Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot E-mail kuhmon.kaupunki@kuhmo.fi Aloitusaika 24.2.2012 Lopetusaika 16.3.2012 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö - Enontekis 0 49 Espoo - Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki - Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto - Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina - Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko - Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki - Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää - Hyvinge 0
283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö - Tavastkyro 0 109 Hämeenlinna - Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi - Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen - Ikalis 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi - Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari - Enare 0 149 Inkoo - Ingå 0 151 Isojoki - Storå 0 152 Isokyrö - Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen - Jockis 0 171 Joroinen - Jorois 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää - Träskända 0 202 Kaarina - S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani - Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki - Bötom 0 223 Karjalohja - Karislojo 0 224 Karkkila - Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen - Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen - Grankulla 0 236 Kaustinen - Kaustby 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0
322 Kemiönsaari - Kimitoön 0 244 Kempele 0 245 Kerava - Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 0 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 0 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi - Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki - Kumo 0 272 Kokkola - Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki - Kristinestad 0 288 Kruunupyy - Kronoby 0 290 Kuhmo 1 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi - Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö - Kjulo 0 398 Lahti - Lahtis 0 399 Laihia - Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi - Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta - Villmanstrand 0 408 Lapua - Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0
422 Lieksa 0 423 Lieto - Lundo 0 425 Liminka - Limingo 0 426 Liperi 0 444 Lohja - Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa - Lovisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto - Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti - Malax 0 476 Maaninka 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia - Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli - S:t Michel 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari - Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä - Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 Mänttä-Vilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali - Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen - Nousis 0 540 Nummi-Pusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö - Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu - Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio - Pemar 0
445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta - Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari - Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala - Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku - Påmark 0 609 Pori - Björneborg 0 611 Pornainen - Borgnäs 0 638 Porvoo - Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää - Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe - Brahestad 0 710 Raasepori - Raseborg 0 680 Raisio - Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma - Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0
707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo - Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna - Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo - Sibbo 0 755 Siuntio - Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo - Tövsala 0 834 Tammela 0 837 Tampere - Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva - Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio - Torneå 0 853 Turku - Åbo 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula - Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila - Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0
892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy - Nykarleby 0 895 Uusikaupunki - Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa - Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa - Vanda 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli - Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti - Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat - Virdois 0 942 Vähäkyrö - Lillkyro 0 946 Vöyri - Vörå 0 972 Yli-Ii 0 976 Ylitornio - Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri - Etseri 0 992 Äänekoski 0
2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne - Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Österbotten - Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland
3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli - Hallintojohtaja Nimi - Juhana Juntunen Sähköposti - juhana.juntunen@kuhmo.fi Puhelin - 044 725 5222 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli - Hallintojohtaja Nimi - Juhana Juntunen Sähköposti - juhana.juntunen@kuhmo.fi Puhelin - 044 725 5222 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? - Koska valtion tulot ja menot eivät ole tasapainossa, julkisten palvelujen uudelleenarviointi on tarpeen. Sosiaalija terveyspalvelut ovat kuntien suurin menoerä, jonka kasvua on esimerkiksi Kainuussa saatu hillityksi tuottamalla ne alueellisesti yhteistyössä. On kuntia, joissa sote-palve-lujen osuus menoista on jo lähellä 90 %, kun Kainuussa yhteistyö on saanut pidetyksi sekä sote- että maakuntahallintomenot noin 60 %:ssa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten nousu johtuu paitsi väestön ikääntymisestä, myös lääketieteen kehityksestä, yleisestä kustannusten noususta, vaatimustason noususta, perherakenteiden muuttumisesta ja yhdyskuntia murentavasta ja hajottavasta ja toisaalla hallitsemattomasti paisuttavasta muuttoliikkeestä. Tähän ongelmakenttään ei pelkkä kuntarakenteiden tarkastelu tuo helpotusta, vaan tarvitaan laaja keskustelu ja arvovalintoja siitä, halutaanko koko maa säilyttää asuttuna ja kuinka keskittämistrendiä voidaan yhteiskunnan toimin loiventaa. Etenkin vanhusten ja lapsiperheiden yhteisöllisyyttä tulisi viestinnällisin keinoin edistää, työelämän pelinsääntöjä pehmentää työvoiman tuottavuuden takaamiseksi ja Itä- ja Pohjois-Suomen elinvoimaa nakertavat toimet tulee pysäyttää. Viimeksi mainittuja ovat mm. yritysten menestystä uhkaavat polttoaineveron korotus, kuljetustuen leikkaus, rikkidirektiivi sekä kil-pailijamaihin verrattuna korkea energiaverotus. Keskeisin keino palvelujen kehittämisessä on sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuuden lisääminen. On esitetty, että jo 0,25 % tuottavuuden nousu kaikissa julkisissa palveluissa säästäisi 2 miljardia euroa vuodessa. Tuottavuutta voidaan parantaa kehittämällä työprosesseja. Lukuisin kyselyin on osoitettu, että suomalaiset haluavat kantaa vastuuta sosiaali- ja terveysmenoista. Kuhmon veroprosentti on 20,25 %, mutta efektiivinen, todellinen veroaste on 14 %. Hallituksen tulisi pidättäytyä uusien verovähennysten sää-tämisestä. Kuntarakenne ei luo kustannuksia, vaan ne palvelut, joita kunnat tuottavat. Hallinnon kulut ovat 3 % kuntien kokonaiskuluista. Kuntien yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa tulee edelleen kehittää ja
jatkaa. Koska äänestysaktiivisuus on esimerkiksi Kainuussa jo nyt matala, päätöksenteon etääntyminen suurempiin kuntiin voisi lisätä kansalaisten tunnetta vaikuttamis- mahdollisuuksien menettämisestä. 6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? - - - Ei huomauttamista. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? - - - Ei huomauttamista Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? - Kaivannaisteollisuuden kehitys sekä metsäklusteri, eritoten ekotehokkaan puurakentamisen osaamiskeskittymien synty voi muuttaa kielteistä väestökehitystä. Pääosin työryhmän arviot osuvat. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Kuntien taloutta pystytään tasapainottamaan. Palvelut tulee mitoittaa tulopohjan mukaan. Talouden ennustamisessa olisi tarvittu edes jonkin-lainen arvio nyt suunniteltavan valtionosuusuudistuksen linjauksista. Kuntien varallisuus perustuu kiinteistöihin, joiden arvoa tämä rakenneuudistus voi heikentää itsenäisyytensä menettävissä kunnissa. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työryhmä on oikeilla jäljillä. Asiointialueet ovat todellisuudessa vaikeasti kuvattavia, sillä erikoisliikkeet ja harrastustoiminnan suuntautuneisuus eivät oleellisia asioita julkisten palvelujen rakentamisen kannalta. Tärkeitä asioita ovat päivähoitopalvelut, koulut ja terveysasemat ja niiden sijainti mahdollisimman lähellä tarvitsijoiden koteja. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Kuhmon kaupunki näkee tärkeänä sen, ettei viritelty uudistus estäisi järkeviä ja kustannustehokkaita yhteistyömalleja kuntarajojen ylitse. Kuntien yhteistyössä on kehittämistä, mutta sitä ei saisi kieltää. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Kuntarakenneuudistus on lähtenyt liikkeelle epäloogisessa järjestyksessä. Mikäli julkistenkin palvelujen osalta yksi maailman parhaista maista halutaan muuttaa toisenlaiseksi, tulisi ensin analysoida se, mitä palveluja tuotetaan julkisin varoin, sen jälkeen arvioida valtion ja kuntien välinen työnjako ja vasta sen jälkeen tutkia, millä palvelurakenteella ao. palvelut tuotetaan. Kun ja jos edetään valtioneuvoston linjaamassa järjestyksessä, tulee varmistaa, että kansalaisten alueellinen tasa-arvo säilyy, uusittava valtion-osuus-järjestelmä kohtelee kuntia oikeudenmukaisesti nimenomaan kansalaisten perusoikeuksien näkökulmasta eikä paikallisen demokratian toimivuutta heikennetä.
7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen 1 0 1 1 osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? 1 0 1 1 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 1 0 1 1 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja 1 0 1 1 asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis- ja 1 0 1 1 tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? 1 0 1 1 Toiminnallisen kokonaisuuden ja 1 0 1 1 kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä 7 0 7 1 8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Ei vastauksia. 9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? - Koska työryhmä ei esitä Kuhmoon kuntajakoselvitystä, tähän ei oteta kantaa. 10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? Kyllä Ei 0 1
11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia. 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? Kyllä Ei 0 1 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Ei vastauksia. 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Kyllä Ei 0 1 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia.
16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Muu, mikä? - Kuntarakenneuudistus on lähtenyt liikkeelle epäloogisessa järjestyksessä. Mikäli julkistenkin palvelujen osalta yksi maailman parhaista maista halutaan muuttaa toisenlaiseksi, tulisi ensin analysoida se, mitä palveluja tuotetaan julkisin varoin, sen jälkeen arvioida valtion ja kuntien välinen työnjako ja vasta sen jälkeen tutkia, millä palvelurakenteella ao. palvelut tuotetaan. Kun ja jos edetään valtioneuvoston linjaamassa järjestyksessä, tulee varmistaa, että kansalaisten alueellinen tasa-arvo säilyy, uusittava valtionosuusjärjestelmä kohtelee kuntia oikeudenmukaisesti nimenomaan kansalaisten perusoikeuksien näkökulmasta eikä paikallisen demokratian toimivuutta heikennetä. 17. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Ei vastauksia. 18. 3. Perustelunne aikataululle - Koska työryhmä ei esitä Kuhmoon kuntajakoselvitystä, tähän ei oteta kantaa. 19. 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Ei vastauksia. 20. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. - Kuntarakenneuudistus on lähtenyt liikkeelle epäloogisessa järjestykses sä. Mikäli julkistenkin palvelujen osalta yksi maailman parhaista maista halutaan muuttaa toisenlaiseksi, tulisi ensin analysoida se, mitä palveluja tuotetaan julkisin varoin, sen jälkeen arvioida valtion ja kuntien välinen työnjako ja vasta sen jälkeen tutkia, millä palvelurakenteella ao. palvelut tuotetaan. Kun ja jos edetään valtioneuvoston linjaamassa järjestyksessä, tulee varmistaa, että kansalaisten alueellinen tasa-arvo säilyy, uusittava valtion-osuusjärjestelmä kohtelee kuntia oikeudenmukaisesti nimenomaan kansalaisten perusoikeuksien näkökulmasta eikä paikallisen demokratian toimivuutta heikennetä. Kireä aikataulu voi aiheuttaa ennalta arvaamattomia haittoja. Kuka kan taa niistä vastuun?
21. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? - Kuntien liikkumatila päätöksenteossa riippuu muustakin lainsäädännöstä. Lakisääteisten tehtävien määrä ja laatuvaatimukset ovat kasvaneet. Kunnat ja valtio muodostavat toiminnallaan kansalaisten turvaverkon. Kuhmon kaupungin näkemyksen mukaan valtion ja kuntien suhde vaatisi analyysiä ja tutkimusta. Kunnallinen itsehallinto tulee säilyttää kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseksi. 22. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? - Teknologiaa voidaan hyödyntää koko ajan enemmän. Verkkovaikuttamista voidaan lisätä järjestämällä neuvoaantavia kyselyjä päätöksenteon tueksi esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Sen lisäksi suomalaisia tulisi innostaa omaehtoiseen vaikuttamiseen ja kansalaistoimintaan madaltamalla kynnystä lähteä mukaan poliittiseen toimintaan. 23. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? - Kuntapalvelut rahoitetaan verovaroin ja asiakasmaksuin. Valtionosuudet tulevat valtion keräämistä veroista. Alueellinen tasa-arvo ja koko maan kansalaisten perusoikeuksien kunnioittaminen heidän kotikuntansa maantieteellisestä sijainnista riippumatta tulisi ottaa ohjenuoraksi, ei pelkästään julkisten menojen karsimistarve. Itä- ja Pohjois-Suomi käyttävät kuitenkin euroilla mitattuna koko julkisen talouden potista murtoosan verrattuna kasvukeskusten julkiseen talouteen. 24. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen - Kuntarakenneuudistus on lähtenyt liikkeelle epäloogisessa järjestyksessä. Mikäli rakenne niitataan ensin kiinni, joudutaan julkisten palvelujen arvioinnissa hankaluuksiin. Toimivia yhteistoimintamallia kuten perusterveydenhoidon ja erityissairaanhoidon yhteistoiminta-alueita ei saa hajottaa. Julkisista palveluista joudutaan ottamaan tarkasteluun joitakin subjektiivisia oikeuksia. Lukuisissa kyselyissä on jo selvitetty kansalaisten näkemys tärkeimmistä palveluista, joita ovat so-siaali- ja terveyspalvelut ja tasa-arvoinen koulutus. Valtio on lisännyt tai lisäämässä kuntien vel-voitteita mm. työllistämisessä. Koska työllistämistuet ovat pääosin valtion vastuulla, näitä velvoitteita tulisi harkita uudestaan. Kuntien palveluvaatimuksia ei nykytilanteessa saa ainakaan lisätä. Valtion ja kuntien tehtävänjako - Valtion ja kuntien tehtävänjako ansaitsee perusteellisen selvityksen. Suomi on väestöltään pieni, mutta maaalaltaan suuri. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä
25. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. - Julkisen talouden kestävyysvaje on vakava asia, joka tulee ratkaista. Julkisten voimavarojen suuntaaminen tulee tehdä kansalaisten alueellista ja sosioekonomista tasa-arvoa tukien, ei kasvattaen. Kuhmon kaupunki odottaa valtiovallalta linjakkuutta ja paikallistuntemuksen arvostamista ja edellyttää, että kuntien tällä lausuntokierroksella esittämät näkemykset otetaan huomioon uudistuk-sessa, avointa dialogia jatketaan ja asiantuntijoiden julkitulleet näkemykset otetaan huomioon. Uudistuksen aikataulua on syytä hidastaa valmistelun laadun turvaamiseksi. Tanskassa tehtiin vastaava uudistus lähtien liikkeelle rakenteista. Tanskan liki samansuuruinen kansankunta on pakkautunut 13 % Suomen maapinta-alasta (Tanskan pinta-ala on 13 % Suomen pinta-alasta, Tanskan väestötiheys on 124 henkeä / km2 ja Suomen 17 /km2, Kuhmossa alle kaksi neliökilometrillä). Suomessa sama toimintamalli ei ehkä tuota yhtä hyviä tuloksia. Uudistuksen ja syys-seuraussuhteiden tutkimisessa ja normiston linjauksen tulisi edetä seuraavasti: - mistä johtuu julkisten palvelujen kustannuskehitys (elämänmuoto, jatkuva keskittäminen mikä johtaa muuttoliikkeeseen ja ikäpolvien erkaantumiseen toisistaan, elämäntavat, yli-huolehtiminen vähemmän apua tarvitsevista ja alihuolehtiminen eniten apua tarvitsevista) - mitä palveluja julkisesti tuotetaan - mikä on valtion ja kuntien keskinäinen työnjako - sen jälkeen voidaan pohtia kuinka nämä palvelut valtiolla ja kunnissa tuotetaan Julkisen talouden kestävyysvajeelle pitää tehdä jotakin. Kustannustehokkuusvertailut eivät suoraviivaisesti tue suurten kuntien luomista. Työn tuottavuus kehittyy työntekijöiden voimin. Kustannustehokkuutta julkisissa palveluissa parantavat teknologian hyödyntäminen, etävalvonta, videotekniikka, yksikkökokojen kasvattaminen paikallisesti, lähiruuan hyödyntäminen ja turhasta luopumisen filosofia. Kustannuskehitykseen voisi tehokkaimmin vaikuttaa kysymällä kunnilta, mitä aiotte tehdä, jos valtionosuutenne pienenee x % vuoteen 2020 mennessä. Kuhmon kaupunki toimii Perustus- ja Kuntalain mukaan: järjestämme sosiaali- ja terveyspalvelut seitsemän kunnan yhteistyönä. Työryhmän mietinnössä ei suoraan oteta kantaa ns. Kainuun hallintomallin soveltamiseen, ja Kuhmon kaupunki vaatiikin, että kokeiltu yhteistyömalli tulee säilyttää mahdollisena itsenäisten kuntien kesken. Kuhmon kaupunki tuottaa Sotkamolle musiikkiopistopalvelut ja on halukas jatkamaan myös tätä yhteistyötä. Paikalliset ratkaisut tulee sallia, silloin kun ne palvelevat palvelutuotannon kustannustehokkuutta. KUHMON KAUPUNGINHALLITUS