TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja syksyllä. Silloin on koko maassa yhteishaku kaikkiin toisen asteen kouluihin. Aikuiskoulutus ei ole yhteishaussa. Suomessa on myös kouluja, joissa voi opiskella muulla kielellä kuin suomen kielellä, esimerkiksi englannin kielellä. Nämä koulut eivät ole yhteishaussa. Jokainen voi itse päättää, mihin kouluun hän Suomessa haluaa hakea. Yhteishaussa täytyy täyttää yhteishakulomake. Lomakkeessa täytyy olla 3 koulua, johon hakija hakee. Hakija kirjoittaa, mihin kouluun hän haluaa ensimmäisenä. Jos hakija ei pääse tähän kouluun, lomakkeessa on toinen koulu ja kolmas koulu, johon hän ehkä pääsee. Maahanmuuttajien lähtömaassa todistukset ovat usein erilaiset kuin Suomessa. Tämän vuoksi maahanmuuttajien kohdalla voidaan käyttää harkintaan perustuvaa valintaa. Toisen asteen koulutuksen aloittaa noin 94 % ikäluokasta ja sen suorittaa noin 82 %. Opetus ja ruoka on koulussa ilmainen. Lukiossa kirjat ja opiskeluvälineet eli kynät, kumit jne. täytyy ostaa itse. Ammatillisessa koulutuksessa osa opiskelumateriaaleista täytyy ostaa itse, osan saa koulusta. LUKIO Koulu lähestyy loppua. Lukioon voi hakea, jos on peruskoulun päästötodistus. Lukiosta ei saa ammattia, mutta sieltä saa paljon yleistietoa eri aihealueista ja siellä opiskellaan myös kieliä. Lukion käy yli
50 % ihmisistä. Koulut päättävät itse, keitä oppilaita he kouluun ottavat. Yleensä koulut valitsevat oppilaat peruskoulun päästötodistuksen keskiarvon mukaan. Koska joihinkin kouluihin on paljon hakijoita, keskiarvon täytyy olla hyvä, jos niihin haluaa päästä. Jotkut lukiot ovat erityislukioita eli niissä on jotakin oppiainetta paljon. Erityislukioita ovat esimerkiksi taidelukiot (musiikki, kuvataide, teatteri jne.) Jos haluaa päästä taidelukioon, peruskoulun päästötodistuksen keskiarvon täytyy olla yli 8. Erityislukioihin on yleensä myös pääsykokeet. Yleensä kunta järjestää lukio-opetuksen, mutta yksityisiä lukioita on jonkin verran. Suomessa on noin 400 lukiota. Lukiossa on keskimäärin 300 oppilasta. Lukuvuosi alkaa elokuussa ja loppuu toukokuun lopussa. Opiskelijat ovat yleensä 16-19 -vuotiaita. Vanhemmat ihmiset opiskelevat yleensä iltalukiossa. Ylioppilaiden lakitus. Lukiossa opiskelijat suorittavat kursseja. Joku voi suorittaa kurssit nopeammin ja joku toinen hitaammin. Lukio kestää yleensä 2-4 vuotta. Opiskelijat opiskelevat vuodessa 5-6 erijaksossa. Lukiossa on pakollisia kursseja ja paljon oppiaineita, jotka voi valita, jos haluaa. Niiden nimi on vapaavalintaiset aineet. Eri oppiaineita voi valita myös muista kouluista. Joku voi opiskella esimerkiksi musiikkia jossakin toisessa koulussa. Lukiossa arviointi on sama kuin peruskoulussa eli numerot 4-10. Lukio päättyy ylioppilaskirjoituksiin. Ne ovat koko maassa samaan aikaan keväällä ja syksyllä ja kaikissa kouluissa on samanlaiset kokeet. Opiskelijat, jotka yrittävät suorittaa ylioppilastutkintoa, ovat abeja. Helmikuussa on abeilla juhlat, joiden nimi on "penkkarit". Opiskelijat panevat päälle hauskoja vaatteita ja ajavat kuorma-autolla ympäri kaupunkia ja heittävät karkkia ihmisille. Ne opiskelijat, jotka jäävät kouluun ja kirjoittavat ylioppilaaksi seuraavana vuonna, ovat koulun vanhimmat. Heillä on myös juhlat. He panevat päälle vanhan ajan vaatteet ja järjestävät "vanhojen tanssit". Yleensä muut ihmiset voivat mennä katsomaan, kun he tanssivat. Ylioppilastutkinto sisältää 4 pakollista koetta: 1. äidinkieli (suomi, ruotsi tai saame) 2. ruotsi tai suomi 3. 1 vieras kieli (englanti, saksa, ranska, espanja, venäjä) 4. matematiikka tai reaaliaineet (historia, biologia, psykologia jne.)
Ylioppilasjuhlat. Pakolliset kokeet on kaikkien pakko suorittaa, mutta jos joku haluaa, voi suorittaa myös vapaavalintaisten aineiden kokeita. Maahanmuuttajat voivat korvata äidinkielen kokeen jonkin muun oppiaineen kokeella. Samalla tavalla voi korvata ruotsin kielen, jos sitä ei ole opiskellut peruskoulussa. Jos haluaa korvata äidinkielen ja/tai ruotsin kielen jonkin muun oppiaineen kokeella, täytyy hakea lupa ylioppilaslautakunnalta. Ylioppilaskirjoitukset maksavat ja jokaisen opiskelijan täytyy maksaa ne itse. Tämän jälkeen opiskelija on ylioppilas ja hän voi käyttää valkoista ylioppilaslakkia. Vappuna ihmiset aina panevat ylioppilaslakin päähän. Ylioppilas voi hakea yliopistoon tai korkeakouluun, koska ylioppilastutkinto antaa oikeuden korkea-asteen opintoihin. Sanasto: 1. ammatillinen koulutus (koulutus, jonka jälkeen sinulla on ammatti) 2. hakea, pyrkiä 3. yhteishaku (keväällä ja syksyllä hakuaika, jolloin voi hakea 2. asteen koulutukseen) 4. aikuiskoulutus (koulutus, jossa opiskelevat aikuiset ihmiset eli eivät lapset ja nuoret) 5. päättää, tehdä päätös 6. lomake, kaavake 7. hakija (ihminen, joka hakee johonkin) 8. päästä kouluun (koulu ottaa opiskelijan kouluun) 9. joustava valinta (erityisvalinta) 10. ikäluokka (yhtä vanhat ihmiset, saman ikäiset ihmiset) 11. suorittaa (opiskella loppuun) 12. opiskeluväline (kynät, kumit ym. mitä opiskelija tarvitsee, kun hän opiskelee) 23. pakollinen (on pakko/täytyy tehdä jotakin) <-> vapaaehtoinen 24. oppiaine (ne eri aineet, joita opiskelija opiskelee koulussa, esimerkiksi matematiikka, fysiikka) 25. vapaavalintainen (jokainen voi valita vapaasti, ei ole pakko valita) <-> pakollinen 26. päättyä, loppua 27. ylioppilaskirjoitukset (lukion loppukokeet) 28. koe (kun opiskelija opiskelee koulussa, hänellä on eri oppiaineissa testi) 29. abi, ylioppilaskokelas (ihminen, joka yrittää suorittaa lukion loppukokeet) 30. penkkarit (viimeisen lukuvuoden juhla, kun opiskelija lähtee pois lukiosta) 31. heittää, viskata 32. karkki, karamelli, makeinen 33. kirjoittaa ylioppilaaksi (suorittaa lukion oppiaineiden viimeiset kokeet)
13. päästötodistus (peruskoulun 9. luokan todistus, kun suorittaa peruskoulun kaikki oppiaineet) 14. yleistietoa, yleistä tietoa, perustietoa 15. aihe, teema 16. valita, tehdä valinta (päättää, keitä ottaa kouluun) 17. erityislukio (lukio, jossa on paljon jotakin oppiainetta; lukio, joka erikoistuu johonkin) 18. taide (musiikki, teatteri jne.) 19. pääsykoe, valintakoe (koe, kun haluaa hakea ammatilliseen kouluun) 20. iltalukio (lukio, jossa opiskelijat opiskelevat illalla 16.30-21.00) 21. kestää, viedä aikaa 22. jakso, periodi (tietty aika; lukiossa yleensä 6 viikkoa) 34. pakollinen <-> vapaaehtoinen 35. reaaliaineet, lukuaineet 36. korvata (ottaa jotakin muuta, vaihtaa johonkin muuhun) 37. hakea lupa (tehdä hakemus; pyytää, että saa tehdä jotakin) 38. lautakunta (ryhmä ihmisiä, jotka päättävät asioista) 39. ylioppilaslakki (valkoinen hattu, jonka opiskelija saa, kun hän suorittaa lukion loppukokeet) 40. vappu (juhla1.5. työläisten ja ylioppilaiden kevään juhla) 41. oikeus (saa tehdä jotakin) 42. korkea-aste, ylin aste (yliopistot ja korkeakoulut) AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen ammatilliseen koulutukseen sisältyvät ammatilliset oppilaitokset. Niihin voi hakea, jos on peruskoulun päästötodistus. Oppilaitokset päättävät itse, keitä opiskelijoita valitsevat. Joissakin kouluissa on myös valintakokeet. Kun oppilaitos valitsee opiskelijat, se voi katsoa hakijan todistusta, valintakokeita ja usein myös työkokemusta. Jos äidinkieli on joku muu kuin suomi tai ruotsi, järjestetään myös kielikoe. Ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja. Tällä hetkellä niitä on noin 75 eri alalta. Ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa esimerkiksi autoalalta, hotelli- ja ravintola-alalta, kone- ja metallialalta, puualalta, sähköalalta, vaatetusalalta jne. Kun suorittaa perustutkinnon, voi sen jälkeen hakea korkea-asteen oppilaitoksiin. Ammatilliseen peruskoulutukseen järjestetään myös valmistavaa koulutusta nimeltään Valma, jonka jälkeen on helpompi lähteä opiskelemaan ammatilliseen koulutukseen. Valmistava opetus kestää yleensä yhden lukuvuoden. Koulutus ja ruoka on ilmaista, mutta osa opiskelumateriaaleista täytyy ostaa itse. Koulutus kestää yleensä 3 vuotta. Koulutus sisältää työssäoppimista noin puoli vuotta.
Ammatillisessa koulutuksessa arviointi on yleensä 1-5. Sanasto: 1. ammatillinen (koulu, josta saa ammatin) 2. sisältyä, kuulua 3. oppilaitos, koulu 4. valintakoe, pääsykoe (koe, kun hakee kouluun) 5. työkokemus (kun on työssä, niin oppii työstä ja ammatista erilaisia asioita eli saa työkokemusta) 6. valmistava koulutus (harjoitella johonkin, oppia asioita joita tarvitaan myöhemmin opiskelussa) 7. työssäoppiminen (kun olet työssä opiskelun aikana, mutta et saa palkkaa)