 258 30.08.2010 Perusturvalautakunta 75 27.10.2010 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin erityisvastuualue KHALL 30.08.2010 258 Erikoissairaanhoitolain 9 :n mukaan sairaanhoitopiirin on kuuluttava erityisvastuualueeseen, johon kuuluu useita sairaanhoitopiirejä ja joista yhden on oltava alueellaan yliopistollista lääkärikoulutusta anta va sairaanhoitopiiri. Erityisvastuualuejako määritellään valtioneuvoston asetuksella. Erikoissairaanhoitolain (1061/89) nojalla on voimassa al ku pe räi nen valtioneuvoston päätös erityistason sairaanhoidon eri tyis vas tuualueista (1077/5.12.1990). Tämän mukaan Keski-Suomen sai raanhoitopiiri kuuluu Kuopion yliopistollisen sairaa lan erityisvas tuu alueeseen. Siltä on ostettu niitä vaativia palvelui ta, joi ta omassa sai raanhoitopiirissä ei itse tuoteta. Tällaisia ovat mm. avo sydänki rurgia, neurokirurgiset toimenpiteet ja eräät vaativat syö pä hoidot. Li säksi eräitä valtakunnallisesti keskitettyjä vaativia hoitoja on os tettu eri erityisvastuualueiden yliopistosairaaloista, pääasiassa HUS-yhty mästä. Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä lähinnä eri erikoisaloilla on ollut pitempään keskustelua nykyisen erityisvastuualuejaon tarkoituksenmukaisuudesta. Toisaalta terveyskeskuksista lähinnä Jämsän ja Keu ruu-mul ti an seu dut ovat ostaneet erillissopimuksin palveluja Pirkanmaalta. Lääkäri-, hammaslääkäri- ja soveltuvasti eräiden hoitoalan peruskoulutusten järjestäjänä Kuopion erityisvastuualue on ollut sel keästi tärkein ja ao. koulutetun työvoiman maa kun taan suun tautumisen kannalta erityisen merkittävä yhteistyökumppani. Sairaanhoitopiirin suurten erikoisalojen kuten kirurgian ja si sä tau tien jatkokoulutusnäkökohtien, ostettavien vaativien palvelujen laa dullisten tekijöiden se kä sairaanhoitopiirin os to pal velukustannus ten hinnoit te lun en na koi ta vuu den nä kö koh din sai raan hoitopiirin joh taja on käyn nistä nyt asiaa kos ke van ar vion asetta malla sairaanhoitopiirin eri koisalo ja ja täy dentä viä pal ve luja edusta van työryhmän joulu kuussa 2009. Työ ryh män loppuraportti, jossa puolletaan siirty mistä Tampereen yli opis tollisen sairaalan erityisvastuualueeseen, on val mis tunut 2.6.2010 sai raan hoi to pii rin joh ta ja yli lää kärin raporttina, jo ka on esi tyslistan oheismateriaalina. Sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskusten edustusta työryhmään ei kuu lu nut huolimatta siitä, että noin puolet kuntien terveydenhoitomenoista muodostuu perusterveydenhuollossa em. koulutuksen aluepoliittis ten tekijöiden ohella. Ter veys kes kus ten joh ta vat lää kä rit ovat työ ryh män työn val mis tuttua ke sä kuus sa lä hesty neet sai raan hoitopiiriä li säkan nan otol la, jossa ko ros tetaan pe ruster vey den huol lon kannalta oleel listen lu kuis ten seik ko jen puol ta van yk sise lit teisesti pitäytymistä ny kyises sä eri tyis vas tuualue jaossa.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2010 13 Kaupunginjohtajan ehdotus: Tämä ei poissulje tar koituksen mu kaista muuta yh teis työtä maakuntarajo jen yli eikä ny ky-yhteistyön kehittä mistä tar peellisilta osin. Äänekos ken terveys kes kuksen ylilää kärin al lekir joitta ma kan nanotto asiasta on esi tys listan liittee nä. Sairaanhoitopiirin 19.8.2010 järjestämässä kuntien kuulemistilaisuudessa sairaanhoitopiirin johto ilmoitti sittemmin työryhmän työn pohjalta käydyissä neuvotteluissa muodostuneen edellytykset kehittää oleel li silta osin yh teis työtä tasaveroisesti Itä-Suomen ja toisaalta Pirkan maan eri tyis vas tuu aluei den kans sa kaikkien selvityksen alkuperäis ten ky sy mys aluei den osalta. Keski-Suomen sairaanhoitopiiriä on pidettävä suurimpana ja monipuolisimpana ei-yliopistolli sena sairaanhoitopiirinä ja sen kehittymisen ja olemassaolon edelly tykset eivät ole nykynäkymin uhattuja kum massakaan vaihtoehdos sa. Kes ki-suomen suhteellinen painoarvo Itä-Suomen erityisvastuu alueella on jopa arvioitava merkitykselli semmäksi jatkossakin. Jyväskylän yliopistolla tai Keski-Suomen liitolla ei ole kuulemisissa ol lut esittää oleellista evästystä erityisvastuualueen vaihtamisesta. Asiasta on pyydetty Keski-Suomen kuntien viralliset lausunnot syyskuun 2010 loppuun mennessä, minkä jälkeen sairaanhoitopiirin hallitus arvioi asiaa. (valmistelu ylilääkäri Tapio Tammela, puh. 020 632 2103) Äänekosken kaupunginhallitus eaa pyydettynä lausuntonaan sairaanhoitopiirille, että voimassaolevaa erikoissairaanhoitolain ja valtioneuvoston päätöksen mukaista erityisvastuualuejakoa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin osalta ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa. Yhteistyötä on muutoin syytä tarpeellisilta osin nykyisestään kehittää ja syventää ensisijaisesti Kuo pion yliopistollisen sairaalan erityisvas tuu alu een kanssa. Päätös: Hyväksyttiin. Leila Lindell ja Pekka Leppänen poistuivat kokouksesta esteellisinä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2010 14 PETUR 75 Perusturvajohtajan ehdotus: Merkitään tiedoksi. Päätös: Hyväksyttiin. Liite nro 3 Liite nro 4 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin erityisvastuualue, työryhmän raportti Keski-Suomen terveyskeskusten johtavien lääkäreiden lisäkannanotto
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2010 15 Perusturvalautakunta 76 27.10.2010 Lausunto Metsäliiton ja Vapon biodieselhankkeen ympäristövaikutusten arviointiselos tuksesta PETUR 76 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, joka toimii ympäristövaikutusten arviointime nettelystä annetun lain mukaisena yhteysviranomaisena Metsäliiton ja Vapon biodieselhankkeessa, pyytää Äänekosken kaupungin lau suntoa arviointiselostuksesta 12.11.2010 mennessä. Muun muassa ympäristölautakunnalle pyydetään varaamaan mahdollisuus antaa lausunto. Hanke käsittää polttoaineteholtaan noin 500 MW biopolttonestelaitoksen rakentamisen Suomeen. Laitoksen kapasiteetti olisi noin 200 000 tonnia liikenteen biopolttonesteitä vuodessa. Polttoneste valmistetaan biomassasta kaasuttamalla ja Fischer- Tropsch eli FT-synteesillä. Laitos sisältää raaka-aineen käsittelyn ja kuivauksen kaasutukseen kelpaavaksi biomassaksi, biomassan paineistetun happikaasutuksen raakakaasuksi, raakakaasun puhdistuksen ja käsittelyn synteesikaasuksi, FT-synteesin ja FT-tuotteiden jatkojalostuksen. Tuotantoa palvelevia toimintoja ovat raaka-aineen hankinta, raaka-aineiden, apuaineiden ja tuotteiden varastointi, energiantuotantolaitos, vesi- ja jätevesijärjestelmät sekä tuotteiden toimitukset. Lisäksi prosessi edellyttää ilmakaasutehtaan rakentamista. Lopputuotteita ovat mm. diesel tai kerosiini, nafta ja LPG. Biopolttonestelaitoksen raaka-aineena käytetään pääosin metsäenergiajakeita, kuten hakkuutähteitä, kuorta ja haketta (70-100 %), lisäksi peltobiomassaa (ruokohelpeä) ja vararaaka-aineena turvetta. Biomassan kokonaistarve on täydellä kapasiteetilla noin 4,2 TWh biomassaa, raaka-aineen hankintasäde olisi keskimäärin alle 200 km. VAIHTOEHDOT Vaihtoehto 0: Vaihtoehto K: Vaihtoehto Ä: Vaihtoehto Ä + K: Hanketta ei euteta Laitos sijoitetaan Kemiin Laitos sijoitetaan Äänekoskelle Sekä Kemiin että Äänekoskelle sijoitetaan laitos Kemissä laitos sijoittuisi Pajusaaren teollisuusalueelle Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehtaan ja Kemiart Liners Oy:n kartonkitehtaan yhteyteen. Äänekoskella laitos sijoittuisi Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehtaan ja M-Realin kartonkitehtaan ja paperitehtaan yhteyteen. Perusturvalautakunta on 27.1.2010 antanut lausunnon ympäris tövai ku tus ten ar vioin ti oh jelmasta, johon nyt tehty arviointiselostus perustuu.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2010 16 Arviointiselostuksessa rakennusaikaisina tekijöinä on tarkasteltu maan ra ken nuk sen vai ku tuksia, rakennusmateriaalien kuljetuksia, vaiku tuk sia ve sistöön ja sosiaalisia vaikutuksia. Vesistövaikutukset on ar vioitu neutraaleik si, sosiaaliset tekijät (työvoimavaikutus, vaiku tukset lähi alueen yri tyksiin materiaalihankintojen kautta) positiivisiksi sekä maanraken nuksen ja rakennusmateriaalien kuljetukset lievästi nega tiivisiksi. Näissä ei ole havaittu selkeitä eroja vaihtoehtojen K ja Ä välillä. Ke missä joudu taan täyttämään vesialuetta. Toiminnanaikaisia vaikutuksia on arvioitu viidentoista eri tekijän osal ta. Nollavaihtoehto eli hankkeen euttamatta jättäminen on neut raali kaikkien muiden tekijöiden paitsi työllistävän vaikutuksen osal ta, jota ei lainkaan syntyisi, eli vaikutus olisi vahvasti negatiivinen. Sekä vaihtoehdoissa K ja Ä että K+Ä vaikutukset olisivat enimmäkseen joko neutraaleja tai lievästi kielteisiä. Esimerkiksi vaikutukset maankäyttöön, rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä raaka-aineen maisemavaikutukset, tuhkan ja jätteiden sekä niiden käsittelyn vaikutukset ja vaikutukset ilman laatuun on molemmissa vaihtoehdoissa arvioitu neutraaleiksi. Poikkeuksen neutraaleista maankäyttövaikutuksista tekee jätevesien käsittelykapasiteetin lisäämistarve Äänekoskella (puhdistamon laajennus), joka aiheuttaa lievästi negatiivisen vaikutuksen. Varsinaiset vesistövaikutukset arvioidaan kuitenkin haitallisten aineiden osalta neutraaleiksi. Lievinä kielteisinä vaikutuksina nähdään kaikissa vaihtoehdoissa jäähdytysvesien johtamisesta johtuva veden lämpötilan nousu, melualueen laajeneminen nykyisestä ja Äänekoskella pienialaiset ylitykset, paikalliset vaikutukset virkistyskalastukseen sekä rekkaliikenteen lisääntymisestä aiheutuvat viihtyisyys- ja turvallisuusvaikutukset. Vaihtoehto Ä on epäedullisempi kahden tekijän osalta (jo edellä mainittu jätevedenpuhdistamon kapasiteetin lisäystarve sekä vaikutus liito-oravareviiriin ). Vaihtoehto K on vastaavasti huonompi kahden muun vaikutuksen osalta. Näitä ovat kemikaalien käytön ja varastoinnin kuljetukset sekä vaikutukset talviaikaiseen virkistyskäyttöön jäähdytysvesien purkupaikan läheisyydessä. Kemissä viimeksi mainittu vaikutus on arvioitu merkittävästi negatiiviseksi. Suotuisia vaikutuksia syntyisi kaikissa eutusvaihtoehdoissa työllistävien ja aluetaloudellisten vaikutusten ohella ilmastoon, kun verrataan hiilidioksidipäästöjen vähenemistä vastaavaan fossiilisten polttoaineiden valmistukseen ja käyttöön. Biopolttoaineen käyttö tulee vähentämään liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Positiiviset vaikutukset ovat suurimmat, jos molemmat vaihtoehdot eutetaan. Toiminnan lopettamisen vaikutuksilla ei ole eroa vaihtoehtojen välillä.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2010 17 Perusturvajohtajan ehdotus: Onnettomuus- ja häiriötilanteiden vaikutukset olisivat erittäin epätodennäköisiä ja jokseenkin samat molemmissa vaihtoehdoissa. Suurilla nestevuodoilla olisi todennäköisesti suuremmat vaikutukset sisävesistössä kuin meressä. Ympäristövaikutusten arviointiselostus on esitelty yleisötilaisuudessa Äänekosken kaupungin talolla 18.10.2010 klo 18. Ar viointi se los tus on kokonaisuudessaan nähtävissä kaupun gin kans liassa sekä internetissä www.ely-kes kus.fi/lappi > Ym pä ris tönsuojelu > Ym päristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA (En nen vuotta 2010 vi reille tulleet ja päätty neet YVA-hankkeet) > vi reillä olevat YVA-hankkeet > Metsäliiton ja Va pon biodiesel hanke. Perusturvalautakunta merkitsee tiedokseen ym pä ris tö vai ku tus ten arviointiselostuksen ja eaa, että sillä ei ole arviointiselostuksen suhteen huomauttamista. Päätös: Hyväksyttiin.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2010 18 Perusturvalautakunta 77 27.10.2010 Perusturvan vuoden 2010 talousarvion eutuminen tammi-syyskuussa PETUR 77 Talousarviomääräysten mukaan lautakuntaa on infor moitava siten, että talouden seuranta tehtävät ovat mahdollisia. Mää räysten mukaan lauta kuntaa on infor moitava vähintään kaksi kertaa vuodessa: ensimmäisen ja toisen vuosikolmanneksen jälkeen sekä tilikauden kokonaistuloksen val mistuttua. Perusturvalautakunnan kä sittelyyn talousarvion eutu mi nen on tuotu vuosineljänneksittäin. Perusturvan toimialan vuoden 2010 alkuperäisen talousarvion menot ovat 69 975 800 euroa ja tulot 9 082 700 euroa. Lisätalousarviolla menoja on kar sittu 400 000 euroa ja tuloihin lisätty 100 000 euroa. Koko toi mi alan syyskuun to teu tu mis ver tailun mu kaan me no ja on eu tu nut 52,1 milj. euroa eli n. 74,8 % lisätalousarviolla korjatusta talousar viosta. Hen ki lös tö me no jen to teu tu ma oli 73,9 %, mi hin si säl tyy kesä kuussa mak setut lo mara hat. Tu loista oli ker ty nyt 70,9 %, mut ta osa las ku tuk sista on tehty vas ta kahdeksalta kuu kau delta ja osa tuloista ker tyy lop puvuo des ta. Net to me no jen to teu tu mis pro sentti oli 75,4 %. Perusturvan hallin non ta lous ar vio on eutunut ensimmäisellä neljänneksellä seu raa vasti: Tulosalue ta+lta menot menot 9/2010 % ta+lta tulot tulot 9/2010 Perusturvan hallin to 623 200 322 375 51,7 100 100 Perusturvan hallintoon varatut määrärahat riittävät. Lasten ja perheiden palveluiden vastuualueen talousarviomenot ja -tulot ovat eutuneet seuraavasti: Tulosalue ta+lta menot menot 9/2010 % ta+lta tulot tulot 9/2010 Johto- ja tukipalvelut 468 400 104 631 22,3 Lasten päivähoito 6 487 800 4 849 585 74,7 1 111 800 706 317 63,5 Esiopetus 1 174 900 783 242 66,7 1 200 8 153 679,4 Terapia- ja neuvolapalvelut 960 800 641 090 66,7 6 500 6 660 102,5 Perheneuvola 231 800 170 400 73,5 41 800 22 606 54,1 Yhteensä 9 323 700 6 548 948 70,2 1 161 300 743 736 64,0 Lasten ja perheiden palveluiden määrärahat ovat eutuneet niin, että alkuvuoden perusteel la voidaan ennakoida määrärahojen riittävän. Päivähoitoon ja esiopetukseen varatuista määrärahoista jää nee hiukan säästöä ja tulot kertyvät suunnilleen talousarvion mukaisina. % %
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2010 19 Terapia- ja neuvolapalveluiden sekä perheneuvolan määrärahat riittävät. Aikuisväestön palveluiden vastuualueen menot ja tulot ovat to teutu neet seuraavasti: Tulosalue ta+lta menot menot 9/2010 % ta+lta tulot tulot 9/2010 Johto- ja tukipalve lut 1 101 800 817 248 74,2 50 700 30 481 60,1 Terveydenhuollon 6 619 300 5 006 671 75,6 1 380 600 869 911 63,0 vast.ottopalv. Sairaala 4 106 600 2 955 914 72,0 466 000 359 550 77,2 Suun terveydenhuolto 2 105 000 1 350 343 64,1 667 600 378 604 56,7 Sosiaalityö 9 489 800 7 145 263 75,3 1 953 200 1 247 969 63,9 Mielenterveysja 2 953 300 2 236 336 75,7 406 300 311 951 76,8 päihdepalvelut Sairaankuljetus 279 000 264 443 94,8 Yhteensä 26 654 800 19 776 218 74,2 4 924 400 3 198 466 65,0 Aikuisväestön vastuualueella talousarviomenoista lähes 50 % koostuu henkilöstömenoista ja lähes 30 % palveluiden ostosta. Syyskuun lo pus sa henkilöstömenojen euma oli 69,8 %, palveluihin oli käytetty 82,7 % määrärahoista. Osittain henkilöstömenoihin varattu ja määrä rahoja käytetään ostopalveluihin. Lääkäreiden vastaanottopalveluiden hen ki lös tö me no jen to teu tu minen oli 67,9 % ja pal veluiden os toon va rat tu jen määrärahojen 134,8 % joh tuen mm. avoimista lääkärivakansseista ja niitä kor vaavien lää käri palve luiden ostoista. Kokonaisuutena syyskuun eutuman pe rusteella on ennakoitavissa, että määrärahat lääkäreiden vastaan ottopalveluiden osalta ylittyisivät n. 200 000 euroa, mutta ylitystä voi taneen osittain kattaa muiden vastaanottopalveluiden säästöillä. Sairaalan hen ki lös tö me no jen to teu tu mis pro sentti on kor kea (77,3 %) joh tuen mm. sairauslomista ja nii den sijaiskuluista sekä tilapäi sen hen kilöstön palkkaa misesta. Palkkoihin vara tut määrärahat eivät näil lä nä kymin tule riittämään. Ylitys voita neen kat taa mui den menojen säästöillä. Sairaalan tulot kertyne vät lä hes ta lousar vion mukaisina. Suun terveydenhuollossa nettomenot olivat 66,9 % talousarviosta, jo ten talousarvion nettomenot alittuvat. Sosi aalityön tulosalueella toimeentulotukeen varatut määrärahat riittävät, samoin kun tout ta vaan työ toi min taan osoi tetut mää rä ra hat. Työ markki na tuen kuntaosuuteen varattu määräraha ylitty nee n. 20 000 eu roa. Me not johtuvat hei kosta työlli syys tilantees ta ja sosi aa li toimen toi men pitein voidaan näi hin menoi hin vain osit tain vaikut taa. %
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2010 20 Lastensuojelun määrärahojen eutumisaste oli syyskuun lopus sa 85,2 %. Ennen kaikkea lastensuojelun laitoshoidon menojen eutumisprosentti on kor kea (95,9 %), johtuen mm. ennakoimatto mista uusista hoitojaksoista ja sijoituksista. Myös muissa lasten suo je lun me nois sa on yli tys pai neita. Lastensuojelun asiakasmäärät ovat lä hes kai kissa toi min noissa kasvaneet. Van hoissa si joituk sissa ei voitu to teut taa kaikkia suunniteltuja siirtymisiä kevyem pään hoitoon. Perhetukikeskuksen osalta on nähtävissä, että tuloja kertyy n. 50 % talousarviossa arvioidusta määrästä ja erityisesti henkilöstömenot ylittyvät. Vammaispalveluiden kokonaismäärärahojen osalta ei yhdeksän kuu kau den pe rusteella ole odotettavissa merkittäviä määrärahaylityksiä. Vammaispalvelun sisällä omais hoidon tuen mää rä ra hat kuiten kin ylittyvät samoin kuin kul je tus pal ve lui den ja hen ki lö koh tai sen avun mää rä rahat. Psy kososiaalisten palveluiden sekä menojen että nettome no jen eu tumisaste oli 75,7 %. Määrärahat ylittyvät psykiatristen asu mispal veluiden osalta, mutta ylitys voi ta neen kat taa tulojen ylityksillä ja muiden psykososi aalisten palveluiden menojen sääs töillä niin, et tä tu los alu een net to me not ei vät to dennäköi sesti ylity. Van hus väes tön pal ve lui den vas tuualu een menot ja tu lot ovat to teu tuneet seu raa vasti: Tulosalue ta+lta menot menot 9/2010 % ta+lta tulot tulot 9/2010 Johto- ja tukipalvelut 204 400 127 964 62,6 1 000 1 960 196,0 Ympärivuorokauti nen 7 754 300 6 278 250 81,0 1 645 100 1 528 194 92,9 asuminen ja hoiva Kotihoito 5 319 900 4 296 631 80,8 1 350 900 970 113 71,8 Erityispalvelut 960 200 699 676 72,9 100 000 66 377 66,4 Yhteensä 14 238 800 11 402 521 80,1 3 097 000 2 566 644 82,9 Vanhuspalveluiden menojen yhdeksän kuukauden eutuman perus teel la näyt tää sil tä, että määrärahat eivät riitä. Tulosalueen menoista n. 70 % on hen ki lös tö ku luja. Niiden to teutumis aste oli ko ko vanhus pal ve luis sa 81,5 %, mikä enna koi jopa 0,7 milj. euron yli tystä henki löstö me noissa jos sijaisten käyt tö jatkuu loppuvuodesta alkuvuoden ta solla. Myös mm. tar vik kei siin ja omais hoi don tu keen va ratuissa mää rära hoissa voi al ku vuo den pe rusteella odot taa yli tyk siä. Vanhuspalveluiden tuloja kertyy kuitenkin enemmän kuin mi tä talousarviossa on arvioitu, joten merkittävältä nettomeno jen ylityksiltä vältyttä neen. %