SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 27.11.2013 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö
LIIKEVAIHDON JAKAUMA Liike-elämän palvelut 6% Satakunnan liikevaihdon jakauma v. 2012 (tiedot ovat suuntaaantavia) Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1% Muut 25% Tukku- ja vähittäiskauppa 18% Elintarviketeollisuus 4 % Rakentaminen 7% Metsäteollisuus 10% Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 1% Kemikaalien sekä kumi- ja muovituott. valm. 6% Metallien jalostus 12% Metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet 3% Koneiden ja laitteiden valmistus 7% 2
Satakunnan talouskehitys METALLIALOJEN TYÖLLISYYS SATAKUNNASSA 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Henkilöstö Henkilöstö Henkilöstö Henkilöstö Henkilöstö Henkilöstö Henkilöstö Henkilöstö Henkilöstö Henkilöstö Henkilöstö 24 Metallien jalostus 2540 2524 2352 2270 2246 2143 2148 2151 1996 1916 1977 25 Metallituott valm pl. kon ja laitt 2470 2397 2296 2255 2288 2430 2913 2971 2733 2443 2558 28 Koneiden ja laitteiden valmistus 4017 4134 4011 4201 4229 4211 4332 4678 4471 4203 4267 26-27 Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 636 583 632 670 686 646 670. 510 501 505 29 Autojen ja perävaunujen valmistus 136 118 129 127 126 119 124 123 78 71 0 30 Muu kulkuneuvojen valmistus 2250 2190 2235 1599 1678 1945 2000 1875 1863 1905 1745 Yhteensä 12049 11946 11655 11122 11253 11494 12187 11798 11651 11039 11052 3
BKT:n muodostuminen Satakunnassa, suurimmat toimialat, punaisella tärkeät vientialat 4 Metalliteollisuus kokonaisuudessaan (metallien jalostus, metallituotteet, koneet ja laitteet, sähkötuotteet ja telakat, yht. 747 milj. ) on pitkään ollut maakunnan suurin arvonlisäyksen tuottaja. Luvut ovat miljoonaa. 2010* Osuus 68201_68202 Asuntojen vuokraus ja hallinta 618,1 10,4 % 86_88 Terveys- ja sosiaalipalvelut 612,2 10,3 % 45_47 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvoj 435,9 7,3 % 41_43 Rakentaminen 418,6 7,0 % 49_53 Kuljetus ja varastointi 392,3 6,6 % 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 362,4 6,1 % 35_39 Energiahuolto; Vesi- ja jätehuolto 296,9 5,0 % 84 Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus 283,1 4,8 % 85 Koulutus 279,7 4,7 % 24_25 Metallien jalostus ja metallituotteiden valm 268,5 4,5 % 17_18 Paperiteollisuus ja painaminen 264,6 4,4 % 69_75 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toimi 180,8 3,0 % 19_22 Kemianteollisuus 180,7 3,0 % 77_82 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 168,7 2,8 % 90_96 Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoi 161,3 2,7 % 10_12 Elintarviketeollisuus ym. 141,5 2,4 % 58_63 Kustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta 104,9 1,8 % 01 Maatalous ja metsästys 101,1 1,7 % 31_33 Huonekalujen valmistus; Muu teollinen valmis 97,9 1,6 % 02_03 Metsätalous ja kalatalous 97,0 1,6 % 29_30 Kulkuneuvojen valmistus 88,4 1,5 % 64_66 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 87,4 1,5 % 55_56 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 82,0 1,4 % 681+68209+683 Muu kiinteistötoiminta 50,6 0,8 % 16 Puuteollisuus 50,2 0,8 % 23 Rakennusaineteollisuus 36,9 0,6 % 13_15 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuus 35,1 0,6 % 26_27 Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 28,1 0,5 % 05_09 Kaivostoiminta ja louhinta 23,2 0,4 % 97_98 Kotitalouspalvelut 5,2 0,1 %
LIIKEVAIHTO Satakunnan talouden suhdanteet pysyivät kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla vaisuina. Kuitenkin todelliset uhkakuvat saatetaan kokea jatkossa, kun telakoiden alasajon vaikutukset alihankkijoiden kautta aluetalouteen tulevat näkyviin. Satakunnassa teollisuuden valopilkkuja ovat olleet tärkeä vientiala koneiden ja laitteiden valmistus sekä elintarviketeollisuus. Nämä kykenivät alkuvuonna ainoina jalostuksessa kasvuun. Liikevaihto supistui muilla metallin aloilla, metsä- ja kemianteollisuudessa sekä rakentamisessa. Palveluiden kasvu hiipui. Etenkin liike-elämän palvelut ovat kärsineet pahasti laskusuhdanteesta. 5
Kemianteollisuuden liikevaihto laski vähän koko alkuvuoden. Metsäteollisuudessa kirjattiin yhä voimakasta liikevaihdon laskua, joka lieveni ainakin tilapäisesti huhti kesäkuussa. Elintarviketeollisuuden kasvu jatkui nopeana, joskin nousu tasaantui keväällä. 6
Teknologiateollisuuden (TOL 24 30) kirkkain tähti on Satakunnassa ollut jo pitkään koneiden ja laitteiden valmistus. Sen loistoa saattaa tosin jatkossa himmentää maakunnan telakoiden osittainen alasajo, joka heikentää selvästi myös alihankkijoiden asemaa. Satakunnassa metallialoilla on mennyt keskimäärin selvästi paremmin kuin valtakunnallisesti, sillä juuri konepajat sekä meriteollisuus ovat pitäneet metallipuolta pinnalla vaikeina aikoina. Vuoden 2013 tammi kesäkuussa teknologiateollisuuden liikevaihto laski hieman Satakunnassa, mutta selvästi maan keskiarvoa lievemmin. Huhti kesäkuussa kirjattiin jo hienoista kasvua. Satakunnassakin metallien jalostuksen sekä elektroniikka- ja sähköteollisuuden liikevaihto sukelsi liki kymmenyksen alkuvuonna. Tosin metallien jalostuksessa lasku oikeni huomattavasti keväällä, mikä alan suuren painoarvonsa vuoksi myötävaikutti samanaikaiseen koko metalliteollisuuden nousuun. Metallien jalostuksen supistuminen johtuu suurelta osin värimetallien hintojen laskusta, eivätkä tuotantomäärät ole todennäköisesti tippuneet lähellekään yhtä paljon. Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen alamäki jyrkkeni alkuvuonna Satakunnassa, joskin ala on melko pieni. Valtakunnallisesti sillä on yhä suuri painoarvo, eikä sen syöksykierteeseen ole näkyvissä loppua. 7 Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto romahti yli viidenneksen Satakunnassa ja koko maassakin yli kymmenesosan. Luultavasti roima pudotus juontuu suhdannetilanteesta, eikä kyseessä ole rakennemuutos.
Sen sijaan koneiden ja laitteiden valmistus kasvoi vauhdikkaasti Satakunnassa. Se on arvonlisäyksellä tarkasteltuna tärkein vientiala ja maakunnassa teknologiateollisuuden toiseksi suurin liikevaihdon luoja metallien jalostuksen jälkeen. Tämä on pehmentänyt teknologiateollisuuden pudotusta ja sai aikaan sen nousun käynnistymisen keväällä. Huolestuttavasti maassa keskimäärin koneiden ja laitteiden liikevaihto kääntyi alkuvuodesta jälleen laskuun. Siten Suomen metallin pääaloilla ei ole yhtään kasvajaa toisin kuin Satakunnassa. Satakunnassa vuoden 2013 ensimmäinen puolisko sujui suotuisimmin yli 20 henkilöä työllistävissä yrityksissä, joita toimii maakunnassa vajaat 70 kappaletta. Ne muodostavat maakunnan metallin tukirangan. Riskejä tasaa lisäksi valmistustoiminnan monipuolisuus. 8
9 Sis. 47 meriteollisuuden kone- ja laitevalmistajaa sekä telakkaa
Rakentamisen liikevaihto laski selvästi ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Toisella lasku oikeni. Liikerakentaminen on nousussa maakunnassa. Palvelualat hiljenivät vaimean talouskehityksen myötä. Kaupan liikevaihto laski hieman, joskin keväällä kertyi taas kasvua. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan nousu jäi niukaksi. Liike-elämän palvelut laskivat selvästi tuki- ja suunnittelupalveluiden kysynnän hiljenemisen vuoksi. 10
LIIKEVAIHTO Tilastokeskuksen uusimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto laski 1,9 % vuoden 2013 tammi kesäkuussa vuoden 2012 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tammi maaliskuussa liikevaihto supistui 4,3 % lähes jokaisen päätoimialan liikevaihdon pudottua. Huhti kesäkuussa liikevaihto kasvoi jo 0,4 % monen teollisuuden haaran sekä rakentamisen suhdanteiden kohennuttua sekä kaupan kasvun alettua. Satakunnan yrityksistä melko suuri osa onnistui kasvattamaan liikevaihtoaan haastavista olosuhteista huolimatta. Tammi kesäkuussa keskimäärin 43 % maakunnan yrityskannasta kasvoi ja noin 29 % saavutti yli 15 %:n nousun. Parhaiten alkuvuosi sujui yli 20 henkilön yrityksissä ja näyttää siltä, että heikkenevät suhdanteet ovat iskeneet pahiten pieniin yrityksiin erityisesti teollisuudessa ja kaupassa. 11 Maassa keskimäärin suhdanteet jäivät Satakuntaa vaisummiksi vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla. Teollisuuden liikevaihto ja vienti supistuivat selvästi. Teknologiateollisuudessa alkuvuosi sujui selvästi Satakuntaa kehnommin, sillä tärkeän elektroniikka- ja sähköteollisuuden syöksy jatkui, ja maakunnasta poiketen myös koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto laski. Muilla teollisuuden aloilla kehitys oli muuten suurin piirtein samansuuntaista. Ainoaksi nousijaksi jäi siten elintarviketeollisuus. Rakentaminen pysyi vaisuna Satakunnan tapaan. Palveluissa kauppa sukelsi voimakkaammin ilman Satakunnassa keväällä havaittua selkeää taitetta parempaan. Liike-elämän palvelut pysyivät Satakunnasta poiketen kasvu-uralla, joskin siinäkin kasvu tasaantui.
VIENTI Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2013 Vienti veti Satakunnassa oikein hyvin olosuhteisiin nähden (kasvua 3,8 %), vaikka metsäteollisuudessa lievää laskua (-2,4 %) kirjattiinkin. Teknologiateollisuuden vienti kohosi pontevasti koneiden ja laitteiden vetämänä. Kasvua kertyi tasaisesti 10,1 %. Koko maassa metsäteollisuuden vienti pysyi yhä kasvu-uralla (2,4 %), mutta teknologiateollisuus sakkasi pahasti (-6,1 %). Siten Suomen vienti jäi alkuvuonna jonkin verran pakkaselle (-2,4 %). Ongelmat ovat edelleen suurimmat elektroniikka- ja sähkötuotteissa, mutta myös muilla metallialoilla on koettu hankaluuksia. 12
PALKKASUMMA Yritysten maksama palkkasumma pysyi lähes ennallaan Satakunnassa. Tammi kesäkuussa 2013 kasvua kirjattiin 0,2 % vuotta aiemmasta vastaavasta ajankohdasta. Palkkojen summa supistui teollisuudessa. Siellä kasvua kertyi ainoastaan elintarvikkeiden valmistuksessa, konepajoilla, telakoilla ja siten yleisesti meriteollisuudessa. Kemianteollisuuden palkkasumma sukelsi poikkeuksellisen paljon. Rakentamisessa palkkojen nousu kiihtyi. Palveluissa selvästi nousi ainoastaan yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Koko maassa palkkasumma kohosi prosentin alkuvuonna. Teollisuudessa palkat kohosivat ainoastaan elintarvikkeiden ja kulkuneuvojen valmistuksessa. Rakentamisessa ja palveluissa nousu jäi yleisesti hyvin vaatimattomaksi. Sen sijaan Satakunnan tapaan hyvinvointipalveluissa nousu jatkui ripeänä. 13
PALKKASUMMA METALLIALOILLA 14
Satakunnan talouskehitys MITENNA-MALLI (VATT JA OPH), ESIM. KONEIDEN JA LAITTEIDEN VALMISTUS, TOP 10 -AMMATIT V. 2025 SATAKUNNASSA Ammatti Toimiala Osuus alan ammateista ko. toimialalla Sija TOL 2008: 28, 29, 30, 33 6 Koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen valmistus 1 2.3 Metallityöntekijät 1807 35,2 % 2 2.4 Koneasentajat 1279 41,9 % 3 2.5 Konetekniikan asiantuntijat 1033 44,1 % 4 4.4 Varastotyöntekijät ja huolitsijat 226 5 2.10 Sähkö- ja elektroniikkatyöntekijät 207 6 5.4 Kaupan alan johtajat ja asiantuntijat 178 7 2.14 Teollisuuden johtajat ja muut asiantuntij 177 8 5.3 Kauppiaat ja myyjät 140 9 3.2 LVI-asentajat 114 10 2.13 Pakkaus- ja kokoonpanotyöntekijät 93 Ammattiryhmät / Toimialat 1 Maa-, riis2 Metsätal3 Elintarvik4 Metallie 5 Kemiallis6 Koneide 7 Elektron 8 Muu teo 9 Sähkö, ka10 Rakenta11 Tukkuka12 Vähittä 13 Matkail14 Kuljetu 15 Posti- ja16 Rahoitus- ja va17 Isännöinti ja18 Liike-elämä19 Liike-el20 Julkinen21 Maanpu22 Koulutu23 Terveyd24 Sosiaali25 Järjestö26 Virkisty27 Muut pa28 ToimialYhteensä 2.3 Metallityöntekijät 5 48 55 2360 85 1807 60 46 41 222 26 49 3 52 0 0 21 52 64 5 1 14 6 2 4 11 75 27 5140 2.4 Koneasentajat 5 113 27 274 35 1279 14 20 13 89 47 152 3 160 0 0 41 52 24 19 48 23 73 10 1 12 490 31 3054 2.5 Konetekniikan asiantuntijat 0 84 26 274 56 1033 12 13 120 44 71 13 0 20 2 0 10 361 14 0 2 18 1 5 0 2 150 11 2342 15
TYÖLLISYYS Vuoden 2013 tammi kesäkuussa henkilöstömäärät supistuivat Satakunnan yrityksissä yhteensä 0,5 % vuoden 2012 vastaavaan aikaan verrattuna. Alkuvuosi sujui kuitenkin maakunnan päätoimialoilla paremmin kuin viime vuoden syksy. Eniten laskua kirjattiin teollisuudessa, 1,5 %. Rakentamisessa henkilöstö kasvoi 2,7 % ja palveluissa 0,3 % suotuisan kevään ansiosta. Satakunnan ELY-keskuksen työllisyyskatsauksen mukaan maakunnassa oli syyskuun 2013 lopussa työttömiä työnhakijoita 11 500, mikä on hieman vähemmän kuin kuukautta aiemmin. Toisaalta lomautettuna oli yli 900 henkeä, mikä on yli 100 enemmän kuin kuukautta aikaisemmin. Työttömyysaste kohosi syyskuun lopussa 11,1 %:iin vuodentakaisesta 9,7 %:sta, sillä maakunnassa työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt yli 900 vuodentakaisesta. Lomautettujen määrä kohosi vastaavasti runsaat 200 korkeammaksi. Satakunta pysyi silti yhä suhteellisen hyvissä asemissa maakuntien joukossa, sillä alueen työttömyysaste oli kuudenneksi matalin Suomen 16 maakunnasta. Satakunnan TE-toimistossa oli syyskuun aikana avoinna runsaat 1 900 työpaikkaa, mikä on lähes 300 enemmän kuin samaan aikaan vuotta aiemmin ja yli 100 enemmän kuin elokuussa. Avoimet paikat lisääntyivät viime vuodesta lähes kaikilla aloilla. Suhteellisesti suurimmat lisäykset olivat maa- ja metsätaloustyössä sekä rakennusalalla. 16 Jatkossa suuren haasteen maakunnan olosuhteisiin nähden kohtuullisen myönteisenä jatkuneelle työllisyyskehitykselle asettaa telakoiden toiminnan merkittävä supistuminen lähitulevaisuudessa. Lisäksi sen vaikutukset alihankkijoihin lienevät merkittävät. Todennäköisesti ensi vuosi onkin heikoin työllisyydessä ennen kuin kansainvälisen talouden vähittäisestä virkistymisestä tulee viennin kautta vetoapua uuteen nousuun.
Liikevaihdon toimialoittainen kehitys Satakunnassa KEHITYS SUOTUISAMPAA KUIN KOKO MAASSA KESKIMÄÄRIN TAMMI KESÄKUUSSA 2013: Kaikki toimialat yhteensä (Satakunta -1,9 % / Koko maa -3,3 %) Koko teollisuus yhteensä (Satakunta -1,7 % / Koko maa -4,5 %) Elintarviketeollisuus (Satakunta 6,7 % / Koko maa 1,9 %) Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus (Satakunta -1,6 % / Koko maa -2,2 %) Teknologiateollisuus yhteensä sis. telakat (Satakunta -2,0 % / Koko maa -9,5 %) Metallien jalostus (Satakunta -8,4 % / Koko maa -9,9 %) Koneiden ja laitteiden valmistus (Satakunta 12,6 % / Koko maa -4,9 %) Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus (Satakunta -9,8 % / Koko maa -14,6 %) Telakat/muu kulkuneuvojen valmistus (Satakunta 7,2 % / Koko maa 3,1 %, palkkasumman muutos) Tukku- ja vähittäiskauppa (Satakunta -1,0 % / Koko maa -5,4 %) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (Satakunta 1,8 % / Koko maa 0,8 %) 17
Liikevaihdon toimialoittainen kehitys Satakunnassa KEHITYS HEIKOMPAA KUIN KOKO MAASSA KESKIMÄÄRIN TAMMI KESÄKUUSSA 2013: Metsäteollisuus (Satakunta -6,2 % / Koko maa -1,2 %) Metallituotteiden valmistus (Satakunta -22,5 % / Koko maa -12,1 %) Rakentaminen (Satakunta -4,7 % / Koko maa -4,2 %) Liike-elämän palvelut (Satakunta -6,1 % / Koko maa 1,7 %) Luovat alat (kulttuuri- ja käsityöalat) (Satakunta -15,8 % / Koko maa -3,4 %) Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut (Satakunta 5,2 % / Koko maa 5,4 %, palkkasumman kasvu) 18
Talouden näkymissä lieviä käänteen merkkejä Maailmantaloudessa vähittäistä piristymistä ensi vuonna Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) lokakuisen ennusteen mukaan teollisuusmaiden kasvu on vähitellen vahvistumassa. Toisaalta kehittyvien talouksien nousu on heikentynyt. Mielenkiinto näyttäisi kohdistuvan Yhdysvaltojen talouteen, jossa yksityinen kulutus on kohtuullisen vahvaa. Sen voimin maan talous kasvaa tänä vuonna 1,6 % ja ensi vuonna 2,6 %. Teollisuusmaiden vastaaviksi kasvulukemiksi ennakoidaan vastaavasti hieman alemmat 1,2 % ja 2 % johtuen euroalueen ja Japanin vaisusta kehityksestä. Euromaiden talous pääsee ensi vuonna kuiville prosentin kasvun myötä, sillä tänä vuonna talous supistuu 0,4 %. Kehittyvien maiden talouden nousu tasaantuu tänä vuonna 4,5 %:iin, mutta päässee jälleen ensi vuonna 5,1 %:n kasvuun kiinni lähinnä Aasian ja Lähi-idän voimistumisen myötä. Kokonaisuutena maailmantalouden kasvuvauhti kiihtyy tämän vuoden 2,9 %:sta ensi vuoden 3,6 %:iin, mikä lupaa vientiriippuvaisille alueille, kuten Suomelle ja Satakunnalle, pikkuhiljaa elpyviä aikoja. IMF ennakoikin maamme talouden kääntyvän ensi vuonna 1,1 %:n nousuun tämän vuoden 0,6 %:n notkahduksen jälkeen. Päätoimialat hiipuneet Suomessa pitkin vuotta, lokakuussa kuitenkin yllättävää nousua Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) luottamusindikaattorit osoittavat, että maamme kaikkien päätoimialojen näkymät ovat jääneet tänä vuonna tavanomaista vaisummiksi. Lokakuussa suhdanteet alkoivat elpyä ainakin tilapäisesti. 19 Tällöin teollisuuden odotukset jäivät kuitenkin yhä selvästi pitkäaikaisen keskiarvon alapuolelle, joskin luottamus vahvistui hieman syyskuuhun verrattuna. Tänä vuonna suhdanteissa ei ole kuitenkaan koettu mitään suurta romahdusta. Tuotannon ennustetaan kasvavan hieman lähikuukausina. Tilanne on selvästi suotuisampi kuin taantuman pohjalla vuonna 2009. Rakentamisen luottamus on pysynyt syyskuuhun asti hyvin heikkona. Kuitenkin lokakuussa odotukset vahvistuivat nopeasti lähelle pitkän ajan keskiarvoa tilauskantojen käännyttyä nousuun. Palvelujen näkymät ovat jääneet huomattavasti alle keskimääräisen. Myynnin odotetaan siitä huolimatta kasvavan maltillisesti lähiaikoina. Kehnoimmat suhdanteet ovat vähittäiskaupassa, jossa muista päätoimialoista poiketen luottamus lähitulevaisuuden on vuoden 2009 hyvin matalaa tasoa. Lokakuussa kaupankin luottamus alkoi palautua monen muun alan tavoin.
Talouden näkymissä lieviä käänteen merkkejä Pk-yritykset pikkuhiljaa piristymässä Suomen Yrittäjien ja Finnveran syksyn 2013 pk-yritysbarometrin mukaan pienten ja keskisuurten yritysten suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku on pysynyt valtakunnassa keskimäärin ennallaan +4:ssä (positiivisten vastaus osuus miinus negatiivisten vastausten osuus). Satakunnassa pk-yritysten näkymät ovat kohentuneet selvästi kevääseen verrattuna, joten saldoluku on kohonnut viisi yksikköä +6:een. Suhdanteiden paranemiseen uskoo 24 %, huononemiseen 19 % ja ennallaan pysymiseen 57 % maakunnan pk-yrityksistä. Odotukset ovat selvästi myönteisemmät kuin pahimman talouskriisin syövereissä vuonna 2009. Satakunnassa tosin henkilöstömääriin ennakoidaan yhä laskua toisin kuin maassa keskimäärin. Liikevaihdon kasvuun uskotaan jo vankasti, mutta mm. viennissä ja investoinnissa pessimistisiä näkemyksiä on edelleen enemmän kuin valoisampaan lähitulevaisuuteen luottavia. Teknologiateollisuuden tilaukset ja liikevaihto-odotukset yhä laskussa valtakunnallisesti Teknologiateollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia huhti kesäkuussa euromääräisesti 14 % vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2012, mutta 5 % enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä tammi-maaliskuussa (lähde: Teknologiateollisuus ry) Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa 10 % pienempi kuin samaan aikaan vuonna 2012, mutta 2 % suurempi kuin maaliskuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella maamme teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan syksyllä alemmalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Liikevaihto on merkittävästi pienempi kuin ennen talouskriisiä syksyllä 2008. Sen sijaan Satakunnassa eroa ei juuri ole. 20
Lisätietoa: Satamittari ja tietopalvelut Satamittari-verkkosivusto osoitteessa http://www.satamittari.fi tarjoaa Satakuntaa kuvaavia tilasto-, tutkimus- ja ennakointitietoja. Satamittari kuvaa ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän kehitystä ja tarjoaa monipuolisesti Satakunnan kehitystä koskevaa pitkän ajan analysoitua tietoa. Satakunnan talous -katsaus tarjoaa tuoreinta mahdollista toimialoittaista suhdannetietoa Satakunnasta. Katsaus on ladattavissa: http://www.satamittari.fi/sivu.asp?taso=1&id=3 Toimitamme pyynnöstä Satakuntaa, sen seutukuntia ja kuntia koskevaa (talous)tietoa. Satakuntaa koskeva tilastotuotanto ja tutkimustoiminta antavat erinomaiset lähtökohdat toteuttaa maakuntaa koskevia tietopalveluja ja analyysejä. Käytössämme ovat monipuoliset tietokannat, joista tarvittava tieto löytyy nopeasti. 21