HA TTULA RETULANSAARI YLIKARTANON TALLI Koekuopitus

Samankaltaiset tiedostot
PIRKKALA TURSIANNOTKO

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Pk Kauttua x= , y= , z=45-50

Sastamala Mouhijärvi Vestola 2 kivikautisen asuinpaikan tarkastus 2011

ULVILA Liikistö. Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus. Tiina Jäkärä Yksityinen tutkimuskaivaus

Liite 1. VANTAALÄNSISALMI 2002 Gubbacka ja Labben. Pk

HAUHON LUOTIAN RANTAKAAVA-ALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell f

KIRSI LUOTO KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY KANGASALA PAKKALA TURSOLANTIEN VARHAISMETALLIKAUTISEN LÖYTÖPAIKAN TARKASTUS 2014

Siuntio Nackans. Historiallisen kohteen koekaivaus Mäntsälä-Siuntio maakaasuputkilinjalla MUSEOVIRASTO

Tampere Haihara Koekuopitus 2010

TAMPERE Pohtola, Pohtosillankuja muinaisjäännöskartoitus 2011

Hämeenlinna Aulanko 1 ja 2 Rakennettavan tontin J valvonta. Kreetta Lesell f :3 MUSEOVIRASTO. JJriiA..fVt1- t<lc ~- 11.

Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014

Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011

Joutseno Mielikonoja Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus 2009

Nokia Siuro Knuutila arkeologinen valvonta 2013

Sastamala Mätikkö järven pohjoisrannan asemakaava-alueen tarkkuusinventointi 2013

TAMPERE Aakkula, Paununkatu 18 koekuopitus 2011

Sastamala Kalliala Vesihuoltolinjan koekaivaus 2010

Pälkäne Tauriala vesihuoltolinjan kaivamisen arkeologinen valvonta 2016

Siuntio Myrans. Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus Mäntsälä-Siuntio maakaasuputkilinjalla MUSEOVIRASTO

Rakennustyömaan valvonta kivikautisella asuinpaikalla

,-f-;._11 e 1t /{ < 1" (.>

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa

Tampere Veijanmäenkatu 4 tarkkuusinventointi 2013

Loviisa, Svartholman merilinnoitus

Vantaa Tikkurilan maatalouden tutkimuskeskus (Jokiniemi)

Loppi Jokila. Ranta-asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2008 M U S E O V I R A S T O. f

Tampere Raholan kartanon alueen arkeologinen koekuopitus 2009

Sipoo Tallbacka 1 kivikautisen asuinpaikan arkeologinen kaivaus 2014

ISOJOKI Salomaa Maakaapelilinjan arkeologinen tarkkuusinventointi 2018

Valkeakoski Sääksmäen kirkon viereisen hautausmaan uurnahauta-alueen koekuopitus 2008

Joutseno Muilamäki Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus 2009

Ruovesi Pappilankulma Vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2011

HATTULA Retula. Arkeologinen koekaivaus historiallisen ajan kylänpaikalla AKDG 3613:2

HÄMEENLINNA Vanajan vankila Ojoisten osasto konekaivun arkeologinen valvonta 2018

Kuusiston kartano Puutarhan putkikaivannon arkeologinen valvonta marraskuu FT Kari Uotila Muuritutkimus ky

Forssan museo FORSSA Haudankorva Salmistanmäki

Naantali Raatihuoneenkatu 4 / Frandsila arkeologinen valvonta

Sastamala Tappitori-Vanhakirkko paineviemärilinjan kaivuun valvonta 2010 Rapani Rostedt Timo Jussila

ÄÄNEKOSKI Konginkangas Jokela

Maakaasuputkilinja Hämeenlinna-Lempäälä

Mikkelin läänin maakuntayhtymän Kiinteät muinaisjäännökset luettelossa kohde on numerolla 32.

Tuusula Vaunukangas tarkkuusinventointi 2013

Tampere Veijanmäenkatu rautakautisen asuinpaikan koekaivaus 2014

Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa

KUOPION RIISTAVEDEN ITÄOSAN YLIMMÄINEN-JÄRVEN JA TUUSJÄRVEN VÄLISEN HARJUALUEEN (Muuranmäki - VT 17 välillä) MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI 2002

Pälkäne Laitikkala Katajan tilan Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila

Porvoo Kirkontörmä Saastuneen maa-aineksen poistamisen arkeologinen valvonta 2016

~ 1 : 1 LEMPÄÄLÄ HÄÄKIVI 1. /t 11k<-<~..b6! 1 1/J zc 15 L!J II ARKEOLOGINEN VALVONTA 2014

Akaa (Toijala) Matinlahti arkeologinen valvonta 2017

Lempäälä Sulkolan-Maakalan asemakaava- ja asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi

Kerimäki Raikuunkangas Vedenpullottamon suunnittelualueen inventointi Kreetta Lesell 2009

Ruovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010

Sipoo Joensuun venesataman alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Tapani Rostedt Timo Sepänmaa Mikko Helminen Johanna Stenberg Timo Jussila

Siirtoviemärilinja Harjavalta-Pori

ASIKKALA Kalkkinen Iisakkila Kaapeliojan valvontatyö

Nokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund

PIRKKALA Pirkkalankylä Tursiannotko Arkeologinen koekaivaus 2018

ULVILA Liikistö. Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan kaivaus. Tiina Jäkärä Yksityinen tutkimuskaivaus

Evijärvi Joensuu 1 ja 3 Maakaapelilinjojen tarkkuusinventointi 2014

Nokia Viikin kartanon kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

AKAA Naskalantie Kaapeliojan kaivun arkeologinen valvonta

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006

Ruovesi Mustajärvi Viemäriputken kaivannon kaivamisen arkeologinen valvonta 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Sipoo Hangelby Buls Åkern historiallisen ajan talopaikan koekaivaus 2013

Kokkola, Donnerin talo, 2008, koekaivaus, mustavalkokuvaluettelo Sivu 1

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011

RYMÄTTYLÄ. Rymättylän kirkon porttihuoneen edustan valvontatyö

TAMPERE Juvanrinteen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2007

Lapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Saaren kartanon (Mynämäki) pihalammen reunakiveys. Kevät 2014.

PÄLKÄNE Laitikkala, Suttinen

Pälkäne Äimälä vesihuoltolinjan inventointi 2009

Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Juuka Raholanjärvi Itälahden tilan ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus

Ruotsinpyhtää Tesjoki Skårbäcksmossen, sotilasleiripaikan kartoitus ja koekaivaus

Turku II. Suurtorin kiveyksen uusiminen. Kaupunkiarkeologinen valvonta Raportti 2014 Elina Saloranta

T U T K I M U S R A P O R T T I. TOHMAJÄRVI Rantala. Kivikautisen asuinpaikan arkeologinen koekaivaus AKDG 5126:3

Nokia Vihnusjärven pohjoispuoli muinaisjäännösinventointi 2017

T U T K I M U S R A P O R T T I. FORSSA Linjapelto. Kivikautisen asuinpaikan tarkkuusinventointi ja koekuopitus

Parkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011

Säkylä Syrjälä Kivikautisen asuinpaikan arkeologinen koetutkimus 2018

Tammela Kellarinmäki muinaisjäännöskartoitus 2013

VÖYRI KAURAJÄRVI ISTANKANGAS

Ylöjärvi Seurakuntakeskuksen tontin arkeologinen koekuopitus 2008

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kirkkonummi Sundsberg muinaisjäännöskartoitus 2011

Porvoo Keskon tontti Markus Hiekkanen 1985

JÄMIJÄRVI Perämäki. Kivikautisen irtolöytöpaikan ympäristön koekaivaus. MUSEOVIRASTO Arkeologian osasto, koekaivausryhmä II Simo Vanhatalo 2004

LOVIISA Garpgård. Inventointi tulevalla soranottoalueella KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT PETRO PESONEN DG2736:1

VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2005

Joutseno Kuurmanpohja / Monnonmäki Saarenoja 2 Kivikautisen asuinpaikan kaivaus 2008

NUMMI-PUSULA Ranta-asemakaavojen muutosten arkeologinen inventointi

ENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön muinaisjäännösinventointi v. 2011

Transkriptio:

HA TTULA RETULANSAARI YLIKARTANON TALLI Koekuopitus 28.7.2003. Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö FM Jouni Taivainen

SISÄLLYS SIVU 1. ARKISTOTIETOJA 2 2. JOHDANTO 3 3. TUTKIMUSKOHTEEN SIJAINTI JA MAASTO 3 4. TUTKIMUKSET 3 5. LÖYDÖT JA HAVAINNOT 3 Koekuoppa 1 Koekuoppa 2 6. TULKINTA JA YHTEENVETO 5 7. KARTAT Ote peruskartasta Yleiskartta Tasokartta, koekuoppa 2

2 1. ARKISTOTIETOJA Kunta: Kylä: Kohde: Maanomistaja: Sijainti: Aiemmat tutkimukset: Aiemmat löydöt: HattuJa ( ent. Tyrväntöä) Retula Ylikartanon tallirakennus Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö, PL 319, 00121 Helsinki PK 2132 05 Tyrväntö X = 6785 10, y = 2517 38, z = n.90 Inv. Äyräpää 1933 (Retulansaari, MV/ark. os.) Inv. Ojala 1940 (Tyrväntö, MV/ark. os.) Inv. Saukkonen 1985 (HattuJa, MV/ark. os) Inv. Taivainen 1997 (Tyrväntö, MV IRHO) Ylikartanon rakennusten kartoitus Malm, Sihvonen 2000 (MVIRHO) Ylikartanon karjapihan kaivauskertomus 2001, Taivainen (MVIRHO) KM 2001079:1-26 Löydöt: Negatiivit: Kartat: Ote peruskartasta PK 213 2 0 5 Tyrväntö mk 1 : 10 000 Yleiskartta, mk 1 :200 Tasokartta, koekuoppa 2, mk 1 :25

3 2. JOHDANTO Hattulan Retulansaaressa SIJaitsevan Ylikartanon tallirakennuksen betonilattia oli korjaustöiden takia piikattu pois. Kartanon nykyisen omistajan toimesta (Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö) esitettiin toivomus, että lattian kohdalle tehtäisiin jonkinlainen arkeologinen koetutkimus ennen kuin sen päälle valetaan uusi betoni. Ylikartanon karjapihalla tehtiin vuonna 2001 salaojatyömaan yhteydessä arkeologinen tutkimus, josta on raportti Museoviraston rakennushistorian osaston arkistossa (ks. arkistotiedot tämän raportin yhteydessä). Noissa tutkimuksissa havaittiin, että alueella on kauttaaltaan säilynyt vaihtelevan paksuinen musta kulttuurikerros, joka sisältää erilaisia historiallisen ajan rakenteita, kuten vanhoja peruskiveyksiä, likamaakuoppia, liesiä yms. Tämän kertaisen koetutkimuksen tavoitteena oli selvittää onko kulttuurikerroksia säilynyt myös tallirakennuksen sisällä. Tallin iästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta sen arvellaan olevan 1800 -luvulta. Kenttätutkimuksiin varattiin aikaa yksi päivä. Tallin sisään tehtiin kaksi koekuoppaa. Tutkimuksen suorittajina olivat FM Jouni Taivainen ja FM Tiina Jäkärä. 3. TUTKIMUSKOHTEEN SIJAINTI JA MAASTO Retulansaari on Vanajaveden suurin saari, jonka keskellä SIJaitsee Retulan kyläkeskus. Sen muodostaa kolme taloa, jotka sijaitsevat kyläraitin varressa rinnakkain. Näistä keskimmäinen on Ylikartano, mäen korkeimmalla kohdalla. Kylän ympärillä aukeavat laitumet ja pellot ja niityt. Saari on tunnettu lukuisista muinaisjäännöksistään, jotka ajoittuvat pääasiassa merovinkiviikinkiajalle. Tämän kertaisten tutkimusten kohteena oli Ylikartanon karjapihalla sijaitsevan tallirakennuksen lattian alaiset kerrostumat. Karjapiha sijaitsee kylämäen koillisrinteellä. 4. TUTKIMUKSET Tallin sisään tehtiin kaksi koekuoppaa, jotka kaivettiin pohjaan asti. Kaikki maa seulottiin 5 mm silmäkokoisella seulalla. Korkeuksia sisätiloissa ei vaa' ittu, vaan mittaukset tehtiin taittomitalla maanpinnasta alaspäin. Yleiskarttana käytettiin vuoden 2001 tutkimusten yleiskarttapohjaa, johon lisättiin tämän kertaiset koekuopat. Kuvausdokumentointi tehtiin normaalisti mustavalkoisella kinofilmillä. Jostain syystä nämä kuvat eivät onnistuneet. Onneksi mukana olleella digikameralla saatiin onnistuneet kuvat, joista kaksi on liitetty tämän kertomuksen sisään. 5. LÖYDÖT JA HAVAINNOT Koekuoppa 1 Koekuopan paikka valittiin sattumanvaraisesti tallirakennuksen etelänurkan tuntumasta (ks yleiskartta). Koekuopan koko oli noin 1 x 1 metriä. Päällimmäisenä oli betonilattian alle tuotua täyttösoraa. Sitä oli noin 25-30 cm vahvuudelta. Sen alapuolelta jatkui musta likamaa 90 cm syvyyteen, josta alaspäin alkoi koskematon vaalea hietasoramaa. Löytöinä koekuopasta tuli likamaan pintaosista maatunutta lantaa sekä kauttaaltaan muutama hiilen murunen, pieniä tiilen paloja sekä muutamia pieniä laastin muruja. Mitään ajoittavaa koekuopasta ei tullut. Maaperä oli melko kivetöntä, mutta sisälsi joitakin noin nyrkin kokoisia kiviä, joista jotkut vaikuttivat palaneilta. Löytöjä ei luetteloitu.

4 Koekuoppa 1:n kaivuuta. Täytesoran poistoa. Oikealla näkyy kappale betonilattiaa. Jouni Taivainen. Koekuoppa 2 Koekuoppa tehtiin tallin kaakkoisseinän viereen (ks. yleiskartta). Päällimmäisenä oli betonilattian alle tuotua täyttösoraa. Sitä oli noin 30 cm vahvuudelta. Tästä alkoi musta likamaa, joka jatkui 80 cm syvyyteen. Sen alapuolella alkoi vaalea hietasora. Paikoitellen alkoi 20 cm syvyydessä kolahdella isompia kiviä lapioon. Tästä paljastui nykyistä rakennusta vanhemman rakennuksen etelä-pohjoissuuntainen peruskiveys, joka meni nykyisen tallirakennuksen peruskiveyksen alle vinottain. Laajensin koekuoppaa hieman, jotta saisin selvyyttä kiveyksen laajuudesta. Ilmeni, että noin metrin päässä seinästä pohjoiseen se laajeni leveäksi kiveykseksi (ks. tasokartta). Päätimme poistaa seinälinjan vierestä kiveystä noin 75 cm leveydeltä. Kiveyksen alla oli muutamia erittäin maatuneita puun kappaleita, ehkäpä lattialautoja. Kaivoimme sen alta paljastuvaa likamaata ja heikompaa kiveystä alaspäin, kunnes saavutimme koskemattoman pohjamaan. Löytöinä tästä koekuopasta tuli aivan likamaan pinnasta kirkkaan ikkunalasin sirpale, taottu pieni rautanaula, kanan luu ja maatuneita lantakokkareita Alempaa tuli muutama palaneen saven kappale sekä pieniä tiilen muruja. Aivan pohjalta tuli kolmiomaisen vihreän ikkunalasin kappale, joka oli yhdeltä sivulta nyrhitty. Lasin koko oli 13 x 14 x 17 mm, paksuun noin 1 mm. Lisäksi pohjalta tuli pieni murena liitupiippua. Pala oli liitupiipun pesän kappale. Siinä oli säilyneenä pesälle ominainen nyppy pohjaosassa. Pala oli koristelematon. Sen koko oli 8 x 8 x 12 mm. Löytöjä ei luetteloitu.

5 Koekuopassa 2 paljastettua kiviperustaa. Lastan kärjen kohdalla tiilen kappale. Jouni Taivainen. 6. TULKINTA JA YHTEENVETO Koetutkimukset paljastivat, että tallirakennuksen alla on säilynyttä kulttuurikerrosta noin 50-60 cm paksuudelta. Löydöt koekuopista olivat kulttuurikerroksen paksuuteen nähden yllättävän vähäisiä. Havaintojen perusteella vaikuttaa siltä, että osa kulttuurikerroksen paksuudesta on muodostunut paikalla olleen tallin myötä. Tähän viittaavat kulttuurikerroksen pintaosista löytämämme maatuneet lantakokkareet. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että tämän kerrostuman alla on vanhempi kerrostuma, joka sisältää mm. palaneen saven kappaleital-muruja, liitupiipun kappaleen, nyrhityn ikkunalasin palan, tiilen- ja laastin muruja sekä muutamia palaneita kiviä. Selvin merkki vanhempaan kerrostumaan on koekuopan 2 kivinen etelä-pohjoissuuntainen seinälinjan perustus, joka laajeni isommaksi kiveykseksi koekuopan 2 pohjoispäässä. Tutkimusten lyhyyden vuoksi jäi kuitenkin avoimeksi mikä kyseessä oleva kiveyksenlaajentuma on ollut. Yksi mahdollisuus voisi olla kivetty lattia, toinen esim. uunin tms. perustus, mutta yhtä hyvin muut tässä mainitsemattomat mahdollisuudet tulevat kyseeseen. Koekuopassa 2 havaittu peruskiveys ja kiveyksen laajentuma voivat liittyä vuoden 2001 tutkimuksissa profiili C:ssä samalla kohdalla havaittuun likamaakerroksen paksuntumaan, joka sisälsi harvakseltaan nyrkin kokoisia kiviä ja erittäin runsaasti mm. kalansuomuja, - päänluita, palanutta savea, kuonaantunutta savea/kiveä yms. Koekuopassa 2 havaittu peruskiveys osuu täsmälleen vuoden 2001 tutkimuksissa havaittuun Profiili C:n rakenteeseen C2, joka tuolloin on tulkittu nokimaallikamaakuopaksi?, mutta voisi tämän kertaisten havaintojen perusteella olla myös peruskiveykselle kaivetun kuopan ja peruskiveyksen jäänne. (ks. vuoden 2001 tutkimuskertomus 6.3. Profiili C, rakenne C2 ja rakenne C3, sivut 6-7).

6 Koekuopan 2 pohjakerroksesta tulleet nyrhitty ikkunalasin palanen ja liitupiipun katkelma ajoittavat ko. kerrostuman aikaisintaan 1600 -luvulle, koska nykyisen tallin rakentamisajankohtana pidetään 1800 - lukua, voidaan päätellä, että tallirakennuksen alla oleva kerrostuma ajoittuu noin 1600-1800- luvulle sisältäen nykyistä tallirakennusta vanhempaa esine yms. löydöstöä sekä kiinteitä rakenteita. Koetutkimusten löydöt tuntuvat sopivan hyvin vuoden 2001 tutkimusten havaintoihin ja ajoituksiin. Mynämäessä 30.7.2003 ;Y-'(~ {Juni Taivainen

HattutaJ Retuta Ylikartanon karjapiha J.Taivain en 2001 1 ~001 MK t10 000 0 1 P<±C::~l r Kartta 1..)./ ' ~. I,._.J '. ' 1

p SEINÄ T T M -40cm/ / / T M/ T TIILI T T T / M musta likamaa T T täyttösora 0 kivi ~T 0 1M PYSTYTOlPPA RETULA YLJKAflTANO TALLI J. TAIVAINEN 2003 MK 1:25 Koekuoppa 2