IISALMEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2008

IISALMEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2008 Käsittely kaupunginhallitus 30.3.2009 194 kaupunginvaltuusto 22.6.2009 91

2 SISÄLTÖ 1. Johdanto 3 2. Henkilöstöpanokset 4 2.1 Henkilöstön määrä ja sukupuolijakauma 4 2.2 Työllistetyt 5 2.3 Henkilöstön ikä 6 2.4 Henkilöstökulut ja henkilöstösivukulut 7 3. Henkilöstön tila 7 3.1 Henkilöstön työkyky 7 3.2 Sairauspoissaolot 8 3.3 Tapaturmat 9 3.4 Työpaikkojen ilmapiiri 10 3.4.1 Koko kaupunki 10 3.4.2 Hallintopalvelukeskus 10 3.4.3 Sivistyspalvelukeskus 11 3.4.4 Sosiaalipalvelukeskus 11 3.4.5 Tekninen keskus 12 3.4.6 Vapaa-aikapalvelukeskus 12 4. Investoinnit henkilöstöön 12 4.1 Työterveyshuolto 12 4.2 TYKY-toiminta 13 4.3 Työpaikkaruokailu 14 4.4 Työsuojelu 15 4.5 Koulutus ja kehittäminen 15 5. Henkilöstövoimavarojen menetykset 15 5.1 Eläköityminen 16 6. Johtopäätökset vuodesta 2008 ja näkymiä vuodelle 17 2009

3 1. JOHDANTO Henkilöstökertomuksen tarkoituksena on tarjota kaupungin luottamushenkilöille ja virkamiesjohdolle sekä muillekin asiasta kiinnostuneille tietoa henkilöstövoimavarojen määrästä ja rakenteesta, työpanoksesta ja työajan käytöstä, työvoimakustannuksista sekä henkilöstön hyvinvoinnista ja työkyvystä. Henkilöstökertomus on keskeinen väline kuvattaessa ja seurattaessa henkilöstön tilaa ja kehitystä. Käytettävissä olevien aiempien vuosien tiedot antavat hyvät mahdollisuudet tarkastella käytettävissä olevien henkilöstömittareiden valossa henkilöstön kehityssuuntia. Paras-hankkeessa edettiin suurin harppauksin vuonna 2008. Valmistelutyö uuden sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän perustamiseksi ja toiminnan aloittamiseksi aloitettiin loppukesästä. Valmistelua on tehty eri valmisteluryhmissä ja valmistelu jatkuu vuoden 2009 ajan, kunnes vuoden 2010 alusta kuntayhtymä aloittaa toimintansa. Selvitys kotipalvelun avaamiseksi kilpailulle herätti suurta vastustusta ja aiheutti paljon keskustelua. Valmistelua tehtiin pitkään ja perusteellisesti, kunnes lopulta keväällä 2008 päätettiin, ettei kotipalvelua avata kilpailulle vaan palvelut tuotetaan myös jatkossa kaupungin omana tuotantona. Asian selvittäminen sai poikkeuksellisen paljon huomiota myös julkisuudessa ja aiheutti epävarmuutta henkilöstön keskuudessa. Vuoden 2007 sairauspoissaolojen positiivisen kehityksen johdosta kaupunginvaltuusto päätti antaa henkilökunnan tykytoimintaan 10.000 :n suuruisen lisämäärärahan. Lisämäärärahalla saatiin tarjottua henkilökunnalle hyvin monipuolista tykytoimintaa syksyksi 2008. Henkilökunnan osallistuminen erilaisiin liikuntamuotoihin ja liikuntaryhmiin oli aktiivista. Vuoden 2008 alusta Iisalmen kaupungissa otettiin käyttöön uusi henkilöstö- ja palkkahallinnonhallinnon järjestelmä; Populus. Uuden järjestelmän käyttöön ottaminen ja henkilökunnan kouluttaminen aiheutti ja tulee aiheuttamaan myös jatkossa paljon koulutustyötä. Uuden järjestelmän raportointi on vielä kehitysvaiheessa ja järjestelmästä tällä hetkellä saatavat raportit eivät välttämättä ole kaikilta osin täysin vertailukelpoisia entisen järjestelmän tuottamiin raportteihin. Kiitos Iisalmen kaupungin henkilöstölle vuodesta 2008. Janne Niemeläinen henkilöstöpäällikkö-lakimies

4 2. HENKILÖSTÖPANOKSET 2.1. Henkilöstön määrä ja sukupuolijakauma Vuoden 2008 lopussa vakinaista henkilökuntaa Iisalmen kaupungin palveluksessa oli 909 henkilöä (881 omassa vakinaisessa tehtävässä ja 28 tilapäisesti muissa tehtävissä, joilla kuitenkin on oma vakituinen virka / työsuhteinen tehtävä, mutta jota he eivät ole hoitamassa). Vakinaisen henkilöstön määrä väheni 6 henkilöllä vuoteen 2007 verrattuna. Taulukosta 1. käy ilmi henkilökunnan sijoittuminen palvelukeskuksittain vuonna 2008 ja palvelussuhteen luonteen mukaan vuosina 2000 2008. Vakinaisesta henkilöstöstä viranhaltijoita oli 281 ja työsuhteisia 628. Taulukko 1. Henkilökunta palvelussuhteen luonteen mukaan. Hallintopalvelukeskuksen kohdalla näkyvä työllistettyjen määrä on Kehypajalle kaupungin kautta työllistetyt. Vakinaiset Sijaiset Määräaikaiset Oppisop suhteis. Työllistetyt Yht. Yht. ilman työllistettyjä Hallintopalvelukeskus 102 7 29 0 7 145 138 Sivistyspalvelukeskus 271 17 75 0 21 384 363 Sosiaalipalvelukeskus 380 89 69 0 36 574 538 Tekninen keskus 79 3 10 1 0 93 93 Vapaa-aikapalvelukeskus 31 1 15 0 8 55 47 Vesilaitos 18 0 1 0 0 19 19 Yhteensä 2008 881 117 199 1 72 1270 1198 Yhteensä 2007 887 98 212 4 57 1258 1201 Yhteensä 2006 899 79 184 7 81 1250 1169 Yhteensä 2005 862 94 207 7 74 1244 1170 Yhteensä 2004 887 70 208 5 100 1270 1170 Yhteensä 2003 929 65 251 6 111 1362 1251 Yhteensä 2002 926 72 198 6 158 1360 1202 Yhteensä 2001 936 94 230 1 122 1383 1261 Yhteensä 2000 909 79 183 3 74 1248 1174 Iisalmen kaupungin henkilöstö on hyvin naisvaltainen. 75 % henkilöstöstä on naisia ja 25 % on miehiä. Miehiä tarvittaisiin enemmän erityisesti sivistys- ja sosiaalitoimen tehtäviin. Sukupuolijakauma palvelukeskuksittain selviää seuraavasta kuvasta. Asiaan on kiinnitetty huomiota myös kaupungin tasa-arvosuunnitelmassa.

5 600 500 500 400 300 276 200 100 0 55 85 87 38 77 16 20 27 17 28 2 42 työllistetyt vesilaitos vappk teke sospk sivpk hallpk mies nainen Kuva 1. Sukupuolijakauma palvelukeskuksittain 31.12.2008 (kaikki työ- ja virkasuhteiset eli vakinaiset, sijaiset, työllistetyt, määräaikaiset yms., yhteensä 1 270 hlöä) 2.2. Työllistetyt Kaupunki työllisti vuonna 2008 keskimäärin 67 henkilöä. Työllistämistuella on pystytty edistämään kymmenien henkilöiden urakehitystä esim. sopivaan koulutukseen tai työhön. Työllistämistuella palkattujen henkilöiden lisäksi kaupungin tehtävissä on toiminut erilaisilla työvoimahallinnon toimenpiteillä, mm. työkokeilussa, työharjoittelussa / työelämävalmennuksessa kymmeniä henkilöitä eripituisia jaksoja. Sosiaalipalvelukeskuksen järjestämässä kuntouttavassa työtoiminnassa on kaupungin eri yksiköissä toiminut 35 henkilöä. Lisäksi kaupunki on tarjonnut harjoittelupaikkoja lukuisille eri alojen oppilaitosten harjoittelijoille. Kesäaikana on kaupungin erityistyöllistämisrahalla palkattu 14 opiskelijaa kesätöihin kaupungin omaan organisaatioon. Kaupungin järjestämän Nuorten Kesätyö -toiminnan kautta on palkattu kaupungin omaan organisaatioon 44 koululaista/opiskelijaa. Taulukossa 2. on kuvattu työllistämistuella palkattujen lukumäärä keskimäärin vuosina 1998-2008. Työllistetyt keskimäärin/v 160 140 120 100 80 60 40 20 0 137 132 119 105 109 115 87 90 82 67 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kuva 2. Kaavio sisältää työllisyydenhoitoon varatulla määrärahalla työllistetyt, joista saatu työllistämistukea.

6 2.3. Henkilöstön ikä Henkilöstön ikärakennekuvasta käy esille lähestyvä ns. suurten ikäluokkien eläkkeelle jääminen. Se alkaa vajaan kymmenen vuoden päästä ja tähän suuren henkilöstömäärän ja asiantuntemuksen poistumiseen varaudutaan palvelukeskuksissa asteittain. Palvelustrategiassa ja henkilöstösuunnitelmassa vuosille 2006-2010 otetaan osaltaan kantaa em. asiaan. Suurten ikäluokkien eläköityminen merkitsee lähes 30 %:n henkilöstön kokonaispoistumaa. Palvelukeskuskohtaisesta henkilöstön keski-ikää kuvaavasta taulukosta on helppo havaita kaupungin vakituisen henkilökunnan korkea keski-ikä 48,5 v. Naisten keski-ikä, 48,5 v, on yhden kuukauden miehiä korkeampi. Koko kaupungin henkilökunnan keski-ikä oli vuoden lopussa 46,3 vuotta. Koska uutta henkilöstöä on otettu rajoitetusti, lähinnä vain opetustoimen ja sosiaalitoimen tehtäviin, henkilöstön keski-ikä on edelleen hieman noussut. Ikääntymisen mukanaan tuomat kehittämisalueet ovat erityisesti johtamisessa, tykytoiminnassa ja henkilöstön motivaation ja kehittämishalun ylläpitämisessä. Kuvissa 3. ja 4. on kuvattu vakituisen henkilöstön ikärakennejakautuma sekä vakituisen henkilöstön keski-ikä palvelukeskuksittain. 250 200 184 195 167 150 100 50 0 113 73 79 48 21 1 4-20 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60- Kuva 3. Vakituisen henkilöstön jakautuminen ikäryhmiin 31.12.2008. vesilaitos 51,7 sospk teke hallpk 48,2 48,7 49,2 sivpk 45,5 vappk 41,9 40 42 44 46 48 50 52 54

7 Kuva 4. Vakituisen henkilöstön keski-ikä palvelukeskuksittain 31.12.2008. Vakituisen henkilökunnan keskiikä on 48,5 vuotta ja koko henkilökunnan 46,3 vuotta. 2.4. Henkilöstökulut ja henkilöstösivukulut Palkkausmäärärahat oli vuoden 2008 talousarviossa mitoitettu siten, että 1.6.2007 voimassa olleisiin palkkausperusteisiin oli laskettu 6,5 %:n varaus palkankorotuksiin. Lomarahat oli huomioitu täysimääräisenä 5,5 %:n varauksella. Henkilöstösivukulut oli laskettu yhteensä 23,4 %:n ja opettajat 21,90 %:n mukaan. Lisäksi oli erilliset varaukset varhais-, työttömyys- ja työkyvyttömyyseläkkeiden omavastuuosuuksiin, kuntoutustukiin sekä luottamushenkilöeläkkeisiin. Palkkakustannusten kehitystä seurattiin vuonna 2008 kuukausittain ja kaupunginhallitukselle lähetettiin erillinen raportti palkkamenojen kumulatiivisesta kehityksestä. Tilinpäätöksen mukaan maksetut palkat ja palkkiot olivat 33 576 000 e sekä eläkkeet ja muut henkilöstösivukulut 11 937 000 eli yhteensä 45 513 000 e. Menojen kasvu edelliseen vuoteen oli 3 467 000 eli 8,25 %. Pääosin kasvu johtui kalliista tuporatkaisusta. Merkittävästi kasvoivat myös sijaisja erilliskorvausmäärärahat sekä eläkemenoperusteinen Kuel-maksu ja varhemaksu. Kuvassa 7. on esitetty henkilöstökulujen kehitys vuodesta 1998 alkaen. Henkilöstökulut 50000000 45000000 40000000 35000000 30000000 25000000 20000000 15000000 10000000 5000000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kuva 5. Käyttötalouspuolen henkilöstökulut (sis. vesilaitoksen). 3. HENKILÖSTÖN TILA 3.1. Henkilöstön työkyky Henkilöstön työkykymittaristoon on saatu tiedot terveystarkastuksissa käyneistä henkilöistä. Terveystarkastuksessa työkykyindeksikyselyyn vastasi 178 henkilöä. Otoksen mu-

8 kaan edelliseen vuoteen verrattuna erinomaiseksi ja kohtalaiseksi koetun työkyvyn osuus kasvoi. Hieman kasvoi myös huonoksi koettu työkyky. Hyväksi koetun työkyvyn osuus vastaavasti pieneni. 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % erinomainen hyvä kohtalainen huono 2004 2005 2006 2007 2008 Kuva 6. Henkilökunnan työkyky oman arvion mukaan 3.2. Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen määrä vaihtelee kunnittain merkittävästi. Yhtenä puhtaasti tilastollisena syynä sairauspoissaolojen määrän vaihtelulle on niiden tilastointi joko kalenteri- tai työpäivinä. Iisalmessa tilastointi on tehty aina kalenteripäivinä. Tilastointitapa vaikeuttaa kuntien sairauspoissaolojen vertailua keskenään, koska tilastointitapaa ei yleensä ilmoiteta. Iisalmen kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot ovat kasvaneet tasaisesti vuodesta 2003 vuoteen 2006. Vuonna 2007 sairauspoissaolojen kasvu saatiin taittumaan, mutta vuonna 2008 sairauspoissaolot kasvoivat jälleen 1,2 päivällä edellisvuoteen verrattuna. Työnantaja on pyrkinyt ennaltaehkäisemään sairauspoissaoloja johtamisen, tyky-toiminnan ja työterveyshuollon kehittämisellä, henkilöstön koulutuksella, työolosuhteiden parantamisella, työpaikan riskien arvioinnilla, työmenetelmien kehittämisellä ja uusien työvälineiden hankinnalla. Taulukko 2. Vuosi Sairauspoissaolopäivät Htv Pv/htv 2001 18 741 1 300,2 14,4 2002 18 177 1 311,9 13,9 2003 17 727 1 311,7 13,5 2004 19 208 1 254,0 15,3 2005 20 524 1 189,1 17,3 2006 21 987 1 194,2 18,4 2007 19 571 1 180,8 16,6 2008 20 866 1 175,4 17,8

9 Vuonna 2008 sairauspoissaolot olivat Iisalmessa 17,8 päivää henkilötyövuotta kohti. Luku sisältää kaikki poissaolot, jotka kirjataan sairauspoissaoloiksi. Työpäivinä mitattaessa sairauspoissaolot olivat 13,1 pv/htv. Valtaosa sairauslomista on palkallisia ja osapalkallisia ja niistä aiheutuu työnantajalle edelleen merkittäviä kustannuksia. Työntekijöiden työkyvyn ylläpitäminen ja työhyvinvointiin panostaminen jatkossa ja sitä kautta sairauslomien määrän vähentäminen asettaa tulevaisuudessa suuren haasteen. Asian haastavuutta lisää henkilökunnan koko ajan kasvava keski-ikä. Haasteeseen on osaltaan vastattu jo vuonna 2007 käyttöön otetulla koko henkilökunnan kattavalla laajennetulla terveystarkastuksella. Vuoden 2008 alusta on lisäksi otettu käyttöön useita eri toimenpiteitä työssä jaksamisen tukemiseksi ja sairauspoissaolojen kasvun hillitsemiksi. Alla olevasta kuvasta käy ilmi sairauspoissaolojen jakautuminen eri muotoihin. ammattitauti 0,3 % työtapaturma 4,5 % vapaa-ajan tapaturma 0,2 % sairausloma palkaton 14,3 % sairausloma osapalkk. 13,4 % sairausloma palkall. 63,2 % sairausloma palkall., ei tod 4,1 % Kuva 7. Sairauspoissaolojen jakautuminen eri muotoihin vuonna 2008. Taulukossa ovat mukana kaikki työja virkasuhteiset. 3.3. Tapaturmat Tapaturmien määrä lisääntyi 21 % vuonna 2008 verrattuna vuoteen 2007. Työmatkatapaturmissa oli lisäystä 7 kpl. Työpaikat käsittelevät vaarojen arvioinnin päivitysten yhteydessä yhtenä vaaratekijänä myös työmatkoja. Alla olevasta kuvasta käy ilmi sairausloman aiheuttaneet työtapaturmat ja työmatkatapaturmat vuosina 2002-2008.

10 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 8 11 19 11 11 12 15 71 77 62 69 60 61 51 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Työtapaturmat Työmatkatapaturma Kuva 8. Tapaturmien lukumäärä. 3.4 Työpaikkojen ilmapiiri Työturvallisuuskeskus julkaisee vuosittain kunta-alan työolobarometriä. Barometri kertoo ilmapuntarinomaisesti työelämän muutosten suunnista. Se on osoittautunut hyvin herkäksi reagoidessaan eri osa-alueilla tapahtuviin muutoksiin. Palvelukeskukset tekivät vuonna 2008 kyselytutkimuksen henkilöstölleen em. barometriä soveltaen. Seuraavassa on esiteltyinä koko kaupungin sekä palvelukeskusten muutossuunnat vertailtaessa vuosia 2007 ja 2008. 3.4.1. Koko kaupunki Verrattaessa edelliseen vuoteen vuonna 2008 merkittävimmin koko kaupungissa ovat parantuneet vaikutusmahdollisuudet työhön, työpaikan yhteishenki, työpaikan työkykyä ylläpitävä toiminta sekä oma fyysinen kunto. Paranemista on tapahtunut jonkin verran myös työmotivaation puolella sekä työpaikan yhteishengessä.. 3.4.2 Hallintopalvelukeskus Vuonna 2008 huolestuttavinta kehitys on ollut tiedonkulussa, työtahdissa sekä avoimessa keskustelussa kielteisistä asioista. Myös vuonna 2007 tiedonkulku sekä avoin keskustelu kielteisistä asioista nousivat tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi. Hallintopalvelukeskuksen työolobarometri ei juuri poikkea kaupungin yleisestä tilanteesta. Kysyttäessä työyhteisön jäseniä koskevista yhteisistä tavoitteista, yli puolet näkee,

11 että asia on kunnossa. Sen sijaan runsaasti kehitettävää on kohdassa avoin keskustelu kielteisistä asioista. Myös tiedonkulussa on edelleen kehitettävää. Työpaikan työkykyä ylläpitävän toiminnan koetaan pääosin olevan kunnossa. Hienoinen enemmistä kertoi johtamistavassa olevan edelleen kehitettävää. Työmotivaatio on hallintopalvelukeskuksessa kunnossa, samoin työntekijöiden oma fyysinen kunto. Työvälineiden ikä ja tarkoituksenmukaisuus on pääosin kunnossa. Omien vaikutusmahdollisuuksien työhön koetaan olevan kunnossa. Työpaikan yhteishenki on parantunut viime vuodesta. Työn henkinen rasittavuus näyttää hallintopalvelukeskuksessa olevan pääosin kunnossa. Hallintopalvelukeskuksessa olisi siis jatkossa kiinnitettävä huomiota avoimeen keskusteluun kielteisistä asioista, työtahtiin ja tiedonkulkuun. 3.4.3. Sivistyspalvelukeskus Sivistyspalvelukeskuksen työolobarometrin mukaan työmotivaatio, oma fyysinen kunto sekä mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ja työpaikan yhteishenki ovat hyvässä kunnossa. Kehitettävistä asioista ensimmäiseksi nousee edelleen työvälineiden ikä ja tarkoituksenmukaisuus, vaikka sivistyspalvelukeskuksessa on uusittu vuosittain järjestelmällisesti eri yksiköiden kalusteita ja muita työvälineitä. Myös työtahdin ja kiireen koetaan lisääntyneen siinä määrin, että kiireen kokemista pitäisi vähentää. Avoin keskustelu kielteisistä asioista koetaan myös kehittämiskohteeksi. Selvityksen yhteydessä saatu sanallinen palaute sivistyspalvelukeskuksen osalta käsittelee eri yksiköiden yksittäisiä asioita. Näiden osalta ei voi tehdä johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen. Sivistyspalvelukeskuksessa pitää siis jatkossa pyrkiä vähentämään kiireen tuntua sekä edistää keskustelua kielteisistä asioista. Tulevat suuret investoinnit, kuten Kilpijärven koulun ja Juhani Ahon koulun remontit parantanevat tilannetta työvälineiden iän ja tarkoituksenmukaisuuden osalta. 3.4.4. Sosiaalipalvelukeskus

Sosiaalipalvelukeskuksen osalta työilmapiirikyselyä ei toteutettu. Sosiaalipalvelukeskuksen palvelut siirtyvät päivähoitoa lukuun ottamatta Ylä-Savon (Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä) sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymään vuonna 2010. Päivähoito siirtyy samana vuonna kaupungin sivistystoimen organisaatioon. 3.4.5. Tekninen keskus Teknisen keskuksen osalta henkilöstökysely antoi myönteisen tuloksen henkilöstön ilmapiirin kehittymisestä. Kyselyssä olleesta 12 kohdasta yhdeksässä oli tapahtunut myönteistä kehitystä. Erityisesti kehitystä oli tapahtunut tiedonkulussa, työpaikan työkykyä ylläpitävässä toiminnassa, työvälineiden iässä ja tarkoituksenmukaisuudessa, omassa fyysisessä kunnossa sekä omissa vaikutusmahdollisuuksissa työhön. Kehittämistarve kohosi lievästi työyhteisön jäseniä koskevien yhteisten tavoitteiden ja työpaikan yhteishengen osalta. Kyselyn tuloksia on käsitelty palvelukeskuksen johtoryhmässä ja yhteistyöryhmässä, joissa on käsitelty myös kehittämisehdotuksia. Yhteenvetona voidaan todeta, että teknisen keskuksen henkilöstön työilmapiiri on kehittynyt myönteisesti vuonna 2008. 3.4.6 Vapaa-aikapalvelukeskus Vapaa-aikapalvelukeskuksessa ovat parantuneet selvästi työyhteisöä koskevat yhteiset tavoitteet, avoin keskustelu kielteisistä asioista, työmotivaatio ja työpaikan yhteishenki. Lisäksi työpaikan työkykyä ylläpitävä toiminta ja oma fyysinen kunto ovat kehittyneet myönteisesti vuoteen 2007 verrattuna. Myös johtamistapaan oltiin tyytyväisiä. Kehittämiskohteeksi valitussa tiedonkulussa suunta on hieman parempi, mutta siihen tulee edelleen kiinnittää huomiota. Työtahti ja kiire sekä työn henkinen rasittavuus ovat lisääntyneet ja asiaan tulee paneutua vuonna 2009. 4. INVESTOINNIT HENKILÖSTÖÖN 4.1 Työterveyshuolto Vuoden 2002 alussa voimaan tullut uusi työterveyshuoltolaki korostaa henkilöstön koko työuran kestävää systemaattista työkyvyn tukemista, ennakoivaa toimintatapaa, työterve-

13 yshuollon vastuuta työkyvyn ja kuntoutustarpeen selvittämisessä sekä toiminnan suunnitelmallisuutta ja vaikuttavuuden arviointia. Työhyvinvointiin panostamalla voidaan vähentää sairauspoissaoloja ja myöhentää eläköitymistä. Työterveyshuollon kustannukset ovat nousseet tasaisesti vuosien aikana. Laajennettu työterveyshuoltosopimus on kuitenkin mahdollistanut tehokkaamman ongelmiin puuttumisen ja lääkärin konsultaation ongelmatapauksissa. Lisäksi tämä on ollut henkilöstölle edullinen palvelumuoto, joka vastaavasti on vähentänyt kansanterveystyön kustannuksia. Työterveyshuollon kustannusten verrattain suuri nousu vuodesta 2005 vuoteen 2007 selittyy käyntimäärien nousulla, tutkimushintojen nousulla ja laajennetulla palveluvalikoimalla. Vuoden 2007 alusta otettiin käyttöön ns. laajennettu terveystarkastus, jossa työfysioterapeutti tekee kattavan työkykykartoituksen. Tästä on kerrottu tarkemmin kohdassa 4.2. Tykytoiminta. Työterveyshuollon kustannuksiin saadaan Kansaneläkelaitokselta 50-60 %:n korvaus. Alla olevasta kuvasta käy ilmi työterveyshuollon kustannukset ja Kelan korvaukset. 400000 300000 200000 100000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 kustannukset KELAn korvaus Kuva 9. Työterveyshuollon kustannukset. 4.2. Tyky-toiminta Tyky-termin alla toiminta on monipuolista, mielen ja kehon liikuttamisesta työpaikan ilmapiiriin ja johtamisen kehittämiseen. Vähenevän tyky-määmärahan vuoksi tyky-ohjausryhmä katsoi tarpeelliseksi muuttaa vuoden 2007 tyky-toiminnan täysin uusille linjoille. Vuoden 2007 määräraha ei enää riittänyt entisenlaiseen työyksikkökohtaiseen tyky-määrärahan myöntämiseen, joten ohjausryhmä päätti, että siitä luovutaan ja rakennetaan tarjonta määrärahan puitteissa mahdollisimman monipuoliseksi. Vuonna 2008 jatkettiin vuoden 2007 uusilla linjauksilla. Iisalmen kaupunki tukee edelleen työntekijöidensä työkykyä ylläpitävää ja edistävää toimintaa kompensoimalla uimahalli- ja kuntosalikäyntejä Iisalmen uimahallissa sekä tennishallikäyntejä. Myös kaupungin henkilökunnan vesijumppa, fysiokimppajumppa ja itämaisen tanssin alkeet jatkuivat entiseen malliin. Kaupunginvaltuusto hyväksyi syksyn tykytoimintaan 10 000 euron lisämäärärahan ja sillä pystyttiin aloittamaan uusia ryhmätoimintoja; kaksi Pilates-kurssia, kuntosalicircuit, venyttely ja rentoutus. Miehille suunnattua li-

14 hashuolto/venyttely ryhmää kokeiltiin, mutta siihen ryhmään ei kävijöitä löytynyt. Työnantajan tuki vapaa-aikapalvelukeskuksen ohjatun liikunnan kausikorttiin ja kansalaisopiston kursseihin jatkui myös. Ohjatun liikunnan kausikorttia tuettiin 10 eurolla/kortti ja kurssien maksuihin osallistuttiin 25 %:n osuudella. Vuonna 2007 käyttöön otettu laajennettu työterveystarkastus jatkui edelleen ja testiin kutsuttiin 135 henkilöä. Laajennetussa terveystarkastuksessa työfysioterapeutti testaa henkilöiden lihaskunnon, sydän- ja verisuonielimistön kunnon, hapenottokyvyn, nivelliikkuvuudet ja lihasjäykkyydet. Testitulosten perusteella hän ohjaa tarvittaessa lääkärille lisätutkimuksiin ja antaa kaikille yksilölliset liikuntaohjeet tai ohjaa vapaa-aikapalvelukeskukselle ohjattuun toimintaa. Seurantatesti tehdään tarvittaessa saman vuoden aikana. Osallistumisprosentti laajennettuun terveystarkastukseen on korkea ja se on saanut henkilökunnalta hyvää palautetta. Työnohjaukseen kohdennettavaa määrärahaa lisättiin ja vuoden aikana määrärahaa myönnettiin yhdeksälle työyksikölle. Kaikkiaan tykymäärärahaa käytettiin 38 600 euroa eli 30,40 e/hlö (1 270 hlöä). 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 Kuva 10. kulut 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Tyky-toiminnan kustannukset. 4.3. Työpaikkaruokailu Tässä kohtaa puhutaan varsinaisesta työnantajan tukemasta työpaikkaruokailusta. Em. lisäksi työnantaja järjestää ns. pedagogisen ruokailun, johon on oikeus lähinnä lasten ohjaus- ja kasvatustehtävissä toimivilla (esim. luokanopettajat, lastentarhanopettajat, lastenhoitajat yms.). Iisalmen kaupungilla on kaksi erillistä työpaikkaruokalaa, toinen toimii LUMA-keskuksessa ja toinen keskusvarikolla. Säännöllistä työpaikkaruokailua on pidetty tärkeänä mm. jaksamisen ja terveyden säilyttämisen kannalta. Työpaikkaruokailulla pyritään vaikuttamaan henkilökunnan ruokailutottumuksiin. Työpaikkaruokailussa käytetään kaupungin eri valmistusyksikköjä, joten erillisiä ylläpitokustannuksia ei tätä kautta aiheudu. Monissa tieteellisissä tutkimuksissa on todettu, että työpäivän aikana säännöllisesti ruokailevat sairastavat vähemmän. Näin ajatellen työnantajan investoinnit työpaikkaruokailuun tulevat takaisin pitkällä aikavälillä. Varsinaisen työpaikkaruokailun kustannukset olivat 20 256 euroa ja tulot 16 227 euroa.

15 Työnantajan tuki oli näin ateriaa kohden 0,95 euroa.

16 4.4. Työsuojelu Työsuojelu on nähtävä yhtenä investointina henkilöstön hyvinvointiin. Entistä tärkeämmäksi on muodostunut henkinen työsuojelu, joka etsii uusia keinoja ennaltaehkäistä työpaikalla tapahtuvaa loppuun palamista ja muita negatiivisia ilmiöitä. Työsuojelun kustannukset on kuvattu viereisessä kuvassa. 80000 60000 40000 20000 0 Kuva 11. kulut 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Työsuojelun kustannukset. 4.5. Koulutus ja kehittäminen Henkilöstöhallinnon käytössä olevan kehittämisrahan avulla pystyttiin rahoittamaan monta henkilökunnan kehittämishanketta. Paikallisesti koko henkilökunnalle järjestettiin koulutus Miten tehdä muutoksesta yhdessä mahdollisuus ja esimiehille järjestettiin työyhteisöllisiin konflikteihin ja niiden hallintaan liittyvä koulutus. Koulutus- ja kehittämisrahasta myönnettiin tukea pääosin johtamiskoulutukseen, jatko- ja arvosanakoulutukseen. Alla olevassa taulukossa on kuvattu keskitetyn koulutus- ja kehittämisrahan kehitys. kulut 100000 80000 60000 40000 20000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kuva 12. Käytetyn koulutusmäärärahan kehitys. 5. HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN MENETYKSET Käsitteellä henkilöstövoimavarojen menetykset tarkoitetaan henkilökunnasta poistuneiden määrää ja myös osaamisen määrää. Henkilöstösuunnitelmassa ja palvelustrategiassa vuosille 2006-2010 arvioidaan henkilöstöpoistuman määrää ja laatua tarkemmin ja kaikkea sitä, miten tähän poistumaan vastataan. Muu kuin eläkepoistuma kaupungilla on erittäin vähäistä.

5.1. Eläköityminen Alla olevassa taulukossa on kuvattu eläkkeelle siirtyminen eläkelajeittain sekä kuntoutustukien määrä vuosina 2001-2008. Voimassa olevia osa-aikaeläkkeitä oli 31.12.2008 tilanteen mukaan 23 kpl. Taulukko 3. Eläkkeelle siirtyminen eläkelajeittain sekä kuntoutustukien määrä. 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Vanhuuseläkkeet 13 11 7 12 15 15 18 20 Yksilöllinen varhaiseläke 4 0 0 1 0 0 0 0 Varhennettu vanhuuseläke 0 0 1 0 1 0 0 0 Työkyvyttömyyseläke 5 4 2 5 9 8 10 5 Työttömyyseläke 15 13 10 8 4 12 10 16 Kuntoutustuki (henkilöä) 10 8 8 5 8 8 11 8

18 6. JOHTOPÄÄTÖKSET VUODESTA 2008 JA NÄKYMIÄ VUODELLE 2009 Vuoden 2008 osalta merkittävin asia oli uuden sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän valmistelutyön aloittaminen. Uuteen kuntayhtymään tulee siirtymään Iisalmen kaupungista 215 sosiaalihuollon ammattilaista. Tämän lisäksi kuntayhtymään tulee siirtymään kaupungin tukipalvelutehtävissä toimivia henkilöitä. Siirtyvän tukipalveluhenkilöstön määrä riippuu kuntayhtymän tukipalveluiden organisointitavasta. Henkilökunnan pitäminen ajan tasalla muutoksesta ja jatkuva tiedottaminen valmistelun eri vaiheista nousee korostettuun asemaan. Henkilöstön epätietoisuutta ja epävarmuutta tulee pyrkiä kaikin keinoin poistamaan. Sosiaalihuollon palveluiden siirtyminen kuntayhtymään antaa mahdollisuuden organisaatiomuutoksiin myös peruskaupungin osalta. Päivähoitopalvelut tullaan siirtämään osaksi sivistyspalvelukeskusta. Myös muita muutoksia tultaneen tekemään ja päätöksi niistä saadaan kevään aikana. Muutoksilla on mahdollista tehostaa ja järkevöittää kaupungin ydinpalveluita ja tukitoimintoja. Henkilökunnan nopea eläköityminen auttaa omalta osaltaan muutosten tekemistä. Vuoden 2008 lopussa hallintojaoston toiminta lakkautettiin ja jatkossa hallintojaoston aiemmin hoitamat tehtävät hoitaa kaupunginhallitus ja henkilöstöpäällikkö-lakimies.