TERVEYDENHUOLTOLAIN MUKAINEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA Terveyspalveluiden järjestäminen ja tuotanto Keski-Suomessa vuosina 2013-2016

Kaupunginhallitus 2.12.2013 oheismat. asianro 15 (1/56) 4.11.2013 TERVEYDENHUOLTOLAIN MUKAINEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA Terveyspalveluiden järjestäminen ja tuotanto Keski-Suomessa vuosina 2013-2016

Kaupunginhallitus 2.12.2013 oheismat. asianro 15 (2/56) Sisällysluettelo Järjestämissuunnitelma... 6 OSA I Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen Keski-Suomessa 2013-2016... 6 1. Johdanto... 6 2. Katsaus Keski-Suomen väestön muutokseen vuoteen 2020, sairastavuuteen, palvelujen käyttöön ja kustannuksiin... 7 2.1. Väestön kehitys ja ikärakenne Keski-Suomessa... 7 2.2. Palvelujen käyttö, sairastavuus ja tarve... 10 2.3. Väestön hyvinvointi- ja terveystilanne... 16 2.3.1. Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima... 16 2.3.2. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet... 20 2.3.3. Terveystilanne Keski-Suomessa... 28 2.4. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen kehitys Paras-puitelain aikana... 30 2.5. Julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon menot Keski-Suomessa (ilman Jämsän seutua)... 31 2.6. Sote- palveluiden järjestämisvaihtoehdot maakunnassa... 34 2.6.1. Järjestämisen vaihtoehdot maakunnassa... 34 2.6.2. Ehdotus Sote - palveluiden järjestämiseksi Keski-Suomessa:... 35 OSA 2 Terveyspalveluiden tuottaminen Keski-Suomessa 2013-2016... 37 3. Palvelutuotantoa ohjaavat periaatteet Keski-Suomessa... 37 4. Terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä toiminta... 37 5. Terveydenhuollon valmiussuunnittelu... 38 6. Lähipalvelut... 38 6.1 Perusterveydenhuolto ja vanhusten hoiva-/hoitopalvelut... 38 6.2 Psykiatria ja päihdepalvelut, psykiatriset sairaalat... 41 6.3 Työterveyshuolto... 42 2

Kaupunginhallitus 2.12.2013 oheismat. asianro 15 (3/56) 6.4 Yhteistyö hankinnoissa ja tukipalveluissa... 42 7. Maakunnalliset palvelut... 43 7.1 Palvelurakenteen kehittämisen yleiset tavoitteet Keski-Suomessa... 43 7.2 Erikoissairaanhoitopalvelut ja työnjako... 44 7.3 Alueelliset hoitokäytännöt ja hoidon vaikuttavuus... 44 7.4 Päivystys- ja ensihoidon järjestäminen... 45 7.5 Lastenpsykiatria... 46 7.6 Nuorisopsykiatria... 46 7.7 Huume- ja päihdehuollon erityispalvelut... 47 7.8 Laboratoriotoiminta... 47 7.9 Kuvantamistoiminta... 47 7.10 Lääkehuolto... 48 7.11 Kuntoutus ja alueelliset apuvälinepalvelut... 48 7.12 Hammas-, suu- ja leukasairaudet... 49 7.13 Maakunnallinen infrastruktuuri... 50 7.13.1 Tietohallinto, yhteinen potilastietojärjestelmä ja sähköinen asiointi:... 50 7.13.2 Perusterveydenhuollon yksikkö... 52 7.14 Kohti prosessiohjattua sairaalaa Uusi sairaala - hanke... 52 8. Henkilöstön ja osaamisen turvaaminen, tutkimustoiminta... 53 8.1 Lääkärikoulutus... 53 8.2 Lääkärien erikoistumiskoulutus... 53 8.3 Henkilöstön kehittäminen... 53 8.4 Terveystieteellinen tutkimus... 54 8.5 Kehittämistyö... 55 8.6 Rekrytointiyhteistyö... 55 8.7 Koulutuksen aloituspaikat... 55 8.8 Erityistyöntekijät, erityisosaaminen... 56 9. Järjestämissuunnitelman toteutus... 56 3

Kaupunginhallitus 2.12.2013 oheismat. asianro 15 (4/56) Kuvaluettelo Kuva 1 Keski-Suomen kuntien väestönmuutos vuoteen 2020... 8 Kuva 2 Keski-Suomen kuntien väestönmuutos % vuoteen 2020... 8 Kuva 3 Keski-Suomen väestönmuutos vuoteen 2020... 9 Kuva 4 Keski-Suomen väestönmuutos vuoteen 2020 prosentteina... 9 Kuva 5 Terveydenhuollon avohoitokäynnit asukasta kohti vuonna 2011... 10 Kuva 6 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kansantauti-indeksi... 13 Kuva 7 Kansantauti-indeksi Keski-Suomen kunnissa vuonna 2011... 14 Kuva 8 Sairastuvuusindeksi Keski-Suomen kunnissa vuonna 2011... 15 Kuva 9 Syöpä Suomessa 2008-2020... 15 Kuva 10 Työkyvyttömyysindeksi Keski-Suomen kunnissa vuonna 2011... 16 Kuva 11 Huoltosuhde, demografinen... 16 Kuva 12 Lapsiperheet % perheistä... 17 Kuva 13 Nettomuutto/1000 asukasta... 18 Kuva 14 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset/1000 asukasta... 18 Kuva 15 Gini-kerroin, tuloerojen kasvu... 19 Kuva 16 Asunnottomat yksinäiset/1000 asukasta... 19 Kuva 17 Kunnan yleinen pienituloisuusaste... 20 Kuva 18 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-24-vuotiaat... 20 Kuva 19 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä... 21 Kuva 20 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä... 21 Kuva 21 Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25-64 vuotiaat/1000 vastaavanikäistä... 22 Kuva 22 Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä... 22 Kuva 23 Vaikeasti työllistyvät, % 15-64- vuotiaista... 23 Kuva 24 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä... 23 4

Kaupunginhallitus 2.12.2013 oheismat. asianro 15 (5/56) Kuva 25 Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä... 24 Kuva 26 Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit/1000 asukasta... 24 Kuva 27 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito, keskimääräinen hoitoaika... 25 Kuva 28 Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita/1000 asukasta... 25 Kuva 29 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa/ asukas... 26 Kuva 30 Alkoholijuomien kulutus 100-prosenttisena alkoholina asukasta kohti 1960-2012... 28 Kuva 31 Päivittäin tupakoivien osuus (%) 25-64-vuotiaista 1978-2011... 28 Kuva 32 Lihavien (BMI>30) osuus (%) 25-64-vuotiaista 1978-2011... 29 Kuva 33 Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus (%) 25-64-vuotiaista 1998-2011... 29 Kuva 34 Alkoholitauteihin ja alkoholimyrkytyksiin kuolleet 1969-2011... 30 Kuva 35 Keski-Suomen kuntien sote- yhteistoiminta-alueet Paras puitelain mukaan 1.1.2011 alkaen... 31 Kuva 36 Sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset menot Keski-Suomessa toiminnoittain vuonna 2011 ilman Jämsän seutua (1000 euroa)... 33 Kuva 37 Sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset menot Keski-Suomessa vuonna 2011 ilman Jämsän seutua; asukasta kohti ja %- osuudet... 33 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1 Terveydenhuollon avohoitokäynnit vuonna 2011... 11 Taulukko 2 Terveydenhuollon avohoitokäynnit asukasta kohti vuonna 2011... 12 Taulukko 3 Terveydenhuollon- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Keski-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa 2011... 27 Taulukko 4 Keski-Suomen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menot vuonna 2011 ilman Jämsää ja Kuhmoista... 31 Taulukko 5 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset menot toiminnoittain ilman Jämsää ja Kuhmoista... 32 Taulukko 6 Yhteenveto Keski-Suomen julkisista sosiaali- ja terveydenhuollon menoista ilman Jämsää ja Kuhmoista... 32 5

Kaupunginhallitus 2.12.2013 oheismat. asianro 15 (6/56) - - - - - 1. Terveydenhuoltolain mukaan (34 ) kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Suunnitelma laaditaan valtuustokausittain ja sen toteutumista seurataan ja sitä päivitetään tarvittaessa vuosittain. Järjestämissuunnitelman tavoitteena on edistää alueellista yhteistoimintaa terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä palvelujen yhteensovittamisessa. Suunnitelma perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Terveydenhuoltolain mukaisen järjestämissuunnitelman laadinnasta on annettu Kuntaliiton yleiskirje 21/80/2011. Suunnitelmasta on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kanssa ja hyväksyttävä suunnitelma sairaanhoitopiirin valtuustossa valtuustokaudeksi. Suunnitelman hyväksymisen edellytyksenä on, että sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvista jäsenkunnista vähintään kaksi kolmannesta (2/3) sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet (1/2) kaikkien kuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Järjestämissuunnitelman laadinnassa sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksiköllä on terveydenhuoltolain (35 ) mukaan keskeinen rooli ja tehtävä. Kuntien ja sairaanhoitopiirin sopimusohjausneuvotteluissa (v. 2011) sovittiin, että järjestämissuunnitelma laaditaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön johdolla erikseen nimettävän työryhmän toimesta. Suunnitelma käsitellään myös maakunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollon koordinaatioryhmässä. Laadittava suunnitelma kattaa valtuustokauden 2013-2016 ja suunnitelma valmistellaan kuntien ja sairaanhoitopiirin päätettäväksi. Suunnitelmaa on valmistellut sairaanhoitopiirin hallituksen 14.12.2011 nimeämä työryhmä, johon ovat kuuluneet Yleislääketieteen professori Mauno Vanhala Keski-Suomen sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksiköstä puheenjohtajana ja kehittämispäällikkö Asko Rytkönen Keski-Suomen sai- 6

Kaupunginhallitus 2.12.2013 oheismat. asianro 15 (7/56) raanhoitopiiristä työryhmän sihteerinä. Työryhmän jäseninä ovat olleet johtajaylilääkäri Markku Voutilainen Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä, sosiaalijohtaja Vuokko Hiljanen Laukaasta, ylilääkäri Tapio Tammela Äänekoskelta, perusturvan toimialajohtaja Anneli Latva-Nevala Wiitaunionista ja ylilääkäri Eija Kiljala syksystä 2013 Wiitaunionista, johtava lääkäri Juhani Kasila Liikelaitos Saarikasta, 06/2013 alkaen Liikelaitos Saarikan johtava lääkäri Heikki Janhunen, toimitusjohtaja Reijo Räsänen Keski-Suomen Seututerveyskeskuksesta, terveyskeskuksen vastaava ylilääkäri Jarmo J Koski Jyväskylästä. Tämä suunnitelma on tehty tilanteessa, jolloin SOTE - järjestämislaki on valmisteluvaiheessa ja sen lopullisia vaikutuksia ei tiedetä. Järjestämissuunnitelmaa päivitetään tulevaisuudessa lain sisällön ja vaatimusten mukaiseksi. Suunnitelma täyttää kokonaisuutena nykyisen terveydenhuoltolain vaatimukset. Suunnitelma-asiakirjaan lukuun 2 on sisällytetty työryhmän esittämät Sote-linjaukset Keski-Suomessa. Kunnat päättävät niistä kuitenkin omana prosessinaan ja tulevan järjestämislain mukaisessa aikataulussa myöhemmässä vaiheessa. 2. - 2.1. Väestön kehitys ja ikärakenne Keski-Suomessa Keski-Suomen kuntien väestön ennustettua kehitystä vuosina 2011-2020 kuvataan seuraavissa kuvioissa. Väestö vanhenee ja vanhempien ikäluokkien osuus koko väestöstä kasvaa erittäin voimakkaasti vuoteen 2020 mennessä. Samanaikaisesti on tunnistettavissa kehitys, jossa maakunnan väestön ennustetaan keskittyvän voimakkaasti Jyväskylän seudulle ja muiden maakunnan kuntien väestön määrän kehitys on negatiivinen ja väestön rakenne vinoutuu entisestään väestön vanhetessa. Samalla sairastavuus lisääntyy väestön vanhetessa ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve kasvavaa entisestään. 7

Kaupunginhallitus 2.12.2013 oheismat. asianro 15 (8/56) Kuva 1 Keski-Suomen kuntien väestönmuutos vuoteen 2020 Kuva 2 Keski-Suomen kuntien väestönmuutos % vuoteen 2020 10 000 8 000 8 265 Väestömuutos vuoteen 2020 vuodesta 2011, lukumäärinä 9 105 6 000 5 418 4 000 2 743 2 720 2 000 1 170 0-2 000-4 000-3 357-3 539-6 000-8 000 Ikäluokat yhteensä -5 995-14 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 75 - Lähde: Tilastokeskus / MH 8

Kaupunginhallitus 2.12.2013 oheismat. asianro 15 (9/56) Kuva 3 Keski-Suomen väestönmuutos vuoteen 2020 Kuva 4 Keski-Suomen väestönmuutos vuoteen 2020 prosentteina 40% 30% 20% Väestömuutos vuoteen 2020 vuodesta 2011 prosentteina 32,8 % 22,9 % 10% 3,0 % 6,0 % 3,4 % 8,8 % 0% -10% -9,5 % -8,9 % -20% -16,2 % -30% -40% Ikäluokat yhteensä -14 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 75 - Lähde: Tilastokeskus / MH 9

Kaupunginhallitus 2.12.2013 oheismat. asianro 15 (10/56) 2.2. Palvelujen käyttö, sairastavuus ja tarve Vuonna 2011 toteutui Keski-Suomessa erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntejä yhteensä 390 551. Vastaavasti perusterveydenhuollon käyntejä toteutui 1 606 448. Kelan sairausvakuutuskorvauksen korvaamia avohoitokäyntejä toteutui yhteensä 103 982. Kuva 5 Terveydenhuollon avohoitokäynnit asukasta kohti vuonna 2011 10

Kaupunginhallitus 2.12.2013 oheismat. asianro 15 (11/56) Perusterveydenhuollon avohoidon käynnit sisältävät lääkärikäyntien lisäksi käynnit äitiysneuvolassa, lastenneuvolassa, perhesuunnitteluneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa, työterveyshuollossa, hammashuollossa ja suuhygieniakäynnit, sekä kotisairaanhoito- ja mielenterveyskäynnit sekä muut avohoitokäynnit (erilaiset vastaanottokäynnit, terveystarkastus- ja seulontakäynnit ja käynnit jotka liittyvät terveydentilan selvittämiseen esim. lääkärintodistukset). Taulukko 1 Terveydenhuollon avohoitokäynnit vuonna 2011 TERVEYDENHUOLLON AVOHOITOKÄYNNIT VUONNA 2011 Sisältää lääkärikäynnit sekä muut vastaanotto- ja hoitokäynnit Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki käynnit (sis suun th) Yksityisen terveydenhuollon käynnit YHTEENSÄ Keski-Suomi 427 798 1 885 958 306 340 2 620 096 Keski-Suomi ilman Jämsän seutua 390 551 1 606 448 103 982 2 100 981 Hankasalmi 9 252 27 905 3 548 40 706 Joutsa 8 607 104 321 4 532 117 461 Jyväskylä 222 392 549 246 176 749 948 387 Jämsä 33 963 237 809 23 300 295 072 Kannonkoski 1 850 9 367 843 12 060 Karstula 5 600 34 688 2 665 42 952 Keuruu 15 491 108 140 8 169 131 800 Kinnula 2 192 1 460 1 528 5 180 Kivijärvi 1 769 10 065 702 12 536 Konnevesi 4 798 41 854 1 856 48 508 Kuhmoinen 3 284 41 701 2 346 47 331 Kyyjärvi 1 829 10 885 707 13 420 Laukaa 28 746 183 335 20 404 232 485 Luhanka 1 450 6 129 732 8 311 Multia 2 061 33 211 1 454 36 726 Muurame 13 723 66 377 10 190 90 290 Petäjävesi 6 130 41 000 3 490 50 620 Pihtipudas 6 413 59 909 3 883 70 204 Saarijärvi 13 017 75 826 10 094 98 936 Toivakka 3 037 22 421 1 701 27 158 Uurainen 5 285 17 868 2 882 26 035 Viitasaari 10 273 50 444 5 772 66 489 Äänekoski 26 638 151 997 17 442 196 076 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013 11

Kaupunginhallitus 2.12.2013 oheismat. asianro 15 (12/56) Taulukko 2 Terveydenhuollon avohoitokäynnit asukasta kohti vuonna 2011 TERVEYDENHUOLLON AVOHOITOKÄYNNIT ASUKASTA KOHTI VUONNA 2011 Sisältää lääkärikäynnit sekä muut vastaanotto- ja hoitokäynnit Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki käynnit (sis suun th) Yksityisen terveydenhuollon käynnit YHTEENSÄ Keski-Suomi 1,6 6,9 1,1 9,5 Keski-Suomi ilman Jämsän seutua 1,6 6,4 0,4 8,4 Hankasalmi 1,7 5,1 0,6 7,4 Joutsa 1,7 21,0 0,9 23,7 Jyväskylä 1,7 4,2 1,3 7,2 Jämsä 1,5 10,6 1,0 13,1 Kannonkoski 1,2 6,1 0,5 7,8 Karstula 1,3 7,8 0,6 9,6 Keuruu 1,5 10,2 0,8 12,5 Kinnula 1,2 0,8 0,8 2,9 Kivijärvi 1,3 7,5 0,5 9,4 Konnevesi 1,6 14,3 0,6 16,6 Kuhmoinen 1,3 16,6 0,9 18,9 Kyyjärvi 1,2 7,2 0,5 8,9 Laukaa 1,6 10,0 1,1 12,7 Luhanka 1,8 7,6 0,9 10,4 Multia 1,1 18,0 0,8 19,9 Muurame 1,5 7,0 1,1 9,6 Petäjävesi 1,5 10,1 0,9 12,5 Pihtipudas 1,4 13,3 0,9 15,6 Saarijärvi 1,3 7,3 1,0 9,5 Toivakka 1,2 9,1 0,7 11,0 Uurainen 1,5 5,1 0,8 7,4 Viitasaari 1,5 7,1 0,8 9,4 Äänekoski 1,3 7,5 0,9 9,6 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013 Keski-Suomen kuntien sairastavuutta ja palvelutarvetta kuvataan Kansantautiindeksillä ja Sairastavuusindeksillä; Kansantauti-indeksi Kansantauti-indeksiin sisältyy seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta: diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpainetauti ja sepelvaltimotauti. Niistä jokaisesta on laskettu esiintyvyys ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon (koko maa=100). Kansantauti-indeksi on näiden seitsemän indeksin keskiarvo. Ikävakioitu. 12

Kaupunginhallitus 2.12.2013 oheismat. asianro 15 (13/56) Sairastavuusindeksi Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Tässä esitetään luvut ikävakioituna. Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Niistä kukin on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon. Lopullinen sairastavuusindeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Luku kertoo yleistilanteen kunnan tai sitä suuremman alueen sairastavuudesta. Aikasarja osoittaa, onko kunta etääntynyt maan keskiarvosta vai lähestynyt sitä. Indeksin osista kaksi eli työkyvyttömyys ja pitkäaikaissairastavuus (erityiskorvausoikeudet) ovat rekisterikantamuuttujia ja vuodesta toiseen melko stabiileja. Kuolleisuus vaihtelee etenkin pienissä kunnissa vuosittain, minkä vuoksi sitä koskevissa laskelmissa on käytetty kolmen peräkkäisen vuoden keskiarvoa. Indeksiluvun tarkoituksena on paitsi antaa yleiskuva myös herättää kysymyksiä tarkastellun alueen tilannetta selittävistä tekijöistä ja sairastavuudesta tarkemmin. Kuva 6 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kansantauti-indeksi Kansantauti-indeksiin sisältyy seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta: diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpainetauti ja sepelvaltimotauti. Niistä jokaisesta on laskettu esiintyvyys ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon (koko maa=100). Kansantauti-indeksi on näiden seitsemän indeksin keskiarvo. Ikävakioitu. 13

Kaupunginhallitus 2.12.2013 oheismat. asianro 15 (14/56) Kuva 7 Kansantauti-indeksi Keski-Suomen kunnissa vuonna 2011 Kansantauti-indeksiin sisältyy seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta: diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpainetauti ja sepelvaltimotauti. Niistä jokaisesta on laskettu esiintyvyys ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon (koko maa=100). Kansantauti-indeksi on näiden seitsemän indeksin keskiarvo. Ikävakioitu. 14

Kaupunginhallitus 2.12.2013 oheismat. asianro 15 (15/56) Kuva 8 Sairastuvuusindeksi Keski-Suomen kunnissa vuonna 2011 Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Niistä kukin. Kuva 9 Syöpä Suomessa 2008-2020 15

Kaupunginhallitus 2.12.2013 oheismat. asianro 15 (16/56) 2.3. Väestön hyvinvointi- ja terveystilanne Seuraavassa on kuvattu Keski-Suomen kuntien rakenteita, taloutta ja elinvoimaisuutta pohjautuen Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen (THL) seurantatietoihin. Keskeisenä kunnan elinvoimaisuutta kuvaavana indikaattorina pidetään kunnan huoltosuhdetta ja sen kehitystä tulevaisuudessa. 2.3.1. Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kuva 10 Työkyvyttömyysindeksi Keski-Suomen kunnissa vuonna 2011 Indeksi perustuu työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja se on suhteutettu Kuva maan 11 väestön Huoltosuhde, keskiarvoon. demografinen Ikävakioitu. 16

Kaupunginhallitus 2.12.2013 oheismat. asianro 15 (17/56) Kuva 11 Demografinen huoltosuhde Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohti. Vuoden 2011 lopussa koko maassa sataa työikäistä kohden oli 53 ei-työikäistä. Keski- Suomessa luku on korkeampi. Kuva 12 Lapsiperheet % perheistä 17

Kaupunginhallitus 2.12.2013 oheismat. asianro 15 (18/56) Kuva 13 Nettomuutto/1000 asukasta Kuntien välinen nettomuutto on kuntien välisen tulomuuton ja kuntien välisen lähtömuuton erotus. Kuva 14 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset/1000 asukasta 18

Kaupunginhallitus 2.12.2013 oheismat. asianro 15 (19/56) Kuva 15 Gini-kerroin, tuloerojen kasvu Gini-kerroin on tulonjakautumisen tasa-arvoisuuden mittari. Kuvaa tuloeroja keskitetysti. Gini-kertoimen raja-arvoja ovat 0 ja 1: täydellisen tasaisessa tulonjaossa arvo on 0, kun taas maksimaalisesti epätasaisen tulonjaon toteutuessa arvo on 1, jolloin yksi henkilö saa kaiken tulon. Gini-arvo voidaan esittää myös sadalla kerrottuna, jolloin raja-arvot ovat vastaavasti 0 ja 100 (kts. yllä). Kuva 16 Asunnottomat yksinäiset/1000 asukasta 19

Kaupunginhallitus 2.12.2013 oheismat. asianro 15 (20/56) Kuva 17 Kunnan yleinen pienituloisuusaste 2.3.2. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Nuoret ja aikuiset Kuva 18 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-24-vuotiaat 20

Kaupunginhallitus 2.12.2013 oheismat. asianro 15 (21/56) Kuva 19 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuva 20 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 21

Kaupunginhallitus 2.12.2013 oheismat. asianro 15 (22/56) Työikäiset Kuva 21 Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25-64 vuotiaat/1000 vastaavanikäistä Kuva 22 Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 22

Kaupunginhallitus 2.12.2013 oheismat. asianro 15 (23/56) Kuva 23 Vaikeasti työllistyvät, % 15-64- vuotiaista Kuva 24 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 23

Kaupunginhallitus 2.12.2013 oheismat. asianro 15 (24/56) Ikäihmiset Kuva 25 Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuva 26 Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit/1000 asukasta 24

Kaupunginhallitus 2.12.2013 oheismat. asianro 15 (25/56) Kuva 27 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito, keskimääräinen hoitoaika 35 30 25 20 15 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Koko maa 10 5 0 2007 2008 2009 2010 2011 Kuva 28 Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita/1000 asukasta 25

Kaupunginhallitus 2.12.2013 oheismat. asianro 15 (26/56) Kuva 29 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa/ asukas 26

Kaupunginhallitus 2.12.2013 oheismat. asianro 15 (27/56) Kunta Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot 2011 Nettomenot Sairaanhoitopiiri Euroa/asukas Koko maa=1,0 0 Nettomenot, indeksi Koko maa=10 0 Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi Koko maa=100 Hankasalmi 14 2543 121 1,36 89 Joutsa 14 2826 135 1,39 97 Jyväskylä 14 1941 93 0,91 101 Kannonkoski 14 3041 145 1,53 95 Karstula 14 2511 120 1,27 94 Keuruu 14 2599 124 1,26 98 Kinnula 14 2611 125 1,24 100 Kivijärvi 14 3121 149 1,43 104 Konnevesi 14 2559 122 1,27 96 Kyyjärvi 14 2505 119 1,37 87 Laukaa 14 1906 91 0,90 101 Luhanka 14 3557 170 1,59 106 Multia 14 2742 131 1,53 86 Muurame 14 1576 75 0,78 96 Petäjävesi 14 2068 99 1,10 90 Pihtipudas 14 2738 131 1,30 100 Saarijärvi 14 2490 119 1,26 94 Toivakka 14 1978 94 1,07 88 Uurainen 14 1959 93 0,96 97 Viitasaari 14 2863 137 1,37 100 Äänekoski 14 2263 108 1,13 95 Keski-Suomi 2126 101 1,03 99 Taulukko 3 Terveydenhuollon- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Keski- Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa 2011 27

Kaupunginhallitus 2.12.2013 oheismat. asianro 15 (28/56) 2.3.3. Terveystilanne Keski-Suomessa Kuva 30 Alkoholijuomien kulutus 100-prosenttisena alkoholina asukasta kohti 1960-2012 Kuva 31 Päivittäin tupakoivien osuus (%) 25-64-vuotiaista 1978-2011 28

Kaupunginhallitus 2.12.2013 oheismat. asianro 15 (29/56) Kuva 32 Lihavien (BMI>30) osuus (%) 25-64-vuotiaista 1978-2011 Kuva 33 Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus (%) 25-64-vuotiaista 1998-2011 29

Kaupunginhallitus 2.12.2013 oheismat. asianro 15 (30/56) Kuva 34 Alkoholitauteihin ja alkoholimyrkytyksiin kuolleet 1969-2011 2.4. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen kehitys Paras-puitelain aikana Paras - puitelain mukaan perustetut yhteistoiminta-alueet on esitetty seuraavassa kartassa. Keski-Suomen kunnat ovat ryhmittyneet kuuteen yhteistoiminta-alueeseen. Kunnat ovat luovuttaneet perusterveydenhuollon ja osin sosiaalitoimen järjestämisvastuunsa yhteistoiminta-alueille. Keski- Suomen Seututerveyskeskuksen osalta perusterveydenhuolto ja siihen kiinteästi liittyvä sosiaalitoimi on järjestetty sairaanhoitopiirin liikelaitoksena. Liikelaitoksen osakaskunnat ovat luovuttaneet perussopimuksessa järjestämisvastuun Keski-Suomen sairaanhoitopiirille. 30

Kaupunginhallitus 2.12.2013 oheismat. asianro 15 (31/56) Kuva 35 Keski-Suomen kuntien sote- yhteistoiminta-alueet Paras puitelain mukaan 1.1.2011 alkaen 2.5. Julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon menot Keski-Suomessa (ilman Jämsän seutua) Taulukko 4 Keski-Suomen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menot vuonna 2011 ilman Jämsää ja Kuhmoista asukasluku 249 367 maakunnan keskiarvo menot maakunnan alueella osuus sos.- terv. huollosta /as % Sosiaali- ja terveys 3 199 797 670 000 100 % sosiaalitoimi 1 557 388 312 000 48,7 % sosiaalitoimesta päivähoito 412 102 772 000 12,9 % ei sote-alueelle sosiaalitoimi ilman päivähoitoa 1 145 285 540 000 35,8 % terveydenhuolto 1 642 409 358 000 51,3 % terveydenhuollosta perusterveydenhuolto 653 162 744 000 20,4 % terveydenhuollosta erikoissairaanhoito 974 242 889 000 30,4 % terveydenhuollosta ympäristöterveydenhuolto 15 3 725 000 0,5 % terveydenhuolto ilman ympäristöterveydenhuoltoa 1 627 405 633 000 50,9 % SOTE - JÄRJESTÄMISTÄ VASTAAVA KOKONAISUUS 2 772 691 173 000 86,6 % 31

Kaupunginhallitus 2.12.2013 oheismat. asianro 15 (32/56) Taulukko 5 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset menot toiminnoittain ilman Jämsää ja Kuhmoista Sosiaalitoimi ilman päivähoitoa 285 540 000 Perusterveydenhuolto 162 744 000 Erikoissairaanhoito 242 889 000 Ympäristöterveydenhuolto 3 725 000 Lääkkeet ja vastaavat valmisteet 61 051 392 Lääkärinpalkkiot 2 248 504 Hammashoito 4 495 345 Tutkimus ja hoito 3 054 334 Matkat 15 288 059 Sairauspäivärahat 38 900 029 Vammaisetuudet 27 396 200 Kuntoutus 14 211 377 Kuntoutusraha 3 427 044 Erityishoitoraha 159 143 Työterveyshuolto 13 326 559 Yhteensä 878 455 986 Taulukko 6 Yhteenveto Keski-Suomen julkisista sosiaali- ja terveydenhuollon menoista ilman Jämsää ja Kuhmoista YHTEENVETO Sosiaalitoimi ilman päivähoitoa 285 540 000 Perusterveydenhuolto 162 744 000 Erikoissairaanhoito 242 889 000 Ympäristöterveydenhuolto 3 725 000 KELA 183 557 986 YHTEENSÄ 878 455 986 32

Kaupunginhallitus 2.12.2013 oheismat. asianro 15 (33/56) Kuva 36 Sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset menot Keski-Suomessa toiminnoittain vuonna 2011 ilman Jämsän seutua (1000 euroa) Kuva 37 Sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset menot Keski-Suomessa vuonna 2011 ilman Jämsän seutua; asukasta kohti ja %- osuudet 33

Kaupunginhallitus 2.12.2013 oheismat. asianro 15 (34/56) 2.6. Sote- palveluiden järjestämisvaihtoehdot maakunnassa 2.6.1. Järjestämisen vaihtoehdot maakunnassa Vaihtoehto A: Koko Keski-Suomen maakunnan kattava Sote -palveluiden järjestäminen (maakunnan sosiaalitoimi, erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto samalla järjestäjällä) Sote-alueilla (laaja perustaso) järjestämisvastuu on vastuukunnalla (eräissä poikkeustapauksissa voi olla myös kuntayhtymällä). Järjestämisvastuu kattaa kaikki lakisääteiset Sote-palvelut. Jos Sote-alueeseen kuuluu perustason palvelut järjestäviä kuntia tai alueita, niiden Sotealueelle aina kuuluvat sosiaalihuollon palvelut määritellään myöhemmin sosiaalihuollon lainsäädäntöä uudistettaessa. Järjestämisvastuun kantajista säädetään valmisteilla olevassa uudessa järjestämislaissa. Vaihtoehto B: Maakunnassa 20 000 50 000 asukkaan alueet muodostavat perustason järjestäjiä (perustason sosiaalitoimi lukuun ottamatta erityistason sosiaalipalveluita ja perusterveydenhuollon palvelut samalla järjestäjällä) ja maakunnan keskuskaupunki muodostaa laajan perustason järjestäjän (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi yhdellä järjestäjällä), joka järjestää maakunnan 20 000-50.000 asukkaan järjestäjille erikoissairaanhoidon ja erityistason sosiaalipalvelut. Perustason alueilla (20 000 50 000 asukasta) järjestämisvastuu on alueen vastuukunnalla. Tämä järjestämisvastuu käsittää peruspalvelut, eli pääosin ne palvelut, joita terveyskeskukset ja kuntien sosiaalitoimi tällä hetkellä järjestävät. Tälle perustason alueelle Sote-alue järjestää perustasoon kuulumattomat palvelut. Näitä ovat erikoissairaanhoito ja ympärivuorokautinen päivystys (sekä sosiaalipalvelut että terveydenhuoltopalvelut). Mikäli maakuntaan syntyisi perustason alue/alueita, niillä järjestämisvastuu jäisi edelleen hajanaiseksi. Perustason järjestämisvastuu olisi perustason alueen vastuukunnalla, ja muun kuin perustason palveluista Sote-alueen vastuukunnalla. Siten alle 20 000 asukkaan kunnilla olisi kaksi järjestämisvastuussa olevaa vastuukuntaa, mutta niillä itsellään ei olisi lainkaan järjestämisvastuuta. 34

Kaupunginhallitus 2.12.2013 oheismat. asianro 15 (35/56) Alle 20 000 asukkaan kunnilla olisi edustus vain perustason järjestämisvastuussa olevan kunnan yhteisessä elimessä, mutta Sote-alueen järjestämisvastuussa olevan kunnan yhteisessä elimessä olisi yhteinen edustaja vain perustason alueelta, joka käyttäisi Sote-alueen yhteisessä elimessä kaikkien perustason kuntien äänivaltaa. Siis yksittäisellä perustason alueen kunnalla ei ole edustusta Sote-alueen yhteisessä elimessä. Kunnan suoran vaikuttamisen kannalta tämä vie Sote-alueen, mm. erikoissairaanhoidon päätöksentekoon osallistumisen selvästi nykyistä kauemmaksi, kahden väliportaan päähän. Nykyisin jokaisella kunnalla on edustus sairaanhoitopiirin valtuustossa. 2.6.2. Ehdotus Sote - palveluiden järjestämiseksi Keski- Suomessa: Työryhmä esittää, että: 1) Keski-Suomen maakuntaan muodostetaan kuntien yhteinen Sotealue, jonka järjestämisvastuuseen kuuluu laaja perustaso (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi). Tavoite on, että Sote - alueen kokonaisuus kattaa kaikki Keski- Suomen kunnat. 2) Työryhmä ehdottaa että SOTE -alueen vastuukuntamallin vaihtoehtoiseksi hallintomalliksi voidaan valita kuntayhtymä. 3) Työryhmä ehdottaa, että syntyvän SOTE - alueen rahoitusmalliksi valitaan kapitaatiopohjainen rahoitusperiaate korjattuna sairastavuus-, ikärakenne- ja muilla tarvetekijöillä. 4) Työryhmä ehdottaa, että pyritään yksikanavaiseen rahoitukseen. Keski-Suomi voisi toimia kokeilualueena. Perustelut: Tällä ratkaisulla myös alle 20 000 asukkaan kuntien Sote -palvelujen järjestämisvastuu säilyy yhtenäisenä eikä hajaannu kahdelle järjestämisvastuussa olevalle taholle; perustason järjestämisvastuussa olevalle kunnalle ja Sote -alueen vastuukunnalle/kuntayhtymälle. 35

Kaupunginhallitus 2.12.2013 oheismat. asianro 15 (36/56) Näin menetellen kaikilla maakunnan kunnilla on suora edustus kuntansa alueen Sote järjestämisvastuussa olevan tahon yhteisessä päätöksenteossa. Tämä mahdollistaa myös koko maakunnan alueelle yhdenmukaisen sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä horisontaalisen että vertikaalisen integraation, kun on vain yksi järjestämisvastuussa oleva taho. Kun järjestäjäorganisaation väestömäärä on vähintään 250 000 asukasta, sillä on riittävä väestöpohja vuosittaisten satunnaisten menojen tasaantumiseen ja erillisestä kalliiden hoitojen tasauksesta voidaan luopua, jos kuntien rahoitus osuuden määrittelyssä siirrytään asukaslukuperusteiseen menettelyyn. Kuntien hyväksyttäväksi menevä terveydenhuoltolain mukainen järjestämissuunnitelma koskee vuosia 2013-2016, ja lienee todennäköistä, että uuteen SOTE-järjestämismalliin ja palveluiden tuottamismalleihin voidaan siirtyä aikaisintaan 2016. Käytännössä tämä tarkoittaa, että palvelut järjestetään ja tuotetaan toistaiseksi pääosin nykyisellä tavalla. Nykyisin voimassa oleva terveyspalvelujen järjestämissuunnitelma 2010 2013 on tuotannossa tapahtuneiden ja suunniteltujen muutosten osalta päivitetty ja sisältyy osaan II. Sosiaalitoimen palvelutuotannon laajempi muutos on mahdollista uuden SOTE- järjestämisratkaisun selkiinnyttyä. 36