Tämän kurssin sisältö. Ilmoittautuminen

Samankaltaiset tiedostot
Tämän kurssin sisältö. Tietoa tästä kurssista. Esitiedot. T Tietokoneverkot

Tietoa tästä kurssista. Esitiedot. T Tietokoneverkot. TCP/IP-verkot ja niiden toiminta. Verkkosovellusten suunnittelu ja ohjelmointi

Tämän kurssin sisältö. Ilmoittautuminen

Tämän kurssin sisältö. Tietoa tästä kurssista. Esitiedot. Ilmoittautuminen. Kurssin osasuoritukset ja arvostelu. T Tietokoneverkot

Tämän kurssin sisältö. Tietoa tästä kurssista. Esitiedot. T Tietokoneverkot. TCP/IP-verkot ja niiden toiminta Turvallisuusominaisuudet

T Tietokoneverkot

Tietoliikenneohjelmistojen pääainesauna tänään! Tietoa tästä kurssista. Tämän kurssin sisältö. T Tietokoneverkot

Tämän kurssin sisältö. Esitiedot. Tietoa tästä kurssista. Ilmoittautuminen. Kurssin osasuoritukset ja arvostelu. T Tietokoneverkot

T Tietokoneverkot

T Tietokoneverkot

T Tietokoneverkot

T Tietokoneverkot

T Tietokoneverkot Miika Komu Alkup. kalvot: Sanna Suoranta Tietoliikenneohjelmistot Tietotekniikan laitos Aalto-yliopisto

T Tietokoneverkot

Tietoliikenneohjelmistojen pääainesauna tänään!

Tietokoneverkot. T Tietokoneverkot (4 op) viimeistä kertaa CSE-C2400 Tietokoneverkot (5 op) ensimmäistä kertaa

T Tietokoneverkot kertaus

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol)

3. IP-kerroksen muita protokollia ja

OSI ja Protokollapino

Sovelluskerros. Sovelluskerros. Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros. Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros

T Johdatus tietoliikenteeseen 5 op. Kevät 2013

Verkkokerros ja Internet Protocol. kirja sivut

Verkkokerros ja Internetprotokolla

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan?

Internet Protocol version 6. IPv6

Internet perusteet. Analyysin tasot

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

Tietoliikenne II (2 ov)

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

Verkkokerros ja Internetprotokolla

2/24/15. Verkkokerros 1: IP-protokolla CSE-C2400 Tietokoneverkot Kirjasta , 4.4. ja 8.7. Verkkokerros. Verkkokerroksen tehtävä

Kuljetus- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012

Verkkokerros ja Internetprotokolla

T Johdatus tietoliikenteeseen 5 op

Verkkoinformaation välittämiseen isäntäkoneiden ja reitittimien välillä

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro

Johdanto Internetin reititykseen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Verkkokerros. Verkkokerros ja Internet Protocol. End-to-end -argumentti. IP-otsikkotiedot. IP ja linkkikerros <#>

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Internet-protokolla versio 6. Miksi vaihtaa? Luennon sisältö. Comer luku 31, 30 (vanha kirja ss ) Internet Protocol (IPv6)

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje

Vuonimiö on pelkkä tunniste

Vuonimiö on pelkkä tunniste

... Laajennusotsakkeet. Reititysotsake. Vuonimiö on pelkkä tunniste. Vuonimiöiden käsittely solmuissa

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/ Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Kuljetuskerros

IP asetus -harjoitus Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma

T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan 5 op. Kevät 2013

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros)

Tietoliikenne II (2 ov)

Laitteessa tulee olla ohjelmisto tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite

Johdanto Internetin reititykseen

T harjoitustehtävät, syksy 2011

TCP/IP-protokollat ja DNS

Liikkuvien isäntäkoneiden reititys

IP-reititys IP-osoitteen perusteella. koneelle uusi osoite tässä verkossa?

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju

Siltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat

Tomi Stolpe Versio ALI- JA YLIVERKOTTAMINEN. Esim. C-luokan verkko on aliverkotettu, 3 bittiä käytetty Aliverkottamiseen.

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2008 (4 op) Syksy Teknillinen korkeakoulu. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

Kertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013

Internet perusteet. Internet perusteet Osoitteet IPv4 ja ICMP -protokollat ARP - Address Resolution Protocol. Internet-1. S-38.

Tietokoneverkot. T Tietokoneverkot (4 op) viimeistä kertaa CSE-C2400 Tietokoneverkot (5 op) ensimmäistä kertaa

Antti Vähälummukka 2010

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Verkkokerros

T Harjoitustyöluento

Miksi? Miksi? Miten? S Verkkopalvelujen tuotanto Luento 2: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut. Internet

Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Sovelluskerros

D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0

Internet-protokolla versio 6. Miksi vaihtaa? Luennon sisältö. Comer luku 31 (vanha kirja ss ) Internet Protocol (IPv6)

Internet-protokolla versio 6

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 2

S Teletekniikan perusteet

reitittimissä => tehokkaampi 2005 Markku Kojo IPv6

Kun n = 32 ei ole tarpeeksi nopea nykyisiin runkoreitittimiin! - content addressable memory (CAM) - välimuistin käyttö

001.. Kun n = 32 ei ole tarpeeksi nopea nykyisiin runkoreitittimiin! - content addressable memory (CAM) - välimuistin käyttö

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?

Turvallisuus verkkokerroksella

Turvallisuus verkkokerroksella

AH-otsake. Turvallisuus verkkokerroksella. AH-otsake. AH-otsake. ESP-otsake. IP-otsake

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo

Salausmenetelmät (ei käsitellä tällä kurssilla)

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2003

Internet-protokolla versio 6. Miksi vaihtaa? Luennon sisältö. IPv6:n ominaisuudet. IPv6-osoitteet. ss

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2002

Internet ja tietoverkot

Transkriptio:

T-110.4100 Tietokoneverkot Yliopistolehtori, TkL Tietotekniikan laitos Aalto-yliopisto Tämän kurssin sisältö TCP/IP-verkot ja niiden toiminta Verkkosovellusten suunnittelu ja ohjelmointi Tietoa tästä kurssista news://news.tky.hut.fi/opinnot.tik.tietokoneverkot IC: #verkot T-110.4100@tkk.fi (henkilökohtaiset kysymykset) http://cse.aalto.fi/fi/opinnot/paaaineet/ tietoliikenneohjelmistot/ 1 2 3 Esitiedot T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen ja T-106.3101 Ohjelmoinnin jatkokurssi T2 Eli oikeastaan Tiedonsiirron perusteet Tietotekniikan perusopintojen ohjelmointikurssit 4 Ilmoittautuminen Ilmoittautuminen on avattu WebOodiin Ilmoittautuminen päättyy 28.1.2013 Tentteihin tulee ilmoittautua erikseen viimeistään viikkoa ennen tenttiä Kumpaankin osatenttiin erikseen (paras arvaus, kumpaan on osallistumassa) Ilmottautuminen on avattu kaikkiin tentteihin Muistakaa perua, jos ette tule (oodissa/spostitse) 5 Kurssin osasuoritukset ja arvostelu Pakolliset Osatentti 1: perus-tcp/ip. 33% loppuarvosanasta Osatentti 2: DNS, ohjelmointi, NAT, verkonhallinta jne. 33% loppuarvosanasta Harjoitustyö: 34% loppuarvosanasta Palaute on pakollinen! Vapaaehtoiset mutta hyödylliset J Luennot + muistiinpanot Kirjan lukeminen, jne 6 1

Luennot ja harjoitukset Luennot tiistaisin 10-12 salissa T2 Assareilla ei erillistä vastaanottoa, mutta apua saatavissa pyydettäessä Mahdollisesti otetaan varausjärjestelmä käyttöön Tarkempi aikataulu löytyy kurssin wwwsivuilta nopasta 7 Luennot ti 15.1. Johdanto + IPv4 ti 22.1. IPv6 ti 29.1. Verkko-ohjelmointi Samuli Sorvakko harjoitustyö 1 Antti Tolonen ja assarit ti 5.2. eititys 1 (IGP) Teemu Kiviniemi ti 12.2. eititys 2 (EGP) Teemu Kiviniemi ti 19.2. Multihoming&LiikkuvuusMatti Siekkinen ti 26.2. TCP & UDP Matti Siekkinen ti 12.3. DNS & DNSSEC Bengt Sahlin ti 19.3. harjoitustyö 2&3 Antti Tolonen ja assarit ti 26.3. NAT Ari Keränen ti 16.4. Verkonhallinta Jaakko Kotimäki ti 23.4. Protokollasuunnittelu Miika Komu ti 7.5. Uutuudet Yrjö aivio ja Matti Siekkinen 8 Oppimateriaali Douglas E. Comer, Internetworking with TCP/IP, Volume 1, Pearson Prentice Hall, 2006 tai joku muu perusoppikirja Opetusmonisteita Nopassa Luennoijien kirjoittamaa materiaalia Linkkejä nettiin Kalvot lisätään kurssin luentoaikatauluun pääasiallisesti luennon tukimateriaali, ei oppimateriaali sellaisenaan 9 Tentit Tenttipäivät 6.3. ja 21.5 (tarkista oodi!) Tenttiin ilmoittauduttava viimeistään viikkoa ennen tenttiä Kaksi osatenttiä, kumpikin 33% arvosanasta Molemmat suoritettava hyväksytysti kurssin läpäisemiseksi Kumpikin osatentti arvostellaan asteikolla 0-5 Kaikkina tenttikertoina (tenttikausina) voi tehdä jommankumman osatentin (tai molemmat osatentit yhdellä kerralla) Ilmoittaudu siihen, mihin olet ensisijaisesti tulossa tenttitilaisuudessa voit päättää tehdä vielä toisenkin Vanhoja tenttejä kurssin Noppa- ja arkistosivuilla 10 Tentti (jatkuu..) Perukaa ilmoittautuminen, jos ette tule paikalle! oodissa, tai ilmon sulkeuduttua sähköpostitse Opiskelijan tulee ilmoittautua kokeeseen viikkoa ennen koetilaisuuden järjestämistä, jollei opettaja hyväksy myöhempää ilmoittautumista. Ilmoittautuminen katsotaan kokeeseen osallistumiseksi, ellei sitä ole peruutettu ennen kokeen alkamista. Kokeessa kolmasti hylätyn opiskelijan on neuvoteltava asianomaisen opettajan kanssa kurssin suorittamisesta. (tutkintosääntö) 11 Harjoitustyö Harjoitustyön tehtävänanto julkaistaan viimeistään 29.1.2013 kurssin noppasivuilla 1. Socket-ohjelmointi tehtävä, 2. DNS-tehtävä ja 3. TLS/SSL Palautus (koodi ja raportti) + demo Pisteytys (0 on hylätty): Kierros 1 (0-3 p) Kierros 2 (0-4 p) Kierros 3 (0-3 p) Pisteet lasketaan yhteen ja jaetaan kahdella Harjoitustyö tehdään yksin C-kieli tarpeen! Laita mailia muusta kielestä 12 2

do what I mean Tämä kurssi lopetetaan kandiuudistuksen yhteydessä Suurella todennäköisyydellä tämä kevät on viimeinen kerta, kun tämä kurssi luennoidaan Ei korvaavaa kurssia, vaan suoritetaan joku muu A3-kurssi tilalle A2-moduliin Kannattaa suorittaa kurssi nyt, koska jatkokurssit eivät vielä hetkeen muutu Uusi tietokoneverkkojen kurssi tulee korvaamaan T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kurssin, ei tätä kurssia 13 Kysyttävää? mitähän te muistatte edellisistä kursseista.. 14 Jo osattavaa Käyttäjän sovellukset: - sähköposti (SMTP, POP, IMAP) -WWW (HTTP) -FTP, -news (NNTP) tietoturvan -P2P käsitteet UDP, TCP kuittaukset IPv4 AP Ethernet Aiheuttaa viiveitä, häviöitä jne. (out of scope) Sovelluskerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros Tällä kurssilla Infrastruktuuripalvelut: DNS, SNMP, NAT Tietoturvaratkaisut: TLS, DNSsec protokollasuunnittelu verkko-ohjelmointi Socket-rajapinta ohjelmoinnille TCP kokonaan eli virhetilanteiden käsittely IPv6, reititysalgoritmit, IPsec Ethernet, miten IP-osoitetta vastaava ethernet osoite löydetään IPv6:ssa (ja toistepäin) 15 86.50.139.221 Yleiskuva verkosta 130.233.192.200 ajapinta ja protokolla - koneiden välillä - viestiformaatit - osapuolten tunnistus - viestien käyttö Internet-protokolla versio 4 Internet 130.233.192.204 Sovelluskerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros Internet Sovelluskerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros Kertaus luvut 4, 6 ja 8 16 http://www.tml.tkk.fi/opinnot/t-110.4100/ 17 18 3

do what I mean Luennon sisältö Internet-protokolla Internet-protokolla (IP) IPv4 ominaisuudet ja tehtävä IPv4 otsake ja käyttö IPv4 osoitteet Ali- ja yliverkotus Muut ratkaisut: NAT ja DHCP ICMP Virhetilanteiden käsittely 19 SMTP SIP HTTP SSH IC TCP UDP SCTP IP Ethernet Token ring valokuitu cat-5 Internet-protokolla Internet-protokolla on yhdistävä tekijä kaikkien sovellusten ja kaikenlaisten verkkoteknologioiden välissä 20 Pakettipohjainen (packet oriented) viesti jaetaan paketteihin Yhteydetön (connectionless) jokainen tietosähke (datagram) käsitellään itsenäisesti Epäluotettava (unreliable) perillemenoa ei taata paketit voivat monistua, viivästyä, järjestys voi vaihtua Päästä päähän (end-to-end) lähettäjän ja vastaanottajan ei tarvitse olla samassa verkossa 21 IP versio 4 Tietosähkeet reititetään lähettäjältä vastaanottajalle osoiteet tunnisteina (ei varmenneta) Paketeilla elinaika, estää silmukoita Tietosähkeen lohkominen osiin tarvittaessa Virheiden huomaaminen (ei korjaaminen) Palvelunlaatu (QoS) mahdollista merkitä Voi kuljettaa mitä vaan dataa 22 Tietosähkeen kapselointi Ethernet IP-otsikko otsikko, data.. CC 23 IP-otsikon rakenne (FC 791) 0 4 8 16 19 24 31 VES O.PIT PALV.TYYPPI KOKONAISPITUUS TUNNISTE LIPUT LOHKON SIJAINTI ELINIKÄ (TTL) POTOKOLLA OTSIKON TAKISTUSSUMMA LÄHDEOSOITE KOHDEOSOITE OPTIOT (JOS ON) TÄYTE data 24 4

IP-otsikon kentät VESio numero = 4 Otsikon pituus (O.PIT) 32 bitin sanoina min 5 (5*32 bittiä) + optiot kertoo siis lähinnä optioiden pituuden 0 6 7 PALVELUN TYYPPI CODEPOINT 00 palvelun laadun määrittely, esim DiffServ alunperin toisella tavalla IP-otsikon kentät KOKONAISPITUUS otsikko+data-osion pituus oktetteina LIPUT, kolme bittiä: DF: 0 = saa lohkoa, 1 = ei saa lohkoa MF: 0 = viimeinen lohko, 1 = lisää lohkoja LOHKON SIJAINTI + TUNNISTE kts. lohkominen 0 DF MF IP-otsikon kentät ELINIKÄ maksimi aika, jonka paketti saa vaeltaa verkossa alun perin sekunteja; nyt jokainen reititin vähentää vähintään yhdellä POTOKOLLA Ylemmän kerroksen protokolla, joka on dataosiossa Esim ICMP=1, TCP = 6, UDP =17, IPv6=41 25 26 27 IP-otsikon kentät TAKISTUSSUMMA 16-bittinen yhden komplementtisumman yhden komplementti otsikon kentistä kertoo, onko otsikko ehjä ylemmillä kerroksilla omat tarkistussummat LÄHDE- ja KOHDEOSOITTEET 32-bittisiä, kts alla 28 Tietosähkeen lohkominen (englanniksi datagram fragmentation) Tietosähke ei aina mahdu fyysisen verkon kehykseen, joten se pitää lohkoa useampaan palaan tehotonta, joten yritetään välttää selvittämällä verkon enimmäispituus eli MTU (Maximum transfer unit) Tietosähke kootaan vasta vastaanottajalla Odotetaan tietty aika, että kaikki lohkot tulisivat perille 29 Tietosähkeen lohkominen IP-otsikko data 1 data 2 data 3 IP-otsikko data 1 IP-otsikko data 2 IP-otsikko data 3 MF-lippu==1 MF-lippu==1 MF-lippu==0 Jokaisella tietosähkeellä on TUNNISTE, jonka avulla lohkot kootaan takaisin Lohkon sijainti: oktettia alkaen alkuperäisen datan alusta kokonaispituus: lohkotun sähkeen pituus 30 5

do what I mean IP:n optiot IP-osoitteet IP-osoitteet Käytetään pääasiassa verkon testauksessa ja vianmäärityksessä (jos siinäkään) Ohjeellinen ja täsmällinen lähdereititys, reitin seuranta, jne Tunniste verkkorajapinnalle 007 sijainti verkossa eli löydettävissä tätä reittiä Osa osoitteesta on varattu verkolle, osa laitteelle Verkkomaskien pituudet voivat vaihdella eri verkoissa riippuen siitä, montako laitetta verkossa on eititys tapahtuu verkko-osan perusteella Osoite on verkkoriippuva, joten se vaihtuu, jos laite vaihtaa verkkoa 31 32 33 IPv4-osoitteet (FC 796, 1981) Alkuperäinen luokallinen osoitteistus luokka alku verkko laite osoitteet A 0 7 bittiä 24 1.0.0.0-126.255.255.255 B 10 14 16 128.0.0.0-191.255.255.255 C 110 21 8 192.0.0.0-223.255.255.255 D 1110 monilähetysryhmä http://www.xkcd.com/195/ Nollien ja ykkösten merkitys tämä laite, 0.0.0.0 määrittelemättä laite tässä verkossa yleislähetys (tässä verkossa) verkkomaski loopback-osoite 00000000000000000000000000000000 00000000000000000000101010101010 11111111111111111111111111111111 255.255.255.255 11111111111111111111100000000000 255.255.248.0 127.0.0.1 01111111 nnnnnnn nnnnnnnnnnnnnn Aliverkotus (FC 940, 1985) verkko-osa aliverkko-osa alkuperäinen laiteosa laiteosa Saman verkko-osoitteen käyttö useassa fyysisessä verkossa Osa laitetunnisteesta määrittääkin aliverkon Aliverkko-osan pituus voidaan määrittää verkkokohtaisesti 34 35 36 6

do what I mean Luokaton osoitteistus (FC 1518&1519, 1993) Classless InterDomain outing (CID) Organisaation verkossa on useita verkkolohkoja Osoitelohkon koko voidaan valita vapaasti: verkko-prefix / verkko-osan bittien määrä esim. 128.211.168.0/21, verkkoa merkitsee 21 ensimmäistä bittiä osoitteesta, koneille 11 viimeistä bittiä (koneita mahtuu 2 11-2 =2046) esim 130.233.0.0/16 on tavallinen B-luokan osoite, TKK:n verkko ICMP Virhe- ja kontrolliviestit Virhetilanteet IP-datasähk e 37 38 39 Internet Control Message Protocol ICMP (FC792) uuhkasta ilmoittaminen Uudelleenohjaus (tietoturvaongelma!) Elinajan raja saavutettu Parametriongelma Aliverkon peite eitittimen etsiminen Polun pienimmän MTU:n löytäminen Virhe- ja valvontaviestit TYYPPI KOODI TAKASTUSSUMMA iippuu viestin tyypistä Ongelman aiheuttaneen paketin IP-otsikko ja 64 bittiä dataa Internet Control Message Protocol (ICMP) Virhe- ja ohjaussanomat reitittimille ja tietokoneille Ei virheiden korjausta, vain ilmoittaminen Lähetetään alkuperäiselle lähettäjälle ICMP-viestejä Echo request ja echo reply (==ping) TYYPPI (8/0) KOODI (0) TAKASTUSSUMMA TUNNISTE JÄJESTYSNUMEO DATAA (ei välttämätön)... Kohde tavoittamattomissa TYYPPI (3) KOODI (0) TAKASTUSSUMMA Käyttämätön (oltava 0) Ongelmapaketin IP-otsikko ja 64 bittiä dataa 40 41 42 7

do what I mean NAT DHCP eli mitä tehdä IPv4-osoitteiden loputtua Internet Network Address Translation NAT (FC 2663) 128.10.19.20 : 80 Web NAT 10.0.0.3 : 2750 168.24.16.7 : 4001 Piilottaa sisäverkon ulkopuolisilta, säästää osoitteita eitittimellä tila kaikille yhteyksille Sisäverkossa voi käyttää yksityisiä osoitteita, esim 10.0.0.0/8, 192.168.0.0/16, 172.16.0.0/12 Voi aiheuttaa hankaluuksia sovelluksille (lisää 26.3.) Dynamic Host Configuration Protocol DHCP (FC2131) IP-osoitteen käyttölupa (lease) tietyksi ajaksi automaattisesti (ekan kerran jälkeen aina sama osoite) tai dynaamisesti (joku osoite) myös staattinen jako MAC-osoitteen perusteella mahdollinen Samalla muitakin asetustietoja, kuten nimipalvelimen osoite, oletusreitittimen osoite Asiakas täyttää jo kyselyyn mahdollisimman paljon tietoja, ja jättää tyhjäksi (nollaksi), jos ei tiedä 43 44 45 Host boots INITIALIZE dhcpdiscover dhcpnack dhcpnack tai 87.5% dhcpoffer aika loppu ajasta / dhcprequest SELECT EBIND ENEW valitse palvelin / dhcprequest EQUEST Fig. 22.3 in Comer DHCP-asiakkaan tilakone dhcpack dhcpack 50% ajasta / dhcprequest dhcpack BOUND cancel/dhcprelease 46 DHCP-viestit 0 8 16 24 31 OP HTYPE HLEN HOPS XID SECS FLAGS CLIENT IP ADDESS YOU IP ADDESS SEVE IP ADDESS ELAY AGENT IP ADDESS CLIENT HADWAE ADDESS (16 oktettia) SEVE HOST NAME (64 oktettia) BOOT FILE (128 oktettia) optiot (vaihtuva) 47 DHCP-viestit OP: 1 = kysely, 2 = vastaus HTYPE = linkkikerroksen verkon tyyppi Ethernetille 1 HLEN = linkkikerroksen osoitteen pituus Ethernetille 6 (eli 6*8=48 bittiä) HOPS = asiakas asettaa nollaksi, käytetään kun välissä on välityspalvelin (relay agent) 48 8

DHCP-viestit XID = asiakkaan luoma tunniste yhdistää kyselyt ja vastaukset SECS = sekunttia asiakkaan käynnistämisestä FLAGS = käytössä vain ensimmäinen bitti 1 = vastaus lähetetään yleislähetyksenä (asiakkaalla ei vielä IP-osoitetta) 0 = suoraan YOU-kentän osoitteeseen yksilähetyksenä 49 DHCP-viestit CLIENT-osoite, asiakkaan IP-osoite kun APia voidaan käyttää (bound, renew, rebinding-tilat), eli asiakas tietää osoitteensa YOU-osoite, asiakkaan IP-osoite, palvelin lähettää asiakkaalle käynnistyksen yhteydessä SEVE-osoite, jota pitäisi käyttää seuraavaksi (palvelin kertoo dhcpoffer- ja - ack-tiloissa), myös jos asiakas haluaa tietyn palvelimen ELAY-osoite, jos välissä reititin/agentti 50 DHCP-viestit CLIENT HADWAE = asiakkaan linkkikerroksen osoite Jos asiakas haluaa yhteyden tiettyyn palvelimeen, se täyttää joko palvelimen osoite -kentän tai kentän SEVE NAME = palvelimen dns-nimi 51 DHCP-viestit BOOT FILE = levyttömille koneille alustustiedoston sijainti asiakas voi pyytää tiettyä, esim unix palvelin joko antaa pyyntöä vastaavan sijainnin tai valitsee itse asiakas hakee tiedoston esim TFTP:llä Optiot: type+length+value-tyylillä esim. nimipalvelimen osoite FC 2132 sisältää mahdolliset optiot, lisäyksiä FC3442, FC3942, FC4361, FC4833, FC5494 52 aliverkon peite: DHCP optiot 0 8 16 48 1 4 subnet mask oletusreititin: 3 n*4 osoite1 osoite2... osoite n voi olla useita preferenssijärjestyksessä nimipalvelin: 6 n*4 osoite1 osoite2... osoite n voi olla useita preferenssijärjestyksessä 0 8 16 48 60.. n*4+16 53 Lähteet FC 791 Internet Protocol, 1981 FC 792 Internet Control Message Protocol, 1981 FC 796 Address Mappings, 1981 FC 950 Internet Standard Subnetting Procedure, 1985 FC 1518 An Architecture for IP Address Allocation with CID, 1993 FC 1519 Classless Inter-Domain outing (CID): an Address Assignment and Aggregation Strate, 1993 FC 2131 Dynamic Host Configuration Protocol, 1997 FC 2663 IP Network Address Translator (NAT) Terminology and Considerations, 1999 FC 3396 Encoding Long Options in the Dynamic Host Configuration Protocol (DHCPv4), 2002 FC 4361 Node-specific Client Identifiers for Dynamic Host Configuration Protocol Version Four (DHCPv4), 2006 54 9

Lisää kursseja aiheesta T-110.5110 Tietokoneverkot II S-38.2121 eititys tietoliikenneverkoissa (4 op) S-38.3148 Simulation of Data Networks (5 cr) S-38.3180 Palvelunlaatu Internetissä (4 op) S-38.3184 Verkkoliikenteen mittaus ja analysointi L (5 op) 55 10