21.05.2012 1(7) Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Lausunto Viite: Lausuntopyyntö YM2/600/2012 LAKIESITYS JA ASETUS KOSKIEN RAKENNUKSEN ENERGIATODISTUSTA Yleisiä kommentteja Nykyinen energiatodistuskäytäntö on herättänyt energia-aiheista keskustelua rakennuttajien ja suunnittelijoiden keskuudessa, energia-asioiden painoarvo on noussut. Energiankulutustavoitteita on uudis- ja peruskorjaushankkeissa alettu asettaa aiempaa haasteellisemmiksi. A-luokan taloista on tullut kilpailutekijä ja alalle on syntynyt uutta osaamista (energiankulutuksen laskenta ja vaihtoehtojen vertailut). Olemassa olevien rakennusten energiatodistukset on tehty sopivan kevyellä ja kustannustehokkaalla menettelyllä. Huono arvosana olemassa olevassa rakennuksessa on herättänyt kysymyksiä ja ohjannut tarkastelemaan kiinteistön ja sen käytön ominaisuuksia ja toteuttamaan perusteellisempia selvityksiä. Energiatodistuksen ominaisuuksia ollaan muuttamassa hyvin ratkaisevasti. Muutos lisää hämmennystä alalla ja vaatii runsaasti perusteluja ja selkeitä esimerkkejä, jotta hyödyt laskennallisesta tarkastelusta voidaan osoittaa. E-lukuperustainen todistus tulee perustumaan pääosin taulukko- ja standardiarvoihin, vain muutamia rakennuksen todellisia ominaisuuksia käytetään laskennassa. Oleellisesti todelliseen kulutukseen vaikuttavia tekijöitä on eliminoitu tarkastelun yksinkertaistamiseksi. Ehkä olisi syytä korostaa sitä, että energiatodistus käsittelee ja vertailee rakennusten laskennallista energiatehokkuutta ja todellinen energiatehokkuus on eri asia? Uudisrakentamisessa voidaan vaikuttaa rakennuksen muotoon, aukotukseen ja muihin ominaisuuksiin sekä energiamuotoihin. Vaihtoehtoisten ratkaisujen erot saadaan esille riittävän aikaisessa vaiheessa toteutetun E-lukutarkastelun avulla, jolloin E-luku toimii yksinkertaisena tunnuslukuna vertailuja tehtäessä. Energiatodistuksen avulla on tarkoitus vertailla rakennusten energiatehokkuutta, mutta on todennäköistä, että olemassa olevien rakennusten kesken ei saada eroja näkyviin ja tietyn ikäluokan rakennukset saavat saman luokan ja jopa E-luvun, koska laskennan lähtöarvot ja kohdekohtaisetkin arvot ovat samat. Vanhojen ja uusien rakennusten energiaominaisuuksien ero on ilmiselvä ilman laskentaakin. Energiatodistusohjeistus on laadittu vahvasti asuinrakentamisen näkökulmasta ja palvelusektorin kiinteistöjen olennaiset ominaisuudet (sähköenergian kulutus, valaistus, jäähdytys) on käsitelty hyvin kevyesti. Talotekniikan merkitys palvelusektorin kiinteistöjen energiatehokkuudelle on oleellinen, mutta E-lukutarkastelussa tämä ei tule esille. Olemassa olevien rakennusten osalta standardiarvoihin perustuvan E-lukutarkastelun hyöty on kyseenalainen. Oleellisimmat energiankulutuksen tekijät (ilmanvaihto, valaistus, käyttäjälaitteet) sekä tyypillisimmät olemassa olevien kiinteistöjen energiaa tuhlaavat osa-alueet (erikoistilat, sähköiset lämmitykset, ilmanvaihdon käyttö, jne.) on rajattu tarkastelusta pois. Rakennusten energiatehokkuutta parantavat todelliset keinot (aktiivinen ja tavoitteellinen kulutusseuranta, kiinteistöjen säännölliset auditoinnit, perusteelliset energiakatselmukset,
2(7) energiatehokkuussopimukset, energiansäästötoimien pts, jne.) jäävät E-lukutarkastelussa huomiotta. Olemassa olevien rakennusten osalta luotettavien energiaa säästävien toimenpide-ehdotusten ja niihin liittyvien säästöpotentiaalien ja takaisinmaksuaikojen liittäminen todistukseen edellyttäisi energiakatselmuksen tasoisen selvityksen. Puutteellinen ohjeistus todistuksessa esitettävien säästötoimenpiteiden määrittelyä koskien johtaa kevyisiin, yliarvioituihin toimenpide-ehdotuksiin. Energiatodistuksen toimenpiteillä aikaansaatavaa säästövaikutusta ei voida rinnastaa perusteellisen energiakatselmuksen yksityiskohtaisiin ja perusteellisesti tarkasteltuihin toimenpideehdotuksiin. Voidaankin kysyä: onko energiansäästötoimenpiteiden esittäminen energiatodistuksessa tarpeellista? Energiatodistuksen laatijan pätevöitymisen vaatimus on varsin epämääräinen konsulttialan näkökulmasta voidaankin esittää huolestunut kommentti todistusten laatijoiden riittävästä pätevyydestä. Todistuksen laatijalta edellytetään energiakatselmoijan valmiuksia sekä energialaskennan hallintaa. Kuntoarvioiden tekijät, asuntokaupan kuntotarkastajat ja erillisen energiatodistuksen laatijat eivät välttämättä näitä taitoja hallitse. Vaarana on, että puutteellisella ammattitaidolla tehtaillut todistukset syövät uskottavuutta perusteelliseen selvitykseen ja asianmukaiseen laskentaan perustuvilta todistuksilta. Tarkoituksenmukaisesti ja täsmällisesti määritelty pätevyysvaatimus on välttämätön. Käytännössä energiatodistuksen antajat tulevat todennäköisesti profiloitumaan erilaisiin tehtäviin: omakotitalojen, asuinkerrostalojen sekä jäähdytettyjen palvelusektorin rakennusten energiatodistusten laatijat, uudisrakennusten ja olemassa olevien kohteiden energiatodistusten laatijat pitäisikö pätevyysvaatimustenkin olla erilaisia? Todistuksia tulee tehtäväksi nopeassa tempossa suuri määrä, osaavien tekijöiden puute tulee olemaan alkuvaiheessa ongelma ja pysyykö alan osaaminen vaatimusten tasolla? Koulutuksesta ja pätevöitymisestä tulee huolehtia nopeassa aikataulussa. Kommentoitavana olevassa aineistossa esitetyt energiatodistuksen laadinnan työmääräarviot ja kustannukset ovat vahvasti aliarvioituja. Uudisrakennuksissa E-lukulaskenta tehdään joka tapauksessa ja energiatodistus syntyy vähällä lisätyöllä. Olemassa olevassa kohteessa todistuksen laadinta edellyttää lähtötietojen hankintaa, kohdekäyntiä, säästötoimien selvitystä ja todistuksen laskentaa. Isommassa kohteessa kohdekatselmusta on tekemässä LVI- ja sähköalan asiantuntija, jotta toimenpiteet ovat asianmukaisia. Dynaamisen laskennan toteuttaminen ei isommassa kohteessa ole muutamien tuntien työ ja vaatii erityisosaamista. Konsulttialan näkökulmasta aliarvioitujen työmäärien esittäminen on harhaanjohtavaa ja aiheuttaa keskustelua todistuspalkkioista neuvoteltaessa. Uutta liiketoimintaa ajatellen asuinrakennuksiin ja muihin jäähdyttämättömiin tiloihin liittyvien laskentatyökalujen kehitys todennäköisesti lisääntyy, mutta dynaamisten laskentaohjelmien kehitys on erityisasiantuntemusta ja aikaa vaativaa toimintaa. Ulkomaisten ohjelmien soveltuvuus suomalaisiin oloihin ei ole itsestään selvää. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Matti Kiiskinen Kehityspäällikkö
3(7) Lakiteksti ja sen yksityiskohtaiset perustelut 1 Lain tarkoitus Lain tarkoituksena on edistää rakennusten energiatehokkuutta uudisrakennusten osalta pitää paikkansa, olemassa olevien rakennusten osalta tämä on kyseenalaista, koska asetuksen ehdotuksen mukainen energiatodistus on laskennallinen eikä kuvaa rakennuksen todellisia ominaisuuksia eikä tärkeimpiä energiankäytön osa-alueita. 4 Energiatodistuksen kohde Energiatodistus laaditaan käyttötarkoituksen mukaisena rakennukselle tai sen osalle todellinen kulutusten mittarointi ja käyttäjän hallinnassa oleva energian käyttö ei tue välttämättä tätä jakoa asia tulisi esittää energiatodistuskaavakkeessa mitatun kulutuksen yhteydessä. 8 Energiatodistuksen voimassa olo Todistus on voimassa enintään kymmenen vuotta olisi paikallaan korostaa, että uusi todistus on tarpeen laatia, mikäli jokin todistuksen laadinnassa huomioitava oleellinen ominaisuus muuttuu. 9 Energiatodistuksen sisältö Koska toteutunut energiankulutus on oleellinen ja kohdetta kuvaava tieto, sen tulisi olla pakollinen ja tieto tuli esittää rinnan E-lukutiedon kanssa, selitteet huomioiden (ks. kommentit todistuslomakkeeseen). Toteutuneen kulutuksen esittäminen tulisi olla pakollista tai sitten sitä ei tulisi vaatia ollenkaan - nyt tietojen esittämisen vapaaehtoisuus ja esitettävään kulutukseen liittyvät epäselvyydet ja ongelmat (ks. energiatodistuslomakkeeseen kohdistuvat kommentit) johtanevat siihen, ettei tietoja tulla esittämään. 11 Rakennuksen ominaisuuksien selvittäminen Energiatodistuksen laadintaan liittyvän kohdekäynnin sisältö ja toteutustapa tulisi selkeyttää. Mikä on kohdekäynnin pääasiallinen tavoite, laajuus, sisältö ja mikä on kenttätyön työmäärän suhde esimerkiksi energiakatselmukseen? Mikäli sisältöä ei täsmennetä, kohdekäynnillä saatavan tiedon laatu ja määrä tulee olemaan kirjavaa, millä on vaikutus myös E-luvun laskentaan ja ehdotettaviin energiansäästötoimiin sekä energiatodistuksen laadinnan kustannuksiin. Energiatodistusasetuksessa säästötoimenpiteiden selvityksen laajuutta ja perusteellisuutta eikä kannattavuuden arvioinnin tarkkuustasoa ole määritetty. Tämä johtaa laadultaan hyvin erilaisiin todistuksiin ja kevyesti määriteltyjen toimenpiteiden hyöty toimeksiantajalle on kyseenalainen. Luku 4 Energiatodistuksen laatija Energiatodistuksen laatijan pätevyyden määrittelyä tulisi täsmentää, jotta taataan riittävä osaaminen alalla, ks. yleiskommentit.
4(7) Energiatodistuksen laatijan pätevyyttä ei ole määritelty yksiselitteisesti ja tentin merkitys jää kyseenalaiseksi. Osoitetaanko pätevyys tenttimällä lain ja asetuksen sisältö vai onko laatijan osoitettava, että hän osaa laskea E-luvun erityyppisissä kohteissa? Laskennan yksityiskohtien hallinta ja kyky havainnoida oleellisia asioita kohdekäynnillä ovat avainasemassa todistuksen laatua ajatellen. Nykyisten erillisen energiatodistuksen laatijoiden pätevyys on voimassa 2017 asti nämä henkilöt ovat yleensä energiakatselmoijataustaisia eikä heillä välttämättä ole dynaamiseen energiankulutuksen laskentaan liittyvää osaamista. Onko kentällä riittävä osaaminen ja pätevyys uuden todistuksen laadintaan? Luku 5 Valvonta YM:llä on oikeus tarkistaa todistuksia, laskennan lähtöarvoja ja esitettyjä energiansäästötoimia jos toimet ovat laskennallisia, niin tämä on helppoa, mutta jos toimet ovat todellisia (ja kohdentuvat kohteessa havaittuihin energiankäytön osa-alueisiin, joita laskennassa ei käsitellä), on valvonta melko vaativaa ja aikaa vievää. Luku 8 Siirtymäsäännökset / 29 Laki tulee voimaan porrastaen, mutta jää epäselväksi mitä tehdään kohteissa, joiden olemassa olevat energiatodistukset (uudisrakennuksen, erillinen tai isännöitsijätodistuksen liite) menevät vanhaksi ennen siirtymäaikaa? Laaditaanko vanhaksi menevien tilalle jo E- lukupohjainen todistus (koskee lähinnä 2015 lain piiriin tulevia hoitoalan rakennuksia, kouluja, jne.)? Poistuvatko isännöitsijätodistuksen liitteenä olevat energiatodistukset käytöstä heti lain tullessa voimaan? Asetusteksti 3 Rakennuksen ominaisuuksien selvittäminen Energiankäyttöön vaikuttavien ominaisuuksien selvittäminen vaatii ammattitaitoa, havainnointikykyä ja oleellisten toimien erottamista epäoleellisista. Kohdekäynnin toteuttajan osaaminen on suorassa suhteessa energiansäästötoimien hyödyllisyyteen. Kohdekäynnin sisältö ja syvyys tulisi täsmentää, ks. kommentit edellä. Pyrittäessä vaikuttamaan E-lukuun energiansäästötoimet ovat jossakin määrin erilaisia kuin kiinteistöissä yleensä todettavat käyttötekniset ja pienin investoinnein toteutettavat energiansäästötoimet. Keskeinen kysymys on, selvitetäänkö energiatodistukseen energiansäästötoimia, joiden vaikutus ei näy E-luvussa (esimerkiksi ulkovalaistus, sähköiset lämmitykset, erikoistilojen ilmanvaihto)? Toinen keskeinen täsmennystä vaativa asia on, määritelläänkö energiansäästötoimien säästövaikutus todellisin toiminta-arvoin ja käyttöaikatiedoin vai E-lukulaskennan standardikäyttö- ja olosuhdetiedoin? 4 Lisätiedot
5(7) Todistuskaavakkeessa ei ole selkeästi osoitettu paikkaa, jossa pykälän mainitsemat lisätiedot esitetään. Ovatko pykälässä mainitut lisätietolähteet kirjallisuutta, nettisivuja vai todistuksen laatijayrityksen / energiatodistuskonsulttien osaaminen? 5 Vuoden 2007 lain mukaiset energiatodistukset Se, että esillä on yhtä aikaa vanhoja ja uusia todistuksia, joilla on täysin eri sisältö, tulee aiheuttamaan sekaannusta. Pääasiallinen täsmennystä vaativa kysymys on voidaanko lain mukaisena siirtymäaikana tehdä vielä vanhoja todistuksia? Edellyttääkö tämä pykälä, että vanhat, voimassa olevat 2007-malliset todistukset uusitaan, jotta luokitusmerkintään saadaan mukaan vuosiluku? Asetuksen liitteet Liite 1, luokitteluasteikot Mikäli tulevaisuudessa A-luokka olisi lähes nollaenergiarakennus voitaisiin tämä ehkä mainita, jotta asia on kaikilla tahoilla tiedossa tulevien uudiskohteiden energiatavoitteita määriteltäessä? Tähän mennessä tehtyjen E-lukusimulointien perusteella voidaan arvioida, että asuinkerrostalojen osalta A-luokan saavuttaminen on äärimmäisen vaikeaa ja myös sairaaloiden osalta asteikko on erityisen haasteellinen. Liite 2, E-luvun laskenta E-luvun laskennassa esitetään käytettäväksi suunnitteluarvoja tai paikan päällä selvitettyjä arvoja etenkin vanhassa rakennuksessa näillä voi olla merkittävä ero ja todellisen tiedon selvittäminen on työlästä. Kohdekäynnin sisältöä tulisi täsmentää, ks. aiemmat kommentit. Joitakin täsmennystä vaativia seikkoja: onko selvää mitä säävyöhyke I-II tarkoittaa vai tulisiko täsmentää, että lasketaan D3-mukaisella 2012 Hki-Vantaan referenssisäällä? Miten tarpeenmukainen ilmanvaihto huomioidaan (D3 tulkinta)? Lämmitetty nettoala ja rakennusosien pinta-alat on saatavissa geometriamallista kun käytetään dynaamista laskentaa ohjeteksti on laadittu asuinrakennuksen laskennan lähtökohdista, dynaamisen laskennan erityispiirteitä tulisi lisätä. Autotalleilla ei ole energiatodistusvaatimusta, mutta onko esimerkiksi toimistorakennuksen pysäköintihalli autotalli terminologiaa tulisi täsmentää. Olemassa olevien rakennusten rakenteiden U-arvojen, ikkunoiden g-arvojen sekä ilmanvuotoluvun selvittäminen kohtuullisella työllä ja luotettavasti paikan päällä on mahdotonta käytännössä laskentaa tullaan tekemään rakentamisvuoden mukaisin taulukkoarvoin.
6(7) Taulukkoarvot on määritetty vuoteen 1969, sitä vanhemmissa kohteissa käytetään samoja U-arvoja, ilmanvuotolukuja, jne. miten nämä arvot sopivat vanhoihin ja etenkin 1950-60 voimakkaan rakentamisen ajan kohteisiin? Toteutetuissa E-lukulaskennoissa on havaittu, että kylmäsilloilla on melko suuri merkitys lämmitysenergian kulutukseen ohjeeksi annettu 10% oletuslisäys on todennäköisesti vanhemmassa rakennuskannassa aliarvioitu. Tilojen ilmanvaihtomäärät huomioidaan D3 standardikäytön mukaisina, mutta ilmanvaihdon lämmön talteenoton hyötysuhde ja ominaissähköteho selvitetään asiakirjoista tai paikan päällä näin menetellen laskennassa käytettävät ilmamäärät ja ilmanvaihdon energiankäyttöön oleellisesti liittyvät ominaisuudet eivät vastaa toisiaan. Ilmanvuotolukujen mittaus on useassa kohteessa osoittanut, että 2010 jälkeen on yleinen käytäntö ollut tasolla n50-luku < 1,0 esitettyjen taulukkoarvojen käyttö voi uudessa rakennuskannassa johtaa huomattavaan virheeseen. Luvun 2.4 kaavassa q50-luvun selitteestä puuttuu maininta 50 Pa paine-erolla Luvussa 2.5 esitetään menettelytapa lämpimän käyttöveden jakelun, kierron, varastoinnin ja tuoton häviöiden laskemiseksi muussa kuin asuntorakentamisessa tällainen yksityiskohtaisuus on vahvasti ristiriidassa sen kanssa, että ilmanvaihto ja muut tärkeät energiankäytön osa-alueet kuitataan laskennassa standardikäytön mukaisina. Tyypillisessä palvelusektorin kohteessa lämpimän käyttöveden osuus lämpöenergian kulutuksesta on noin 5%. Luvun 2.6 lämmitysjärjestelmien häviöiden ja apulaitteiden sähköenergian kulutuksen laskentaohjeistus on yksityiskohtaisuudessaan eri paria kohdan 2.7 (sähkö) ja kohdan 2.8 (jäähdytys) laskentaohjeiden kanssa. Luvun 2.6 ohjeissa on lähtökohtana asuinrakentaminen, mutta palvelusektorin kohteiden osalta sähköenergian kulutuksen merkitys on oleellinen ja tältä osin tarkempi ohjeistus olisi paikallaan. Tarpeenmukaisen valaistuksen huomioiminen kaipaisi vähintään viittauksen D3:een. Jäähdytyksen tuoton, varastoinnin, jakelun ja luovutuksen häviöt voivat palvelusektorin kohteessa olla oleellisia tässä tekstin painotus ei ole samaa tasoa kappaleiden 2.5 ja 2.6 kanssa. Energiatodistuslomake Nuolikuvion yhteydessä on teksti E-luku perustuu. Toteutunut energiankulutus riippuu esimerkiksi käyttäjien lukumäärästä ja käyttötottumuksista. Asuinrakentamisessa varmaankin näin on, mutta palvelusektorin kohteissa selityksen tulisi olla toisenlainen. Esimerkiksi: Toteutunut energiankulutus riippuu rakennuksen todellisesta käyttörytmistä ja kuormituksesta sekä teknisten järjestelmien todellisista toiminta-arvoista ja käytöstä. Rakennuksen nettoala olisi hyvä näkyä sivulla 2 laskettujen kulutusten yhteydessä.
7(7) Sivulla 2 E-luokan alla olevassa pienessä tekstissä tulisi selittää, mitä vakioitu käyttö tarkoittaa (käyttöaikaa ja kuormitusta) sekä myös mainita, ettei rakennuksen erikoistiloja ja toimintoja ole huomioitu. Toimenpidesuosituksia koskevat kommentit esitetty aiemmin. E-luvun laskennan lähtötiedoissa esitetään tulo- ja poistoilmavirta ovatko ne todelliset arvot (järjestelmien max ilmavirtojen summa) vai laskennalliset, tilojen D3-ilmavirtojen summa? Todellisten ilmamäärien ja etenkin tulo-poistoilmavirtojen epätasapainon luotettava selvittäminen kohdekäynnillä on mahdotonta. Toteutuneen energiankulutuksen tulisi näkyä etusivulla E-luvun yhteydessä, jotta yhdellä silmäyksellä käy ilmi laskennallinen kulutus ja todellinen kulutus ja lomakkeessa on selkeästi korostettava, että kyseessä on kaksi täysin eri asiaa. Toteutuneen kulutuksen esittäminen vaatii täsmentämistä: onko lämmitysenergian kulutus mitattu vai normitettu kulutus? Onko sähköenergian kulutus kokonaissähkö vai kiinteistösähkö (saatava tieto riippuu kohteesta ja todistuksen toimeksiantajasta eli esitettävä tieto voi olla kumpaa hyvänsä). Onko toteutuneessa kulutuksessa energiamuotojen kertoimet huomioitu? Onko toteutunut kulutus koko rakennuksen kulutus vai esimerkiksi mitatusta kokonaiskulutuksesta pinta-alojen suhteessa eri käyttötarkoituksille jaettu (toimisto-liikerakennus, tms.)? Toteutuneen kulutuksen alla oleva selitysteksti tulisi muotoilla toisin. Teksti nyt: Taulukossa annetut ostoenergian määrät saattavat olla puutteellisia tai niihin voi sisältyä kulutusta joka ei sisälly laskennalliseen kulutukseen. Parempi selite olisi esimerkiksi: Toteutunut energiankulutus riippuu rakennuksen todellisesta käyttörytmistä ja kuormituksesta sekä teknisten järjestelmien todellisista toiminta-arvoista ja käytöstä. Laskennallisessa kulutuksessa on oletettu rakennuksen käytön ja kuormituksen vastaavan standardiominaisuuksia ja teknisten järjestelmien osalta laskentaa on yksinkertaistettu. Toteutuneen kulutuksen yhteydessä voisi myös olla paikallaan antaa lisätietoja energiankäyttöön vaikuttavista ominaisuuksista, mm. rakennuksen käyttöaika, lämmön talteenoton kattavuus, energiamuodot, jne. Todistuksessa esitettyjen toimenpiteiden osalta tulisi mainita, perustuvatko ne laskennallisiin tarkasteluihin standardiarvoin (E-lukua parantavia toimia) vai todellisiin toiminta-arvoihin ja paikan päällä tehtyihin havaintoihin (energiansäästövaikutus todellisin arvoin). Energiansäästötoimien takaisinmaksuaika ei ole totuudenmukainen, jos energiansäästö on laskettu standardiarvoin ja E-lukulaskennan oletuksin. Todistusesimerkissä on toimenpiteinä mainittu patteritermostaattien uusiminen ja käyttövesiverkoston paineenalennus, mutta säästövaikutusta ei ole laskettu näillä toimilla on vaikutus todelliseen energiankulutukseen mutta E-luvun laskentasäännöt huomioiden niillä ei ole vaikutusta E-lukuun. Tällaiset seikat todistusesimerkissä ovat omiaan aiheuttamaan hämmennystä miksi järkevillä ja toteutuskelpoisille toimille ei ole laskettu säästövaikutusta? Parempi vaihtoehto olisi jättää toimenpiteet pois kokonaan.