ESIPUHE Suomen Yrittäjät ja Finnvera Oyj tekevät yhteistyössä pientä ja keskisuurta yritystoimintaa ja sen kehitystä kuvaavaa Pk-yritysbarometria kaksi kertaa vuodessa. Pk-yritysbarometri perustuu noin 3500 pk-yrityksen vastauksiin ja heijastaa siten kattavasti pk-yritysten käsityksiä yritysten kehitysnäkymistä ja toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Barometrin ennustekyky on ollut varsin hyvä. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Tässä kevään 005 valtakunnallisessa raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia lähimmän vuoden aikana, yrityksen kehittämistarpeita ja sukupolven- ja omistajanvaihdoksia sekä yrittäjien näkemyksiä yhteisö- ja pääomaverouudistuksen vaikutuksista. Lisäksi raportissa tarkastellaan yritysten rahoitustarpeisiin vaikuttavia tekijöitä, kuten investointeja, kasvuhakuisuutta, asiakkaiden maksuhäiriöitä sekä rahoitusvaikeuksien yleisyyttä. Tämän valtakunnallisen raportin lisäksi Suomen Yrittäjien aluejärjestöt ja Finnveran aluekonttorit julkaisevat kukin toiminta-aluettaan koskevat raportit. Helsingissä 3.3.005 Jussi Järventaus toimitusjohtaja Suomen Yrittäjät Markku Mäkinen toimitusjohtaja Finnvera Oyj
TIIVISTELMÄ TULOKSISTA Pk-yritysten suhdannenäkymät yhä suotuisat Pk-sektori odottaa suhdanteiden jatkuvan melko vahvoina seuraavan vuoden aikana. Kyselyyn vastanneista lähes 3 500 pk-yrityksestä 40 prosenttia ennakoi suhdannenäkymien yhä paranevan, kun niiden heikentymistä odottaa ainoastaan 8 prosenttia vastaajista. Näkymät ovat pysytelleet valoisina kaikilla toimialoilla, vaikka rakentaminen odottaakin hieman muita toimialoja maltillisempaa kasvua. Optimismi on vahvinta nuorissa, kasvuhakuisissa ja yli 50 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Suhteellisen vahvana jatkuva suhdanne tukee työllisyyttä ja erityisesti teollisuudessa sekä rakentamissa suunnitellaan henkilökunnan lisäystä. Samaan aikaan investointien kasvun odotetaan kuitenkin hidastuvan jonkin verran. Investointiodotusten vaimentumisen taustalla on palvelusektorin näkymien selvä lasku. Korkeammista raaka-aineiden hinnoista ja palkkainflaatio-odotusten lisääntymisestä huolimatta kustannuspaineet ovat kokonaisuudessaan pysytelleet jotakuinkin ennallaan. Pkyritykset arvioivat lopputuotteidensa hintojen nousevan runsaat prosenttia, mutta kaupan vaimeat inflaatiopaineet pitänevät kuluttajahintainflaation selvästi tätä maltillisempana. Kasvua haetaan uusilla tuotteilla, markkinointipanostuksilla ja verkostoitumalla Pk-yrityksistä 8 prosenttia pyrkii kasvamaan voimakkaasti. Vahvimmat kasvuhalut löytyvät uusista, yli 0 henkilöä työllistävistä yrityksistä. Selvästi tärkeimmät kasvustrategian osat ovat uusien tuotteiden kehittäminen, myynnin ja markkinoinnnin lisääminen sekä verkostoituminen. Myös kansainvälistyminen ja uusien markkinoiden etsiminen näyttelee tärkeää roolia pk-yritysten kasvustrategioissa. Tavallisimmat viennin ja kansainvälistymisen kasvukeinot ovat markkinointi-/myyntiketjun etsiminen ja projektivienti. Kasvuhakuisista yrityksistä runsas neljännes pyrkii kasvattamaan liikevaihtoaan vähintään 0 prosenttia vuodessa seuraavan kolmen vuoden aikana. Erityisesti pienimmillä ja vuoden 000 jälkeen perustetuilla yrityksillä on aggressiiviset liikevaihtotavoitteet. Lähes viidennes kasvuhakuisista yrityksistä uskoo henkilökuntansa kasvavan yli 0 prosenttia vuosittain. Samaan aikaan peräti neljännes kasvuhakuisista yrityksistä ei kuitenkaan suunnittele lisärekrytointia. Kasvuhaluttomista yrityksistä lähes kolme neljästä ilmoitti yrityksen nykyisen koon olevan sopiva. Vastaajista 5 prosenttia nimesi kireän kilpailutilanteen ja 0 prosenttia riittämättömän kysynnän kasvuhaluttomuutensa syyksi. Myös korkeat työkustannukset ja työvoiman heikko saatavuus koettiin, paitsi kasvun, myös työllistämisen jarruiksi. Pk-sektorin kannattavuuden ja rahoitusaseman odotetaan yhä vahvistuvan Vahvana jatkuva liikevaihdon kasvu ja maltilliset investointihalut kohentavat pk-yritysten kannattavuutta. Tämän seurauksena yritykset odottavat myös vakavaraisuutensa kohenevan kaikkien aikojen korkeimmalle tasolle pk-yritysbarometrin historiassa. Eniten vakavaraisuuden ennakoidaan paranevan teollisuudessa ja kaupassa sekä voimakkaasti kasvuhakuisissa yrityksissä. Pk-yrityksistä lähes 30 prosenttia oli ottanut viimeisen vuoden aikana uutta ulkoista rahoitusta, mikä on selvästi korkeampi osuus kuin viime syksyn tiedustelussa. Lähes 80 prosenttia uudesta ulkoisesta rahoituksesta hankittiin pankeista. Finnveran osuus uudesta rahoituksesta oli puolestaan 5 prosenttia, mikä on hieman suurempi kuin sen asiakasosuus. Ulkoisesta rahoituksesta yli puolet on otettu kone- ja laiteinvestointien hankkimiseen. Samaan aikaan niiden yritysten osuus, jotka ovat turvautuneet ulkoiseen rahoitukseen käyttöpääoman hankkimiseksi, on lisääntynyt selvästi runsaaseen neljännekseen. Käyttöpääomaksi ulkoista pääomaa on otettu tavallisimmin kaupassa.
Työnantajan sivukulujen alentaminen avainasemassa Yhteisö- ja pääomaverouudistuksen seurauksena pk-yritykset aikovat nostaa selvästi vähemmän osinkoja kuin ennen uudistusta. Osingonnostoaikeet ovat vähentyneet eniten palvelusektorilla. Samaan aikaan vastaajat ilmoittivat lisäävänsä yrittäjätulon nostamista palkkana. Tämä on seurausta ns. ansiotulo-osinkojen verotuksen kiristymisestä, erityisesti pienissä, matalan nettovarallisuuden omaavissa yrityksissä. Pk-yritykset linjasivat myös tärkeimpiä veropoliittisia toimenpiteitä, joita hallituksen tulisi tehdä seuraavaksi. Yli kaksi kolmasosaa vastaajista kokee työnantajan sivukulujen alentamisen tärkeimmäksi ja kiireellisemmäksi toimenpiteeksi. Toimialoista merkittävimpänä sivukulujen alentamista pitävät kauppa ja teollisuus. Seuraavaksi tärkeimmäksi toimenpiteeksi nimettiin pienten osinkojen vapauttaminen verosta nettovarallisuuden mää- rästä riippumatta. Pienten osinkojen verovapaus koettaisiin erityisen tervetulleeksi kaupassa ja palveluissa. Kolmanneksi tärkeimpänä pidetään ansiotuloverotuksen progression keventämistä, jonka suosio on erityisen suurta palvelualoilla. Tämä on ymmärrettävää, sillä keskimäärin noin kolme neljäsosaa yrittäjien tuloista muodostuu ansiotuloista. 3
SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe... Tiivistelmä tuloksista.... Pk-yritysbarometrin aineisto ja ennustekyky...5. Pk-yritykset kansantaloudessa... 7 3. Suhdanteet... 8 3.. Yleiset suhdannenäkymät... 8 3.. Liikevaihto... 9 3.3. Kannattavuus... 0 3.4. Vakavaraisuus.... 3.5. Investoinnit... 3.6. Investoinnit eri tyypin mukaan... 3 3.7. Tuotekehitys...4 3.8. Vienti ja vientitakuiden käyttö... 5 3.9. Tuonti...7 3.0. Henkilökunnan määrä...8 3.. Inflaatio-odotukset...9 3.. Tuotantokustannukset... 0 4. Pk-yritysten asema, kasvuhalukkuus ja kehittämistarpeet... 4.. Pk-yritysten asema kansantaloudessa... 4.. Pk-yritysten kasvustrategiat... 4.3. Pk-yritysten kehittämistarpeet- ja esteet... 6 4.4. Työllistämisen esteet... 9 4.5. Lopettavien yrittäjien tuleva työmarkkina-asema... 30 4.6. Sukupolven- tai omistajanvaihdokset... 3 5. Pk-yritysten toiminta ja rahoitus...33 5.. Asiakkaiden maksuhäiriöt...33 5.. Ulkoisen rahoituksen yleisyys ja käyttötarkoitus... 34 5.3. Verkottuminen ja pk-yritysten rooli osatoimittajana...38 5.4. Omistusjärjestelyt... 39 6. Yhteisö- ja pääomaverouudistus...40 Tämän raportin on laatinut Jarkko Soikkeli Suomen Yrittäjistä. 4
. PK-YRITYSBAROMETRIN AINEISTO JA ENNUSTEKYKY Pk-barometri mittaa pienten ja keskisuurten yritysten näkemyksiä niiden toimintaan liittyvien taloudellisten tekijöiden muutoksista kahdesti vuodessa. Suhdannetekijöiden lisäksi barometri luotaa yritysten toimintaympäristöön vaikuttavia rakenteellisia tekijöitä, kuten pk-yritysten kehittämistarpeita ja niiden rahoitusasemaa. Taulukko : Painotetun aineiston rakenne n(w)= PÄÄTOIMIALA Teollisuus (TOL: 5-37) 444 3 Rakentaminen (TOL: 45) 47 4 Kauppa (TOL: 50-5) 960 8 Palvelut (TOL: 55,60-63,70-74,9-93) 600 46 HENKILÖKUNNAN Alle 5 henkilöä 7 6 MÄÄRÄ 5-9 henkilöä 79 0-9 henkilöä 360 0 0-49 henkilöä 77 5 50 + henkilöä 93 3 LIIKEVAIHTO v. 003 0,0-0,49 milj. euroa 583 46 0,5 -,49 milj. euroa 699 0,5 + milj. euroa 58 5 Ei vastausta 674 9 ALUE (MAAKUNTA) Helsinki 50 5 Pääkaupunkiseutu 4 7 Uusimaa 87 8 Varsinais-Suomi 33 9 Satakunta 65 5 Häme 06 3 Päijät-Häme 43 4 Pirkanmaa 3 9 Kymenlaakso 3 Etelä-Karjala 8 Etelä-Savo 05 3 Pohjois-Savo 44 4 Pohjois-Karjala 98 3 Keski-Suomi 6 5 Etelä-Pohjanmaa, Rannikko-Pohjanmaa 34 7 Keski-Pohjanmaa 8 3 Pohjois-Pohjanmaa 56 5 Kainuu 44 Lappi 75 VASTAAJAN ASEMA Yrittäjä 300 66 Palkattu johtaja 78 Muut 446 3 YRITYKSEN 00-005 680 0 PERUSTAMISVUOSI 996 000 58 7-995 4 64 YRITYKSEN Voimakkaasti kasvuhakuinen 90 8 KASVUHAKUISUUS Pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan 647 47 Pyrkii säilyttämään aseman 965 8 Ei kasvutavoitteita 53 5 Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 4 SUOMEN Ei 730 50 YRITTÄJIEN JÄSEN Kyllä 745 50 YHTEENSÄ 3475 00 5
Kuva : Pk-yritysbarometrin ennustekyky, suhdannenäkymät ja bkt 80 8,0 suhdannenäkymien saldoluku 60 40 0 0-0 -40-60 BKT Suhdannenäkymät vuotta aiemmin 6,0 4,0,0 0,0 -,0-4,0-6,0 bkt:n määrän muutos, -80 I/90 I/9 I/9 I/93 I/94 I/95 I/96 I/97 I/98 I/99 I/00 I/0 I/0 I/03 I/04 I/05-8,0 Tietoykkönen Oy teki kevään 005 pk-yritysbarometrin puhelinhaastatteluina pääosin helmikuussa 005. Kohderyhmänä oli 3475 suomalaista pk-yritystä. Otantakehikkona on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 95 ja sekä yritysrekisteriä. Tulosten laskentaan aineisto on oikaistu painokertoimin, jotta se vastaisi Suomen todellista pk-yrityskentän rakennetta. Pk-yritykset ovat ennakoineet tulevat suhdannekäänteet kohtuullisen hyvin. Pk-yritysten suhdannekierto on kuitenkin seurannut kansainvälisten suhdanteiden vaihteluita jonkin verran jäljessä, jonka seurauksena vientivetoisten suhdannekäänteiden aikaan arvioiden osuvuus on ollut heikompi. Pk-barometrin ennustekyky työllisyyskehityksen suhteen oli suhteellisen hyvä vuoteen 00 asti. Vuosina 00-03 heikohkot kansainväliset suhdanteet johtivat irtisanomisiin teollisuudessa, eikä kotimaisen kulutuskysynnän vahva veto onnistunut nostamaan työllisyyttä nousu-uralle. Vuoden 004 loppupuolella tapahtunut investointien ja viennin piristyminen käänsivät työllisten määrän kuitenkin kauan odotettuun kasvuun. Kuva : Pk-yritysbarometrin ennustekyky, työllisyys 40 4,0 saldoluku, -yks. 0 0 Henkilöstön määrän muutosodotukset vuotta aiemmin Työllisten määrän muutos -,0 0,0 työllisyyden muutos, -0 I/97 I/98 I/99 I/00 I/0 I/0 I/03 I/04 I/05 I/06 6 -,0
. PK-YRITYKSET KANSANTALOUDESSA Suomessa oli vuonna 003 noin 8 400 yritystä. Alle 0 henkilöä työllistävien mikroyritysten osuus koko yrityskannasta oli 93 prosenttia. Alle 50 henkilöä työllistävien pk-yritysten osuus oli puolestaan 99,7 prosenttia. Suomalaisten yritysten liikevaihto nousi vuonna 003 noin 84 miljardiin euroon. Mikroyritysten osuus tästä oli runsaat 7 prosenttia. Koko pk-sektorin liikevaihto-osuus ylitti puolestaan 5 prosenttia. Suomalaiset voittoa tavoittelevat yritykset (pl. maatalous) työllistivät vuonna 003 noin 308 000 henkilöä. 3 Mikroyritysten osuus tästä työllisten määrästä oli neljännes ja koko pk-sektorin hieman yli 6 prosenttia. Vuonna 003 pk-sektorin vuodesta 995 lähtien jatkunut työllisyyden kasvu taittui noin prosentin laskuun. Tästä huolimatta, pk-sektori on vastannut lähes neljästä viidesosasta vuoden 995 jälkeen suomalaisyrityksissä syntyneistä uusista työpaikoista. Kaikkein nopeimmin henkilökunta on lisääntynyt vuoden 995 jälkeen pienissä, 0-49 henkilöä työllistävissä, yrityksissä yhteensä peräti 40 prosenttia. Suurissa, yli 50 henkilöä työllistävissä yrityksissä kumulatiivinen henkilöstön lisäys on jäänyt 0 prosenttiin. Tarkastelua eri kokoisten yritysten työllistämisestä vaikeuttaa kuitenkin yritysten liukuminen eri kokoluokasta toiseen, esimerkiksi yrityksen voimakkaan kasvun tai toimintojen yhtiöittämisen seurauksena. Kuva 3: Työllisten määrän muutos erikokoisissa yrityksissä, indeksi 990=00. Lähde: Yritysrekisteri, Tilastokeskus 05 00 95 90 85 80 75 70 65 60 90 9 9 93 94 95 96 97 98 99 00 0 0 03 Mikroyritykset Pienet yritykset Keskisuuret yritykset Suuret yritykset Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Yritysrekisteriin. 3 Kokopäiväisiksi työpaikoiksi muunnettuina. 7
3. SUHDANTEET 3.. YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT Tässä osiossa tarkastellaan pk-sektorin näkymiä kokonaistaloudellisesta näkökulmasta. Päähuomio kiinnitetään yleisiä suhdanneodotuksia mittaaviin indikaattoreihin, kuten tuotantoon, hintoihin ja työllisyyteen. Kuva 4: Suhdannenäkymät, saldoluku Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat pysyneet edellisen kyselyn vahvalla tasolla. Tätä korkeammalla odotukset ovat viimeksi olleet vuoden 999 keväällä. Hieman yli puolet vastaajista odottaa suhdanteiden pysyvän ennallaan ja 40 prosenttia niiden vahvistuvan edelleen. Toimialojen väliset erot ovat melko pieniä lukuun ottamatta rakentamista, jossa kolmannes vastaajista odottaa suhdanteiden vahvistuvan. 80 60 40 0 0-0 -40-60 -80 I/90 I/9 I/9 I/93 I/94 I/95 I/96 I/97 I/98 I/99 I/00 I/0 I/0 I/03 I/04 I/05 Taulukko : Suhdannenäkymät seuraavien kuukauden aikana Paranevat Pysyvät Heikkenevät Saldoluku*/ ennallaan Kaikki yritykset 40 5 8 3 Teollisuus 4 5 8 33 Rakentaminen 33 59 8 6 Kauppa 4 49 9 33 Palvelut 40 53 6 3 */ Saldoluku on laskettu paranevat ja heikkenevät -vastausten prosenttiosuuksien erotuksena. 8
3.. LIIKEVAIHTO Pk-yritysten liikevaihto-odotukset ovat pysyneet korkealla tasolla. Selvästi yli puolet vastanneista odottaa yrityksensä liikevaihdon kasvavan seuraavien kuukauden aikana. Vastaavasti alle kymmenesosa vastanneista uskoo liikevaihtonsa supistuvan. Suotuisat liikevaihto-odotukset ennakoivat liikevaihdon kasvun jatkuvan vahvana vuosituhannen alussa tapahtuneen lievän notkahduksen jälkeen. Teollisuuden liikevaihto-odotukset ovat selvästi muita toimialoja vahvemmat ja peräti 60 prosenttia vastaajista odottaa liikevaihtonsa kasvavan. Sen sijaan rakentamisessa liikevaihto-odotukset ovat edellisten suhdanneodotusten tapaan muita toimialoja pessimistisemmät. Kuva 5: Liikevaihto-odotukset, saldoluku 80 70 60 50 40 30 0 0 0-0 -0 I/90 I/9 I/9 I/93 I/94 I/95 I/96 I/97 I/98 I/99 I/00 I/0 I/0 I/03 I/04 I/05 Taulukko 3: Liikevaihto-odotukset seuraavien kuukauden aikana Kasvaa Pysyy Pienenee Saldoluku ennallaan Kaikki yritykset 54 38 9 45 Teollisuus 60 33 7 53 Rakentaminen 44 44 33 Kauppa 54 39 8 46 Palvelut 55 36 9 45 9
3.3. KANNATTAVUUS Pk-yritysten kannattavuusodotukset ovat kohentuneet entisestään. Vastaajista 43 prosenttia odottaa kannattavuutensa paranevan, kun sen heikkenemistä odottaa ainoastaan 8 prosenttia. Myös ra- kentamisen kannattavuusodotukset ovat vahvistuneet viime syksystä, vaikka alalla suhtaudutaan yhä muita toimialoja varovaisemmin kannattavuuskehitykseen. Kuva 6: Kannattavuuden muutosodotukset, saldoluku 60 50 40 30 0 0 0-0 -0-30 -40 I/90 I/9 I/9 I/93 I/94 I/95 I/96 I/97 I/98 I/99 I/00 I/0 I/0 I/03 I/04 I/05 Taulukko 4: Odotukset kannattavuuden muutoksesta seuraavien kuukauden aikana Lisääntyvät Pysyvät ennallaan Vähentyvät Saldoluku Kaikki yritykset 43 48 8 35 Teollisuus 45 48 7 37 Rakentaminen 4 50 9 3 Kauppa 45 47 8 37 Palvelut 43 49 8 35 0
3.4. VAKAVARAISUUS Suotuisat odotukset kannattavuuskehityksestä ja rajalliset investointihalut (katso myös 3.3. ja 3.5.) ovat nostaneet pk-yritysten vakavaraisuusodotukset kaikkien aikojen korkeimmalle tasolle. Yli 40 prosenttia yrityksistä odottaa vakavaraisuutensa paranevan seuraavan vuoden aikana ja ainoastaan 3 prosenttia vastanneista odottaa sen heikkenevän. Eniten vakavaraisuuden odotetaan vahvistuvan teollisuudessa ja kaupassa sekä 0-49 työntekijää työllistävissä yrityksissä. Yritysten vakavaraisuutta koskevat odotukset ovat vahvistuneet selvästi vuosituhannen vaihteen tasosta. Kaikkein eniten vakavaraisuuden odotetaan paranevan voimakkaasti kasvuhaluisissa yrityksissä, joista peräti neljä viidestä uskoo rahoitusasemansa vahvistuvan. Kuva 7: Vakavaraisuuden muutosodotukset, saldoluku 50 40 30 0 0 0 I/94 I/95 I/96 I/97 I/98 I/99 I/00 I/0 I/0 I/03 I/04 I/05 Taulukko 5: Odotukset vakavaraisuuden muutoksesta seuraavien kuukauden aikana Paranee Pysyy ennallaan Heikkenee Saldoluku Kaikki yritykset 4 55 3 38 Teollisuus 44 5 3 4 Rakentaminen 35 63 33 Kauppa 44 54 4 Palvelut 4 55 4 36
3.5. INVESTOINNIT Vahvoista suhdannenäkymistä huolimatta pk-yritysten investointiodotukset ovat heikentyneet jonkin verran. Investointinäkymät ovat kohentuneet hieman teollisuudessa ja rakentamisessa, mutta ovat vastaavasti laskeneet palvelualoilla selvästi. Täten investointien nopein kasvu saattaa pk-sektorissa olla jo ohitse, vaikka yritykset odottavatkin investointien yhä lisääntyvän. Kuva 8: Investointiodotukset, saldoluku 30 0 0 0 I/96 I/97 I/98 I/99 I/00 I/0 I/0 I/03 I/04 I/05 Taulukko 6: Odotukset investointien määrän muutoksesta seuraavien kuukauden aikana Lisääntyvät Pysyvät Vähentyvät Saldoluku ennallaan Kaikki yritykset 67 0 Teollisuus 7 6 5 Rakentaminen 0 68 8 Kauppa 9 7 9 0 Palvelut 66 0
3.6. INVESTOINNIT ERI TYYPIN MUKAAN Pk-yritykset kohdistavat entistä suuremman osuuden - lähes 5 prosenttia - liikevaihdostaan koneiden ja laitteiden hankintaan. Keskimääräistä kone- ja laiteinvestointien liikevaihto-osuutta painaa kuitenkin kaupan hyvin alhaisena pysyttelevä,,5 prosentin, taso. Panostukset markkinointiin ja mainontaan sekä henkilöstön koulutukseen ovat selvässä kasvussa. Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen osuus liikevaihdosta on sen sijaan pysynyt viime syksyn kyselyn tasolla. Kuva 9: Pk-yritysten investointiodotusten kehitys, liikevaihdosta 005/I,7 4,7,4,,3, 004/II,6 4,0,4,0,0, 004/I,3 4,3,4,,,0 003/II,0 3,8,0,0,7,0 003/I,5 3,7 0,9 0,8,6 0,8 00/II,9 3,4,0 0,8,7 0,9 00/I,3 4,,4,,0, 00/II,5 3,0, 0,9,6 0,9 00/I,7 3,5,6,0,8 0,9 0 4 6 8 0 4 Rakennukset Koneet ja laitteet Tuotekehitys Henkilöstön koulutus Mainonta ja markkinointi ATK-ylläpito Taulukko 7: Pk-yritysten investoinnit seuraavan kuukauden aikana, liikevaihdosta Rakennukset Koneet ja laitteet Tutkimus ja tuotekehitys Henkilöstön koulutus Mainonta ja markkinointi Atkylläpitokustannukset Kansainvälistyminen Yhteensä Kaikki yritykset,7 4,7,4,,3, 0,5,9 Teollisuus 3,0 5,6,5,0,9, 0,6 4,8 Rakentaminen,6 5,5 0,7,0, 0,6 0, 0,6 Kauppa,,4, 0,9,6 0,8 0,4 9,5 Palvelut,7 5,5,8,5,6,6 0,6 5, 3
3.7. TUOTEKEHITYS Pk-yritysten tuotekehityspanosten odotetaan kasvavan seuraavan vuoden aikana hieman aiemmin arvioitua nopeammin. Yrityksistä 4 prosenttia aikoo kasvattaa panoksia ja 3 prosenttia karsia niitä. Teollisuus ja palvelut suunnittelevat lisäävänsä tuotekehityspanostuksiaan selvästi muita toimialoja enemmän. Mikroyritysten panostukset jäänevät sen sijaan hieman suurempia yrityksiä vähäisemmiksi. Vastaavasti voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä yli puolet aikoo lisätä tuotekehitystä seuraavan vuoden aikana. Kuva 0: Tuotekehityspanostusten muutosodotukset, saldoluku 30 5 0 5 0 5 0 II/00 I/0 II/0 I/0 II/0 I/03 II/03 I/04 II/04 I/05 Taulukko 8: Odotukset tuotekehityspanosten muutoksesta seuraavien kuukauden aikana Lisääntyvät Pysyvät Vähentyvät Saldoluku ennallaan Kaikki yritykset 4 73 3 Teollisuus 33 67 3 8 Rakentaminen 4 83 Kauppa 76 3 9 Palvelut 8 69 3 5 4
3.8. VIENTI JA VIENTITAKUIDEN KÄYTTÖ Pk-yritysten vientiodotukset ovat pysyneet kutakuinkin ennallaan. Kymmenesosa kaikista yrityksistä odottaa viennin kasvavan seuraavan vuoden aikana ja ainoastaan prosentti vastaajista ennakoi sen supistuvan. Vientiodotukset ovat viime kyselyn tapaan optimistisimmat teollisuudessa, joskin sen odotukset olivat laskeneet toimialoista eniten. Teollisuuden varovaisempi optimismi on linjassa maailmantalouden maltillistuneiden kasvunäkymien kanssa. On syytä kuitenkin muistaa, että ainoastaan runsas viidennes pk-yrityksistä harjoittaa vientiä. Yhtä kaikki myös vientiä harjoittavien pk-yritysten vientiodotukset ovat notkahtaneet hieman, vaikka ne ovatkin pysyneet yhä korkealla tasolla. Vientiä harjoittavissa yrityksissä odotukset ovat vaimentuneet eniten kaupassa ja palveluissa sekä yrityksissä, jotka työllistävät alle 0 henkilöä. Kuva : Vientiodotukset, saldoluku 30 50 5 45 0 40 5 35 0 30 5 5 0 I/94 I/95 I/96 I/97 I/98 I/99 I/00 I/0 I/0 I/03 I/04 I/05 vienti, kaikki yritykset (vasen ast.) vienti, vientiyritykset (oikea ast.) 0 Taulukko 9: Odotukset viennin arvon muutoksesta seuraavien kuukauden aikana Kasvaa Pysyvät Pienenee Saldoluku ennallaan Kaikki yritykset 0 89 9 Teollisuus 77 9 Rakentaminen 3 96 0 3 Kauppa 88 9 Palvelut 8 9 8 5
Vientiä harjoittavia yrityksiä on eniten teollisuudessa, jossa 4 prosenttia vastanneista harjoittaa vientiä joko suoraan tai osana jonkin toisen kotimaisen yrityksen tuotekokonaisuutta. Alhaisin vientiä harjoittavien yritysten osuus on rakentamisessa, 8 prosenttia. Vientitoiminnan todennäköisyys kasvaa yrityksen koon myötä jopa 56 prosenttia yli 50 henkeä työllistävistä yrityksistä harjoittaa vientiä. Myös voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset pyrkivät löytämään uusia markkinoita maan rajojen ulkopuolelta ja lähes 40 prosenttia niistä harjoittaa vientitoimintaa. Viennin osuus liikevaihdosta on 30 prosenttia vientiyritysten kokonaisliikevaihdosta, vaihdellen rakentamisen 3 prosentista teollisuuden 37 prosenttiin. Vientisaatavistaan nämä yritykset vakuuttavat Finnveran tai muiden vientitakuulaitosten takuilla,5 prosenttia. Kuva : Vientitakuilla vakuutetun viennin osuus viennin arvosta, Palvelut 0,9 0,6 0,8 0,9,6,5,3 Kauppa 0,9,7,7,5 4, 4,8 4,8 Rakentaminen 0, 0,0 0,0,4,4,6 4, Teollisuus,,5,8 3, 3,6 4,8 5,9 Kaikki yritykset,4,0,5,6,8,7,5 0 3 4 5 6 7 I/00 II/00 I/003 II/003 I/004 004/II 005/I Taulukko 0: Pk-yritysten vienti ( yrityksistä) ja viennin osuus vientiyritysten liikevaihdosta Vientiä harjoittavien yritysten osuus Viennin osuus liikevaihdosta niillä yrityksillä, joilla on vientiä Kaikki yritykset Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut 4 8 3 8 30 37 3 5 30 6
3.9. TUONTI Pk-yritysten tuontiodotukset ovat pysyneet ennallaan. Runsas kymmenes kaikista yrityksistä odottaa, että tuonnin arvo kasvaa seuraavan vuoden aikana. Suoraa tuontitoimintaa harjoittavista yrityksistä, joita on vajaa viidennes yrityksistä, lähes puolet odottaa tuonnin arvon kasvavan. Ainoastaan 4 prosenttia ennakoi sen supistuvan. Yleisesti tuontiodotukset ovat vahvempia suuremmissa yrityksissä. Poikkeuksen tästä muodostavat pienimmät, liikevaihdoltaan alle 00 000 euron tuontiyritykset, joissa tuontiodotusten saldoluku ylsi peräti 56:een. Kuva 3: Tuontiodotukset, saldoluku 60 0 50 8 40 6 30 4 0 0 0 I/94 I/95 I/96 I/97 I/98 I/99 I/00 I/0 I/0 I/03 I/04 I/05 0 tuonti, kaikki yritykset (vasen ast.) tuonti, tuontiyritykset (oikea ast.) Taulukko : Odotukset tuonnin arvon muutoksesta seuraavien kuukauden aikana Kasvaa Pysyy Pienenee Saldoluku ennallaan Kaikki yritykset 88 0 Teollisuus 4 85 4 Rakentaminen 4 96 0 3 Kauppa 3 75 0 Palvelut 5 95 4 7
3.0. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ Pk-yritykset aikovat rekrytoida lisää henkilökuntaa seuraavan kuukauden aikana. Runsas viidennes yrityksistä harkitsee lisäävänsä henkilöstöään ja ainoastaan viisi prosenttia vastanneista suunnittelee henkilöstönsä vähentämistä. Vahvimmat työllisyysnäkymät ovat rakentamisessa, siitäkin huolimatta, että runsas neljännes rakennusyrityksistä nimeää työvoimapulan suurimmaksi työllistämisen esteeksi. Myös teollisuudessa rekrytointiaikeet ovat korkealla tasolla. Mikroyrityksissä suunnitellaan henkilöstön lisäämistä selvästi harvemmin kuin yli 0 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Toisaalta hyvin harva mikroyritys suunnittelee henkilökunnan vähentämistäkään. Entisestään kohentuneet työllisyysnäkymät ennakoivat pk-sektorin työpaikkojen lisääntyvän melko ripeää tahtia. Kun taloudellinen kasvu on myös entistä laaja-alaisempaa, on todennäköistä, että työllisyysaste pysyy kuluvan vuoden aikana nousussa. Erityisesti investointien piristyminen koko kansantalouden tasolla sekä kaupan ja palvelujen valoisana jatkuvat näkymät synnyttänevät kuluvan vuoden aikana uusia työpaikkoja. Kuva 4: Henkilökunnan määrän muutosodotukset, saldoluku 40 30 0 0 0 I/96 I/97 I/98 I/99 I/00 I/0 I/0 I/03 I/04 I/05 Taulukko : Odotukset henkilökunnan määrästä seuraavien kuukauden aikana Kasvaa Pysyy ennallaan 8 Pienenee Saldoluku Kaikki yritykset 73 5 8 Teollisuus 4 7 4 0 Rakentaminen 6 69 5 Kauppa 9 78 3 5 Palvelut 3 7 5 8
3.. INFLAATIO-ODOTUKSET Pk-yrityset odottavat lopputuotteiden hintojen nousevan runsaat prosenttia seuraavan vuoden aikana. Alhaisimmat inflaatio-odotukset ovat kaupassa, jossa hintojen nousuksi arvioidaan ainoastaan,4 prosenttia. Eniten lopputuotteiden hintojen odotetaan nousevan rakentamisessa. Välituotteiden inflaatio-odotukset ovat maltillistuneet hieman, runsaaseen,5 prosenttiin. Hintapaineet ovat alhaisimmat kaupassa ja palveluissa, joiden suuri paino otoksessa hillitsee myös koko pk-sektorin inflaationäkymiä. Välituotteiden hintojen odotetaan nousevan teollisuudessa ja rakentamisessa,3,8 prosenttia, mikä heijastelee mm. puolivalmisteiden ja raaka-aineiden kohonneita maailmanmarkkinahintoja. Pk-yritykset odottavat palkkakustannustensa nousevan selvästi nopeammin kuin vielä viime syksyn kyselyssä. Tämä saattaa heijastella sekä melko nopeana jatkunutta palkkainflaatiota että tulopoliittisen ratkaisun sopimuskorotusten odotettua korkeampaa tasoa verrattuna esimerkiksi valtiovarainministeriön erittäin maltillisiin linjauksiin alkusyksystä 004. Kuva 5: Inflaatio-odotukset 4 Hintojen muutos, 3 0 I/00 II/00 I/003 II/003 I/004 II/004 I/005 lopputuotteet välituotteet palkat Taulukko 3: Odotukset hintojen -muutoksesta seuraavien kuukauden aikana Yrityksen myymien lopputuotteiden hinnat Yrityksen hankkimien välituotteiden hinnat 9 Palkkakustannukset Kaikki yritykset,,6 3, Teollisuus,9,3,3 Rakentaminen,7,8 3, Kauppa,4, 3, Palvelut,3,4 3,6
3.. TUOTANTO- KUSTANNUKSET Tuotantokustannusten nousuodotukset ovat pysyneet koko 000-luvun ajan pitkän aikavälin keskiarvonsa alapuolella. Myös syksyn 004 aikana virinneet odotukset kustannusten nousun kiihtymisestä ovat vaimenneet. Yli puolet vastaajista odottaa kustannusten pysyvän ennallaan, kun 4 prosenttia odottaa niiden nousevan. Raakaöljyn, metallijalosteiden ja peruskemikaalien kallistuminen kansainvälisillä markkinoilla on pitänyt erityisesti teollisuuden inflaatio-odotukset korkealla. Kaupan alalla kustannusten odotettu nousu on pysynyt selvästi muita toimialoja alhaisempana. Kuva 6: Tuotantokustannusten muutosodotukset, saldoluku 80 60 40 0 0 I/90 I/9 I/9 I/93 I/94 I/95 I/96 I/97 I/98 I/99 I/00 I/0 I/0 I/03 I/04 I/05 Taulukko 4: Odotukset tuotantokustannusten muutoksesta seuraavien kuukauden aikana Kasvavat Pysyvät Alenevat Saldoluku ennallaan Kaikki yritykset 40 53 7 3 Teollisuus 46 45 9 38 Rakentaminen 44 49 7 37 Kauppa 30 63 7 4 Palvelut 4 5 7 35 0
4. PK-YRITYSTEN ASEMA, KASVUHALUKKUUS JA KEHITTÄMISTARPEET 4.. PK-YRITYSTEN ASEMA KANSANTALOUDESSA Tämä osio tarkastelee pk-yritysten rakenteellisia haasteita ja niiden asemaa kansantaloudessa. Erityisesti huomio kohdistuu yritysten kasvustrategioihin. Taulukko 5: Pk-yritysten asema kansantaloudessa Pk-yritysten käsitys asemastaan kansantaloudessa on kohentunut selvästi viime syksystä. Runsas puolet vastanneista yrityksistä kokee asemansa kohtalaiseksi ja noin viidennes joko melko huonoksi tai melko hyväksi. Parantuneesta asemasta huolimatta kokonaisindeksi jäi negatiiviseksi lukemaan 3 ja on yhä selvästi heikommalla tasolla kuin vuosina 999-00. Erittäin huono Melko huono Kohtalainen Melko hyvä Erittäin hyvä Indeksi Kaikki yritykset 5 0 5-3 Teollisuus 4 5 3 - Rakentaminen 4 7 5 5 Kauppa 5 0 5-3 Palvelut 5 0 53 0-4
4.. PK-YRITYSTEN KASVUSTRATEGIAT Pk-yrityksistä 8 prosenttia pyrkii kasvamaan voimakkaasti ja vajaa puolet mahdollisuuksiensa mukaan. Vastaajista 5 prosenttia ilmoittaa, että niillä ei ole kasvutavoitteita. Voimakkaasti kasvuhaluisia yrityksiä on suhteellisesti vähiten rakentamisessa. Myös alle 5 henkilöä työllistävät ja ennen vuotta 995 perustetut yritykset ovat haluttomia kasvamaan. Vuoden 000 jälkeen perustetut yritykset ovat puolestaan selvästi kasvuhakuisempia; 7 prosenttia niistä ilmoittaa olevansa voimakkaasti kasvuhakuisia ja lähes kuusi kymmenestä pyrkii kasvamaan mahdollisuuksiensa mukaan. Kuva 7: Kasvuhakuisuuden kehitys, yrityksistä I/005 8 47 8 5 II/004 7 48 34 0 I/004 7 47 37 8 II/003 6 47 37 0 I/003 6 48 37 8 II/00 6 47 37 9 I/00 8 47 36 8 0 0 0 30 40 50 60 70 80 90 00 On kasvuhakuinen Kasvaa mahdollisuuksien mukaan Säilyttää asemat Ei kasvutavoitetta Toiminta loppuu vuoden aikana
Taulukko 6: Tavoitteet liikevaihdon kasvun osalta (jos yritys on kasvuhakuinen) On voimakkaasti kasvuhakuinen Pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan Pyrkii säilyttämään asemansa Ei ole kasvutavoitteita Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana Kaikki yritykset 8 47 8 5 Teollisuus 9 5 5 5 0 Rakentaminen 5 39 3 3 Kauppa 9 5 6 Palvelut 9 46 8 6 Perustamisvuosi ennen 996 5 44 3 8 996-000 3 50 5 00-004 7 58 5 0 Melkein puolet kasvuhakuisista yrityksistä nimeää tärkeimmiksi kasvukeinoikseen uusien tavaroiden ja palveluiden kehittämisen. Lähes yhtä useat pyrkivät kasvamaan lisäämällä myyntiä ja markkinointia kotimaassa. Verkostoitumisen kokee tärkeäksi kasvukeinoksi runsas 40 prosenttia yrityksistä. Myös uusien markkina-alueiden avaaminen, viennin lisääminen, kansainvälistyminen sekä omistusjärjestelyt koetaan tärkeiksi keinoiksi kasvun saavuttamiseksi, joskin niiden merkitys koetaan selvästi vähäisemmiksi kuin edellä mainittujen keinojen. Taulukko 7: Pk-yritysten tärkeimmät kasvukeinot (yritykset, joilla on kasvutavoitteita), yrityksistä */ Uusien tuotteiden kehittäminen Viennin lisääminen Yhteistyön lisääminen muiden yritysten kanssa Myynnin ja markkinoinnin lisääminen Uusien markkinaalueiden avaaminen (esim. uudet vientimaat) Omistusjärjestelyt, yritysostot Muu kasvukeino Kaikki pkyritykset 49 4 48 8 3 3 Teollisuus 48 0 4 43 3 0 3 Rakentaminen 34 4 47 40 5 6 5 Kauppa 56 33 55 7 Palvelut 49 0 47 45 3 8 4 */ Vastaajat ovat voineet mainita useamman kuin yhden keinon. 3
Lähes puolet niistä pk-yrityksistä, jotka perustavat kasvustrategiansa kansainvälistymiseen, aikovat hankkia markkinointi- tai myyntiketjun ulkomailta. Vajaa kolmannes luottaa puolestaan projektivien- tiin ja neljännes vientiagentuurin käynnistämiseen. Runsas kymmenesosa yrityksistä suunnittelee tuotantoyksikön perustamista ulkomaille. Taulukko 8: Tärkeimmät kasvukeinot viennin/kansainvälistymisen osalta, (yritykset, joiden kasvukeinona on vienti tai kansainvälistyminen) Yritysostot ulkomailta Vientiagentuurin aloittaminen Tuotantoyksikön perustaminen ulkomaille Markkinointi- tai myyntiketjun etsintä ulkomailta Projektivienti Kaikki yritykset 5 5 49 3 5 7 Muu Ei osaa sanoa Teollisuus 3 36 0 58 3 5 Rakentaminen 4 4 0 47 7 3 Kauppa 5 7 5 3 4 8 Palvelut 5 7 47 36 6 0 Kasvuhakuisista yrityksistä 8 prosenttia pyrkii kasvattamaan liikevaihtoaan vähintään 0 prosenttia vuodessa seuraavan kolmen vuoden aikana ja 44 prosenttia tähtää 0-0 prosentin vuosittaiseen liikevaihdon lisäykseen. Lähes kolmannes alle 5 hengen kasvuhakuisista yrityksistä pyrkii kasvamaan vähintään 0 prosenttia vuosittain. Peräti 40 prosenttia vuoden 000 jälkeen perustetuista yrityksistä kuuluu tähän samaan luokkaan. Taulukko 9: Tavoitteet liikevaihdon kasvun osalta (jos yritys on kasvuhakuinen) Tavoitteena kasvattaa liikevaihtoa yli 0 vuodessa Tavoitteena kasvattaa liikevaihtoa n. 0-0 vuodessa Tavoitteena kasvattaa liikevaihtoa alle 0 vuodessa Pyrkimys säilyttää nykyinen liikevaihto, ei kasvutavoitteita */ Kaikki yritykset 8 44 6 Teollisuus 3 44 4 Rakentaminen 4 45 8 0 Kauppa 3 45 6 5 Palvelut 3 43 9 5 Ei osaa sanoa */ Eli yrityksellä saattaa olla kasvustrategia, vaikka liikevaihdolle ei olisikaan asetettu kasvutavoitteita. 4
Lähes viidennes kasvuhakuisista yrityksistä uskoo henkilökuntansa kasvavan yli 0 prosenttia vuosittain. Yhtä useat kasvuhakuiset yritykset suunnittelevat kasvattavansa henkilöstöänsä 0-0 tai alle 0 prosentilla. Samaan aikaan kasvuhakuisista yrityksistä noin neljä kymmenestä ei suunnittele lisäävänsä henkilöstöänsä lainkaan. Alle viiden henkilön yrityksistä yli neljännes suunnittelee kasvattavansa henkilöstöänsä yli 0 prosenttia vuosittain, mutta toisaalta lähes puolet näistä yrityksistä ei suunnittele uusia rekrytointeja. 4 Taulukko 0: Henkilökunnan määrän kehitys, kasvuhakuisista yrityksistä Kasvaa yli 0 vuodessa Kasvaa 0-0 vuodessa Kasvaa alle 0 vuodessa Ei kasva Supistuu Kaikki yritykset 9 9 8 4 Teollisuus 8 8 4 Rakentaminen 5 0 4 5 5 Kauppa 7 8 3 50 Palvelut 0 7 38 Ei saa sanoa Niistä yrityksistä, jotka pyrkivät säilyttämään asemansa tai joilla ei ole kasvutavoitteita, 7 prosenttia ilmoitti yrityksen nykyisen koon olevan sopiva. Vastaajista 5 prosenttia nimesi kireän kilpailutilanteen ja 0 prosenttia kysynnän riittämättömyyden syyksi kasvuhaluttomuuteensa. Myös työkustannukset ja työvoiman saatavuus jarruttivat kasvuhaluja. Taulukko : Pk-yritysten kasvuhaluttomuuden syyt, kasvuhaluttomista yrityksistä Kaikki yritykset Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Yritys sopivan kokoinen 7 7 75 65 73 Kysynnän riittämättömyys 0 9 9 Kireä kilpailutilanne 5 9 7 Kilpaileva tuonti 0 0 Rahoituksen saatavuus 0 0 Omarahoituksen puute 0 3 Vakuuspula 0 0 Työvoimakustannukset 7 7 9 4 7 Työvoiman saatavuus 6 3 9 4 6 Jokin muu 5 9 0 4 4 On syytä kuitenkin huomioida, että esimerkiksi kahden työntekijän yritys pääsee kolmen vuoden aikana yli 0 prosentin henkilöstön kasvuun palkkaamalla vuosittain ainoastaan yhden uuden työntekijän. 5
4.3. PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISTARPEET- JA ESTEET Pk-yritykset kokevat, että niillä oli ehdottomasti eniten kehittämistarpeita myynnin ja markkinoinnin alueella. Markkinointiosaaminen koetaan erityisen haastaviksi kaupan alalla ja pienimmissä, alle 5 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Seuraavaksi eniten kehittämistarpeita on henkilöstön kehittämisen ja koulutuksen alueilla. Myös tuotantoon, tuotekehitykseen ja laatuun liittyvät kysymykset sekä verkottuminen ja alihankinta koetaan haasteiksi. Kuva 8: Yritysten kehittämistarve, yrityksistä myynti ja markk. 36 henk.koul. 7 tuotanto, tuotekeh, laatu verkott., alihank. johtaminen tal.hallinto ja rah. 5 5 vienti ja kans.väl. ymp.lainsääd. huomioim. jokin muu ei osaa sanoa 8 0 5 0 5 0 5 30 35 40 Taulukko : Pk-yritysten kehittämistarpeet, yrityksistä Kaikki yritykset 6 Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Johtaminen 5 4 7 3 6 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus 7 3 0 6 8 Markkinointi ja myynti 36 35 0 5 33 Vienti ja kansainvälistyminen 6 Rahoitus, talous ja laskentatoimi 5 3 6 4 6 Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys ja laatu 5 8 Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta 9 4 7 3 Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten huomioiminen 4 3 Muu Ei osaa sanoa 8 7 7 8
Taulukko 3: Pk-yritysten kehittämistarpeiden kehitys, yrityksistä Eniten kehittämistarvetta, 000 00 00 003 004 005 kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät Johtaminen 4 3 5 6 4 4 4 3 4 4 5 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus 30 8 9 8 4 0 0 9 9 7 Markkinointi ja myynti 3 6 6 8 3 33 35 3 36 33 36 Vienti ja kansainvälistyminen 3 3 3 3 3 3 Rahoitus, talous ja laskentatoimi 5 5 6 5 4 4 4 4 4 4 5 Tuotanto, tuotekehitys ja laadunvalvonta 3 6 4 4 5 3 4 5 3 Yhteistyö/verkottuminen ja alihankinta 6 8 9 8 9 0 0 9 3 Ympäristökysymykset 3 3 3 Muut 0 0 Ei osaa sanoa 6 9 4 6 5 9 8 8 9 8 Kireä kilpailutilanne mielletään yleisimmin yrityksen kehittämisen esteeksi. Yleisimmin kova kilpailu koetaan kehittämisen jarruksi rakentamisessa ja kaupassa. Samaan aikaan ammattitaitoisen työvoiman puute ja rahoitusvaikeudet arvioidaan mm. työkustannuksia suuremmiksi kehittämisen esteiksi. Ammattitaitoisen työvoiman puute on erityisen suurta rakentamisessa. Kuva 9: Yritysten kehittämisen pahin este kireä kilpailutil. 9 ammattitait. työv. puute 8 rah.vaikeudet 7 työn sivukulut 4 byrokratia 3 verotus palkat/muut tuot.kust. kysynnän puute työlains./tes muu sääntely 0 4 6 8 0 4 6 8 0 7
Taulukko 4: Yrityksen kehittämisen pahimmat esteet Kaikki yritykset Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Byrokratia 3 3 3 3 Työlainsäädäntö / työehtosopimukset 0 Muu sääntely Verotus 3 Palkkataso Työn sivukulut 4 3 4 4 4 Epäterve kilpailutilanne - Markkinoiden liiallinen keskittyminen - Julkisen sektorin elinkeinotoiminta - Markkinoita vääristävät tuet - Harmaa talous, konkurssit 0 5 3 0 Kireä kilpailutilanne 9 9 7 Kysynnän riittämättömyys / epävakaus 3 3 Rahoitusvaikeudet 7 8 6 6 8 Ammattitaitoisen työvoiman saanti 8 4 6 8 Yleisesti resurssipula koettelee toimialoista eniten teollisuutta, jossa mm. ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on noussut keskimääräistä suuremmaksi ongelmaksi. Rakentamisessa vaikeuksia aiheuttaa työvoimapulan lisäksi myös mm. harmaa talous ja konkurssit. 8
4.4. TYÖLLISTÄMISEN ESTEET Niiden yritysten, joilla ei ole rekrytointitarvetta, osuus on laskenut viime syksystä 34 prosenttiin vastaajista. Nämä yritykset ovat useimmiten pienimpiä yrityksiä ja niitä, joilla ei ole kasvutavoitteita. Kuva 0: Työllistämisen pahimmat esteet, yrityksistä I/005 5 5 6 8 4 7 34 II/004 5 5 7 6 4 5 38 I/004 7 6 0 5 5 35 II/003 6 5 6 6 33 I/003 8 5 8 6 6 35 II/00 4 5 8 4 8 39 I/00 7 6 8 5 8 34 II/00 8 6 4 6 33 I/00 6 5 3 5 8 3 II/000 4 5 4 5 4 7 0 0 0 30 40 50 60 70 80 90 00 kysynnän riittämättömyys palkkataso työn sivukulut työlains./työehtosop. työvoiman saatavuus muu/eos Ei tarvetta työllistää Työn sivukulut, kysynnän riittämättömyys tai epävakaus ja työvoiman saatavuus ovat yleisimpiä työllistämisen esteitä yrityksissä, joissa olisi työllistämistarvetta. Korkeat työvoimakustannukset koetaan kaupassa muita toimialoja suuremmiksi työllistämisen esteeksi. Taulukko 5: Työllistämisen pahimmat esteet, yrityksistä Kaikki yritykset Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Ei ole tarvetta työllistää 34 3 6 38 35 Kysynnän riittämättömyys/ epävakaus 5 9 6 6 Palkkataso 5 4 7 6 Työn sivukulut 6 5 6 7 5 Irtisanomiseen liittyvä riski 5 7 5 6 4 Muu työlainsäädäntö/ työehtosopimukset 3 3 3 Työvoiman saatavuus 4 5 7 9
4.5. LOPETTAVIEN YRITTÄJIEN TULEVA TYÖMARKKINA-ASEMA Runsas prosentti pk-yrityksistä aikoo lopettaa toimintansa seuraavan vuoden aikana. Koko yrityskenttään suhteutettuna se merkitsisi noin 700 yrityksen toiminnan loppumista seuraavien kuukauden aikana. Enemmistö toimintansa loppumista ennakoivista yrittäjistä aikoo jäädä eläkkeelle. Eläkeläisiksi aikovien suhteellinen osuus on kuitenkin vähentynyt viime syksystä. Toimintansa lopettavista yrittäjistä 5 prosenttia suunnittelee jatkavansa uraansa palkansaajana ja 7 prosenttia yrittäjänä toisessa yrityksessä. Kuva : Yrittäjän asema yrityksen toiminnan loppuessa I/005 66 5 7 II/004 73 6 0 I/004 6 5 0 4 II/003 6 7 0 I/003 63 8 8 II/00 54 0 9 7 I/00 60 0 8 0 0 0 30 40 50 60 70 80 90 00 Eläkeläinen Palkansaaja Yrittäjä toisessa yrityksessä Työtön 30
4.6. SUKUPOLVEN- TAI OMISTAJANVAIHDOKSET Pk-yrityksistä 4 prosenttia on läpikäynyt sukupolven- tai omistajanvaihdoksen viimeksi kuluneen 5 vuoden aikana. Yrityksistä 8 prosenttia puolestaan odottaa sen tapahtuvan seuraavan 5 vuoden kuluessa. Vajaalla kolmella neljänneksellä yrityksistä ei sellaista ole näköpiirissä seuraavan 5 vuoden aikana. Kuva : Sukupolven- ja omistajanvaihdos odotettavissa seuraavan 5 vuoden aikana, yrityksistä I/005 73 7 9 II/004 7 8 9 I/004 7 7 3 9 II/003 73 7 8 I/003 73 8 0 9 0 0 0 30 40 50 60 70 80 90 00 Ei ole odotettavissa Odotettavissa seur. - vuoden aikana Odotettavissa seur. 3-5 vuoden aikana Ei osaa sanoa Taulukko 6: Sukupolven- tai omistajanvaihdokset pk-yrityksissä Sukupolven- tai omistajanvaihdos tapahtunut viimeisen 5 vuoden aikana Ei ole tapahtunut 86 On tapahtunut 4 Sukupolven- tai omistajanvaihdos odotettavissa seuraavan 5 vuoden aikana Ei odotettavissa Kyllä, - seuraavan vuoden sisällä Kyllä, 3-5 seuraavan vuoden sisällä En osaa sanoa 73 7 9 3
Yrittäjäkunta on selvästi palkansaajia vanhempaa ja väestön ikääntymisen seurauksena sukupolven- tai omistajanvaihdoksia onkin odotettavissa huomattavan paljon kuluvan vuosikymmenen kuluessa. Mikäli kaikki ennakoidut vaihdokset tapahtuisivat kokonaisuudessaan, tapahtuisi seuraavan viiden vuoden aikana yli 40 000 sukupolven- tai omistajanvaihdosta. Jatkajan löytäminen on suurin haaste sukupolventai omistajanvaihdoksessa, sillä lähes kolmannes seuraavan 5 vuoden aikana sukupolvenvaihdosta suunnittelevista yrityksistä kokee sen ongelmaksi. Myös arvonmääritys, verotus ja rahoitus aiheuttavat vaikeuksia, vaikka niiden ongelmallisuus koetaankin jonkin verran vähäisemmäksi verrattuna aiempiin kyselyihin. Yhtiö- tai sopimusjuridiikkaa pitää ongelmallisena 3 prosenttia sukupolvenvaihdosta suunnittelevista yrityksistä, mikä on selvästi alhaisempi osuus kuin syksyllä 004. Kuva 3: Odotettavissa olevat ongelmat sukupolven/omistajanvaihdoksessa niillä yrityksillä, joilla se on odotettavissa seuraavan 5 vuoden aikana Jatkajan löytyminen 3 34 9 34 Yhtiö- tai sopimusjuridiikka 3 7 7 7 Verotus 8 4 4 Arvonmääritys Rahoitus 0 3 7 0 8 0 5 0 5 0 5 30 35 40 II/003 I/004 II/004 I/005 3
5. PK-YRITYSTEN TOIMINTA JA RAHOITUS Tämän osion tarkoituksena on kartoittaa pk-yrityksen rahoitukseen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi siinä tarkastellaan pk-yritysten verkottumista ja niiden roolia osatoimittajina. 5.. ASIAKKAIDEN MAKSUHÄIRIÖT Vastanneista yrityksistä 86 prosenttia odottaa asiakkaidensa maksuhäiriöiden pysyvän nykyisellä tasollaan. Hieman suurempi osa vastaajista uskoo puolestaan maksuhäiriöiden lisääntyvän kuin vähentyvän. Rakentamisessa usko asiakkaiden kykyyn selvitä maksuvelvoitteistaan on kohentunut selvästi viime syksystä. Kokonaisuudessaan pk-yritykset odottavat maksuhäiriöiden olevan tuntuvasti vähäisempiä kuin vuosina 00-03. Kuva 4: Odotukset asiakkaiden maksuhäiriöistä, saldoluku 0 8 6 0 4 7 6 8 3 3 0 I/0 II/0 I/03 II/03 I/04 II/04 I/05 Taulukko 7: Odotukset asiakkaiden maksuhäiriöistä seuraavien kuukauden aikana Lisääntyvät Pysyy Vähentyvät Saldoluku ennallaan Kaikki yritykset 8 86 6 Teollisuus 0 8 8 3 Rakentaminen 8 88 4 4 Kauppa 0 8 7 3 Palvelut 6 88 5 33
5.. ULKOISEN RAHOITUKSEN YLEISYYS JA KÄYTTÖTARKOITUS Viime vuosina runsaalla puolella pk-yrityksistä on ollut ulkoista rahoitusta. 5 Viimeisen vuoden aikana ulkoista rahoitusta oli hankkinut lähes 30 prosenttia yrityksistä. Ulkoista rahoitusta oli hankittu muita toimialoja useammin teollisuudessa, yli 0 Kuva 5: Ulkoisen rahoituksen yleisyys, yrityksistä 70 henkilöä työllistävissä sekä voimakkaasti kasvuhakuisissa yrityksissä. Uutta ulkoista rahoitusta ottaneiden yritysten osuus on noussut peräti 5 prosenttiyksiköllä viime syksystä. 5 Kevään 005 barometrissä ei kysytty ulkoisen rahoituksen yleisyyttä. 60 58 55 53 54 57 53 50 40 30 7 4 4 4 6 4 9 0 0 0 Ulkoista rahoitusta kaikkiaan Ottanut ulkoista rahoitusta edellisenä vuonna I/00 II/00 I/003 II/003 I/004 II/004 I/005 Taulukko 8: Ulkoisen rahoituksen yleisyys, yrityksistä Toimialoittain Ottanut rahoitusta viime vuonna Kasvuhakuisuuden mukaan Ottanut rahoitusta viime vuonna Sukupolven/omistajanvaihdoksen mukaan Ottanut rahoitusta viime vuonna Kaikki yritykset Teollisuus 34 Rakentaminen Palvelut Kauppa 9 34 9 8 8 Voimakkaasti kasvuhakuiset Kasvuhakuiset Asemansa säilyttäjät Ei kasvutavoitetta 4 33 6 8 Tapahtunut viimeisen 5 vuoden aikana Ei Kyllä Odotettavissa seuraavan 5 vuoden aikana Ei Kyllä 8 34 30 6
Lähes 80 prosenttia uutta ulkoista rahoitusta ottaneista yrityksistä on hankkinut sitä pankeista. Vastaavasti 5 prosenttia on hankkinut uutta lainaa tai takauksia Finnverasta, mikä on hieman suurempi osuus kuin sen vallitseva asiakasosuus. Finnveran rahoituspalveluja ovat käyttäneet tyypillisesti teollisuus-, yli 0 henkilöä työllistävät ja voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset. Myös lähes neljännes ulkoista rahoitusta ottaneista naisyrittäjistä on hankkinut sitä Finnverasta. Taulukko 9: Ulkoisen rahoituksen jakautuminen, viime vuonna ulkoista rahoitusta ottaneista yrityksistä*/ Kaikki yritykset Teollisuus Rakentaminen Palvelut Kauppa Pankkiluotto 79 76 80 84 77 Finnveran laina tai takaus 5 30 8 5 Pääomasijoittajilta 3 4 4 3 Muu 3 6 8 6 */ Vastaajat ovat voineet mainita useamman kuin yhden keinon. Viidennes vastaajista kertoi joutuneensa antamaan henkilökohtaista omaisuuttaan yrityksen velkojen vakuudeksi. Tämän lisäksi vastaajat ilmoittivat, että yrittäjän lähisukulaiset ( prosenttia) tai ja yrittäjä että tämän lähisukulaiset (5 prosenttia) ovat luovuttaneet henkilökohtaista omaisuuttaan yrityksen lainan vakuudeksi. Tyypillisesti henkilökohtaista omaisuutta käytettiin vakuutena yli 0 henkeä työllistävissä ja voimakkaasti kasvuhakuisissa yrityksissä. Kuva 6: Ulkoisen rahoituksen käyttötarkoitus Muu Toimitusaikaiset vakuudet Yrityksen kehityshankkeet Viennin rahoitus Käyttöpääoma Rakennusinvestoinnit Kone- ja laiteinvestoinnit 0 6 6 5 3 3 4 3 8 8 8 0 3 3 6 7 5 3 3 3 4 7 9 9 0 9 8 54 56 56 57 60 6 60 0 0 0 30 40 50 60 70 I/00 II/00 I/003 II/003 I/004 II/004 I/005 35
Pk-yritysten uudesta ulkoisesta rahoituksesta valtaosa, 54 prosenttia, on hankittu kone- ja laiteinvestointien rahoittamiseen. Rahoitusta on käytetty tähän tarkoitukseen useimmin rakentamisessa ja palveluissa. Niiden yritysten osuus, jotka ovat ottaneet ulkoista rahoitusta käyttöpääomaksi, on noussut tuntuvasti, 8 prosenttiin. Käyttöpääomaksi rahoitusta on hankittu tavallisimmin kaupassa. Rakennusinvestointeihin ulkoista rahoitusta on käyttänyt 7 prosenttia pk-yrityksistä. Muihin käyttötarkoituksiin ulkoista rahoitusta on otettu huomattavasti harvemmin. Taulukko 30: Ulkoisen rahoituksen käyttötarkoitus, viime vuonna ulkoista rahoitusta ottaneista yrityksistä*/ Kaikki yritykset Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Kone- ja laiteinvestointeihin 54 53 6 36 6 Rakennusinvestointeihin 7 6 8 5 Käyttöpääomaksi 8 8 4 4 Viennin rahoitukseen ja kansainvälistymiseen 3 3 0 Yrityksen kehityshankkeisiin 8 0 6 8 8 Toimitusaikaisiin vakuuksiin 5 3 Omistusjärjestelyihin 5 6 7 5 Muuhun tarkoitukseen 6 5 3 7 5 */ Vastaajat ovat voineet mainita useamman kuin yhden keinon. Taulukko 3: Ulkoisen rahoituksen käyttötarkoitus, viime vuonna ulkoista rahoitusta ottaneista yrityksistä (yrityksen kasvuhakuisuuden mukaan)*/ Voimakkaasti kasvuhakuinen Kasvaa mahdollisuuksien mukaan Pyrkii säilyttämään asemansa Ei kasvutavoitteita Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana Kone- ja laiteinvestointeihin 5 5 57 64 6 Rakennusinvestointeihin 6 8 8 9 46 Käyttöpääomaksi 33 30 5 38 Viennin rahoitukseen ja kansainvälistymiseen 7 0 0 0 Yrityksen kehityshankkeisiin 5 8 5 3 0 Toimitusaikaisiin vakuuksiin 0 3 0 Omistusjärjestelyihin 6 6 3 3 0 Muuhun tarkoitukseen 5 6 5 8 0 */ Vastaajat ovat voineet mainita useamman kuin yhden keinon. 36
Kasvun rahoittamiseksi ulkopuolista rahoitusta tarvitsee 30 prosenttia pk-yrityksistä. Yleisimmin kasvua rahoitetaan vieraalla pääomalla teollisuudessa ja 5-49 työntekijää työllistävissä yrityksissä. Myös lähes puolet voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä turvautuu ulkopuoliseen rahoitukseen kasvustrategiansa toteuttamiseksi. Kaksi kolmasosaa ulkopuolisen rahoituksen turvin kasvavista yrityksistä aikoo hankkia rahoitusta pankeilta. Finnveraan apuun rahoituksen järjestämiseksi aikoo puolestaan turvautua runsas neljännes näistä yrityksistä. Yrityksistä 7 prosenttia suunnittelee hankkivansa ulkoista rahoitusta pääomasijoittajilta. Viidennes ulkopuolista rahoitusta kasvuunsa tarvitsevista yrityksistä arvioi kokevansa hankaluuksia rahoituksen järjestämisessä. Näistä kolme neljäsosaa uskoo, että ongelmia syntyy riittävien vakuuksien hankkimisessa. Joukosta prosenttia nimeää ongelmaksi rahan hinnan ja viidennes muut syyt. Kuva 7: Ulkoisen rahoituksen lähteet kasvun rahoittamiseksi Ei osaa sanoa 4 3 Muualta 7 7 4 Vakuutusyhtiöiltä 4 3 Pääomasijoittajilta 9 7 8 7 Finnverasta 0 3 7 30 40 Pankista 65 64 66 66 70 0 0 0 30 40 50 60 70 80 Kaikki Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut 37
5.3. VERKOTTUMINEN JA PK-YRITYSTEN ROOLI OSATOIMITTAJANA Yli kolmannes pk-yrityksistä toimii osana yritysverkostoa tai yhteenliittymää/ketjua. Tavallisinta tämä on kaupassa, jossa 37 prosenttia on osa jotain edellä mainittua järjestelyä. Erityisesti voimakkaasti kasvuhakuiset ja yli 50 henkilöä työllistävät yritykset verkottuvat muita useammin. Runsas neljännes vastanneista yrityksistä on mukana osatoimittajana jossain suuremmassa toimituksessa tai projektissa. Tämä on yleisintä teollisuudessa, jossa 38 prosenttia yrityksistä muodostaa osan toimitusketjua. Vahvasti kasvuhakuisten yritysten joukossa osuus on 37 prosenttia. Neljännes näistä yrityksistä joutuu järjestämään toimitusaikaisia vakuuksia, 0 prosenttia säännöllisesti ja 6 prosenttia joskus. Selvästi useimmin vakuuksia joudutaan hankkimaan rakentamisessa, peräti 58 prosentissa tapauksista. Tyypillisimmin vakuuksia hankkivat yritykset, jotka työllistävät yli 0 henkilöä. Taulukko 3: Pk-yritysten rooli osatoimittajana ja suurissa toimituksissa tai projekteissa Osatoimittaja? Jos osatoimittaja, joutuuko järjestämään toimitusaikaisia vakuuksia? Jos osatoimittaja, onko vakuusasioissa ollut ongelmia? Ei Kyllä Ei Kyllä joskus Kyllä säännöllisesti Ei Kyllä Kaikki yritykset 74 6 74 6 0 93 7 Teollisuus 6 38 74 5 93 7 Rakentaminen 7 9 4 3 6 98 Kauppa 80 0 73 6 84 6 Palvelut 73 7 84 0 6 95 5 Voimakkasti kasvuhakuinen Kasvaa mahdollisuuksien mukaan Pyrkii säilyttämään asemansa Ei kasvutavoitteita Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 63 37 74 5 93 7 70 30 76 5 9 93 7 79 69 0 9 8 79 75 4 00 0 83 7 37 63 0 00 0 38
5.4. OMISTUSJÄRJESTELYT Pk-yrityksistä 8 prosenttia aikoo toteuttaa omistusjärjestelyjä seuraavan vuoden kuluessa. Yleisimmin järjestelyitä odotetaan teollisuudessa, jossa 0 prosenttia vastaajista odottaa niitä. Lisäksi 7 prosenttia teollisuusyrityksistä vastaa, etteivät ne osaa sanoa toteutetaanko omistusjärjestelyitä seuraavan vuoden aikana. Voimakkaasti kasvuhaluisista yrityksistä 5 prosenttia suunnittelee omistusjärjestelyitä seuraavan kuukauden kuluessa. Taulukko 33: Suunnitellut omistusjärjestelyt Omistusjärjestelyjä seuraavan kk:n aikana? Millaisia omistusjärjestelyjä? Ei Kyllä Ei osaa sanoa Yrityksen omistajat vaihtuvat osittain tai kokonaan Tarkoitus myydä yritys osittain tai kokonaan Tarkoitus ostaa yritys osittain tai kokonaan Ei osaa sanoa Kaikki yritykset 87 8 5 67 5 6 7 Teollisuus 84 0 7 83 4 9 3 Rakentaminen 90 7 3 69 33 0 0 Kauppa 87 8 5 69 9 Palvelut 86 8 5 6 8 7 0 Mikäli yrityksessä suunnitellaan omistusjärjestelyitä, kahdessa kolmasosassa yrityksen omistajien odotetaan vaihtuvan osittain tai kokonaan. Neljänneksessä tapauksista yritys on tarkoitus myydä osittain tai kokonaan. Ainoastaan 6 prosentissa tapauksista aikomuksena on ostaa yritys joko osittain tai kokonaan. Täten myytävien yritysten tarjonta ylittää selvästi niiden kysynnän. Suunnitelluista yritysostoista 9 prosentissa rahoitus on jo hoidettu. Yli puolessa tapauksista ostava yritys aikoo turvautua pankin ja kolmanneksessa Finnveran rahoitukseen. Taulukko 34: Yrityskaupan rahoitus, yritysostoa suunnittelevista yrityksistä Onko rahoitus hoidettu? Millä tavoin yritysosto rahoitetaan? Ei Kyllä Tulorahoituksella Pankin rahoituksella 39 Finnveran rahoituksella Muu Ei osaa sanoa Kaikki yritykset 7 9 7 57 33 7 5 Teollisuus 49 5 5 55 3 8 0 Rakentaminen 39 6 0 36 0 6 39 Kauppa 00 0 0 00 0 0 0 Palvelut 87 3 5 59 48 5