Yhteenveto SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen kuntotestien tuloksista Jämsässä Valtakunnallisen SuomiMies seikkailee -kampanjan tavoitteena on kannustaa miehiä terveellisen ja liikunnallisen elämäntavan pariin. Näkyvä osa kampanjaa on SuomiMies seikkailee - rekkakiertue, joka lanseerattiin vuonna 2007 ja järjestettiin tänä syksynä 2014 kolmatta kertaa. Kiertueen aikana miehet rekan pysähdyspaikkakunnilla pääsivät testauttamaan kuntonsa kolmella maksuttomalla SuomiMiehen kuntotestillä rekkaan rakennetulla kuntotestausasemalla. Testipatteristo koostui kehonkoostumusanalyysistä, kestävyyskuntomittauksesta ja puristusvoimatestistä. Osallistumiskynnys oli tehty mahdollisimman matalaksi, sillä kaikki testit pystyi suorittamaan helposti ja hikoilematta arkivaatteissa. Testien jälkeen miehet saivat mukaansa kirjallisen yhteenvedon tuloksistaan ja saivat jäädä kuuntelemaan LIKES-tutkimuskeskuksen asiantuntijan antamaa yhteispalautetta testituloksista. Myös henkilökohtaista palautetta ja neuvontaa oli saatavilla. Rekkakiertuetta toteuttivat Kunnossa kaiken ikää -ohjelma yhdessä liikunnan aluejärjestöjen ja paikallisten toimijoiden kanssa. Kuntotestien toteutuksesta ja yhteispalautteesta vastasi LIKEStutkimuskeskus. Tänä vuonna 2014 kuntotestirekka kiersi Suomea elo-lokakuussa pysähtyen 36 paikkakunnalla. Jämsä oli vuorossa maanantaina 22.9.2014, jolloin rekka pysähtyi Jämsän Äijän aukiolle. Jämsän tapahtumapäivän aikana kuntonsa testautti 244 miestä. Jämsäläisten testiin osallistuneiden miesten keski-ikä oli 53,7 vuotta, kun se koko otoksessa (=35 255 miestä) oli 48,9 vuotta. Koko tietokanta muodostuu kaikista vuosina 2007 2014 testatuista miehistä. Kehonkoostumusmittauksen perusteella annettiin samanikäisiin vertaamalla kuntoluokka 1 5. Heikon-välttävän kuntoluokan (1 2) sai 23 %, keskiverron (3) 35 % ja hyvän-erinomaisen (4 5) 42 % jämsäläisistä. Jämsässä on kehonkoostumuksen osalta havaittavissa suurempaa polarisoitumista kuin koko tietokannassa, jossa keskivertoluokituksen sai 53 %. Kuntoluokkaan 1 2 lukeutui 16 % ja luokkaan 4 5 puolestaan 28 % koko tietokannan miehistä. Painoindeksi BMI (kg/m²) arvioi painoa suhteutettuna pituuteen. Painoindeksilukeman karkea tulkinta on seuraava: BMI 18 25 = normaalipaino, BMI 25 29,9 = lievä ylipaino, BMI 30 = huomattava ylipaino, lihavuus
Jämsässä testattujen keskimääräinen painoindeksi (26,8) vastasi koko tietokannan keskiarvoa (26,6). Yli 60 % Jämsässä testatuista lukeutui ylipainoisiksi (BMI 25 30) tai lihaviksi (BMI 30). Painoindeksin mukaan normaalipainoisia oli vain 37 % testatuista. Joka viides Jämsässä testatuista oli painoindeksin mukaan huomattavasti ylipainoinen. Pelkän painoindeksin perusteella ei kuitenkaan pidä tehdä varomattomia tulkintoja lihavuudesta. Lihaksikkailla ihmisillä painoindeksi saattaa osoittaa ylipainoa, vaikka tarvetta painonpudotukseen ei olisi. Paremmin kehonkoostumusta kuvaava ja painon sopivuuden arvioinnissa luotettavampi mittari on rasvaprosentti, joka ilmaisee rasvan suhteellisen osuuden kehon painosta. Normaalin rasvaprosenttituloksen (lukema alle 20) sai 40 % jämsäläisistä. Rasvaprosentin perusteella lihavana pidetään henkilöä, jonka rasvaprosentti on 25 tai enemmän. Jämsän aineistosta tällaisia lukemia oli yli 30 prosentilla. Ylipainoisten osuus, joilla rasvaprosentti on 20 24,9, oli vajaa 30 prosenttia. Rasvaprosentin osalta Jämsässä testattujen tulokset noudattelevat koko tietokannan tuloksia. Korkea rasvaprosentti on yhteydessä elintapasairauksien syntyyn, mutta vieläkin olennaisempaa on rasvakudoksen sijainti. Vatsaonteloon sisäelinten ympärille kertyvä rasva (=viskeraalirasva) on aineenvaihdunnallisesti aktiivisempaa kuin alavartaloon kertyvä rasva ja siksi erityisen haitallista terveydelle. Viskeraalirasva lisää huomattavasti riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja tyypin II diabetekseen. Sisäelinrasvaa varastoituu vähäisen liikkumisen ja epäterveellisten ruokailutottumusten seurauksena, mutta jo olemassa olevaa sisäelinrasvavarastoa on mahdollista pienentää ottamalla arkeen lisää liikuntaa ja muokkaamalla ruokailutottumuksia terveellisempään suuntaan. Viskeraalirasvan tavoitearvo on alle 100 cm². Tavoitearvon saavutti Jämsässä testatuista miehistä 44 prosenttia. 33 prosentilla Jämsän testirekassa käyneistä miehistä sisäelinrasvan arvo oli yli 130 cm², mikä ennakoi jo suurta terveysriskiä. Tällöin olisi suositeltavaa ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon tai oman terveysaseman sairaanhoitajaan. Koko tietokannan miesten osalta sisäelinrasvan prosenttiosuudet olivat likimain samat kuin Jämsässä.
Kuvio: KKI-ohjelma ja LIKES-tutkimuskeskus Kotioloissa rasvakudoksen sijaintia ja viskeraalirasvan määrää voi arvioida ja seurata vyötärönympäryksen mittauksella. Vyötärönympäryksen tavoitearvo miehillä on alle 94 cm (usein pyöristetään 90 cm) ja kaikki yli 100 cm lukemat ovat jo terveysriski. Jämsässä testattujen miesten vyötärönympäryksen keskiarvo oli 94 cm ja 43 % miehistä pääsi tavoitearvoon alle 90 cm lukemiin. 32 % Jämsässä testatuista sai yli 100 cm lukeman, mitä pidetään terveyshaittana. Kestävyyskuntoa eli maksimaalista hapenottokykyä SuomiMiehen testeissä arvioitiin Polarkuntotestillä, joka perustuu sykkeen ja sykevaihtelun mittaukseen lepotilassa. Arvot alle 28 ml/kg/min kertovat heikosta kestävyyskunnosta. Heikon tuloksen sai vajaa 10 % jämsäläisistä. Mikäli arvo on yli 28, mutta alle 35 ml/kg/min, pidetään kestävyyskuntoa alentuneena. Hyvän kunnon rajana on 35 ml/kg/min. Hyvän tuloksen sai liki 70 % Jämsässä testatuista. Jämsäläisten tulokset eivät juuri eronneet koko tietokannan miesten tuloksista. Kestävyyskunnon kuntoluokkatarkastelussa löytyi kuitenkin joitakin eroja, sillä hyvän-erinomaisen kuntoluokan saavutti liki 60 % jämsäläisistä, kun koko tietokannassa vastaavaan pääsi 47 %. Puristusvoimatestissä tulos ilmaistiin vahvemman käden puristusvoimana kiloina ja jako kuntoluokkiin 1 5 tehtiin suhteuttamalla tulos samanikäisiin miehiin. Jämsässä puristusvoimatestin tulokset (kg) jakaantuivat melko tasaisesti heikkojen, keskivertojen ja hyvien tulosten kesken. Kuntoluokituksessa, jolloin voima suhteutetaan ikään, hyvään-erinomaiseen tulokseen pääsi Jämsässä yli
40 % testatuista, keskivertoluokituksen sai yli 30 % ja heikko-välttävä -luokituksen yksi viidestä. Koko tietokannasta Jämsä erottui hyvien tulosten suhteellisen suurella ja heikkojen tulosten pienellä osuudella. Koko tietokannassa heikkoon-välttävään kuntoluokkaan lukeutui 40 % testatuista, kun vain neljännes sai hyvän-erinomaisen kuntoluokituksen. Puristusvoiman tulos antaa suuntaa koko kehon voimasta ja sen avulla pystytään myös ennustamaan eläkeiän toimintakykyä. SuomiMiehen kuntotestien tuloksia yhteen vetävä kehon kuntoindeksi laskettiin painotetusti kestävyyskunnon (50 %), viskeraalirasvan (15 %), pituuteen suhteutetun lihasmassan (15 %), painoon suhteutetun puristusvoiman (10 %) sekä rasvaprosentin (10 %) perusteella. Kehon kuntoindeksi kuvaa kehon kuntoa samanikäisiin verrattuna. Koko tietokannasta 50 % sai ookoo - kuntoluokituksen eli keskivertotuloksen, kun Jämsän aineistosta ookoo -osuus oli 39 %. Jämsässä testeissä kävi koko tietokantaan verrattuna enemmän keskivertoa parempikuntoisia (42 %), jotka saivat kuntoindeksiksi hyvä - tai urheilija -luokituksen. Vaikka ns. punaisen liikennevalon saaneita (kuntoindeksi hälyttävä-huolestuttava) oli vain 18 prosenttia Jämsässä testatuista, tarkoittaa se kuitenkin lukumäärällisesti yli 40 miestä. Juuri tämän ryhmän kohdalla havahtuminen huolestuttaviin tuloksiin ja motivoituminen elämäntapamuutoksiin olisi äärimmäisen tärkeää. Kuvio: KKI-ohjelma ja LIKES-tutkimuskeskus
SuomiMies-testeissä käytettiin objektiivisten mittareiden lisäksi itsearviointimenetelmiä. Itse arvioitiin liikunta-aktiivisuutta, työkykyä ja uupumusta. Yli 50 % jämsäläisistä arvioi liikuntaaktiivisuutensa keskiverroksi. 25 % piti itseään aktiivisina, mutta hyvin aktiivisiksi itsensä arvioi vain 11 % testatuista. Matalan aktiivisuusarvon itselleen antoi niin ikään 11 %. Yli 70 % jämsäläisistä arvioi työkykynsä hyväksi (8 9) tai erinomaiseksi (10). Neljännes testatuista puolestaan koki työkykynsä tyydyttäväksi (6 7) ja 4 % huonoksi (0 5). Uupumusta arviointiin asteikolla 1 5, jossa 1-2 = usein, 3 = silloin tällöin, 4 = melko harvoin ja 5 = ei juuri koskaan. Jämsässä melko harvoin ja ei juuri koskaan uupuneiden osuus oli 9 prosenttiyksikköä suurempi kuin koko tietokannassa. 7 % Jämsässä testatuista koki uupumusta usein. Työkykynsä heikoksi arvioineiden ja uupumusta säännöllisesti kokevien ryhmässä lienee henkilöitä, joilla testin kokonaistulos näyttää punaista tai keltaista liikennevaloa, jolloin liikkumis- ja ravitsemustottumuksissa olisi parantamisen varaa. Koska yksittäisten testattavien tuloksia ei tarkastella, ei kuitenkaan voida varmaksi sanoa, olivatko itsensä uupuneiksi ja työkykynsä huonoksi kokeneiden kehonkoostumus- ja kuntotestitulokset keskimääräistä huonommat. Syy-seurauspäätelmiä ei myöskään voi tehdä. Tarkempia tietoja SuomiMies-testeistä ja niiden tulosten tulkinnasta löydät SuomiMies-sivustolta http://www.suomimies.fi/suomimiehen_kuntotestit. Sivuilta löydät myös treeni- ja lihashuoltoohjeita sekä vinkkejä terveelliseen syömiseen ja painonpudotukseen. Myös Jämsän kaupungin liikuntatoimesta (Erityisliikunnanohjaaja Tommi Kuronen: 040 861 7023, tommi.kuronen@jamsa.fi/ uimahallin liikunnanohjaaja Minna Stenberg: 040 712 2522, minna.stenberg@jamsa.fi) saat halutessasi lisää palautetta SuomiMies-testisi tuloksista. Omaan terveyteen ja ravitsemukseen liittyvissä kysymyksissä käänny oman työterveyshoitajasi tai vastaanoton sairaanhoitajan puoleen. Jos et tiedä kehen ottaa yhteyttä, niin ota yhteys hyvinvointiasiantuntija Riitta Hjeltiin (040 756 0744, riitta.hjelt@jamsa.fi). Tämän yhteenvedon laatijat eivät ole missään vaiheessa nähneet yksittäisten henkilöiden testituloksia, vaan testitulosaineisto on näyttänyt vain eri muuttujien prosenttiosuudet ja lasketut keskiarvot Jämsässä testattujen miesten ja koko tietokannan miesten osalta.