Palavat kylmäaineet koulutusmateriaalin tiivistelmä Tämä on tiivistelmä koulutuksessa esitetystä materiaalista koskien palavia kylmäaineita ja niihin liittyviä lainsäädännön vaatimuksia. Tässä materiaalissa palavilla kylmäaineilla tarkoitetaan vain hiilivetypohjaisia kylmäaineita propaania, propeenia, butaania ja iso-butaania. Esityksessä tarkastellaan kylmäaineita ja niiden ominaisuuksia, kuten fysikaaliset ja kylmätekniset ominaisuudet sekä vaaratekijät, huolto- ja asennustöissä huomioitavat näkökohdat, kuten terveys- ja turvallisuus sekä kuljetus ja varastointi, sekä palavia kylmäaineita koskevaa lainsäädäntöä. Aineiden ominaisuuksia Kylmäaineisiin liittyvän ympäristölainsäädännön kannalta olennaisimmat ominaisuudet ovat palavilla kylmäaineilla erittäin hyvät. Kaikki ovat otsonikerrokselle haitattomia (ODP=0) ja omaavat alhaisen kokonaislämmitysvaikutuksen (GWP=3). Ominaisuus Propaani Propeeni Butaani iso-butaani Selitys Kylmäaineen tunnus R290 R1270 R600 R600a Turvaryhmä A3 A3 A3 A3 EN378-1 mukaisesti PED nesteiden ryhmä 1 1 1 1 Kiehumislämpötila, C -42-48 -0,5-12 normaalipaineessa Nesteen suhteellinen tiheys, - 0,5 0,5 0,6 0,6 vesi=1 Liukoisuus veteen, g/100 ml 0,007 huono 0,0061 ei liukene 20 C:ssa Höyrynpaine, kpa 840 1158 214 304 20 C:ssa Suhteellinen höyryn tiheys 1,6 1,5 2,1 2 ilma = 1 Höyryn tiheys, kg/m 3 1,832 1,745 2,45 2,44 25 C:ssa Leimahduslämpötila, C -104 syttyvä kaasu -60 syttyvä kaasu Itsesyttymislämpötila, C 450 460 365 460 Syttymisrajat, til.-% 2,1-9,5 2,4-10,3 1,8-8,4 1,8-8,40 til.-% ilmassa Syttyvyys LFL, kg/m 3 0,038 0,040 0,043 0,043 alempi syttyvyysraja Käytännön raja, kg/m 3 0,008 0,008 0,0086 0,0086 a) ATEL/ODL, kg/m 3 0,09 0,010 0,19 0,06 b) a) Kylmäaineen käytännönraja edustaa oleskelutilassa korkeinta pitoisuustasop, jolla ei ole pelastautumista heikentäviä (so. akuutteja) vaikutuksia. Sitä käytetään määrittämään kyseisen kylmäaineen maksimitäytöksen koko tietyssä
sovelluskohteessa. (EN 378-1:2008 F.3.1) b) ATEL = välittömän myrkyllisyyden raja, ODL = hapenpuutteen raja; tässä esitetty näistä kahdesta alhaisempi Vaaratekijät ja altistumistavat Olomuoto, väri ja haju Kaikki palavat kylmäaineet ovat värittömiä, puristettuja nesteytettyjä kaasuja. Muuten palavat kylmäaineet ovat hajuttomia, mutta iso-butaanilla tunnusomainen haju Fysikaaliset vaarat Kaasut ovat ilmaa raskaampia ja voivat kulkeutua maata pitkin ja syttyä etäällä, ja voivat kerääntyä mataliin tiloihin aiheuttaen hapenpuutetta. Sähköstaattisia varauksia voi syntyä virtauksen, sekoittamisen jne. seurauksena. Kemialliset vaarat Vain propeenille on ominaista reagoida kiivaasti hapettimien kanssa aiheuttaen palo- ja räjähdysvaaran. Normaaleissa huolto- ja asennustöissä tätä vaaraa ei pitäisi esiintyä. Vaaratekijät Palavien kylmäaineiden vaaratekijät ovat kaikille tarkasteltaville aineille samat. Vaaratekijä Välittömät vaarat Turvatoimet Sammutus Palo Erittäin helposti syttyvä Ei avotulta, ei kipinöitä. Tupakointi kielletty Sulje vuoto; jos se on mahdotonta eikä palamisesta ole ympäristölle vaaraa, anna palaa; muussa tapauksessa käytä sammutusaineena jauhetta, hiilidioksidia. Räjähdys Kaasu-ilmaseokset ovat Suljettu prosessi, ilmanvaihto Tulipalotilanteessa: jäähdytä kaasusäiliötä räjähtäviä räjähdysvaarallisiin tiloihin hyväksytyt vesisuihkulla. Sammuta palo suojatusta sähkölaitteet ja valaistus. Estä paikasta käsin. staattisen sähkön muodostuminen (esim. maadoituksin), jos aine on nestemäistä. Käytä kipinöimättömiä työkaluja. Toiminta vuodon sattuessa Eristä vaara-alue! Kysy asiantuntijalta neuvoa (siis pelastulaitokselta). Poista kaikki syttymislähteet. Tuuleta. EI suoraa vesisuihkua nesteeseen. Tarkista happipitoisuus ennen alueelle menoa. Käännä vuotava säiliö vuotokohta ylöspäin, jolloin kaasun vuotaminen nesteenä estyy. Henkilösuojaimet: paineilmahengityslaite, hengityksensuojain matalalla kiehuvien yhdisteiden orgaanisia höyryjä vastaan.
Altistumistavat Kaikilla palavilla kylmäaineilla on samantyyppiset altistumistavat ja oireet sekä ensiapu. Käytännössä nämä aineet voivat imeytyä elimistöön vain hengitysteitse. Hengitysteitse altistuminen voi seurata esimerkiksi säiliön rikkoontumisesta tai vuodosta. Tällöin vuotanut neste höyrystyy hyvin nopeasti aiheuttaen ilman kyllästymisen ja, mistä seuraa tukehtumisen vaara suljetuissa tiloissa. Lyhytaikaisessa altistumisessa nesteen nopea haihtuminen voi aiheuttaa paleltuman. Aineelle altistumisesta voi seurata vaikutuksia keskushermostoon. Altistuminen voi aiheuttaa tajunnantason laskua, kun suuret pitoisuudet ilmassa aiheuttavat hapenpuutetta, seurauksena voi olla tajuttomuus tai kuolema. Iso-butaanille altistuminen vaikuttaa verenkiertoelimissä johtaen toimintavajeeseen ja hengitysvajeeseen, ja suurissa pitoisuuksissa voi johtaa kuolemaan (lamauttaa keuhkojen toiminnan). Altistumistapa Oireet Turvatoimet Ensiapu Hengitystiet Uneliaisuus, tajuttomuus, Suljettu prosessi ja ilmanvaihto Raitis ilma, lepo. kuolema Tekohengitystä voidaan tarvita. Toimita lääkärinhoitoon. Iho Nestekosketus: Paleltuma Kylmäsuojakäsineet. Suojavaatetus Paleltumaan: huuhtele runsaalla vedellä. Älä riisu vaatteita. Toimita lääkärinhoitoon. Silmät Nestekosketus: Paleltuma Kasvojensuojain Huuhtele ensin runsaalla vedellä usean minuutin ajan (poista piilolinssit mikäli mahdollista), toimita sitten lääkäriin. Nieleminen Syöminen, juominen ja tupakointi kielletty työn aikana. Varoitukset ja merkinnät Palavat kylmäaineita sisältävät pakkaukset on merkittävä asianomaisin ominaisuuksista johtuvin varoituksin ja merkinnöin. On huomattava, että tällä hetkellä voi olla kehdenlaisia merkintöjä johtuen väistyvästä kemikaalilainsäädännöstä ja sen korvaavasta uudesta säädännöstä. Merkinnät Väistyvän "Vaarallinen aine"-direktiivin (458/67/ETY) mukaisesti Kaikille palaville kylmäaineille on ollut käytössä samat merkinnät ja varoitukset. Varoitusmerkki: Erittäin helposti syttyvä (F+)
Vaaraa osoittavat standardilausekkeet (R-lausekkeet): R12 Erittäin helposti syttyvää Turvallisuustoimenpiteitä osoittavat standardilausekkeet (S-lausekkeet): S2 S9 S16 S33 Säilytettävä lasten ulottumattomissa Säilytettävä paikassa, jossa on hyvä ilmanvaihto Eristettävä sytytyslähteistä - Tupakointi kielletty Estettävä staattisen sähkön aiheuttama kipinöinti Uudet merkinnät CLP-asetuksen (EY 1207/2008) mukaisesti Kaikille palaville kylmäaineille on ollut käytössä samat luokitukset, merkinnät ja varoitukset. Luokitus Vaaraluokat ja kategoriat Vaaralausekkeet Paineen alainen kaasu Syttyvä kaasu, kategoria 1 H220 Erittäin helposti syttyvä kaasu Huomiosana: VAARA Varoitusmerkit GHS02 - Liekki GHS04 - Kaasupullo Turvalausekkeet Turvalausekkeista aineen valmistaja tai pakkaaja valitsee käytön mukaan sopivimmat. Varoitusetiketissä saa olla enintään kuusi turvalauseketta, paitsi milloin vaaran luonteen ja vakavuuden osoittamiseksi on käytettävä useampia lausekkeita. Siirtymäajat CLP-asetuksen mukaisiin merkintöihin Aineet on täytynyt luokitella, merkitä ja pakata CLP-asetuksen mukaisesti 1.12.2010 alkaen. Käyttöturvallisuustiedotteissa luokituksen on kuitenkin oltava aineille ja seosten aineosille sekä väistyvällä tavalla että CLP-asetuksen mukaisesti 1.6.2015 saakka.
Koska halutaan välttää markkinoilla jo olevien kemikaalien tarpeetonta uudelleenetiketöintiä ja käyttöturvallisuustiedotteiden uusimista, markkinoilla saa olla väistyvän tavan mukaan merkittyjä ja pakattuja aineita ja niillä voi käyttöturvallisuustiedotteessa olla väistyvä luokitus 1.12.2012 asti, jos ne on saattettu markkinoille ennen 1.12.2010. Vastaavasti ennen 1.6.2015 markkinoille saatetut seokset voivat olla markkinoilla väistyvän tavan mukaan merkittyjä ja pakattuja ja niillä voi olla käyttöturvallisuustiedotteessa väistyvä luokitus 1.6.2017 saakka. Lähteitä Työterveyslaitoksen ylläpitämillä kemikaaliturvallisuus-sivuilla on koottuna oleellista tietoa kemikaalien eri vaaraominaisuuksista. Tällä sivustolla on esitetty myös ainekohtaisia vaaraohjeita. Kannattaa selata tämä suomenkielinen sivusto läpi http://www.ttl.fi/fi/kemikaaliturvallisuus/sivut/default.aspx. Yleisemmällä tasolla olevan ohjeistuksen Reach- ja CLP-asetuksen sisältöön ja vaatimuksiin löytää Kemikaalineuvottelukunnan Reach-neuvonta -sivustolta http://www.reachneuvonta.fi/reach/reach.nsf/start. Lainsäädännöstä Palavia kylmäaineita sisältäviä laitteita koskettaa turvallisuusmääräysten osalta mahdollisesti seuraavat direktiivit: kaasulaitteista (GAD), pienjännite (LVD), koneturvallisuudesta (MD), painelaite (PED) ja räjähdysvaarallisista tiloista (ATEX). Se, mikä tai mitkä direktiivit lopulta määrittävät laitteen, tuotteen tai järjestelmän vaaditut ominaisuudet on tarkasteltava aina tapauskohtaisesti. Laitteita voi lisäksi koskea myös esimerkiksi sähkömagneettiset häiriöt-direktiivi (EMC) ja radio- ja telepäätelaite-direktiivi (RTTE). Nämä kaikki edellä luetellut direktiivit vaativat CE-merkinnän (CE). Laitekokonaisuuden valmistaja on velvollinen laatimaan tarvittavat asiakirjat, kuten vaatimustenmukaisuusvakuutuksen ja teknisen tietoaineiston. Palavia kylmäaineita koskee myös varastointisäännökset sekä kuljetussäännökset. Laite alle 150 g täytöksellä Tämän hetken tulkinta on, että alle 150 g kylmäainetäytöksellä olevat laitteet tarkastellaan pääsääntöisesti pienjännite- (LVD) ja/tai kone- (MD) direktiivien vaatimusten pohjalta. PED:n vaatimukset rajautuvat yleensä pois, koska kyseiset laitteet eivät yleensä kuulu PED:n kategoriohin tai ovat rajattu rajoitusartikalla soveltamisalan ulkopuolelle. Pienjännitedirektiivin vaatimustenmukaisuus voidaan osoittaa esimerkiksi EN 60335-standardisarjaan kuuluvalla tuotestandardilla tai EN 60335-1 mukaisesti jos tuotestandardia ei ole laadittu. Tuotestandardeja ovat esimerkiksi EN 60335-2-24 kotitalouskylmille ja EN 60335-2-89 kaupan kylmälaitteille. Mainituissa standardeissa on itsessään maininta ettei standardi koske laitteita joissa on yli 150 g kylmäainetta (per piiri). Laite yli 150 g täytöksellä Nämä laitteet tulee tarkastella PED:n suhteen mihin kategoriaan ne kuuluvat. PED-kategorian I laitteet voivat kuulua myös Konedirektiivin alaisuuteen, mutta kategorian II ja ylemmän kategorian laitteet tarkastellaan pääsääntöisesti PED:n alaisuudessa. Kuitenkin sähköturvallisuustarkastelu on aina tehtävä.
PED:n vaatimusten mukaisuus voidaan osoittaa esimerkiksi SFS-EN 378-sarjaa käyttäen. Liitoksista Pääsääntöisesti palavien kylmäaineiden laitteistoissa tulee käyttää hitsausta tai juottamista liitoksien tekemiseen, mikä johtuu puhtaasti vuotoriskin minimoimisesta. Eri standardit mainitsevat liitokset vain yleisellä tasolla, esimerkiksi SFS-EN 14276-1 ja -2:2006 ei sisällä tarkempia mainintoja tai luokituksia, vaan koskee lähinnä liitosten suunnittelua ja mitoitusta. Vastaavasti SFS-EN 378-2:2008 viittaa liitoksissa yleisesti EN 14276-2. Seuraavat liitostyypit on mainittu EN 378-2-standardissa (kohta 6.2.3.2): Snap-on ja push-on liitoksia saa käyttää vain liitettäessä itsenäisten koneistojen osia. Kiinteisiin liitoksiin on käytettävä hitsausta tai juotosta, jotka ovat EN 14276-2 mukaisia. Irrotettavia liitoksia saa käyttää vain kun kiinteät liitokset eivät ole teknisesti soveliaita laippaliitoksia voi käyttää, kun huomiodaan standardissa esitetyt huomautukset kartiolaippaliitoksia saa käyttää ainoastaan hehkutettujen putkien kanssa, joiden ulkohalkaisija ei ylitä 20 mm kartiokierreliitoksiaa voi käyttää kylmälaitteiston rajapinnassa putkikokoon DN40, ja vain kytkettäessä ohjaus-, turva- ja osoitinlaitteita komponentteihin puristusliitokset on rajoitettu suurimmillaan putkikokoon DN32 Käytännössä helpoin tapa pienten laitteiden, kuten kotitalouskylmät ja lämpöpumput, huoltotöissä lienee juottaminen. Juotoksen aikana syntyy pieni liekki, mutta tästä ei ole suurta vaaraa (liekki sammuu esim. puhaltamalla). Säiliössä tai putkistossa on ylipaine kun lämpötila on yli 0 C. Tällöin kylmäaine pyrkii purkautumaan ulkoilmaan, eikä liekki "imeydy" järjestelmän sisään. Pienet laitteet voidaan varustaa myös tiivistehatullisella huoltoventtiilillä, jolloin laitteisto voidaan tarvittaessa tyhjentää huoltotöiden yhteydessä. Mikäli huoltoventtiiliä ei ole, voi täyttöyhteenä käytetyn putken puristaa pihdeillä ruuttuun ja juottaa putki umpeen. Isommat laitteistot pitäisi olla varustettu useammalla venttiilillä, jolloin huollon alainen osa voidaan eristää muusta laitteistosta. Varastoinnista Vaarallisia kemikaaleja ja vaarallisia kaasuja ovat palavat nesteet, maakaasu ja nestekaasu sekä terveydelle ja ympäristölle vaaralliset kemikaalit. Kemikaalien varastoinnin turvallisuutta säädellään vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun lain (390/2005) ja asetuksen vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999) nojalla. Kemikaalien vähäistä käsittelyä ja varastointia valvovat pelastusviranomaiset, joille tehdään ilmoitus vähäisen toiminnan
aloittamisesta. Ilmoitus voidaan tehdä esim. Tukesin sivuilla olevista linkeistä löytyvillä lomakkeilla. Suuri osa huolto- ja asennustoimintaa harjoittavista yrityksistä välttäisi ilmoitusvelvollisuuden kemikaalien varastoinnin suunnittelulla. Uudelle laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavalle tuotantolaitokselle on haettava lupa Tukesilta. Lupa on haettava hyvissä ajoin ennen yksityiskohtaisten toteutusratkaisujen tekemistä ja tuotantolaitoksen rakennustöiden aloittamista. Oppaassa Vaaralliset kemikaalit teollisuudessa on lisätietoja lupamenettelystä ja toiminnanharjoittajaa koskevista velvoitteista. Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista Liite 1 OSA 1 Nimetyt kemikaalit Jos osassa 1 mainittu kemikaali tai kemikaaliryhmä kuuluu myös johonkin osassa 2 mainittuun luokkaan, vähimmäismäärinä käytetään osassa 1 annettuja määriä. Kemikaalikohtaiset vähimmäismäärät (Q) Kemikaali Ilmoitus, tonnia Lupa, tonnia Toimintaperiaateasia-kirja, tonnia Turvallisuusselvitys, tonnia Erittäin helposti syttyvät nesteytetyt kaasut (mukaan lukien nestekaasu) ja maakaasu 0,2 5 50 200 OSA 2 Kemikaaliluokat Kemikaalin luokitukseen perustuvat vähimmäismäärät (Q) Kemikaali R-lauseke Ilmoitus, tonnia Lupa, tonnia Toimintaperiaateasiakirja, tonnia Turvallisuusselvitys, tonnia Erittäin helposti syttyvät R12 1 5 10 50 Kuljetussäännöksiä Kuljetussäännökset on tarkasteltu Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksesta (369/2011) vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä, eli ns. VAK-asetuksesta. Propaanilla on sama turvaluokitus kuin kotitalousjääkaapeissa ja -pakastimissa käytetyllä butaanilla ja iso-butaanilla. Tällaiset tuotteet on yleisesti hermeettisesti suljettuja, siis tiiviimpiä kuin mitkään yleisesti kuljetettavat kaasupullot tai säiliöt. Asetuksesta ei ole löytynyt kohtaa missä määriteltäisiin absoluuttisesti mikä on vaadittu tiiveystaso palavia kylmäaineita sisältäville laitteille. Vapautukset 1.1.3.1 Kuljetustapahtuman luonteeseen liittyvät vapautukset
alakohta (b): "Sellaisten koneiden tai laitteiden, joita ei ole yksilöity tässä liitteessä ja joiden koneisto tai käyttölaitteisto sisältää vaarallisia aineita, kuljetuksiin edellyttäen, että sisällön vuotaminen tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa on estetty." On kuitenkin huomioitava kohdan 1.1.3.1 alakohta (c): "Kuljetuksiin, joita hoitavat yritykset, joiden päätoimintana on muu kuin vaarallisten aineiden kuljetus, kuten tavaran toimitukset ja paluukuljetukset rakennus- tai teollisuusalueille, tai mittaus-, korjaus- ja huoltotoiminnan yhteydessä tapahtuviin kuljetuksiin. Suurin sallittu määrä kollia kohti on 450 litraa, ja suurin sallittu kokonaismäärä on enintään kohdassa 1.1.3.6 mainittu määrä (palavilla kylmäaineilla 333 kg (netto), ks. alla). Sisällön vuotaminen tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa on estettävä. Tämä vapautus ei koske luokan 7 aineita. Kuitenkin tällaisten yritysten suorittamat kuljetukset, jotka liittyvät niiden hankintoihin tai ulkoiseen tai sisäiseen jakeluun, eivät kuulu tämän vapautuksen soveltamisalaan." VAK-asetuksen kohdan 1.1.3.6.3 mukaan kuljetuskategoriassa 2 luokituskoodilla 2F saa olla max. 333 kg ainetta(netto) / kuljetusyksikkö. Esimerkiksi, kun kylmäainetta on 150 g / laite ja yhteen kuljetusyksikköön mahtuu 50 kpl laitteita, niin silloin kylmäaineen max. yhteenlaskettu määrä on 7,5 kg /kuljetusyksikkö. Tämä täyttää yllä esitetyn vaatimukset helposti. Itse asiassa tuo 333 kg vastaa 2220 kpl laitteita joiden jokaisen täytös on 150 g. Pakkaustyypit Asetuksessa on lueteltu mahdoolisiksi pakkaustyypeiksi kaasupullot, putkiastiat, kaasuastiat ja pullopaketit. Näitä saa käyttää edellyttäen, että vaatimukset aineiden pakkaamisille täytetään. Kaasupulloja on saatavilla 3-50 kg kylmäainetäytöksellä. Lisäksi on ns. huoltopulloja 0,5 kg täytöksellä. Kuljetusmerkinnät Palaville kylmäaineille löytyy seuraavat tiedot VAK-asetuksen liitteestä (369/2011): Ominaisuus Propaani Propeeni Butaani iso-butaani selitys YK-numero 1978 1077 1011 1969 Aineen nimi ja kuvaus propaani propeeni butaani iso-butaani Luokka 2 2 2 2 kaasut Luokituskoodi 2F 2F 2F 2F nesteytetty kaasu, palava Lipukkeet 2.1 2.1 2.1 2.1 Palavat kaasut. Symboli (liekki): musta tai valkoinen; Tausta: punainen; Alakulmassa "2" (ks. alla) Erityismääräykset 652-652 - koskee säiliötä Rajoitetut määrät LQ0 0 0 LQ0 0 ja LQ0 = ei saa kuljettaa rajoitettujen määrien ehdoilla Poikkeusmäärät E0 E0 E0 E0 E0 = ei saa kuljettaa poikkeusmäärien ehdoilla, ei vapautuksia poikkeus-määrinä Pakkaustavat P200 ra, v P200 ra P200 ra, v P200 ra, v P200 ra = voi pakata kapseliin, jos ainetta <150 g / kapseli (ks. alla)
Yhteenpakkaamismäärä MP9 MP9 MP9 MP9 ks. alla P200 ra: Tämän kaasun saa pakata myös kapseleihin seuraavin ehdoin: (a) Kaasua saa olla enintään 150 grammaa kapselia kohti, (b) Kapseleissa ei saa olla niiden lujuutta heikentäviä vikoja, (c) Suljinlaitteen tiiviys on varmistettava ylimääräisellä lisälaitteella (hattu, kupu, sinetti, vanne jne.), joka kykenee estämään suljinlaitteen vuotamisenkuljetuksen aikana, (d) Kapselit on sijoitettava riittävän lujaan ulkopakkaukseen. Kollin massa saa olla enintään 75 kg MP9: Saa pakata samaan pakkausyhdistelmän ulkopakkaukseen: - muiden luokan 2 aineiden kanssa, - muiden luokkien aineiden kanssa, jos myös näiden yhteenpakkaaminen on sallittu, tai - tavaroiden kanssa, jotka eivät ole näiden säännösten alaisia, edellyttäen, että aineet eivät reagoi vaarallisesti toistensa kanssa. Ilmatiiviisti suljettu säiliö Määritelmissä (LUKU 1.2 MÄÄRITELMÄT JA MITTAYKSIKÖT, 1.2.1 Määritelmät) on esitetty, että Ilmatiiviisti suljettu säiliö (myös hermeettisesti suljettu) tarkoittaa nestemäisten aineiden kuljetukseen tarkoitettua säiliötä, jonka suunnittelupaine on vähintään 4 bar, tai laskentapaineesta riippumatta kiinteiden (jauhemaisten tai rakeisten) aineiden kuljetukseen tarkoitettua säiliötä, jonka aukot on ilmatiiviisti suljettuja ja joka: - ei ole varustettu varoventtiileillä, murtolevyillä, muilla vastaavilla varolaitteilla tai alipaineventtiileillä, tai - ei ole varustettu varoventtiileillä, murtolevyillä tai muilla vastaavilla varolaitteilla, mutta on varustettu kohdan 6.8.2.2.3 vaatimusten mukaisilla alipaineventtiileillä, tai - on varustettu varoventtiileillä, joiden edellä on murtolevyt kohdan 6.8.2.2.10 mukaisesti, mutta ei ole varustettu alipaineventtiileillä, tai - on varustettu varoventtiileillä, joiden edellä on murtolevyt kohdan 6.8.2.2.10 mukaisesti, sekä kohdan 6.8.2.2.3 vaatimusten mukaisilla alipaineventtiileillä.