No 1 Huhtikuu 2014 Retkeilypäivät pidettiin Laukaalla sivut 10 11 Harrastuksena valokuvaus sivut 20 21 Syyskokous sivut 28 29 TES-muutokset 2014, sivut 14 16 Työajan lyhennykset maksuun yli 24 tunnin viikottaisessa työajassa!
Sisältö No 1 Huhtikuu 2014 Julkaisija: Rakennusliiton Os 390 Helsingin putkimiehet ja putkieristäjät ry Päätoimittaja Niko Räsänen 040 508 7731 niko.rasanen@rakennuslii o.fi Toimitus: Ari Lindholm 040 551 9271 ariputkari@gmail.com Timo Mikkonen 040 507 0269 mo.mikkonen@caverion.fi Tapio Niemi 050 518 7162 tapio.niemi@elisanet.fi Layout ja taitto: Mainospalvelu Kristasta Oy AD Krista Jännäri mainospalvelu.kristasta@ kolumbus.fi www.mainospalvelu.net Osasto 390:n puheenjohtajan palsta...3 Timo Mikkonen Hallitus 2014...4 Kärvistellen eteenpäin...5 Matti Harjuniemi Mäkihyppääminen veressä...6 Antti Kokkonen Putkiasentaja on vielä painonsa arvoinen kultaa...8 Niko Räsänen Luo amusmiesten ja työsuojeluvaltuute ujen koulutus...8 Helsinki ja Lah läh vät yhdessä mi akurssille...9 Talotekniikka-alan retkeilypäivät Laukaalla...10 Rannaltaongintakilpailut 2013...11 Harrastuksena autourheilu...12 TES-palkankorotukset vuonna 2014...14 Työehtosopimusasiaa...17 Kimmo Palonen Osasto maakokouksessa Jyväskylässä...18 Viiden kaupungin kokous...19 Valokuvaus harrastuksena...20 Osaston jäsenten syntymäpäivät vuonna 2014...22 Syntymäpäiväkuvia vuodelta 2013...23 Nuuskakerhon toimintaa vuonna 2013...24 Nuuskalaiset liikuntakurssilla Siikarannassa...26 Putkiköörin toiminnallinen kausi ja tapahtumat 2013...27 Syyskokous ja pikkujoulut...28 LVI-asentajan terveystarkastus...30 Elävänä eläkkeelle...32 Ilmoitustaulu...34 Talotekniikka-alan urakanmi auskoulutukset...34 Toimintasuunnitelma vuodelle 2014...35 Perhetapahtuma Linnanmäellä...36 Painopaikka: Erweko Oy, 2014 Elävänä eläkkeelle Mitä merkitsee käytännössä, jos nykyinen eläkeputki katkaistaan, ja ikääntynyt työntekijä putoaa peruspäivärahalle. Lue lisää sivuilta 32 33. h p://osasto390. rakennuslii o.net www.rakennuslii o.fi Kansikuva: Hydraulinen putkentaivu n on vielä harvinaisuus työmailla. 2
Puheenjohtajan palsta Viedään kuin pässiä narussa hanat ovat ukas kiinni. Tuohan tämä työllisyys- ja kasvusopimus kuitenkin 20 kuukaudessa eli oikeas 15 kuukaudessa, siis ostovoima heikkenee kaikilta, paitsi johtoporsaalta. Ihmetellä täytyy, kuinka tupoissa on syyde y miljardeja euroja val on rahaa yrityksille, ja samalla eläkemaksuja siirretään työntekijöiden makse avaksi enenevässä määrin samaan aikaan, kun yritykset kiitokseksi potkivat kilpaa porukkaa pihalle. Eläkeiän nosto kahdella vuodella on kuin itsestäänselvyys. Hallituksen ministereiden suulla puhu una, vaikka asiasta päätetään vasta ensi syksyn aikana työmarkkinajärjestöissä. Samalla on menossa lisäpäivät roskiin, mikäli kaavailut toteutuvat eli 60-vuo as ei saa enää uu a työtä, 1 2014 M itenhän näihin pitäisi suhtautua? Tupo eli tulopolii nen kokonaisratkaisu sekä Työllisyys- ja Kasvusopimus EK teki SAK:n, AKAVA:n ja STTK:n kanssa aikanaan koulutussopimuksen, josta ei ennyt ilmeises kuin toinen osapuoli mitä sovi in. EK ohjeistaa yrityksiä hakemaan verovähennyksiä niihin samoihin yritysten maksamiin koulutuksiin, jotka ennen maksoi omasta pussistaan eikä ne yritykset lisää amma llista koulutusta yhtään enempää joka alun perin oli tarkoitus. Pian saammekin nähdä kuinka jälleen kerran verovaroja käytetään yritysten tukemiseksi lakisääteisiin koulutuksiin, sekä erilaisiin tulityö- sekä turvallisuuskort- koulutuksiin. Vaikka Rakennuslii o ei ole mukana kokonaisratkaisussa niin ra hakoska on riski työnantajille eikä saa lisäpäiviä eläkkeelle siirtymiseen as vaan työ ömyyspäivien jälkeen ppuu pienille päivärahoille. Elääkseen 65-vuo aaksi on realisoitava koko omaisuutensa, jota on yli 40 vuotta yri änyt säästää. Ehkä tarkoitus onkin saada asunnot halvalla em. lanteessa tulonsiirtona varakkaammille? Onneksi Rakennuslii o ei näihin tupoihin ole mennyt. Saadaan sentään itse olla pää ämässä, miten meidän TES tehdään ja parannetaan jatkossakin sopimuksia. Mennään ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE kampanjaan mukaan. TIMO MIKKONEN 3
Hallitus 2014 NIMI TEHTÄVÄ PUHELIN SÄHKÖPOSTIOSOITE Timo Mikkonen puheenjohtaja 040 5070 269 mo.mikkonen@caverion.fi Arto Keski-Nikkola varapuheenjohtaja 050 3233 836 arto.keskinikkola@luukku.com Jari Ijas sihteeri 050 3900 397 jari.ijas@caverion.fi Juha Nuu nen varasihteeri 050 5630 866 ji.nuu nen@gmail.com Ari Lindholm taloudenhoitaja 040 5519 271 ariputkari@gmail.com Roger Grundsröm varataloudenhoitaja 040 7528 337 roggrun@dnainternet.net An Heikkinen nuorisojaosto 040 7342 543 aheikk18@welho.com Esa Mar nen TES- ja hinnoi elujaosto 044 5710 887 emar 4@welho.com Kai Graf jäsen 040 5619 276 kai.graf@welho.com Ma Hanni jäsen 050 3640 004 ma.hanni@amplit.fi Tuomo Heinonen jäsen 044 5176 640 heinone.tuomo@suomi.24.fi Teemu Honkanen jäsen 050 4901 921 teemu.honkanen@are.fi Mika Jumpponen jäsen 050 5665 270 mike.jumpponen@gmail.com Per Lindberg jäsen 040 5768 923 limperi@luukku.com Veli-Ma Lindqvist jäsen 040 5065 700 velima.lindqvist@gmail.com Veli Piiroinen jäsen 040 5341 773 velo.piiroinen@welho.com Jari Ruusunen jäsen 040 7000 214 jari.ruusunen@elisanet.fi Juha-Pekka Suokas jäsen 041 703 6479 4
1 2014 Kärvistellen eteenpäin Työvoimaa on tarjolla, mu a ei työpaikkoja. Jo yli viisi vuo a on Suomessa ele y taantuman kaltaista aikaa. Kansainvälinen rahoituskriisi alkoi syksyllä 2008, kun yksi pelurien pelureista, valtava investoin pankki Lehman Brothers kaatui. Aluksi Suomen hallitus totesi, e ä ei vaikuta meihin! Suomen tuotannon menetykset olivat kuitenkin suuremmat kuin maailmalla keskimäärin. Vuonna 2009 kansantuote supistui yli 8 prosen a. Se oli enemmän kuin suuren kyykytyksen huippuvuonna 1991. Vuosina 2010 ja 2011 vaiku siltä, e ä parempaa koh mennään, mu a vuodet 2012 ja 2013 olivat taas surkeita. Tuli tupla v, eli taantuma, jossa on kaksi jyrkkää pudotusta. Meidän lii omme jäsenet etävät tämän. Työ ömyyskassalla on rii änyt, ja rii ää, vipinää. Työttömyyskassa on tullut tutuksi nuoremmillekin rakentajille, jotka eivät 1990-luvun laman herkkua olleet maistaneet. Tällaista on maailmankapitalismi. Viennistä elävä lillipu maa on lastu laineilla. Kyllä se sil pärjää, kun toimii viisaas. Viisasta toimintaa on rakentaa sellaista teollisuuspoli ikkaa, joka luo työpaikkoja, joissa tehdään tuo avas hyviä tuo eita, rakennuksia ja palveluja. Tämä tarkoi aa poli koin a siihen suuntaan, e ä vien sektorille tehdään kovia investointeja val on avulla. Koviin investointeihin kuuluvat myös energiaratkaisut, joilla taataan edullinen virta täkäläiselle tuotantoelämälle. Ko maista energiantuotantoa on lisä ävä myös omia energianlähteitä hyödyntäen. Tämä eteenpäinmenon poli ikka tarkoi aa myös huoleh mista yhteiskunnan ja ihmisten kulutuksesta. Kapitalismi on nimi äin kysyntävetoinen. Työn kysyntää pitää myös lisätä investoimalla väl ämä ömiin hankkeisiin kuten väyliin, kouluihin, asuntoihin ja sairaaloihin. Nykyisin näy ää olevan muo a puhua työn tarjonnan lisäämisestä. Mitä enemmän työvoiman kauppiaita, työläisiä, sitä vähemmän työ ömyy ä, sanotaan. Tämä on lööperiä. Työvoimaa on tarjolla, mu a ei työpaikkoja. Työehtotoimintakin on ollut tarpomista viime vuosina. Raha on ollut ukassa. Nyt sitä ei ole käytännössä lisää ollenkaan. On kuitenkin pysty y kehi ämään sopimusten tekstejä. Olemme tukkineet pahimpia aukkoja, joita työvoiman hinnan dumppaajat jatkuvas tesseistä hakevat. Tänä vuonna paranne in pekkassysteemiä ja torpa in nollasopimukset. Kärvistellen men in eteenpäin, mutta vauh tulee paranemaan. MATTI HARJUNIEMI 5
Mäkihyppääminen veressä 6 Mäkihyppäämiseni sai alkunsa 50-luvulla. Maaseudulla asuvana lapsena hiihtäminen ja mäenlasku olivat talvisin koulunkäynnin ohella ainut liikuntaharrastus. Nilsiässä maasto oli mäkistä, joten olosuhteet mäenlaskuun ja omatekoisten hyppyrien rakenteluun olivat hyvät. Kylän poikien kanssa rakentelimme hyppyreitä, joissa hiihtosuksilla kisail in. 50-luvun puolivälissä Nilsiään rakenne in oikea hyppyrimäki niin sanotuille Halssin rinteille lähelle Tahkovuorta. Menin veljeni Eskon kanssa katsomaan mäen avajaiskisoja ja silloin näimme ensimmäisen kerran oikean hyppyrimäen, joka kyllä näy suurelta pienen pojan silmissä verra una niihin omatekoisiin hyppyreihin. Huomasimme, e ä kisoissa hyppäsi meidän ikäisiä, jopa ehkä nuorempiakin itse olimme siinä kohdin 12 13-vuo aita ja samalla pää mme, e ä vielä mekin hyppäämme tuosta mäestä. Palasimme seuraavana sunnuntaina mäelle, johon paikallinen seura oli hankkinut käyte yjä mäkisuksia ja sain kokea ensimmäisen hypyn oikeasta mäestä. rohkeu a hyppy vaa kin, koska sukset olivat pitkät ja leveät, jonka johdosta tuntee myös ilmanpaineen erilailla kuin totutuilla hiihtosuksilla. Innostus lajia kohtaan oli valtaisa ja 4 5 talvena ehdimme lajia harrastaa sekä osallistua kisoihinkin lähipaikkakunnilla. Taukoa lajista ja paluu lajin pariin Mäkihyppyharrastus loppui, kun oli lähde ävä työnhakuun Helsinkiin. Muutaman vuoden tein erilaisia rakennustöitä kunnes armeijan jälkeen pääsin työharjoi eluun putkiliikkeeseen, jossa opin amma n. Mäkihypyn pariin palasin uudestaan maaliskuussa 1976. Her oniemeen menin katselemaan hyppyrimäelle ja näin kun yli 40-vuo aat miehet hyppelivät tyylikkään näköises, itseni ollessa 32 vuo a. Kipinä lajia kohtaan oli niin vahva, e ä hyppyriin oli päästävä ja seuraavana lauantaina olinkin Siili- en mäellä katselemassa hyppääjien mi elöä. Lainasin yhdeltä hyppääjältä suksia jo a voisin kokeilla kuinkahan tuo läh si vanhasta muis sta, enhän ollut edes hiihtänyt 15 vuoteen. Ylös hyppytorniin kiive yäni tunsin tutun tunteen kilpailuvie stä ja alas rappuja pitkin tuleminen ei ollut mahdollinen. Ei kun mäestä vauh in ja pystyssä alas. Seuraavana päivänä lainasinkin seuralta sukset ja homma läh taas käyn in. Uudesta alusta on kertynyt aikaa harrastuksen parissa jo 38 vuo a ja talvena 1977 aloi n hyppäämisen isommista mäistä, kuten Rukan ja Lahden K-64, K-90, ja suurmäestä niin sanotulta betonilta siitä. Olen hypännyt harjoituksissa yli 100 metrin tulokset. Muutoinkin melkein kaikki Suomen yli 40 metrin mäet on kolu u läpi.
Missä harjoittelen ja kuinka paljon? Tällä hetkellä harjoi elen ympärivuoden ko mäessäni Her oniemen K-46 muovimäessä sekä Lahden K-64 mäessä, täyte yäni 70 vuo a jatkan hyppäämistä ainakin Lahden K-64 mäessä. Mäkihyppäämässä käyn tällä hetkellä 1 2 kertaa viikossa, lisäksi harjoitan lihaskuntoa mm. sauvakävelyllä, pyöräilyllä ja uinnilla. Yleises o aen laji vaa i monipuolista fyysisen kunnon ylläpitoa. Mäkihyppy urheiluharrastuksena on sekä vaa nut, e ä innostanut harrastamaan kaikenlaista fyysisen kunnon ylläpitävää liikuntaa monipuolises. Myös ruokavalio on tullut pide yä terveellisenä, josta on tullut elämäntapa. Harrastuksen suuria hienouksia on ollut paljon uusia ystäviä sekä tu uja niin Suomesta kuin muistakin maista. Veteraanihyppääminen Veteraanimäkihyppyä on jossain määrin harrastettu varmaankin lähes yhtä kauan kuin mäkihyppyä yleensäkin. 1990-luvun alussa alet- in järjestämään vuosi ain veteraanien kilpailuja. MM-kilpailuihin saavat osallistua kaikki yli 30-vuo aat. MM-kilpailuissa hypätään K40-, K60- ja K90-hyppyreistä. Tänä päivänä MM-kisoihin osallistuu n. 170 200 hyppääjää noin 15 eri maasta Suomi Norjan kanssa on lajin kärkimaita. Suomessa veteraanihyppääjiä on noin 70, joista ak ivises harrastavia noin 40. Ikähaitarina on 30 78-vuo- aita siis hieno laji jota voi harrastaa jopa aikuisena. Lajin parissa kisailee tänä päivänä paljon en siä huippuja, maailman parhaita hyppääjiä kuten Matti Nykänen, Andreas Goldberger, Andreas Widhölzl, Ole Gunnar Fidjetol, Roger Ruud sekä Bruno Retteler. Veteraanien MM-kisoissa olen ollut kisaamassa 21 vuotena 11 eri maassa MM-mestaruuksia olen saanut 13 kappale a, hopeaa ja pronssia. 1 2014 Hienoin muisto, joka tulee mieleeni on veteraanien kilpailuista Pohjois-Amerikassa 17. 18.2.1996 Ensimmäisenä päivänä hypä in yli 50 54-vuo aiden sarjassa K64-mäessä Wisconsissa seuraavana päivänä matkasimme Eau Glairessa K80 mäessä yli 40 vuo aiden sarjassa sijoi uen sijalle 6. Seuraavaksi lensimme Coloradon Streamb oat Springs nimiseen talviurheilukeskukseen jossa MM-mestaruuskisat pide in K60- ja K90 mäissä, jossa nappasin hopeaa. Tänä talvena olin menossa veteraanien MM-kilpailuihin Rasnoviin, Romaniaa mu a harmikseni kisajärjestäjät peruivat kilpailut huonojen lumi- ja sääolosuhteiden johdosta. Laji sopii monille Voin suositella lajia kenelle vain hyvän fyysisen kunnon omaavalle. Kanna aa aloi aa rauhassa valmentajien opastuksella ja pienistä mäistä. Tällöin ei ole rajoituksia edes iän suhteen. Jopa 40 60-vuo aita lajin pariin tulleita on. Toki moni on ollut nuoruudessa lajin parissa ja aloittanut vanhempana uudestaan, kun perheen perustamiset sekä lapsetkin ovat muu aneet. Itselläkin työt, perheen perustaminen 2 lapsen ym. muu pi siinä määrin kiireisenä, e ä välillä laji jäi sivulle. Tällä hetkellä tavoi eeni lajin parissa on, e ä saisin olla terveenä ja sellaisessa kunnossa, e ä harrastukseni mäkihyppääjänä jatkuisi vielä pitkään. Lisää etoa veteraanimäkihyppääjistä www.veteraanihyppaajat.com Os. 390 jäsen Putkiasentaja eläkeläinen An Kokkonen 7
Putkiasentaja on vielä painonsa arvoinen kultaa Lause jonka aikanaan amma koulussa kuulin ope ajaltamme, siihen kun yhdistetään 17-vuo a ikää ni silmissähän kiilsi helppo raha ja ruusuinen tulevaisuus. Toki pitää sen verran korjata e ä, vilkas luonne ja hyvä porukka sai meidät löytämään välillä itsemme ruotsinlaivalta ja milloin mistäkin kouluaikana eikä Räsäsen poikaa ehkä kaikki ope ajan kommen t olleet yhtä mairi elevia tulevaisuuden näkymän kannalta. Täysin en torppaa ope ajani posi ivista tulevaisuuden näkemystä, talotekniikka-ala on amma laisten hommaa ja elää pienessä muutoksessa koko ajan Enemmän realismia todellisuudesta toi kuitenkin työharjoi elu Lau asaaressa saneeraus työmaalla. Amma talotekniikka-alalta antaa kohtuullisen taloudellisen turvan, sekä näkymätkin ovat e ä alasta ei ole tulossa mikään pätkätyöhomma tai robo n tekemä työ. Työmaille tulee tasaises uusia malleja tehdä mm. linjasaneerauksia tarvikkeita joista osa saa aa tehdä jopa mahdo omaksi koko työnteon kuten esim. valurautaviemärin katkaisukoh en maalaaminen joka onnistuu vain +5 asteisessa ilmastossa ja tarvitsee 35 minuu n kuivumisen. Ilmastomuutoksen vauh on siinä määrin hidasta e ä ainakin vielä talvikausi on monella työmaalla semmoista aikaa e ä valurautaa ei si en voi asentaa ollenkaan. Toki on niin e ä hyviä ideoita ei voi syntyä, mikäli pelkää liiaksi virheen tekemistä. Työllisyystilanne Uudenmaan asuntokannasta osa näy ää tällä hetkellä olevan siinä kunnossa e ä saneerauksia on viivytelty ja viivytellään jo siinä määrin, e ä samoissa taloyh össä käydään korjailemassa putkivuotoja viikoi ain tai si en saneeraus aloitetaan vajavaisilla edoilla paniikissa. Talojen surkea kunto Uudellamaalla näkyy myös nousuna talotekniikka huoltopalvelujen kysynnässä mikä on tuonut posi ivista noste a työllisyyteen koska kyllähän ne talot tulevat kuitenkin vielä saneera aviksikin. Uudellamaalla uusien metrolinjojen, kehäradan sekä muutoin uusia asuin alueita kauppakeskuksineen rakentaminen on kokonaisuudessaan niin iso pake, e ä uskon Uudenmaan työllisyyden Talotekniikka-alalla pysyvän vähintäänkin kohtuullisena seuraavat 10 vuo a. Oikein hyvää ja kaunista kevättä kaikille! Rakennuslii o Niko Räsänen Puh. 040 508 7731 niko.rasanen@rakennuslii o.fi Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen koulutus Uudenmaan alueen Talotekniikka-alan luo amusmiehille sekä työsuojeluvaltuutetuille oli vuonna 2013 järjeste y kahdeksan koulutus laisuu a, joissa pyri in tukemaan tehtäviä hoitavia etopohjaises. Koulutuksella on pitkät perinteet ja se on eri äin tärkeä lenkki edon sekä tulkintojen kulussa Rakennusliitosta työmaille. Luo amustehtävissä olevat ovat saaneet mm. tätä kau a paremmat mahdollisuudet mm. ytneuvo elujen ja riita-asioiden hoitamisessa, etoa TES-tulkinnoista sekä muutoin ajankohtaisista etoa asioista, joita työmailla käsitellään. Vuonna 2013 kävimme läpi mm. työmaille tullu a verotunniste a. Vuonna 2014 käsitellään työmailta vero ajalle luovute avaa työntekijöiden kuukausi aista seurantajärjestelmää, työterveyshuoltoa ja SAK:n eläketyöryhmän lanne a. Koulutus laisuuksissa ovat vierailleet työehtosopimuksesta Kimmo Palonen, koulutuksista Juhani Lohikoski sekä raamisopimuksesta Matti Harjuniemi. Mukaan koulutukseen Koulutukset ovat joustavia ja tarjo- avat myös mahdollisuuden keskus- tella vapaammin alueen työmaa- asioista. Tilaisuudet antavat hyvän kuvan alueen työllisyys lanteesta. Luo amusmiehet ja työsuojeluval- tuutetut ovat työntekijöiden tärkeitä edustajia työpaikoilla, joten varmis- tathan, e ä myös sinun työpaikallasi on työntekijöiden edustajat yrityk- sessä. 8
1 2014 Helsinki ja Lahti lähtivät yhdessä mittakurssille Osastomme 390 sekä Lahden osasto 405 järjes vät ensimmäistä kertaa yhteisen Talotekniikka-alan TES- ja urakanmittauskoulutuksen toukokuussa aurinkoisessa Tallinnassa. Talotekniikkaalan TES.koulutukset ovat suosi uja ja vetävät yleises o aen hyvin porukkaa, kuten tämäkin mi akurssi täy sille varatut 43 paikkaa. Päivän ohjelmassa Rakennusliiton työehtotoimitsijat Kimmo Palonen sekä aluetoimitsija Niko Räsänen kävivät läpi ajankohtaisia asioita mm. sairausloman vaikutusta vuosilomaan sekä työehtosopimuksen ja urakanlaskennan perusteita sekä tulkintoja. Koulutuksen sisältö oli pääosin perinteinen ja muokkaantui koulutuksessa tulleiden kysymysten mukaan antaeni huoma avas enemmän tulkintoja sekä erilaisia toimin- tamalleja urakanmi auksia varten. Mi akurssin tärkeintä an a on, e ä muistetaan huomioida kaikki asiat, joista urakka muodostuu ja mitkä eivät kuulu urakkatyöhön. Koulutuksen jälkeen osa kurssilaisista läh hotellin allasosastolle ja osa porukalla kannustamaan Suomen jääkiekkojoukkue a paikalliseen olutravintolaan. Illalla kasasimme vielä porukan yhteen ruokailun merkeissä. Osallistujien ikähaarukka oli laaja nuorista vanhempiin ja tämä Aina ajankohtaiset koulutukset löydät osaston kotisivuilta! antoikin hyvän pohjan keskusteluille työehtosopimuksesta sekä muutoinkin elämää suuremmista faktoista. Mi akurssille osallistuneet olivat tyytyväisiä osastojen yhteistyöhön ja katsoivat sen tuovan lisää hyviä näkökantoja. Yhteistyö toisten osastojen kanssa ja yhdessä tekeminen ovat avainasemassa, kun mie tään yleises Rakennusliiton toimintaa. Mittakurssit 2014 Mi akursseja tullaan järjestämään myös tänäkin vuonna kuten tulevaisuudessa. Mikäli uusia ajatuksia tai malleja kurssin järjestämisestä tulee, kanna aa niitä rohkeas esi ää osaston hallitukselle. 9
Talotekniikka-alan retkeilypäivät Laukaalla Retkeilypäivien järjestävänä osastona oli Jyväskylän putkimiehet, jotka olivatkin varanneet hienot sekä toimivat pui eet tapahtumalle Kylpylähotelli Peurungasta. Osastostamme matkaan oli ilmoi autunut 40 henkilöä ja taitoimme matkan läh en Hakaniemestä aikaisin aamulla Keravan kau a tapahtumapaikalle. Matkaan ilmoi autuneiden osalta olemme pitäneet yllä epävirallista perinnettä e ä aina on osallistuja, joka nukkuu pommiin, tällä kertaa Sami oli pää änyt kantaa kortensa kekoon kääntämällä kylkeä, kun toiset olivat jo matkassa. Matkalla puntaroimme osallistujat eri kilpailulajeihin sekä yhteisiin tes- sekä veteraanipalavereihin. Paikan päälle saavu uamme ko kosimme joukkueet ja aloi mme kisat alkuun 4 x 400 metrin yli 50 v. kävelyvies llä, joka kävelijöidemme osalta meni pikkaisen kehnos ja saimme sijoitukseksi 5. Joukkueen Raimo Palviainen, Reijo Karhu, Martti Kotonen ja Jari Ijas arvelivat, e ä treenikauden Jussi les n heitossa. huippu oli joko juuri mennyt ohi tai si en se oli juuri vasta tulossa ja tulos seli yy sillä. Päivän aikana kisail in myös les nheitossa joukkuelajina, jossa osastomme sai maistaa katkeraa hopeata mikä on häpeä kun jää ykkösestä n. 2,41 metriä. Kisat pääte in Petanquen mestaruuskisaan, jossa joukkueemme saivat hopeaa Jari Juutilaisen sekä Martti Korhosen johdolla. Kisailujen sekä palavereiden jälkeen pääsimme tutustumaan Peurungan kylpyläosastoon, joka oli posi ivinen bonus paikalle. Iltajuhlissa jyväskyläläiset olivat onnistuneet loistavas, ohjelmaa oli rii äväs vaikka palkintojen jaossa meidän porukan ei suuremmin tarvinnut lavalla juoksennella. Ruokatarjoilu oli mahtava eikä jä änyt ketään nälkäiseksi, vaan komeas tehty mm. kokonaisena paiste u possu oli suussa sulavan hyvää jälkiruokineen. 10
Sunnuntaina kasasimme porukkamme pihalle kello 12 ja matkalla koh ko a kävimme kunnioi amassa kukkavihkolla 1918 kaatuneiden muistomerkillä Putkiköörin säestyksellä ja pää mme retkeilypäivät. Retkeilypäivät olivat hyvin järjeste y ja siitä suuri kiitos Jyväskylän osastolle. Talotekniikka-alan retkeilypäivien tuloksia KÄVELYVIESTI 4x400 metriä, yli 50-v. 1. Os. 391 Turku 11.43.18 Teräväinen Mikko, Tiainen Ma, Peltoniemi Teuvo, Rehvonen Wäiski 2. Os. 394 Kuopio 11.45.77 Väisänen Pekka, Karhunen Antero, Kinnunen Mar, Lehtola Raimo 3. Os. 392 Tampere 12.22.30 Suomalainen Erkki, Ahvenlammi Urho, Viljanen Rauno, Pajala Markku 4. Os. 395 Jyväskylä 12.59.77 Pen nen Kari, Moilanen Tapio, Hartus Tauno, Järvinen Mauri 5. Os. 390 Helsinki 14.09.46 Palviainen Raimo, Karhu Reijo, Kotonen Mar, Ijas Jari PETANQUE Kisaan osallistui 9 joukkue a 1. Os. 394 Kuopio Väisänen Pekka, Bunda Alvi, Lehtola Raimo 2. Os. 390 Helsinki 2 Juu lainen Jari, Korhonen Ma, Alatalo Pekka 3. Os. 391 Turku 2 Halonen Tauno, Tiainen Ma, Rehvonen Wäiski LESTINHEITTO, joukkuekilpailu 1. Os. 395 Jyväskylä 66,92 m Pajunen Ari, Hämäläinen Jarno, Hartus Tauno, Paunonen Timo 2. Os. 390 Helsinki 64,51 m Suokas Jukka, Räsänen Niko, Korpi Jari, Heikkinen An 3. Os. 394 Kuopio 61.11 m Turunen Taisto, Hammar Ilpo, Karhunen Antero, Tarasmaa Aki 4. Os. 392 Tampere 56,17 m Viljanen Rauno, Kivinen Jorma, Palonen Kimmo, Partala Kari 5. Os. 391 Turku 55,12 m Halonen Tauno, Peltoniemi Teuvo, Haapanen Aki, Tiainen Ma 6. Os. 393 Oulu 53,13 m Snicker Per, Ala-luusua Esko, Rissanen Mika, Leinonen Tommi 1 2014 LESTINHEITTO, yksilökilpailu Yksilökilpailuun osallistui 32 kisaajaa 1. Palonen Kimmo os. 392 Tampere 18,79 m 2. Tarasmaa Aki os. 394 Kuopio 18,00 m 3. Pajunen Ari os. 395 Jyväskylä 17,87 m Nuuskakerhon järjestämät rannalta ongintakilpailut N uuskakerhon järjestämät rannaltaongintakilpailut järjestet- in perinteises 5.6.2013 Mus kkamaalla. Ilma oli kalastamiseen hyvä, lämmintä + 25 C ja kalasaaliitakin saa in. Osallistujista suurimpana joukkona kisoissa oli Nuuskalaisten joukkue, hyvänä kakkosena Juniori- imi hyvillä kalasaaliilla. Tulokset: Nuoret 1. Manu 575 g 2. Sofia 140 g 3. Julius 110 g 4. Niilo 95 g 5. Elias 30 g Naiset 1. Anelma Salovaara 540 g 2. Aune Järvinen 500 g 3. Raija Alatalo 185 g Miehet 1. Tapio Niemi 1,915 kg (Nuuska) 2. Reijo Karhu 1,315 kg (Nuuska) 3. Raimo Järvinen 1,135 kg (Nuuska) 4. Esko Ketola 0,685 kg (Nuuska) 5. Arvo Keronen 0,685 kg (Nuuska) 6. Tuomo Heinonen 0,660 kg 7. Veikko Kärppä 0,525 kg (Nuuska) 8. Pekka Alatalo 0,420 kg 9. Mikko Salovaara 0,400 kg (Nuuska) 10. Juha Nuu nen 0,140 kg 11
Harrastuksena autourheilu 10 000 km taival Innostus alkoi 2003 kesällä, kun olimme katsomassa Urhon ajoja. Vaiku hauskalta päästä ajamaan 6h rataa kohtuullisilla kustannuksilla, kun pystyy jakamaan kulut neljän hengen kesken. Si en aloituspalaveri ja päätös mitä autoa käytetään. Minun VW Typ-3 1600A vuosimallia 1971 oli tallin nurkassa odo amassa parempaa aikaa ja totesimme sen aivan hyväksi aihioksi tähän. No ei se nyt niin hyvä ollut, mu a paljon MIG-hitsauslankaa ja siitähän alkoi 12 muodostua kilpurin runkoa. Ensimmäisen talven työmäärä oli suuri ja kaikki oli ope elua, sääntökirjan lukua sekä ihme elyä. Turvakaarien ja maalailun jälkeen tuli turvavarusteiden hankinta ja asennus. Näin ensimmäisenä vuonna joudu in turvautumaan käyte yihin varusteisiin ja niitä homma in milloin mistäkin. Alusta ja moottori Alustaa laske in ja taloudellisen lanteen takia päädy in vain maalaamaan iskunvaimen met. Lisävakaajia ei ollut vielä ja tuskin edes ajatel in niiden tarve a. Naapurista oste in sliksit (alussa aje in sileillä renkailla). Tallilla oli hyväkuntoinen Typ-4 kone, jota ruve in kunnostamaan kilpurikäy öön. Sen kooksi tuli 1800cc normaalikaasu milla, pel pakosarjalla ja vaakapuhal mella. Kone palveli seuraavat neljä vuo a. Rata-ajoa tunteella Ensimmäinen kisa 2004 oli Ahvenistolla, joka oli etenkin ekaa kertaa pelo ava, vaikea ja aivan mahtava kokemus. Kun kaiteet ovat aivan radan reunassa voi vaan kuvitella millaista olisi ajaa Monacon radalla, tosin ei tällä autolla. Ensimmäinen kisa ja ensimmäinen öljyvuoto, joka johtui etämä ömyydestä ja pienestä huolima omuudesta. Lohkon kyljestä puu ui yksi ruuvi ja kukaan ei ollut ajatellut sen olevan läpireikä, joten sieltä saa in radalle öljyä liukastamaan muutenkin haasteellista rataa. Lopulta pääsimme kiertämään radan 76 kertaa ja monta kokemusta rikkaampana. Seuraavat vuodet Vuosina 2005 2007 yri mme kehittää autoa parhaamme mukaan, mutta tehoton moo ori pako kehityksen alustapuolelle. Rengaskulmien, iskunvaimen mien ja vakaajien avulla parannusta hae in. Luote avuus pitää olla kunnossa, jos mielii ajaa 6 tun a yhteen menoon. Radat alkoivat tulla tutuksi ja auton sekä kuljettajien rajat rupesivat löytymään. Vuonna 2006 satoi Ahvenistolla ja meillä juuri hankitut uudet renkaat. Yhdistelmä oli parempi kuin odotet- in ja 14 muun joukosta meillä oli eniten kierroksia 6 tunnin jälkeen. Saimme himotun URHO-1 kilven autoon ja innostus vain kasvoi.
Uusi moottori Vuonna 2008 saimme aikaiseksi uuden moo orin. Koko oli nyt noin 2000cc ja tuplakaasu milla, eikä enää voinutkaan ajaa kaasu pohjassa. Ja kun tuli tehoa, pi myös jarruihin panostaa lisää. Vääntösauvat vaihde in jäykempiin ja oli asennettava lisäöljypohja. Mukaan oli tullut yö-kisoja, jotka alkoivat noin klo 22 ja pää yivät aamuyöstä. Olin omalla vuorollani lippumiehenä, kun imin kuski ajoi niin sanotus limii llä ja kun ohi ei päästä ja itsekin pitäisi ohi aa. Tuloksena ei suotava ajolinja kan areen yli, joka oli rii ävän korkea rikkoakseen lisäöljypohjan. Tietenkin varikolle tullessaan kuuma moo ori syty öljyn tuleen. Onneksi on aina huolehdi u, e ä kaikilla on vähintään kaksi sammu nta varikolla. Joten säikähdyksellä selvi in. Ongelmia Laa kkoa pi uudistaa ja saada lyhyempiä välityksiä. Pää mme luo aa amma laiseen ja saimme uuden laa kon, joka kes ajoa 8,5 tun a. No lupasi tehdä uuden huolellisemmin ja sehän kes tällä kertaa 3,5 tun a. Joten olemme tästä läh en luo aneet imin amma taitoon. Viime vuodet Yö-kisat olivat eri äin haasteellisia vesisateessa ja pimeällä aje aessa. Vaikka olimme panostaneet valoihin, ei siellä oikein mitään nähnyt ja tuntui kuin oli ajanut ulkomuis sta. Arvostus niitä kohtaan, jotka ajavat- Le Mans -kisaa oikeilla kilpa-autoilla kasvoi huoma avas. Koko ajan on jotain tehty auton kohentamiseksi. Kevenne y, jarruja paranne u, mu a paras keino kierrosaikojen parantamiseksi on opetella ajamaan oikein. Tänä vuonna tuli täyteen 10 000 kilometriä rata-ajoa, sisältäen 23 kilpailua (kolme keskeytystä). Luote avuus on ollut hyvä, samoin yhteishenki ja nyt valmistaudutaan uuteen kauteen. Moo ori avataan ja katsotaan, mitä tarvitsee uudistaa. Ja ehkä joskus opitaan ajamaankin. Kai Graf osasto 390 hallituksen jäsen 1 2014 13
TALOTEKNIIKKA-ALA PALKANKOROTUKSET I korotusvaihe kevät 2014 Henkilökohtaisia aikapalkkoja (PTP + HPO) korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.5.2014 tai lähinnä sen jälkeen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,12. Perustuntipalkat Perustun palkat 1.5.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta: Palkkaryhmä /tun S 10,12 1 12,39 2 14,82 3 15,62 4 16,53 Henkilökohtainen palkanosa muodostuu siten, e ä työntekijän korotetusta aikapalkasta (PTP+HPO) vähennetään uusi perustun palkka. Jäljelle jäänyt erotus on työntekijän uusi henkilökohtainen palkanosa. Kuukausipalkat Sovi uja kuukausipalkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.5.2014 tai lähinnä sen jälkeen 20. Kuukausipalkat tarkistetaan korotusten jälkeen niin e ä ne täy ävät 10.5 kohdan määräykset. TYÖEHTOSOPIMUKSEN SUORITUS- SIDONNAISET PALKAT Palkankorotukset toteutetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.5.2014 tai lähinnä sen jälkeen. Urakka ja palkkiopalkkaustyöt Putki- ja ilmastoin alan normitun- kerroin 16,00 /NH ja vastaavassa suhteessa osaurakan kerroin. Putkieristysalan urakkahinnoi elun rahakerroin 3,55 /yks. Putki- ja ilmastoin alan normitun kerroin ja putkieristysalan rahakertoimet otetaan käy öön siten, e ä korotuksen vaikutus otetaan huomioon tehtyjen työtun en suhteessa. Palkkiopalkkaustyöt Työt, joista palkkiopalkkaussopimus on tehty ennen 1.5.2014 tai sen jälkeen lähinnä alkaneen palkanmaksukauden alkua, maksetaan tehdylle tunnille erillisenä lisänä 0,12 /h likausi ain seuraavan palkankorotusvaiheen alkuun saakka. Tätä erillistä lisää ei vähennetä suorituspalkkaussummasta. Työt, joista palkkiopalkkaussopimus on tehty ennen lähinnä 1.4.2013 alkaneen palkanmaksukauden alkua, maksetaan tehdylle tunnille erillisenä lisänä 0,42 /h (0,30 /h + 0,12 /h) likausi ain seuraavan palkankorotusvaiheen alkuun saakka. Tätä erillistä lisää ei vähennetä suorituspalkkaussummasta. Työehtosopimuksen lisät Korotetaan 1,1 % ja ovat korotuksen jälkeen seuraavat: Lisä /h Iltavuorolisä 1.00 Yövuorolisä 2,02 Iltatyölisä 1,00 Yötyölisä 2,02 Työvuoron siirtoilmoituksen 2,36 myöhästymislisä Amma tutkintolisä 0,49 Erikoisamma tutkintolisä 0,90 Putkieristysalan työkalukorvaus Korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.5.2014 tai lähinnä sen jälkeen 0,7 % ja on sen jälkeen 1,72 päivältä. Etumieslisä putki- ja IV-alat Etumieslisän taa u osa on sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.5.2014 tai lähinnä sen jälkeen 0,35 /h. Etumieslisä aikapalkkauksella tehtävissä töissä on sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.5.2014 tai lähinnä sen jälkeen 0,56 e. Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettava erilliskorvaus Korvaukset korotuksen jälkeen: Eduste avien työntekijöiden määrä /kahden viikon lijakso 10 50 työntekijää 32,05 51 100 työntekijää 40,06 yli 100 työntekijää 60,06 II korotusvaihe kevät 2015 Henkilökohtaisia aikapalkkoja (PTP + HPO) korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.6.2015 tai lähinnä sen jälkeen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,4 %. Perustuntipalkat Perustun palkat 1.6.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta: Palkkaryhmä /tun a S 10,16 1 12,44 2 14,88 3 15,68 4 16,60 Henkilökohtainen palkanosa muodostuu siten, e ä työntekijän korotetusta aikapalkasta (PTP+HPO) vä hennetään uusi perustun palkka. Jäljelle jäänyt erotus on työntekijän uusi henkilökohtainen palkanosa. 14
työehtosopimusmuutokset 2014 2016 Kuukausipalkat Sovi uja kuukausipalkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.6.2016 tai lähinnä sen jälkeen 0,4 %. Kuukausipalkat tarkistetaan korotusten jälkeen niin e ä ne täy ävät 10.5 kohdan määräykset. TYÖEHTOSOPIMUKSEN SUORITUS- SIDONNAISET PALKAT Palkankorotukset toteutetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.6.2015 tai lähinnä sen jälkeen. Urakka ja palkkiopalkkaustyöt Putki- ja ilmastoin alan normitun- kerroin 16,06 /NH ja vastaavassa suhteessa osaurakan kerroin. Putkieristysalan urakkahinnoi elun rahakerroin 3,56 /yks. Putki- ja ilmastoin alan normitun kerroin ja putkieristysalan rahakertoimet otetaan käy öön siten, e ä korotuksen vaikutus otetaan huomioon tehtyjen työtun en suhteessa. Palkkiopalkkaustyöt Työt, joista palkkiopalkkaussopimus on tehty ennen 1.6.2016 tai sen jälkeen lähinnä alkaneen palkanmaksukauden alkua, maksetaan tehdylle tunnille erillisenä lisänä 0,06 /h likausi ain seuraavan palkankorotusvaiheen alkuun saakka. Tätä erillistä lisää ei vähennetä suorituspalkkaussummasta. Työt, joista palkkiopalkkaussopimus on tehty ennen lähinnä 1.4.2014 alkaneen palkanmaksukauden alkua, maksetaan tehdylle tunnille erillisenä lisänä 0,18 /h (0,12 /h + 0,06 /h) likausi ain seuraavan palkankorotusvaiheen alkuun saakka. Tätä erillistä lisää ei vähennetä suorituspalkkaussummasta. Työehtosopimuksen lisät Lisä /h Iltavuorolisä 1,00 Yövuorolisä 2,00 Iltatyölisä 1,00 Yötyölisä 2,00 Työvuoron siirtoilmoituksen myöhästymislisä 2,36 Amma tutkintolisä 0,48 Erikoisamma tutkintolisä 0,90 Putkieristysalan työkalukorvaus Korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.6.2016 tai lähinnä sen jälkeen 0,4 % ja on sen jälkeen 1,73 päivältä. Etumieslisä putki- ja IV-alat Etumieslisän taa u osa on sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.6.2015 tai lähinnä sen jälkeen 0,35 /h. Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettava erilliskorvaus Korvaukset korotuksen jälkeen: Eduste avien työntekijöiden määrä /kahden viikon lijakso 10 50 työntekijää 32,05 51 100 työntekijää 40,06 yli 100 työntekijää 60,06 9 Työajan lyhennys Lisätään uusi kohta 9.6 Lyhyempää työaikaa tekevien erillinen palkanosa. Työntekijöille, joiden säännöllinen työaika on alle 40 ja vähintään 24 tun a viikossa ja jotka eivät lyhyemmän työaikansa vuoksi kuulu työajan lyhennysjärjestelmän piiriin, maksetaan 5,5 % suuruista erillistä palkanosaa. Palkanosaa maksetaan 1 2014 työssäolon ajalta maksetusta tai makse avaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä makse ava korvaus mukaan lukien. Edellä maini u määräys erillisestä palkanosasta tulee voimaan 1.9.2014 alkaen. 20 Sairausajan palkkaa koskevia määräyksiä Uusi kappale 20 kohtaan 20.6. Sairaan lapsen hoito ja poissaolo esimiehen hyväksymällä työntekijän ilmoituksella. Osapuolet suosi elevat, e ä yrityksissä sovitaan paikallises mene elystä, jossa työnantaja tai tämän edustaja hyväksyy työntekijän ilmoituksen selvitykseksi työkyvy ömyydestä flunssatyyppisissä enintään kolme vuorokau a kestävissä sairauspoissaoloista. Osapuolet suosi elevat lisäksi, e ä tähän paikalliseen sopimukseen sisällytetään mene elytavat lapsen lapäisestä hoidosta aiheutuvista poissaoloista. YLEISSOPIMUS 15 Työsuhdeturva Työntarjoamisvelvollisuus yrityskohtaista varaluo amusmiestä ja varatyösuojeluvaltuute ua lomaute aessa tai ir sano aessa määräytyy ir sanomisesta ja lomau amisesta sovi ujen määräysten mukaan kuitenkin niin, e ä tarkastellaan onko heille mahdollisuu a tarjota työtä. Tarkastelusta annetaan kirjallinen selvitys. Tähän mene elyä koskevaan määräykseen noudatetaan työehtosopimuksen 29 :n määräyksiä. 7 HÄIKÄISYVAARAN TORJUMINEN Työnantaja hankkii op ses hiotut häikäisyn estävät suojalasit niitä työssään tarvitseville, ellei häikäisyvaaraa muutoin voida torjua (esim. asentamalla työkoneisiin häikäisysuojakalvot). 15
Urakkahinnoittelumuutokset Ilmastointi 1 YHTEISET MÄÄRÄYKSET Mom. 3 Yleiset määräykset Kohta 2 Vaativuus- ja olosuhdelisät Kuilulisät: Korotusprosen kaikissa kuiluasennuksissa + 20 %. Asennukset laboratorioissa ja erityistä puhtau a vaa vat työt, vaa vampi kuin P1-luokka + 30 %. Suu nkanavan asennus + 25 % kanavan asennuksen normiaikoihin. IV-urakan normituntitaulukko Lisätään uusi sarake 7. Tulo- ja poistoilmamääräsäädin, Esim. Halton HHV 16 100 1,20 NH 125 1,20 NH 160 1,60 NH 200 1,60 NH 250 1,60 NH 315 1,90 NH 400 2,20 NH 500 2,56 NH 630 3,20 NH Mom. 5 Pienkojeet Laite NH / kpl Pientalo LTO-kone, seinämalli alle 40 kg 5,00 NH Mom. 6 Aksiaalipuhaltimet Huippuimuri, uudet kohdat punaisella Koko Imuri LV-piippu NH NH -20 1,22 1,22-29 1,92 1,92-49 2,44 2,44-63 2,88 2,88 63-4,28 4,28 Putkiasennus 1 YHTEISET MÄÄRÄYKSET Mom. 3 Yleiset määräykset Kohta 2 vaativuus- ja olosuhdelisät Vaativuuslisien muutokset: Hitsa avat HST- ja RST-putket suojakaasulla hitsa aessa + 20 % (ennen +10 %). Höyry- ja lauhdevesiputket +10 % (koski ennen vain sairaalalai eille tulevia). 2 PUTKIASENNUS Mom. 6. HST- JA RST-viemärit muhviliitoksin sekä muoviset viemärit liitostavasta riippumatta, painemuhviputket ja * pölynimuriputkistot Pohjaviemärin kytkentäjohdon lävistäessä alapohjan käytetään em. asennuksissa korotusprosen n lisäksi seuraavaa lisänormiaikaa: Poistetaan: Dn 75 110 0,7 NH/kpl Lisätään uusi: La akaivon asennus 0,25 NH/kpl 3 KOJEIDEN ASENNUS Mom. 4. Lämmittimet (*sähkö- tai IV-urakkaan kuuluvat) *Normiajat la alämmitysputkistoille teks muutos: Pienten yksi äisten kokonaisjärjestelmiin kuuluma omien kosteiden lojen la alämmitysten asennusten normiaika 0,12 NH/m 40 metriin as. 40 metriä yli äviltä osin normiajat taulukon mukaan. KALUSTEET Otsikon alle liittojen välisen tulkintapöytäkirjan teksti sekoittajien kytkentäjohtojen ja poistoputkien kannakoinneista. Mikäli LVI-suunnitelmien mukaises- sekoi ajien kytkentäjohdot (kv, lv, bide, pkh) joudutaan kannakoimaan, maksetaan niistä taulukon mukainen normiaika/metri. Mikäli LVI-suunnitelmien mukaises pesualtaiden, kaatoaltaiden, as anpesupöy en ym. poistoputket joudutaan kannakoimaan, maksetaan niistä taulukon mukainen normiaika/m.
Putkieristys 1 Y YLEISET MÄÄRÄYKSET Saneerauslisän muutos Saneerauslisät muutetaan seuraaviksi: Asuinrakennukset Asukkaat ja/tai asukkaan huonekalut asunnossa + 26 % Asunto tyhjenne y + 20 % Muut rakennukset Rakennus käytössä + 23 % Rakennus poiste u käytöstä + 17 % Puhtausluokkaa P1 vaa vammissa loissa tehtävien töiden hinnoi eluperusteista sovitaan paikallises. Mikäli sopimukseen ei päästä, tehdään eristystyöt em. loissa aikatyönä. Palkkaryhmittelytekstit palkkaryhmän 2 ja 3 osalta päivitettiin. Palkkaryhmä 2 Tehtävä koostuu työselitysten ja piirustusten mukaan tehtävistä LV - ja jäähdytyseristyksistä TAI IV eristyksistä. Palkkaryhmä 3 a) Tehtävä koostuu työselitysten ja piirustusten mukaan tehtävistä LV- ja jäähdytyseristyksistä sekä IV-eristyksestä tai valmiiden pel osien asentamisesta. b) Tehtävä koostuu työselitysten ja piirustusten mukaan tehtävistä IVeristyksistä sekä LV- ja jäähdytyseristyksistä tai valmiiden pel osien asennuksista. Vaa vuusryhmi elyteks en muutos ei vaikuta jo olemassa oleviin palkkaryhmi elyihin niitä alentavas. Uusi työkalukorvausluettelo Linjapihdit, villapuukko, puukko kumille, sakset 1 kpl, mi a (Tallmeter), naskali, liimakannu + su, otsalamppu, villasakset, pel sakset, pop-nii pihdit. Työnantaja kustantaa työntekijälle paristot.. Työehtotoimitsijan terveiset Viime työehtokierroksella sovimme työnantajaliiton kanssa uudistavamme koko työehtosopimuksen yleissopimuksineen. Tämä työ on nyt maalissa ja tuloksen voi nähdä sopimuksen tultua painosta kevään aikana. Tulkinnat entisellään Sopimuksen kokonaisuudistus teh- in ns. kustannusneutraalilla periaa eella. Mitään määräystä ei ole siis heikenne y. Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjalla on erikseen sovi u, e ä vanhat tulkinnat ovat voimassa, pois lukien neuvo eluissa erikseen sovitut asiat, kuten pekkaskorvauksen maksaminen myös lyhyempää työviikkoa tekeville. Miksi muuttaa, jos mikään ei muutu? Mo vaa o muutokseen syntyi, kun huomasimme työehtosopimuksen olevan niin sekava, e ä tulkintaongelmia milloin mistäkin määräyksestä syntyi kuin sieniä sateella. Tästä syystä muutos oli järkevä toteu aa. Yleissopimus, joka määri elee mm. luo amusmiesten ja työsuojeluvaltuute ujen oikeudet ja velvollisuudet uusi in myös paremmin nykykäytäntöjä vastaavaksi. Yhteinen koulutus Olemme sopineet alustavas työnantajaliiton kanssa siitä, e ä teemme tulevana syksynä yhteisen koulutuskierroksen TES-asioista ainakin suurimmissa kaupungeissa. Näissä laisuuksissa on se hyvä puoli, e ä kun paikalla on sekä työntekijä että työnantajapuolen edustajia niin 1 2014 molemmat osapuolet saavat samat edot samalla kertaa. Tämä on varmas omiaan vähentämään tulkintaerimielisyyksiä työpaikoilla. Työ jatkuu Vaikka uudistustyö työehto- ja yleissopimuksen osalta onkin nyt maalissa, ei se tarkoita sitä, e ä juna pysähtyisi. Sovimme useita eri työryhmiä tulevaksi sopimuskaudeksi. Kaikkiin työehtosopimuksen urakkahinnoitteluihin on peruste u työryhmät. Tarkoituksena on pysyä ajassa mukana työmenetelmien muu uessa ja uusien materiaalin lisääntyessä. Kokonaan remon in on menossa sprinklerasennuksen hinnoi elu. Nykyhinnoi elu on valite avas käytännössä kuollut kirjain työehtosopimuksessa. Toivotan hyvää kevä ä osaston jäsenille ja erityiskiitos runsaasta osallistumisesta 7.3 pide yyn edotus laisuuteen Puistokulmassa. KIMMO PALONEN työehtotoimitsija 17
Osasto maakokouksessa Jyväskylässä Rakennusliiton maakokous järjeste in lokakuussa Jyväskylässä. Kokousta varten osastoilta oli pyyde y hyvissä ajoin materiaalia tes-esityksien sekä niiden perustelujen osalta. Osastostamme osallistui maakokoukseen kuusi edustajaa, jotka matkasivat esitystemme sekä perusteiden kanssa Jyväskylään. Maakokoukseen oli saatu hyvä osallistujamäärä ja koko maasta kaikkien alojen edustajia oli ilmaantunut paikan päälle yli 400 rakentajaa. Talotekniikka-alan edustajiakin oli paikalla 45 henkilöä ja esityksiä oli tullut hyvin joka puolelta maata. 18 Osastomme edustajat toivat esitykset putki-, iv-, eristysurakoiden sekä tes-teks muutosesitysten osalta perusteluineen. Osastomme putken sekä ilmastoinnin urakkaesitykset kävi läpi Timo Mikkonen sekä eristykseen lii yvät asiat Juha Nuutinen. Muutoin eniten keskustelua talotekniikka-alan ryhmän kokouksessa nos vat lomissa huomioitavat lauantaipäivät, työajan lyhennyskorvauksen maksaminen myös alle 40 h työaikamuodoissa, matkakorvaukset sekä perusajatus, e ä lisää liksaa. Maakokouksen pui eet sekä keskustelut olivat hyviä ja katsoimme, e ä näkemyksemme on ote u huomioon ja mukaan keskusteluihin sekä joiltain osin myös menossa mukaan tes-neuvo eluihin.
5 kaupungin kokous 1 2014 Talotekniikka-alan viiden kaupungin kokouksen järjes Pori. Perinteikäs ja pitkän historian omaava vuosi ainen talotekniikka-alojen osastojen kokoontuminen oli tuonut paikalle väkeä Helsingistä, Turusta, Tampereelta, Jyväskylästä sekä etenkin järjestäjinä Porin osaston jäseniä. Kokouksessa käy in läpi talotekniikka-alalla tapahtuneita muutoksia, tulevia asioita sekä vuoden 2014 työehtosopimusneuvo eluja. Osastostamme matkaan läh- neljä edustajaa tuomaan Uudenmaan työmailla esiin tulleita epäkoh a sekä ajatuksia talotekniikka-alan työehtosopimuksen uudistamisesta. Rakennusliiton lakimies Jyrki Ojanen kävi läpi lakimuutosta ja sen perusteita koskien vuosilomalla sairastumisen omavastuun poistumista. Sairaslomasta on hae ava lääkärintodistus ja informoitava viivy elemä ä työnantajaa sairastumisesta sekä pyyde ävä loman siirtoa. Työehtosopimuksen osalta Jyrki kävi läpi ns. laatukysymyksiä, joiden osalta neuvo eluihin on paine a koskien 0-sopimukset vuokrafirmoissa, ja alle 40 h työsopimukset, joilla pelataan joissain työehtosopimuksissa. Työehtosopimusneuvo eluissa tullaan o amaan esiin tes:n eri ongelmakohdat ja pyritään parantamaan kirjauksia ennen kuin ongelmat kasvavat liian isoiksi. Talotekniikka-alan työllisyys on kohtuullista verrattuna yleiseen tasoon Työehtotoimitsija Kimmo Palonen kävi läpi työllisyys lastoja, joiden osalta talotekniikka-alalla työllisyys oli kohtuullista yleiseen lanteeseen nähden. Tulevista työehtosopimusneuvo eluista ei ennuste u helppoja yleisen linjan johdosta. Kuitenkin pide in tärkeänä jäädä pois raamisopimuksesta ja tehdä omat ratkaisut neuvo eluissa pyrkien parantamaan myös tes-kirjauksia. Lopuksi Satakunnan alueen aluepäällikkö Ismo Mansikka kertoi alueorganisaa osta sekä kävi läpi alueen asioita. Osastomme kii ää Porin osastoa hyvin hoidetuista järjestelyistä. 19
VALOKUVAUS h arrastuksena Kiinnostus luontoon alkoi 60-luvulla lintujen tarkkailulla, perhosten keräilyllä ja yleensä luontoa ihailemalla. Joskus 70-luvulla hommasin ensimmäisen kamerani mallia Olympus OM2 ja 400 mm telen, ja tällä pääsin alkuun. Tuohon aikaan vielä filmien kehi äminen ja kuvien odo aminen oli jopa hankalaa, kun vertaa tähän päivään jolloin pystyy digikameralla kuva uja kuvia katselemaan he. Tätä nykyä käytän Nikon D3Sja D200-runkoa, sekä Nikkor 400 mm F2.8 sekä makroa ja laajakulmaputkia. Matkaan on toki sa unut yksi jos toinen kamera, millä on tullut kuvia räpsi yä ja kaikki ovat olleet hyviä uutena, mu a hetken päästä sitä on jo hamunnut uu a ja parempaa kameramallia. Valokuvauksen kehitys on ollut huikea siirry äessä filmistä digiaikaan. Kameramaahantuojat järjestä- vät kursseja, tai si en voi hakea itse etoa kirjoista ja ne stä. Pääasiassa kuvaan lintuja, mu a myös nisäkkäitä ja hyönteisiä tulee kuva ua. Kun kuva on ote u, siirrän kuvat etokoneelle, jossa muokkaan kuvaa Photoshopissa tai Ligthroomissa. Kuvista korjaan pääsääntöises kirkkau a ja kontras a 20