Austral iankariakoira rotumääritelmä ja sen tulkinta LÄnoE: Juoces TRATNTNG exo ExnMrNATroN scheme 1992 Nsw Sourn Welps CemNB Corn.rcu- AusrnelrAN Cnrrr-B Doc Sosrpry or NSW SuoueurANuT: SuoueN AUsTnnLTANKARJAKoTRAT Ry TRrrraNur: Pm LBppÄNrN
Australiankarjakoira, rotumääritelmä ja sen tulkinta- Suomen Australiankarjakoirat ry Johdanto Australiankarj akoira kehitettiin ajavaksi karj apaimeneksi. Maatalouden koneellistumisesta huolimatta on karj akoira s äilyttlinyt arvons a alkuperäisessä työtehtävässään. Karjatalous kattaa vain pienen osan vuosittain rekisteröidyistä pennuista, osa jää jalostus ja/tai näyttelykäyttöön, osan näemme tottelevaisuuskokeissa j a muiden harrastusten parissa (Suomessa mm. pk-lajit, pelastusetsintä, agility). Suurin osa päätyy kuitenkin tavallisiksi kotikoiriksi. Luonne- ja rakenneominaisuuksiltaan se soveltuu mitä vaihtelevimpiin tehtäviin. Karjakoiran moninaiset käyttömahdollisuudet eivät kuitenkaan saa viedä huomiota rodun alkuperäisestä käyttötarkoituksesta. Vuosien jalostustyö karjatilallisten tarpeita varten on tuottanut koiran, jolla on erinomaiset työskentelyominaisuudet, mutta käy myös hyvästä yleiskäyttökoirasta. Arvosteltaessa tätä rotua on sen alkuperäinen käyttötarkoitus pidettävä jatkuvasti mielessä, sillä se muovasi - ja tulee yhä muovaamaan - rodun tyyppiä ja luonnetta. Historia Australiankarj akoira kehitettiin Australian karj atalouden alkuaikoina. Päävaatimus oli saada voimakas, näykkivä nautapaimen villin karjan kokoamiseen ja siirtämiseen. Tuolloin kasvattajat eivät kirjanneet jalostukseen käyttämiään koirta, ja siksi rodun taustasta onkin useita erilaisia näkemyksiä. Rotuun on vahvimmin vaikuttanut lyhytkarvaisen blue merle collienja dingon risteytys. Myöhemmin rotuun on lisätty jonkin verran dalmatialaista sekä black and tan kelpietä. Myös muita risteytyksiä kokeiltiin (mm. pitkäkarvainen collie, bulterrieri), mutta niiden vaikutus jäi vähäiseksi. Ensimmäinen rotumääritelmä julkaistiin 1903.
Australiankarjakoira, rotumääritelmä ja sen tulkinta - Suomen Australiankarjakoirat ry -t J Johdanto H istoria Yleisvaikutelma: Yleisvaikutelma - tulkinta: 0minaispiirteet: Sisällysluettelo 0m i naispi i rteet - tul kinta: Pää: Pää - tulkinta: Purenta: Purenta - tulkinta Silmät: Silmät - tulkinta: Korvat Korvat - tulkinta: Kaula Kaula - tulkinta: Eturaajat: Eturaajat - tulkinta: Takaraajat: Takaraajat - tulkinta: Käpälät: Käpälät - tulkinta: Häntä: Häntä - tulkinta: Runko: Runko - tulkinta: L i i kkeet: Liikkeet - tulkinta: Karvapeite: Karvapeite - tulkinta: Väri: Väri - tulkinta: Koko: Koko - tulkinta: Yhteenveto: Lähdeluettelo: 4 6 6 6 6 b B B B 10 10 12 12 14 14 15 15 16 16 21 21 21 21 21 22 22 22 23 24
Australiankarjakoira, rotumääritelmä ja sen tulkinta- Suomen Australiankarjakoirat ry AUSTRALANKARJAKORA - ROTUMÄÄNTELMÄ JA SEN TULKNTA Yleisvaikutelma: Vahva, kiinteä, sopusuhtainen ty ö- koira, jolla on kyky ja halu toimittaa sille annettu vaivalloinenkin tehtävä. Sen massaja voima, tasapaino ja vahva lihaskunto antavat vaikutelman suuresta ketteryydestä, voimasta ja kestävyydestä. Pienikin taipumus liialliseen karkeuteen tai honteluuteen on vakava virhe. Yleisvaikutelma - tulkinta: Karjakoira tulee nähdä kokonaisuutena. Olennaista on oikea rungon rakenne samoin kuin oikeanlainen pää. Molemmat ovat ensiarvoisen teirkeitä, jotta karjakoira on rotumääritelmän mukainen. Mikään koirahan ei ole täydellinen - jos koiralla on erinomainen pää mutta virheellinen runko, on se tyypiltään yhta puutteellinen kuin koira, jolla on erinomainen runko mutta virheellinen pää. Mitä lähempänä täydellisyyttä pää, runko ja liikkeet ovat, sitä parempi koira. Ominaispiirteet: Verraton karj an vartioij a j a kulj ettaja. Aina valpas, äärimmäisen älyläs, tarkkaavainen, rohkea, luotettava, velvollisuudentuntoinen j a suojeluvaistoinen. Luonnostaan epäluuloinen vieraita kohtaan, mutta sen täytyy kuitenkin mukautua käsittelyyn, erityisesti näyttelykehässä. Kaikki työkoiralle vieraat luonne- tai rakennepiirteet ovat vakavia virheitä. Ominaispiirteet - tulkinta: Antaa vaikutelman koirasta, joka on eloisa, älykäs, uskollinen ja valmis puolustamaan isiintåinsä omaisuutta, muttajoka on koko ajan kuriin mukautuvainen. Ne ajat ovat menneet, jolloin tämä tai mikä tahansa muu koira sai anteeksi huonon kehäkäyttäytymisen. Tämä koira on luonnostaan niin kova näykkimään, ettei sitä saa rohkaista kontrolloimattomiin "työe sityksiin" näyttelykehäs sä. Pää: Voimakas ja suhteessa runkoon. Kallo korvien välissä hieman kaareva, vähäisen mutta selvän otsapenkereen kohdalla suora. Posket lihaksikkaat, eivät karkeat eivätkä ulkonevat. Alaleuka voimakas, syvä ja hyvin kehittynyt. Kuono keskimittainen, syvä, voimakas, silmien alta leveä ja täyteläinen, vähitellen kapeneva. Päälaki ja kuonon selkä yhdensuuntaiset. Huulet tiiviit ja kuivat. Kirsu musta.
Australiankarjakoira, rotumääritelmä ja sen tulkinta - Suomen Australiankarjakoirat ry 5 ittr t,,$ nq l,.'l t tt!i t:\ f:+tt.r tt''*åjr,l'i
Australiankarjakoira, rotumääritelmä ja sen tulkinta- Suomen Australiankarjakoirat ry Pää - tulkinta: Leveä kallo on edellytys pään lihaksiston oikealle rakenteelle. Koiran on kyettävä käyttämään leukojaan tehokkaasti, ja leveä kallo antaa suuremman vipuvoiman kuin kapea. Vähäinen, mutta selvä otsapenger suoj aa koiran päätä potkuissa; sorkka hipaisee päätä ja liukuu ohi. Liian jyrkkä otsapenger ei tällaista suojaa anna, vaan piiähän osunut potku aiheuttaa vakavia, ellei tappavia, varnmoja. Voimakas, keskipituinen ja syvä kuono sekä hyvä alaleuka ovat edellytys karjalauman paimentamiseen kintereitä näykkimällä. Kuono-osa on silmien alta hyvin täyttynyr ja viihitellen kapeneva. Kirsu on musta koiran viiristä riippumatta. Kuono-osan vahvuus puhtaine linjoineen mahdollistaa koiran työskentelyn näykkimäl- 1ä. Huulten on oltava tiiviit ja kuivat. Löysät tai riippuvat huulet saattavat Jääddkoiran omien hampaiden väliin paimennuksessa. Tämän seurauksena koira pyrkii välttämään näykkimistä, eikä siitä ole enää työkoiraksi. Alaleuan tulee nälqä koiran päatä sivulta katsottaessa, huulet eivät saa peittää leukaa. Pää on useiden täsmällisten osien yhdistelma, ja mikä tahansa näistä osista voi sisältää virheitä, j otka tuhoavat yleisvaikutelman. Oikea pään tyyppi on ensiarvoisen tärkeä. Purenta: Leikkaava : alaetuhampaat hieman yläetuhampaiden takana niitä kevyesti koskettaen. Hampaat tasaisesti sijoittuneet, terveet ja vahvat, mikä on karjan kuljettamisessa erittäin tärkeää. Purenta - tulkinta Purennan tulee olla leikkaava; el ylä- ala- tat tasapurenta. Tämä on normaali purenta, joka esiintyy useimmilla roduilla. Painotus on vahvuudessa. Koska kyseessä on hampaillaan työskentelevä koira, jonka tulee tarpeen tullen näykätä tehokkaasti, hammaspuutoksista tai virheellisestä purennasta täytyy rankaista. Silmät: Tummanruskeat, soikeat, keskikokoiset, eivät ulkonevat eivätkä syvällä sij aitsevat. lmentävät valppautta j a älykkyyttä. Varoittava tai epäluuloinen kimallus vieraan liihestyessä luonteenomainen. Silmät - tulkinta: Silmissä on neljä huomioitavaa asiaa. Jåirjestys, jossa ne vaikuttavat ilmeeseen ovat: muoto, asento tai sijainti kallossa, väri ja koko. Silmät ovat soikeat, keskikokoiset ja tummanruskeat, janiissä on varoittava tai epäluuloinen pilke. Silmät sij aitsevat kaukana toisistaan antaen koiralle hyvän, laajan nåikökentän.
Australiankarjakoira, rotumääritelmä ja sen tulkinta - Suomen Australiankarjakoirat ry 7
Australiankarjakoira, rotumääritelmä ja sen tulkinta- Suomen Australiankarjakoirat ry Ulkonevat silmät, joita usein on lyhytkuonoisilla koirilla, vahingoittuvat helposti työskenneltäessä pensaikoissa tai vaikealuontoisen karjan kanssa. Syvällä sijaitsevat silmät taas keräävät likaa kadaa kuljetettaessa tai pölyisillä mailla työ skenneltäes s ä. Korvat Keskikokoiset, mieluummin pienet kuin suuret, juuresta leveät; lihaksikkaat, pystyt ja melko terävät; eivät lusikkamaiset eivätkä lepakonkorvat. Etäälä toisistaan, ulospäin suuntautuneet, herkästi liikkuvat; koiran o1- les sa valppaana pystyasentoiset. Paksut ja sisäpuolelta hyvin karvaiset. Korvat - tulkinta: Kohtuullisen kokoiset. Rotumääritelmåin mukaan mieluummin pienet kuin suuret. Tämä tarkoittaa, että jos korvat ovat kooltaan j otain muuta kuin kohtuulliset, on parempi, että ne ovat pienemmät. Suuret korvat eivät ole tälle rodulle tyypilliset. Korvat ovat pystytj a etäällä toisistaan kallon pää11ä, ulospäin suuntautuneet ja herkästi liikkuvat, jotta käskysanat ja -vihellykset tulevat helposti kuulluiksi. Korvan sisäpuoli on tiheäkarvainen, jolloin vieraiden esineiden pääsy korvakäytävään vaikeufuu. Kaula Erittäin vahva j a lihaksikas ; ke skipituinen, runkoa kohti levenevä. Ei löysää kaulanalusnahkaa. Kaula - tulkinta: Työskentelevällä karj akoiralla tulisi ollajuuri rotumäiiritelmän mukainen kaula, sillä se tasapainottaa muuta osaa koirasta. Voimakas, lihaksikas ja kiinteä kaula luo yleisvaikutelman vahvasta ja kestävästä työkoirasta. Koira, jolla ei ole löysää kaulanalusnahkaa, on paremmin turvassa karjan potkuilta. Lyhyet kaulat, j oita yleensä ilmenee lyhyillä j a tanakoilla koirilla, ovat tuomittavia, koska lyhyt kaula rajottaa koiran ulottuvuutta ja pakottaa sen työskentelemään liian låihellä nautaa.
Australiankarjakoira, rotumääritelmä ja sen tulkinta - Suomen Australiankarjakoirat ry 9, ril 't i.:?.i tr.::!.r{...;.1, t ;{ t, " lt 't 1: u],1' t! t.t \'- tr' 'l.it 'l',4 i\i,{l,ltt, 'u
10 Australiankarjakoira, rotumääritelmä ja sen tulkinta- Suomen Australiankarjakoirat ry Eturaajat: Lavat voimakkaat, viistot, lihaksikkaat, eivät liian lähekkäin sä'än kohdalla; lapaluu ja olkavarsi muodostavat selviin kulman. Eturaajojen luut vahvat ja pyöreät. Eturaaj at edestä katsoen suorat ja yhdensuuntaiset; ranteet j oustavat, sivusta katsoen hieman viistot. Lav atlihaksikkaat j a vahvaluiset, mutta liian kuormittuneet lav at ja r askas etu o s a vaikeuttavat liikkumista j a rajoittavat työskentelyä. Eturaajat - tulkinta: Raskasta työtä tekevällä koiralla olkavarsi liittyy lapaan 90 asteen kulmassa (tai kulman tulee olla mahdollisimman lähellä 90 astetta). Oikea kulmautuminen on tärkeä, koska koiran on jaksettava liikkua pitkiä matkoja useiden tuntien ajan päivittain. Ede stä kats ottuna eturaaj oj en tulisi olla lihaksikkaat, suorat ja vahvaluiset. Sivusta tarkasteltuna pitäisi näkyä hienoinen kulma välikämmenessä. Välikämmenkulma on tarpeen iskunvaimentimena. Liian voimakas kulma taas aiheuttaa löysät, heikot ranteet. Liian suorat välikämmenet aiheuttavat askelluksessa terävän töytäisyn, joka rasittaa koko etuosaa. Kovassa työssä tämän tyyppiset etuosat kipeytyvät ja viottuvat. tlil 90 astetta, ihanne 80 astetta! \; 'l.i,,"!rl!.i: :..:.J: i :.; tt-r!/.i..-t )./i\ c /i r.^ { t \.ri /:l. \,.l '! ";- ri :r i i:i :i i :t i iy ; {{: i l:1) '-..}-:...,.-,/ t"ti hyvö rinnansyvyys '\ \.'.^.*. '' j: -'-*'^ ihanne pysty liian voimakas kulmaus i -. '^å-is J p uutt e e llinen rinnansyvyy s
Australiankarjakoira, rotumääritelmä ja sen tulkinta - Suomen Australiankarjakoirat ry 11 hyvä etuosa iian leveä iian ahdas virhe ellis iri etuo s oia
12 Australiankarjakoira, rotumääritelmä ja sen tulkinta- Suomen Australiankarjakoirat ry Takaraajat: Leveät, vahvatj a lihaksikkaat. Risti melko pitkä ja laskeva, reidet pitkät, vahvat ja hyvin kehittyneet. Polvet hyvin kulmautuneet, kintereet vahvat ja matalat. Thkaa katsottun a najat kintereestä käpälään suorat ja yhdensuuntaiset, eivät liian låihekkäin eivätkä liian kaukana toisistaan. Takaraajat - tulkinta: Tiakaraajojen pitää olla vahvat, voimakkaat ja lihaksikkaat, jotta takaosa sopii yhteen vahvan etuosan ja hyvän, leveåin päiin kanssa. Thkaosassa on koiran liikkeellepaneva voima. Koiralla,jolla ilmiselvästi on heikko, kapea tai kapeneva takaosa, ei ole tarpeeksi kestävyyttä karjanajoon, eikä voimaa vaaratilanteiden väistämiseen. Polvet ovat hyvin kulmautuneet, jotta työntövoima ja liikeradat ovat mahdollisimman tehokkaat. Se ei tarkoita, että kulmautuminen olisi niin voimakasta kuin saksanpaimenkoirilla tai greyhoundeilla. Tois aalta polvikulma ei saa olla liian suora, koska se aiheuttaa takaraaj ojen voimattomuuden, eikä koira kykene liikkumaan oikein. Thkaa katsottuna kintereiden tulee olla suorat. Ne eivät saa olla liian lähellä eivätkä liian kaukana toisistaan. Kintereiden tulisi olla vahvat ja matalat, jolloin koira on tasapainoinen ja se pystyy tarpeen tullen nopeisiin käännöksiin ja pysähdyksiin. Länkisäret tai pihtikintut ovat vakavia virheitä. ;r)o.'.*.''. t "r.,. i ''. i i1\t.. 1. \.,r.. r '! 'ry'.: \\ '. i ::rb' i.' j-''q 11 :i \ ;1 ', "'i..i,i,ru f tl --Å "1\ /'r.i: li \ \i \",,, \-\t' i i '\ i'.\\j.1\:...i,i i, "'*' 1k':it "!:'l i,,.f,_.. ; ),t::\;.i/i!,'i'::^'l 30, 100, ja 120 astetta suoratkulmaukset 4if {:ii'.. 40, 90 ja 80 astetta ylikulmautunut.':::1.*--..,i. ',r,'....'\ '' ' 'a '1ia"1 1 t \.1, \ : t/:'i!i. /1... -\! {.r' J ii" :'!$!l ij; j,i! ttt:j ; i '')r!i \ : '... ',i. 'r ' \ 1\. i 'i j". ai : :j: rt 1. tr..)!,1.:.,.,: 20, 90 ja l0 astetta tavallinen \t 30, 95 ja l0 astetta ihanne kulmien asteet on lueteltu ylhäciltä alas
Australiankarjakoira, rotumääritelmä ja sen tulkinta - Suomen Australiankarjakoirat ry t3 ttyvä takaosa liian kapea pihtikintut \ i,;)i, "1 r' "l'\ t\ 'ui ', i r"i '-...:..:".l,l \'. '.,.. " i hyvci ' ".,.i,j t'( ':)'..,,,i'j Yi n,,}^-ti {,\ ) liian suora \.--.,",ty.,, --'")'il rnt:l liian voimakas kulma
14 Australiankarjakoira, rotumääritelmä ja sen tulkinta- Suomen Australiankarjakoirat ry Käpälät: Pyöreät; varpaat lyhyet, vahvat, hyvin kaareutuneet ja tiiviisti yhdessä. Påikiät kovat ja paksut, kynnet lyhyet ja vahvat. Käpälät - tulkinta: Kiinteä, pyöreä käpälä on toiminnallisesti oikea. Anturoiden tulisi olla paksut, j otta ne toimivat iskunvaimentimina ja suojaavat käpälää. Jos koiralla on oikeanlainen käpälä ja se saa sopivaa liikuntaa kovalla alustalla, pysyvät kynnet luonnostaan lyhyinä. Litteat tai muuten heikot käpälät pettävät kovassa käytössä, koska sora ja hiekka kerääntyvät varpaiden väliin. Hyvä käpälän muoto on välttämätön. Jos muuten rotumääritelmän mukaisella koiralla on huonot käpälät,ei koira kykene työhön koska tas sut rasittuvat nopeasti. Koirala pitää olla paksut anturat, sillä karkea maa kuluttaa nopeasti ohuet anturat puhki. l/to 'r t'. F,. / i i, t v./,-{ rrå t/ { \a l.,l- f..1 hyvä kcipölä t {- t;d?.,i i t i! jäniksen käpcilä t t: j r.r X l j,# tl it!t ll,l {' tt '; j;)t i.,..'.i 'fi l{ ) { t "r '(.i'l 1,, t.t,.lll,i,i'rj L'r,1, t" l, tt \{Y'{...,J t i 1 i li t, L i iti.åi'rrr'\-lf ""at hyvät tiiviit varpaat haravarpaat
Australiankarjakoira, rotumääritelmä ja sen tulkinta - Suomen Australiankarjakoirat ry 15 Häntä: Melko matalalle kiinnittynyt, seuraa laskevan lantion linjoja ja ulottuu suunnilleen kintereeseen. H2innänpää loivasti kaartunut. Liikkeessä tai koiran ollessa jännittynyt voi häntä kohota, mutta mikään osa hännästä ei koskaan saa ylittää hännän juuren kautta piinettyä pystysuoraa linjaa. Tuuheakarvainen. Häntä - tulkinta: Kun koira liikkuu, toimii sen häntä peräsimenä ja tasapainottajana. Vaikka koira saattaa no staa häntään sä liikkues s aan tai olles saan j ännittynyt, sitä ei saa koskaan pitaa selkälinjan yläpuolella tai hännän juuren kautta vedetyn kuvitteellisen pystysuoran linjan etupuolella. Hännän kiinnityksen tulisi olla alhaalla ja myötäillä takamuksen laskevaa linjaa. Koira, jolla on liian korkealle kiinnittynyt häntä, kantaa häntäänsä tavallisesti selän päälle taivutettuna. Hännän pitäisi näyttää osalta koiraa, ei joltakin, joka on vain tarttunut mukaan. Hiinnän pitäisi ulottua suunnilleen kintereeseen ja siinä tulisi olla tuuhea karva. Hännän pään tulisi olla hienoisella kaarella. Häntä, joka on liian pitkä tai josta puuttuu karva, on taipuvainen koukistumaan tai kiertymään. hyvö lantio ja hännän kiinnityks yhyt lantio ja korkealle kiinnittynyt häntci luisulantio ja matalalle ktinnittynyt hcintä
16 Australiankarjakoira, rotumääritelmä ja sen tulkinta- Suomen Australiankarjakoirat ry Runko: Rungon mitta rintaluun kä{estä pakaroihin on såikåikorkeutta pitempi suhteessa 1 0: 9. Ylälinja tasainen, selkä vahva, kylkiluut hyvin kaareutuneetja rintakehä pitkä mutta ei tynnyrimäinen. Rinta syvä, lihaksikas ja vahva sekä kohtuullisen leveä. Thkaosa leveä, vahvaja lihaksikas, kupeet syvät. Lanneosa lyhyt. Runko - tulkinta: Rotumääritelmä esittää pituuden suhteen korkeuteen 10: 9. On muistettava, että koiran täytyy pystyä åikkinäi siin väi stöliikkeisiin vaaran uhatessa. Jos koiralla on liian pitkä lantio, se ei kykene nopeisiin käåinnöksiin. Ylåilinjan pitåiisi olla rasainen ja selän suora. Rotumääritelmä ei vaadi vaakasuoraa, mutta sen sijaan tasaista selkää, joka sopii yhteen koiran lihaksiston kanssa. Se antaa vaikutelman että koira on tehty yhdestä, ei usaemmasta, palasta. Laskeva selkälinja johtuu useimmiten etu- tai takaraaj ojen vääristä kulmauksista. Ylälinja, joka ei ole suora, osoittaa selän rakenteellisesti heikoksi, jolloin voima jakestävyys kärsivät. Suora selkä tukee koiran lihaksistoa. Kylkiluut ovat hyvin kaareutuneet ja rintakehä pitkä;jälleen hyvåin työkoiran edellytyksiä. Rintakehän tulee olla syvä, voimakas ja kohtuullisen leveä ulottuen alas koiran kyynärpäihin. Tämd antaatilaa sydämen kehittyä terveeksi ja sallii keuhkojen laajentumisen rasituksen aikana. Paimentaessaan karjakoira näykkäisee naudan tukijalkaa mahdollisimman alhaalta ja väistää samantien potkua painautumalla välittömästi maahan. Jos rintakehä on liian syvä, ei koira pysty painautumaan matalaksi naudan potkaistessa. Syvä, leveä ja lihaksikas lantio ja syvät kupeet tarvitaan yhdistämään sopusointuisesti toisiinsa vahva etuosa ja voimakas takaosa. hyvri selkrilinja ii'-.'-.-*- --'-''-"-"'*'\'h'\\ '\ i"tt' :.-." \,i/ ii -'- \ '\'-\ i.\, ',.1-^...: ', 1,,\ \',,u, rl-*.r--""-h r"'.* \ rj \*u\i \ \ li *rfl.*lj u-..1,j i \rd,*_å puuttellis et etukulmakus et j a lyltyt pysty olkavarsi
Australiankarjakoira, rotumääritelmä ja sen tulkinta - Suomen Australiankarjakoirat ry 17 hyvin kehittynyt lantio liian töyteläiset.l f.\ \!" "1, li
18 Australiankarjakoira, rotumääritelmä ja sen tulkinta- Suomen Australiankarjakoirat ry is '.1 t * f!. & a u ä l+ d( g a. a :x
Australiankarjakoira, rotumääritelmä ja sen tulkinta - Suomen Australiankarjakoirat ry T9 i& w.e- -?, ffi-*lw4 i,-'-tn ' r/ '^--* - ::.-.-..==F::,'"ll..z=8'*' 'i:}.=*.. 'i'{ -.,t i'.4 -*t'\^.j --:..tr
20 Australiankarjakoira, rotumääritelmä ja sen tulkinta- Suomen Australiankarjakoirat ry /;1,,+ T*{
Australiankarjakoira, rotumääritelmä ja sen tulkinta - Suomen Australiankarjakoirat ry 21 Liikkeet: Thsapainoiset, vapaat, joustavat, väsymättömät. Lapojen ja eturaajojen liike sopusoinnussa takaraajojen voimakkaan työnnön kan s sa. Tervey s on tiirkeintä: kankeus, raskaat, löysät tai jyrkkäasentoiset lavat, heikot kyynärpäät, ranteet tai käpälät, suorat polvikulmaukset, pihtiasentoiset tai ulospäin taipuneet kintereet ovat vakavia virheitä. Ravissa raajoilla on taipumus lähetä toisiaan vauhdin lisääntyessä, seistessä raajat ovat suorat. Liikkeet - tulkinta: Ainoastaan hyviirakenteinen karj akoira kykenee liikkumaan rotumääritelmässä kuvatulla tavalla. Lapojen ja eturaajojen liikkeiden on oltava sopusoinnussa takaj alkoj en voimakkaan työnnön kanssa. Ravi on tasapainoista, v apaata, j oustavaa, väsymätöntä j a matkaa voittavaa. Kyky åikkinäisiin käiinnöksiin on olennaista. Askellus ja liikkeet ovat terveyden mitta: kunnollinen askellus ei ole mahdolli sta ilman oikeanlaista rakennetta. Liikkees sä palj astuvat nekin rakenneviat, joiden piilottaminen onnistuu esitettäessä koiraa paikallaan seisten. Karvapeite: Sileä j a kaksinkertainen. Aluskarva lyhyt ja tiheä. Päällyskarva tiivis, jokainen karva suora, kova ja vartalonmyötäinen siten, että turkki on vedenkestävä. Rungon alta reisien takaosaan turkki on pidempi ja muodostaa "housut". Päässä, raajojen etuosassa ja käpälissä karva on lyhyttä. Kaulassa karva on pidempää ja paksumpaa. Turkin pituus rungossa keskimäärin 2,5-4 cm. Karvapeite - tulkinta: Karj akoirat työskentelevät ulkona kaikis sa sääolosuhteissa. Ne tarvitsevat parhaan mahdollisen suojan erilaisia sääolosuhteita - tuulta, vettä ja kuumuutta- vastaan, ja lisäksi kylmiä öitä vastaan rinteillä ja tasangoilla. Tirrkki on kaksinkertainen. Päällyskarva auttaa torjumaan mainitut sääolosuhteet ja pohjavilla pitää koiran talvella lämpimänä ja kesällä viileänä. Karkea päällyskarva ja tiheä pohjavilla suojaavat ihoa naarmuilta ja haavoilta, joita pensaikot aiheuttavat työ skentelymaastois sa. Kihara tai laineikas karvapeite eivät ole rodulle tyypillisiä. Väri: Sininen: sininen, sinitäplikäs tai sinilaikukas muun väristen merkkien kanssa tai ilman merkkejä. Sallittuja ovat: Mustat, siniset tai tan-laikut päässä, mieluimmin tasaisesti sijoittuneina molemmin puolin päätä. Eturaaj ois sa tan-väriä najan puoliväliin ja ylös rintaan ja kaulaan. Thn-väriä leuassa. Takaraaj ojen sisäpinnat, polvien etupuolet, kintereet ja varpaat tan-väriset. Tan-värinen alusvilla sallittu rungossa edellyttäen, että se ei näy sinisen päällyskarvan läpi. Mustat merkit rungossa eivät toivottavia.
22 Australiankarjakoira, rotumääritelmä ja sen tulkinta- Suomen Australiankarjakoirat ry Punainen : kauttaaltaan punakirjava, myös aluskarva ( ei siis valkoinen eikä kermanvärinen). Päässä voi olla tummemmanpunaisia merkkej ä, mieluiten tasaisesti sijottuneina. Punaiset merkit rungossa sallittuja mutta eivät toivottavia. Väri - tulkinta: Rotumääritelmä kuvaa selkeästi rodunomaiset värivaatimukset. Oikea väritys ja kuviointi ovat hyvä osoitus rotupuhtaudesta. Karjapaimenille våirillä oli käytännön merkitystä; tummempi koira pystyi vartioimaan laumaa öisin lähes nåikymättömissä. Laumaa liikuteltaessa paimen saattoi paikallistaa koiran vaaleana erottuvan häntiiharj aksen perusteella. Kaut taaltaan v aalea koira oli sekä påiivällä että yöllä helpommin nautojen havaittavissa - ja joutui useammin potkituksi. On huomattava, ettäpunaisen koiran on oltava kauttaaltaan punatäplikäs ( red speckled). Sininen vivahde karvapeitteessä tai kuonossa ovat virheita. Oikea väritys on kuitenkin toisarvoista terveyden ja oikean rakenteen suhteen.vaikka suurefilmat yksiväriset kuviot rungossa eivät ole toivottuja, ei siten kuvioidun koiran edelle kuitenkaan tule asettaa kokonaisuutena alempiarvoista koiraa, jolla k.o. merkkejä ei ole. Koko: Såikiikorkeus: urokset46-51 cm, nartut 43-48 cm. Koko - tulkinta: Rofumääritelmästä käy selkeästi ilmi urosten ja narttujen sallitut såikäkorkeudet. Koska kummallakin on joustovaraa peråti 5 cm, tulee sekä yli- että alimittaisuudesta rangaista ankarasti.
Australiankarjakoira, rotumääritelmä ja sen tulkinta - Suomen Australiankarjakoirat ry 23 Yhteenveto: Australiankarjakoira on rotu, jossa painottuu koiran normaali, terve anatomia. Hyvärakenteisella karjakoiralla on oikea luuston rakenne ja rungon mittasuhteet. Se on kohtuullisuuksista rakennettu rotu, jonka tärkein ominaisuus on kyky kestää kovaa, j atkuvaa liikkeelläoloa, vaativaa työtä. Mitaan osaa ei ole vedetty äåirimmäisyyksiin. Australianka{akoiraaarvosteltaessasitätuleekatsoakokonaisuutena.Monet yleiset virheet aiheuttavat sen, että koiranäyttääjakaantuvan eri osiin, esim. liian lyhyt olkavarsi antaa kuvan takakorkeasta koirasta. Kuva korostuu edelleen, jos koiralla on suorat polvikulmat. Myös pehmeä selkä rikkoo kokonaisuuden helposti. Karjakoira kehitettiin 1800-luvun lopulla ainoastaan yhtä tarkoitusta varten: karjalaumoja hallitsevaksi paimenkoiraksiaustralian olosuhteisiin. Jalostustyön tuloksena saatiin aikaan rotu, jolla on aivan tietty työtehtävä, mutta joka pystyy sopeutumaan koko mantereen muuttuviin olosuhteisiin. Karjakoiraon harrastus- jatyökäyttöön soveltuvapalveluskoira,jokanopeasti omaksuu myös muut kuin sille alunperin varatut työt, toisin kuin jotkut toiset vain yhtä tarkoitusta varten kehitetyt rodut. Näin ollen kasvatus alkuperäistä työtehtävää silmällä pitäen on tänä päivänä aivan yhtä perusteltua kuin se oli 1800- luvulla. S amasta syystä rotumääritelmåin tulkinnois sa painotetaan koiran työskentelyä karjan parissa siten, kuin koiria käytettiin ennen helikoptereiden, moottoripyörien ja kuorma-autojen käyttöönottoa. Hyvät paimenominaisuudet ovat perustana karjakoiran käyttöön niin työ- kuin harrastuskoiranakin. Lähdeluettelo: Dixon, Tom 1978. The Australian Cattle Dog Standard and nterpretation. pp.32-34. Teoksessa Notes from the Breed Seminar.64 pp.australian Cattle Dog Society of N.S.W. Sydney. New South Wales Canine Coun cill9g2.judges training and Examination Scheme. 23 pp. Australian Cattle Dog Society of N.S.W. Sydney. Suomen Kennelliitto 1989. Australiankarjakoira rotumääritelmä 281 a. FC hyvziksynyt 18.11.1985. Käännös SKL-FKK 8.3.1989. Espoo.