YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Dnro PSA-2004-Y-269-111 Annettu julkipanon jälkeen 30.8.2005 Tätä päätösversiota on muokattu huomioiden henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta. 1 ASIA Ympäristölupa, Kuusakoski Oy:n Iisalmen palvelupiste. 2 HAKIJA Kuusakoski Oy PL 9 02781 ESPOO 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 4 kohdan ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 3 momentin mukaan jätteen ammattimaiseen hyödyntämiseen ja käsittelyyn on oltava ympäristölupa. 4 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 12 d) perusteella sellaisen hyödyntämis- tai käsittelylaitoksen, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään 5000 tonnia vuodessa, lupahakemus käsitellään alueellisessa ympäristökeskuksessa. 5 ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on kirjattu saapuneeksi Pohjois-Savon ympäristökeskukseen 23.11.2004. Hakemusta on täydennetty 18.1.2005 päivätyllä täydennyksellä sekä vastineen yhteydessä 8.6.2005 ja 27.6.2005. 6 HAKEMUS 6.1 Toiminta Kuusakoski Oy:n Iisalmen palvelupisteellä vastaanotetaan, välivarastoidaan ja esikäsitellään kierrätysmetallia ja muuta metallipitoista materiaalia, käytöstä poistettuja ajoneuvoja (mukaan lukien renkaat), käytöstä poistettuja sähkö- ja elektroniikkalaitteita, erilaisia pakkauksia (kuten metalli-, paperi-, pahvi- ja muovipakkaukset), rakennusjätettä, puuta, paperia, pahvia ja muovia sekä muuta teollisuudesta ja kaupasta tulevaa kierrätettävää materiaalia. Tuotteet lastataan ja lähetetään teollisuuden raaka-aineiksi. Lisäksi palvelu-
2/25 pisteellä vastaanotetaan ja välivarastoidaan akkuja, metallipitoisia liuoksia ja muiden ongelmajätteiden pieneriä, jotka toimitetaan eteenpäin käsiteltäviksi. Alueella toimii myös uuden teräksen kauppa (UTK). Kuusakoski Oy myy em. materiaalien kierrätyspalveluja teollisuudelle. Pääosa käsiteltävästä materiaalista toimitetaan 120 kilometrin säteeltä palvelupisteestä. Keräys- ja kuljetustoiminta hoituu pääosin kuljetusliikkeiden, paikallisten romukauppiaiden sekä jätehuoltoyrittäjien toimesta. Kuusakoski Oy voi järjestää myös omalla kalustollaan osan materiaalin kuljetuksista. Teollisuuden kierrätyspalvelut voidaan järjestää siten, että Kuusakoski Oy toimittaa tuotantolaitokselle oman kuljetuslavan tms., jonka kuljetusliike käy noutamassa. Toiminta tapahtuu arkisin ja lauantaisin kello 6-22 ja sunnuntaisin kello 9-15 välisenä aikana. Ruuhka-aikoina voidaan joutua työskentelemään myös muulloin. Palvelupisteellä vastaanotettava ja käsiteltävä materiaalimäärä on noin 50 000 t/vuosi. Uudet toiminnot on suunniteltu aloitettavaksi toukokuussa 2005. Toimiala on metallijätteiden ja romun kierrätys/muiden jätteiden ja romujen kierrätys, toimialatunnus on (95) 37100 / (95) 37200. Laitos työllistää toiminnan laajennuttua 5-9 henkilöä. 6.2 Toimintaa koskevat luvat ja alueen kaavoitustilanne sekä muut maankäyttörajoitukset 6.2.1 Aikaisemmat luvat Kuusakoski Oy toimii Iisalmessa Iisalmen seudun kansanterveystyön kuntayhtymän MUTE T:mi:lle 25.6.1997 myöntämällä ympäristöluvalla. 6.2.2 Kaavoitustilanne Kuusakoski Oy:n Iisalmen palvelupiste sijaitsee Parkatintien teollisuusalueella. Ylä-Savon maakuntakaavassa alue sijoittuu taajamatoimintojen aluevaraukselle (A) ja teollisuustoimintojen aluevaraukselle (T). Parkatin alueella on voimassa 29.6.1987 hyväksytty keskusta-alueen osayleiskaava, jossa palvelupisteen tontti on osoitettu teollisuusalueeksi (TT). Kaava ei ole oikeusvaikutteinen. Kaupunginhallituksen 17.1.2005 hyväksymässä Parkatintien teollisuusalueen asemakaavassa palvelupisteen tontti on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Ympäröivät alueet ovat teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta lukuun ottamatta rautatiealuetta. 6.3 Sijaintipaikka ja sen ympäristö Kuusakoski Oy:n Iisalmen palvelupiste sijaitsee Parkatin kaupunginosan tontilla 140-7- 227-5 sekä määräalalla tontista 140-7-227-14. Palvelupisteen alue on vuokrattu Teräsmyynti Matti Eskelinen Ky:ltä.
3/25 Parkatintien teollisuusalueella on runsaasti teollisuusrakennuskantaa, mutta myös muutama asuintalo. Parkatintien varressa sijaitsee kasvihuonerakennuksia. Palveluspisteen pohjoispuolella sijaitsee PKM Purku Oy:n toimipiste, jossa mm. vastaanotetaan ja esikäsitellään käytöstä poistettuja ajoneuvoja. Tontin itäpuolella kulkevan rautatien takana toimii mm. UK-Muovi Oy. Länsipuolella kulkee teollisuuden pistoraide, jonka takana on Finnritilä Oy:n toimipiste. Lähimmät asuinalueeksi kaavoitetut alueet sijaitsevat noin 150 metrin päässä palvelupisteestä luoteeseen. Lähin koulu sijaitsee noin 750 metriä ja lähin päiväkoti noin 350 metriä palvelupisteestä lounaaseen. Noin 350 metrin päässä palvelupisteestä lounaaseen sijaitsee Savipellon toimintakeskus ja noin 650 metrin päässä palvelupisteestä länteen sijaitsee Sorsapuiston palvelukoti. Natura 2000-verkostoon kuuluva Iisalmen lintuvedet (FI060056) sijaitseee lähimmillään yli kahden kilometrin päässä palvelupisteestä luoteeseen. Palvelupisteen toiminnassa ei ole vaikutusta Natura-kohteeseen. Iisalmen palvelupiste ei sijaitse pohjavesialueella eikä pohjaveden muodostumisalueella. 6.4 Laitoksen toiminta Kuusakoski Oy:n Iisalmen palvelupisteen toiminnot muodostuvat pääosin kierrätysmetallin ja metallipitoisen materiaalin, puun, paperin, pahvin ja muovin sekä rakennusjätteen hankinnasta, vastaanotosta ja esikäsittelystä sekä esikäsitellyn materiaalin lastauksesta ja lähettämisestä. Kuusakoski Oy myy em. materiaalien kierrätyspalveluja teollisuudelle. Lisäksi alueella toimii uuden teräksen kauppa (UTK). 6.4.1 Vastaanotto Vastaanottotoimintoihin kuuluvat vastaanottotarkastus, laadunmääritys ja punnitustapahtumat. Vastaanotettavat materiaalit luokitellaan vastaanottotapahtumassa. Palvelupisteellä vastaanotettavia ja käsiteltäviä materiaaleja ovat: valo-, röntgenkuva-, graafisen tms. teollisuuden jätteet (09) termisissä prosesseissa ja metallien sulatuksessa syntyvät metallipitoiset jätteet (10) pintakäsittelyteollisuuden metallipitoiset liuokset, -sakat, -pölyt ja metallijätteet (11) mekaanisen metallien käsittelyn metallipitoiset materiaalit ja kierrätysmetallit (12) metalli-, paperi- tai kartonki-, puu- ja muovipakkaukset (15) käytöstä poistetut ajoneuvot ja niiden osat (16 01) sähkö- ja elektroniikkalaitteistot (mukaan lukien loisteputket) (16 02) epäkurantit tuotteet tai käyttämättömät tuotteet (16 03) paristot ja akut (16 06) rakentamisesta ja purkamisesta syntyvät metalli-, puu- ja muovijätteet (17) jätteiden poltossa syntyvät metallipitoiset jätteet (19 01) yhdyskuntajätteen erilliskerätyt metalli-, paperi, puu ja muovijätteet (20 01) kotitalouksien, yhdyskuntien ja teollisuuden ongelmajätteet. Palvelupisteessä vastaanotettavan, välivarastoitavan ja/tai esikäsiteltävän materiaalin määrä on arviolta eri materiaaleittain ilmoitettuna seuraava: Laatu Kokonaismäärä t/a Kerralla välivarastoitava
4/25 määrä, t Rautapitoinen kierrätysmetalli 19000 800 Ei-rautapitoinen kierrätysmetalli (mm. alumiini, värimetallit, 5000 300 kaapelit) Käytöstä poistetut ajoneuvot (ml. irtorenkaat vanteineen) 2000 50 Käytöstä poistetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet 1000 50 Akut ja paristot 500 50 Ongelmajätteiden pienerät 500 5 Rakennusjäte 20000 200 Puu, paperi, pahvi ja muovi (mukaanlukien pakkausjäte) 1000 200 Muu teollisuudesta ja kaupasta hyödynnettävä jäte 1000 100 Yhteensä 50000 Kierrätysmateriaalin kertavarastointimäärä riippuu oleellisesti mm. kierrätystoiminnan "sesonkiajoista", joita ovat mm. kevät- ja syyskeräykset, kierrätysmateriaalien markkinatilanteista, varastoitavien kierrätysmateriaalien laadusta sekä kuljetusten saatavuudesta. Alueella kerralla välivarastoitavan materiaalin määrän arvioidaan olevan keskimäärin 1000 1800 tonnia. Kertavarastointimäärä saattaa kuitenkin em. seikoista johtuen olla ruuhka-aikana edellä esitettyä suurempi. 6.4.2 Esikäsittelytoiminnot Kierrätysmetallin esikäsittelytoimintoja ovat lajittelu, leikkaaminen ja paalaaminen. Lajittelu tapahtuu pääosin koneellisesti (kouralla tai magneetilla varustettu kahmari), mutta myös käsin. Suuret kappaleet leikataan pääosin mekaanisesti leikkurilla tai tarvittaessa polttoleikataan laatuluokkien edellyttämiin mittoihin. Käytöstä poistettujen ajoneuvojen esikäsittelyssä ajoneuvoista poistetaan valtioneuvoston romuajoneuvoasetuksen mukaisesti renkaiden lisäksi ongelmajätteiksi luokiteltavat materiaalit, kuten öljyt, jäähdytinnesteen ja käynnistysakut. Nesteet kerätään erillisiin astioihin ja toimitetaan luvan omaavalle käsittelijälle. Vanteet voidaan irrottaa renkaista kahmariin kiinnitettävän lisälaitteen avulla. Renkaat ja akut toimitetaan kierrätykseen. Hyötykäyttöön ohjattavat auton lasi-, muovi- ja kumiosat poistetaan ennen autonrungon toimittamista murskattavaksi. Käytöstä poistetut ajoneuvot voidaan toimittaa myös esikäsittelemättöminä luvan omaavalle käsittelijälle. Esikäsittely tapahtuu käsityönä. Ajoneuvot kuivataan valuttamalla tai mahdollisesti ajoneuvojen kuivauslinjalla hallissa. Kuivauslinjan tarve riippuu esikäsiteltävien ajoneuvojen määrästä. Käytöstä poistettujen ajoneuvojen kuivaus- ja välivarastointipaikat rakennetaan valtioneuvoston romuajoneuvoasetuksen mukaiseksi. Rakennusjäte lajitellaan pääasiassa koneellisesti kahmarilla tai käsin siten, että saadaan erilleen metallit, mineraaliaines (kivi, hiekka jne.), polttoon kelpaava jae, mahdollisesti hyödynnettävä muovijae sekä kaatopaikkajae. Palvelupisteessä tullaan esikäsittelemään myös keräyspaperia ja pahvia sekä erilaisia metalli-, paperi-, pahvi- ja puupakkauksia. Pakkaukset lajitellaan, paalataan tarvittaessa ja toimitetaan hyötykäyttöön. Muovi lajitellaan, pakataan ja toimitetaan ensisijaisesti sitä hyödyntävään laitokseen. Pakkaamisen helpottamiseksi muovi voidaan paalata liikuteltavalla paalaimella.
Sähkö- ja elektroniikkaromua laitoksella ei esikäsitellä. 5/25 6.4.3 Välivarastointi Välivarastointi tapahtuu pinnoitetulla alueella. Pinnoittamattomalla alueella voidaan varastoida vaihtolavoja. Erilaisten materiaalien välivarastointi tapahtuu seuraavasti: kierrätysmetallit, rakennusjäte, puu ja muovi pääosin ulkona; mahdollisesti öljyä sisältävät materiaalit alueella, jonka valumavedet johdetaan öljynerotusjärjestelmään; paperi ja pahvi katetussa tilassa; käytöstä poistetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet kontissa tai katetussa tilassa; tietosuojaa tarvitseva materiaali (lähinnä käytöstä poistetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet) lukittavassa kontissa; esikäsittelemättömät ajoneuvot ts. ajoneuvot, joista ei ole poistettu nesteitä, ulkona nestetiiviiksi pinnoitetulla alueella, jonka valumavedet johdetaan öljynerotusjärjestelmään; akut VAK-hyväksytyissä varastoastioissa katoksen alla tai vesitiiviillä kannella varustetuissa astioissa ulkona; muut ongelmajätteet asianmukaisissa varastoastioissa tai paikoissa (esim. ongelmajätekontti); nestemäiset ongelmajätteet erityisissä tiiviissä ja suljetuissa astioissa, katetussa ja valuma-altaalla varustetussa tilassa; käytetyt renkaat ulkona pinnoitetulla alueella tai vaihtolavoilla. 6.4.4 Vastaanotetun ja käsitellyn materiaalin toimittaminen Vastaanotettu materiaali on pääosin kierrätysmetalleja tai muuta materiaalia, joka toimitetaan teollisuuden raaka-aineiksi tai jatkokäsittelyyn yhtiön muille laitoksille tai ulkopuolisille yrityksille pääosin seuraavasti: monimetallimateriaali, metallipakkaukset, esikäsitellyt käytöstä poistetut ajoneuvot sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteet toimitetaan yhtiön murskauslaitoksille rikastettavaksi ja tuotteistettavaksi (Skellefteå, Karttula, Heinola tai Vantaa); kierrätysalumiini toimitetaan yhtiön Heinolan tehtaille tai muille alumiinin hyödyntäjille; esikäsitellyt metallit toimitetaan sulattavan metalliteollisuuden raaka-aineiksi (teräs, kuparimetallit yms.); esikäsittelemättömät sähkö- ja elektroniikkalaitteet toimitetaan esikäsiteltäväksi yhtiön muille toimipisteille tai muille esikäsittelijöille; esikäsittelemättömät kylmälaitteet toimitetaan luvan omaavalle käsittelijälle (esim. Ekokem); akut toimitetaan yhtiön Rauman palvelupisteelle laivattavaksi hyödynnettäväksi lyijyteollisuuden raaka-aineena; kaapelit toimitetaan yhtiön Mäntyluodon palvelupisteelle tai muille kaapelien hyödyntäjille; lajiteltu rakennusjäte toimitetaan jatkokäsittelyyn yhtiön muille toimipisteille tai muille rakennusjätteen hyödyntäjille; puu, paperi, pahvi ja muovi toimitetaan materiaalihyötykäyttöön tai korvaavan polttoaineen valmistukseen; ongelmajätteet toimitetaan luvan omaavalle käsittelijälle.
6/25 Palvelupisteellä tullaan vastaanottamaan ja välivarastoimaan seuraavia ongelmajätteiden pieneriä: jäteöljy, öljyiset vesiseokset ja emulsiot, kiinteä öljyinen jäte, akut ja paristot, maalit ja liimat ja painovärijäte, liuottimet, hapot ja emäkset sekä loisteputket toimitetaan ongelmajätteiden käsittelyyn; lyijyakut toimitetaan luvan omaavalle käsittelijälle (esimerkiksi Kuusakoski Oy:n Rauman palvelupiste); syanidipitoinen jäte sekä kehitteet ja kiinnitteet toimitetaan luvan omaavalle käsittelijälle (esimerkiksi Kuusakoski Oy:n Kauklahden palvelupiste). 6.4.5 Tuotteet ja tuotantokapasiteetti Iisalmen palvelupisteen tuotteita ovat esikäsitellyt teollisuuden raaka-aineeksi tai jatkojalostukseen menevät metallijakeet sekä paperi-, pahvi ja muovijae. Käsiteltävän materiaalin kokonaismäärä on noin 50 000 tonnia vuodessa. 6.4.6 Rakenteet ja niiden sijainti Palvelupisteen alueella on toimisto- ja sosiaalitilat sekä katettuja tiloja mm. akkujen välivarastointia ja esikäsittelytoimintoja (käytöstä poistetut ajoneuvot) varten. Palvelupisteellä sijaitsevissa halleissa (UTK-halli ja huoltohalli) ei ole viemäröintiä. Palvelupisteen alue on tällä hetkellä osittain pinnoitettu. Pinnoitettu alue on jaettu vesien käsittelyn suhteen kahtia ja osa pinnoitetun alueen sade- ja hulevesistä johdetaan öljynerotuskaivon kautta teollisuusraiteen sivuojaan. Loput pinnoitetun alueen sade- ja hulevesistä johdetaan hiekanerottimen kautta kaupungin sadevesiviemäriin. Alue, jossa varastoidaan esikäsittelemättömiä käytöstä poistettuja ajoneuvoja, tullaan pinnoittamaan nestetiiviillä pinnoitteella ennen kuin ajoneuvojen vastaanotto aloitetaan. Tällainen pinnoite voi olla esimerkiksi kaksikerroksinen asfaltti, jossa pinnalla on kulutuskerros (esim. AB 100/16-32) ja pohjalla tiivis kerros (esim. ABT 100/16). Esikäsittelemättömien ajoneuvojen varastoalueen sade- ja hulevedet tullaan johtamaan öljynerotusjärjestelmän kautta teollisuusraiteen sivuojaan. Palvelupisteen alue on osittain aidattu, ainoastaan teollisuusraiteen puoleinen sivusta on aitaamaton. 6.4.7 Tuotannossa käytettävät aineet Polttoaineina käytetään työkoneiden vaatimaa polttoöljyä ja polttoleikkauksessa happea ja nestekaasua. Toiminnassa varastoidaan vähäisiä määriä koneiden ja laitteiden toimintaan tarvittavia aineita, kuten poltto-, voitelu- ja voimansiirtoaineita. Polttoneste varastoidaan kaksoisvaippasäiliössä tai valuma-altaalla varustettuna. Muut koneiden tarvitsemat kemikaalit varastoidaan sisätiloissa. Palvelupisteellä käytetään vettä pääasiassa konttori- ja sosiaalitiloissa. Käytettävä vesi hankitaan kaupungin vesilaitokselta. Prosessivettä ei käytetä. 6.4.8 Liikenne ja liikennejärjestelyt
7/25 Palvelupisteen liikennemäärä on noin 25-30 liikennesuoritetta vuorokaudessa. Kierrätettävä materiaali toimitetaan palvelupisteelle pääosin kuorma-autoilla. Palvelupisteeltä lähtevä materiaali toimitetaan pääosin ajoneuvoyhdistelmillä sekä rautateitse. Liikennöinti palvelupisteelle tapahtuu reittiä: Parkatintie => Parkatinkuja. 6.5 Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen 6.5.1 Päästöt vesistöön ja viemäriin Päästöt viemäriin ja ojaan ilmenevät kohdasta 6.4.6. Päästöt vesistöön ovat vähäisiä. Sosiaali- ja konttoritilojen saniteettivedet johdetaan kaupungin jätevesiviemäriin. 6.5.2 Päästöt ilmaan Päästöjä ilmaan aiheutuu kierrätysmateriaalien esikäsittelystä, metallikappaleiden polttoleikkauksesta ja alueella liikennöivien ajoneuvojen pakokaasuista. Kierrätysmateriaalien esikäsittelyn päästöt Piha-alueella tapahtuva kierrätysmateriaalien esikäsittely, varastokasojen siirtely sekä liikenne aiheuttavat piha-alueen pölyämistä. Pölyäminen on paikallista rajoittuen palvelupisteen alueelle. Pölyvaikutus palvelupisteen ulkopuolella on ympäristön kannalta vähäinen. Liikenteen pakokaasupäästöt Toiminnan liikenneperäiset päästöt muodostuvat dieselkäyttöisten työkoneiden ja kuorma-autojen päästöistä. Polttoleikkauksen päästöt Polttoleikkauksessa metallirakenteiden teräs palaa rautaoksidiksi happikaasun avulla. Huurut sisältävät pääasiassa rautaoksidia. Päästöt ovat verrattavissa esimerkiksi hitsauksen päästöihin. Polttoleikkauksessa syntyvät päästöt ovat ensisijaisesti työsuojelullinen haitta. Koska pitoisuudet laimenevat ilmassa nopeasti, päästöt ympäristöön eivät ole merkittäviä. Päästöjen vähentäminen Toiminnan ulkoilmaan aiheuttamat päästöt ovat ympäristön kannalta vähäisiä. Pölyämistä vähennetään harjaamalla piha-aluetta. 6.5.3 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Koko toiminta-alue on pinnoitettu. Pinnoittamattomalla alueella voidaan varastoida vaihtolavoja. Mahdollisesti öljyä sisältävät materiaalit varastoidaan alueella, jonka valumavedet johdetaan öljynerotusjärjestelmän kautta teollisuusraiteen sivuojaan. Osa pinnoitetun alueen sade- ja hulevesistä johdetaan kaupungin sadevesiviemäriin. Käytöstä poistetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet välivarastoidaan kontissa tai katetussa tilassa. Akut välivarastoidaan VAK-hyväksytyissä konteissa katetussa tilassa tai ulkona vesitiiviillä kannella varustettuna. Muut ongelmajätteet välivarastoidaan tarkoitusta varten varatuissa astioissa tai varastopaikoissa (esim. ongelmajätekontti). Toiminnasta ei normaaliolosuhteissa aiheudu päästöjä maaperään ja pohjaveteen.
6.5.4 Tiedot pilaantuneesta maaperästä ja sen käsittelystä 8/25 Palvelupisteen alueella tehtiin maaperän pilaantuneisuusselvitys heinä-elokuussa 2004. Tutkittavalla alueella ei havaittu SAMASE raja-arvon ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia. Korkeita öljypitoisuuksia ei todettu lukuun ottamatta kaarihallin alapuolisia täyttöjä. Pilaantuneisuus rajoituu tutkimusten perusteella 50 m 2 :n alalle, jolloin öljyllä pilaantunutta maata on noin 70 tonnia. Mahdollisesta pilaantuneen maaperän puhdistamisesta vastaa tontin omistaja, koska maaperän pilaantuminen on tapahtunut ennen Kuusakoski Oy:n toimintaa alueella. 6.5.5 Melu ja tärinä Palvelupisteellä melua aiheutuu kierrätysmateriaalien lajittelusta sekä koneiden ja laitteiden käyntiäänistä. Lähin asuinrakennusten korttelialueeksi kaavoitettu alue sijaitsee noin 150 metrin päässä palvelupisteestä. Toiminnasta aiheutuvan melun ei arvioida ylittävän valtioneuvoston antamia melutason ohjearvoja (päiväajan ohjearvo 55 db) lähimmällä asuinalueella. 6.5.6 Muodostuvat jätteet Palvelupisteen toiminnassa syntyy seuraavia jätejakeita (Ympäristöministeriön asetuksen 1129/2001 mukainen numerointi): sekalainen omasta toiminnasta muodostuva yhdyskuntajäte (20 03 01); pihan siivousjäte (17 05 04); omasta toiminnasta muodostuva öljynerottimen liete (13 05 02*); omasta toiminnasta muodostuva öljynerottimen pintaöljy eli öljy-vesiseos (13 05 07*); toimitettavan materiaalin mukana tuleva sekalainen ei-kierrätettävä jäte; rakennusjätteen lajittelussa syntyvä sekajäte (sisältää mm. kipsipohjaisia rakennusaineita, PVC-muovia, eristysaineita ja tekstiilejä) (19 12 12). Toiminnasta muodostuvan jätteen määrän arvioidaan olevan yhteensä noin 1700 tonnia vuodessa. Jätemäärät vaihtelevat vuosittain sisään tulevien materiaalien laadun, niiden sisältämien ei-kierrätettävien materiaalien määrän ja alueen kertymän mukaisesti. Jätteet toimitetaan sopimusperusteisesti asianmukaisen luvan omaaviin hyötykäyttö- tai käsittelylaitoksiin tai loppusijoitukseen. 6.5.6.1 Toimet jätteiden määrän tai niiden haitallisuuden vähentämiseksi sekä jätteiden hyödyntämisestä omassa toiminnassa Kuusakoski Oy on käynnistänyt vuonna 2003 kaksivuotisen tutkimusprojektin (Kierrätysteollisuuden metallisen talteenottoprosessien ei-metallisten jakeiden hyötykäyttötutkimus, RECYWASTE), jonka tavoitteena on löytää höytykäyttökohteet kierrätysmateriaalien käsittelyssä syntyville suurimmille jätejakeille. 6.6 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Iisalmen palvelupisteellä pidetään kirjaa vastaanotetuista ja käsitellyistä materiaaleista sekä niiden toimituspaikoista ja kuljettajista. Lisäksi varmistetaan, että materiaali täyttää yhtiön asettamat laatuvaatimukset. Tiedot raportoidaan vuosittain ympäristöviranomaisille.
Öljynerotuskaivon toiminta tarkastetaan säännöllisesti ja kaivojen kunto, huoltotoimenpiteet ja tyhjennykset kirjataan. Ojaan johdettavan huleveden laatua tarkkaillaan kerran vuodessa. Näytteestä analysoidaan ph, sähkönjohtokyky, kemiallinen hapenkulutus, mineraaliöljyt ja raskasmetalleista Pb, Zn, Cu ja Cd. Analysoinnin suorittaa ulkopuolinen, akkreditoitu laboratorio. 6.7 Poikkeustilanteisiin varautuminen Liikenne Piha-alueen liikenteeseen liittyy henkilövahinkoriski. Liikenteen aiheuttamaa henkilöriskiä pienennetään riittävällä valaistuksella sekä asiattomien henkilöiden pääsyn estämisellä palvelupisteen alueelle (aitaus ja liikennemerkit työskentelyalueella). Materiaalin nostot Materiaalin nostoihin joko trukilla tai kahmarilla liittyy henkilövahinkoriski. Riskiä pienennetään noudattamalla oikeita työskentelytapoja. Työskentelyä ohjataan ns. yleisturvallisuusohjeella sekä työntekijöiden koulutuksella. Asiattomien henkilöiden pääsy estetään työskentelyalueelle. Työkoneet ja laitteet Työkoneille ja laitteille voi sattua hydrauliikkaöljyvuotoja. Hydrauliikkaöljyvahinkoja pyritään ehkäisemään ennakoivalla huollolla. Onnettomuuden sattuessa öljy imeytetään asianmukaiseen imeytysmateriaaliin (turve tms.) ja korjataan pois. Polttoleikkaus Polttoleikkauksessa voi syntyä tulipaloja (kierrätysmetallin sisältämä syttyvä, palava materiaali), jolloin savu aiheuttaa ylimääräistä ympäristökuormitusta. Tulpatut, umpinaiset höyrystyvää ainetta sisältävät putket voivat aiheuttaa räjähdys- ja siten henkilövahinkoriskin. Polttoleikkaukseen liittyviä riskejä vähennetään noudattamalla tarkoituksenmukaisia työskentelymenetelmiä. Työskentelyä ohjataan tulitöiden valvontasuunnitelmalla. Ennen polttoleikkaamisen aloittamista palava materiaali poistetaan työskentelyalueelta mahdollisimman tarkoin ja tarkistetaan, etteivät leikattavat kappaleet ole umpinaisia tai sisällä kemikaalijäämiä. Tunnistetut riskikohteet käsitellään erityistä varovaisuutta noudattaen. Työskentelypisteen läheisyydestä löytyy ensisammutusvälineistöä. Turvallisuussuunnitelma Kuusakoski Oy on laatinut ISO 14001-standardin mukaiseen ympäristöjärjestelmäänsä paikkakuntakohtaiset turvallisuussuunnitelmat. Lisäksi viiteaineistona ovat käytettävien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet. 6.8 Arvio hakijan käytettävissä olevasta alan asiantuntemuksesta Kuusakoski Oy on harjoittanut kierrätys- ja hyötykäyttötoimintaa vuodesta 1914 ja on suurin suomalainen kierrätysmetallin ja metallipitoisen materiaalin hyödyntäjä. Lisäksi yrityksen henkilökunta on toiminut alalla pitkään ja on siten erittäin osaavaa. 6.9 Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen Kierrätysmateriaalien talteenotto- ja tuotteistamistoiminnasta ei ole olemassa BATtekniikkaa määrittelevää BREF-asiakirjaa (BAT Reference Document). Kuusakoski Oy:n Iisalmen palvelupisteen toiminta edustaa teknis-taloudellisesti parasta tekniikkaa, koska 9/25
10/25 Iisalmen palvelupisteen toiminta edesauttaa valtakunnallisen jätesuunnitelman sekä siitä johdetun alueellisen jätesuunnitelman toteutumista; Kaikki hyödynnettävät jätteet pyritään ohjaamaan hyötykäyttöprosessiin; Toiminta-alue on pinnoitettu ja pohjarakenteet suunniteltu ja rakennettu kantaviksi ja kuormitusta kestäviksi; Käytöstä poistettujen ajoneuvojen välivarastointi ja esikäsittely toteutetaan valtioneuvoston romuajoneuvoasetuksen mukaisesti; Käytöstä poistettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden välivarastointi toteutetaan sähkö- ja elektroniikkalaiteromudirektiivin mukaisesti; Mahdollisesti öljyä sisältävät materiaalit välivarastoidaan alueella, jonka valumavedet johdetaan öljynerotusjärjestelmään; Käytettävät koneet ja laitteet ovat tarkoitukseen erittäin hyvin soveltuvia; Koneet ja laitteet ovat hyväkuntoisia ja suunnitelmallisella ennakkohuollolla ennaltaehkäistään öljyvuodot tms. normaalista poikkeavat päästötilanteet; Urakoitsijoiden koneille ja laitteille asetetaan samat toimintavaatimukset kuin omilla koneilla; Monimetallipitoisen kierrätysmateriaalin jatkotuotteistamiseen teollisuuden raakaaineiksi käytettävät toiminnot suoritetaan tehokkaissa tehdasmaisissa valvotuissa olosuhteissa Kuusakoski Oy:n omistamilla murskainlaitoksilla ja monimetallimateriaalin käsittelytehtaassa Heinolassa (sekundaarialumiinitehdas); Onnettomuustapauksia varten laaditaan toimintaohjeet, onnettomuusriskejä on tunnistettu eri palvelupisteiden toiminnasta. 6.10 Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Kuusakoski Oy:n Suomen hankintaorganisaatioon on laadittu SFS-EN ISO 14001 standardin mukainen ympäristöjärjestelmä, jolle on 11.12.2001 myönnetty sertifikaatti. Iisalmen palvelupiste on liitetty järjestelmään. 7 ASIAN KÄSITTELY 7.1 Asian vireilläolosta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti kuuluttamalla 29.3. 27.4.2005 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ja Iisalmen kaupunginhallituksen ilmoitustauluilla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Iisalmen Sanomat-lehdessä 29.3.2005. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristöosastolla ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kirjeellä naapurikiinteistöjen haltijoita. 7.2 Tarkastukset ja neuvottelut 7.3 Lausunnot Hakemuksen johdosta on suoritettu tarkastus 31.5.2005. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymältä ja Iisalmen kaupunginhallitukselta. Lausuntojen keskeinen sisältö on seuraava:
11/25 Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, ympäristöosasto 13.5.2005 Suunniteltu paikka on sopiva hakemuksen mukaiseen toimintaan ja toiminnasta ei aiheudu ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua pilaantumista mikäli mahdolliset haitat torjutaan tarpeellisia keinoja käyttäen. Hakemus on kuitenkin monilta osiltaan puutteellinen. Hakemusta tulee täydentää seuraavin osin tai antaa vastaavat määräykset lupapäätöksessä: Asemapiirroksessa ei ole esitetty riittävällä tarkkuudella alueelle sijoittuvia toimintoja ja varastoalueita. Asemapiirroksessa on esitetty asfaltoitavaksi koko käsittelyalueen tontti. Hakemuksessa ei ole kuitenkaan selvitystä koko alueen viemäröinnistä ja öljynerotuskaivojen mitoituksesta. Hakijan on toimitettava joko hakemuksen liitteenä tai luvan saannin jälkeen asianmukainen asemapiirros, jossa on eri toimintoja koskevat tiedot ja alueen viemäröinnin sijoittuminen. Asfaltoitavalle alueelle tulevien nesteiden käsittelystä on tehtävä tarkempi selvitys, josta käy ilmi esimerkiksi öljynerotuskaivojen mitoitus. Vesien käsittely on tehtävä siten, että viemäriverkostoon johdettava vesi ei aiheuta haittaa kaupungin viemärilaitokselle tai ympäristölle. Toiminta-alueen ympärillä olevien toimintojen suojaamiseksi on hakijan aidattava toiminta-alue riittävällä aitauksella, jolla voidaan estää suojaamattomista varastoista aiheutuvia roskaantumishaittoja. Hakemuksen mukaan alueella tullaan käsittelemään jätettä 50000 tonnia vuodessa. Määrä on noin kymmenen kertaa suurempi kuin aiemmin samalle alueelle annetussa lupapäätöksessä tarkoitettu määrä. Hakemuksen mukaan toimintaa tehdään myös yöaikana. Toiminnan laajentuessa näin merkittävästi, voivat naapureille aiheutuvat meluhaitat kasvaa niin suuriksi, että hakemuksessa mainitut melun ohjearvot ylittyvät. Hakijan tulee tehdä meluselvitys, jossa arvioidaan melun leviäminen toiminta-alueen ympäristöön ja suunnitellaan tarvittaessa riittävät meluntorjuntatoimet. Riskinarvioinnissa ei ole huomioitu mahdollista tulipaloa, joka voi tulla esimerkiksi rakennusjätteen käsittelyssä ja jätteen varastoinnissa. Päätöksessä tulee määrätä, että hakija täydentää riskinarviointia tältä osin ja esittää toimet riskien ja onnettomuuksien ehkäisystä. Hakija on esittänyt, että päätöksessä annettaisiin lupa aloittaa toiminta valituksesta huolimatta. Ympäristölautakunta ei näe estettä toiminnan aloittamiselle ennen sen lainvoimaiseksi tuloa edellyttäen, että edellä mainitut selvitykset ja suunnitelmat on tehty ennen toiminnan aloittamista ja uuden toiminnan haitat ympäristölle voidaan estää. Hakemuksessa mainitut suojaustoimenpiteet tulee myös tehdä heti toiminnan alkaessa. Hakemuksessa on esitetty vakuuden määräksi 1000 euroa. Esitetty vakuus arvioidaan liian pieneksi. Vakuus tulee määrätä siten, että kaikki alueella varastoitavat jätteet voidaan tarvittaessa kokonaisuudessaan viedä asianmukaiseen käsittelyyn. Muilta osin toiminta täyttää lainsäädännön vaatimukset. Päätökseen esitetään asetettavan normaalit määräykset huollosta, tarkkailusta ja kirjanpidosta. Vuosittainen yhteenveto käsitellyistä jätteistä esitetään toimitettavaksi myös ympäristölautakunnalle. 7.4 Muistutukset ja mielipiteet sekä esitetyt vaatimukset Laitosalueen naapureille on varattu 22.3.2005 lähetetyllä kirjeellä mahdollisuus esittää mielipiteensä hakemuksesta. Muistutuksia saapui kaksi:
12/25 Ratahallintokeskus toteaa, että hakijan on huolehdittava siitä, että mitään sade- tai hulevesiä ei alueelta ohjaudu rautatiealueelle. Mikäli näin kuitenkin tapahtuu, vastaa hakija rautatiealueen puhdistamisesta. Palvelupisteen toiminta aiheuttaa huomattavat määrät rekkaliikennettä, vaikka osa käsiteltävästä materiaalista kuljetettaisiinkin rautatietä hyödyntäen. Rekkaliikenne palvelupisteeseen ja sieltä pois on turvallisinta johtaa siten, ettei pääratoja ylitetä Parkatintien tasoristeysten kautta, vaan käytetään eritasoristeyksiä. A.A toteaa, että metallin melu on liian voimakasta ja häiritsevää. Hän vaatii, että toimenpiteitä on tehtävä meluhaitan poistamiseksi: melumittaus, ym. tarvittavia toimenpiteitä. Muistuttajan omakotitalo sijaitsee n. 100-150 metrin etäisyydellä kyseisestä paikasta ja äänet häiritsevät huomattavasta hänen asumistaan. 7.5 Hakijan vastine Hakijalle on 24.5.2005 sekä 21.6.2005 päivätyillä kirjeillä varattu tilaisuus esittää vastineensa annetuista lausunnoista ja muistutuksista. Hakija toimitti seuraavan vastineen: Kuusakoski Oy, 3.6.2005 ja 27.6.2005: Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristöosaston lausunnosta Kuusakoski Oy toteaa seuraavaa: Rakenteet ja toimintojen sijoittuminen Lupahakemuksen liitteenä 10A olevassa asemapiirroksessa on esitetty palvelupisteelle vastaanotettavien ongelmajätteiksi luokiteltavien materiaalien varastointi- ja käsittelypaikat sekä ns. uusien jakeiden varastointipaikat. Kierrätysmetallien eri laatuja varastoidaan pihalla pinnoitetulla alueella kasoissa tai laareissa. Eri materiaalien käsittelypaikat voivat kuitenkin muuttua pihajärjestelyiden yhteydessä. Hakija ei katso tarpeelliseksi eritellä tarkemmin esimerkiksi eri metallilaatujen varastointipaikkoja, koska ympäristövaikutusten kannalta varastointipaikalla ei ole merkitystä, kunhan varastointi tapahtuu pinnoitetulla alueella ja alueen hulevedet käsitellään asianmukaisesti. Tällä hetkellä pinnoittamattomana olevien alueiden viemäröinnistä tai hulevesien käsittelystä ei ole vielä tehty tarkempia suunnitelmia, vaan suunnitelmat tehdään ympäristölupapäätöksen saamisen jälkeen yhteistyössä tontin omistajan kanssa. Piirrokset nykyisestä viemäröinnistä ja hulevesien käsittelystä on toimitettu ympäristölupahakemuksen täydennyksenä. Todennäköisesti öljynerotuskaivo tullaan mitoittamaan koko tontille, jolloin myös koko tontin sade- ja hulevedet voidaan johtaa öljynerotuskaivon kautta. Kuusakoski Oy on useissa palvelupisteissään tarkkaillut öljynerotuskaivon kautta johdettujen sade- ja hulevesiensä laatua. Näissä tarkkailuissa ei ole ilmennyt, että palvelupisteiden sade- ja hulevesissä olisi haitta-aineita, jotka vaatisivat vesien käsittelyä ennen niiden johtamista kaupungin sadevesiviemäriin. Kuten ympäristölupahakemuksen liitteessä 10 on kerrottu, palvelupisteen alue on tällä hetkellä aidattu kolmelta sivulta. Ainoastaan teollisuusraiteen puoleinen sivusta on aitaamaton eikä tätä sivua voi aidata lastaustoiminnan takia. Aitausta tullaan korjaamaan. Melu Kuusakoski Oy on lukuisin melumittauksin selvittänyt eri palvelupisteidensä aiheuttamaa melutasoa. Koska melumittaustuloksiin vaikuttaa oleellisesti mitattavan kohteen ympäristö ja luonnonolot, ei tuloksia voida suoraan soveltaa määritettäessä Iisalmen palvelupisteen aiheuttamaa melutasoa. Niitä voidaan kuitenkin käyttää apuna arvioitaessa toiminnasta yleensä aiheutuvaa melua. Esimerkiksi Kuusakoski Oy:n Kajaanin palvelupisteellä Ramboll Finland Oy:n tekemissä melumittauksissa mitattiin ympäristömelua kahdella palvelupisteen naapuritontilla.
13/25 Melulähteinä Kajaanin palvelupisteellä toimivat mm. kaivinkoneella tapahtuva materiaalin lajittelu, pyöräkuormain sekä normaali kuorma- ja henkilöautoliikenne. Toiminta Iisalmen palvelupisteellä ei tule olemaan ainakaan tätä vilkkaampaa. Mittaustulokset olivat valtioneuvoston antaman asuinalueiden päiväajan melutason ohjearvon (55 db(a) tuntumassa ottaen huomioon mittausepävarmuuden, mutta jäivät kuitenkin alle ohjearvon. Keskimelutasot Kajaanin palvelupisteen naapuritonteilla olivat 49,4 db(a) ja 53,7 db(a). Kajaanin palvelupisteen melumittausraportti on vastineen liitteenä. Iisalmen palvelupistettä lähin asuinalue sijaitsee noin 150 metrin päässä palvelupisteestä. Koska hakijan teettämien useiden melumittaustulosten perusteella (esim. Kajaanin palvelupisteen melumittaus) toiminnan aiheuttama melutaso on ohjearvon tuntumassa jo toiminnan naapuritonteilla, ohjearvot eivät tule ylittymään myöskään Iisalmen palvelupistettä lähinnä olevilla asuinalueilla. Koska Iisalmen palvelupiste sijaitsee teollisuusalueella, on palvelupisteen naapurustossa myös muuta melua aiheuttavaa toimintaa. Melua aiheutuu etenkin palvelupisteen vierestä kulkevaa teollisuusraidetta käytettäessä ja junia lastattaessa. Hakija ei voi vastata muiden toimijoiden aiheuttamasta melusta eikä myöskään pysty vaikuttamaan siihen, milloin valmiiksi lastatut vaunut haetaan VR:n toimesta. Riskinarviointi Kuusakoski Oy:n Espoossa sijaitsevasta rakennusjätteen käsittelylaitoksesta saatujen kokemusten mukaan rakennusjätekasa voi syttyä palamaan, mikäli varastointiaika on pitkä (yli kaksi vuotta). Tällöinkin materiaalia tulee olla kasalla hyvin suuri määrä. Muussa tapauksessa rakennusjätteen itsestään syttyminen on harvinaista. Lupahakemuksen liitteessä 11 esitetyn taulukoon mukaan rakennusjätteen kertavarastointimäärä on korkeintaan 200 tonnia, mikä on selvästi vähemmän kuin mitä Espoon rakennusjätteen käsittelylaitoksella varastoidaan. Tulipaloriskiä pyritään ehkäisemään välttämällä materiaalin pitkiä varastointiaikoja sekä kieltämällä tupakointi ja avotulen sytyttäminen kasan lähistöllä. Mahdollisen tulipalon sattuessa rakennusjätepalo sammutetaan kasaa levittämällä ja tukahduttamalla. Tarvittaessa käytetään vettä. Palvelupisteellä on käytössä tarpeeksi järeä työkone kasan levittelyyn ja palon tukahduttamiseen sekä sammutusvettä saatavilla. Vakuus Kuten ympäristölupahakemuksen kohdassa 20D on todettu, käsiteltävien materiaalien arvo on pääasiassa positiivinen ja ongelmajätteiden määrä materiaalin kokonaisvolyymeihin nähden on vähäinen. Lisäksi Kuusakoski Oy on vakavarainen yhtiö. Näin ollen hakija katsoo, että esitetty 1000 :n vakuus on riittävä. Ratahallintokeskuksen kunnossapitoyksikön lausunnosta Kuusakoski Oy toteaa seuraavaa: Sade- ja hulevedet Palvelupisteen alueen valumavesiä on ohjautunut rautatiealueelle jo edellisen toiminnanharjoittajan (palvelupisteen tontin nykyinen omistaja) aikana ja öljynerotuskaivon kautta kulkeneet hulevedet on johdettu radan varteen. Näin ollen entinen toiminnanharjoittaja vastaa mahdollisesti pilaantuneen rautatiealueen puhdistamisesta, eikä puhdistamisvastuu ole Kuusakoski Oy:llä. Kun alueen asfaltointia uusitaan tai lisätään, tullaan kaadoin huomioimaan se, ettei hulevesiä ohjaudu hallitsemattomasti rata-alueelle. Mikäli sade- ja hulevesiä ei ole mahdollista johtaa kaupungin sadevesiviemäriin, tullaan ratahallintokeskuksen kanssa keskustelemaan mahdollisuudesta johtaa vedet edelleen öljynerotuskaivon kautta radan viereen. Liikenne Käytettävä ajoreitti Iisalmen palvelupisteelle kulkee Parkatintien tasoristeyksen kautta. Raskaan liikenteen ajattaminen Iisalmen keskustan kautta ei ole tarkoituksenmukaista,
joten liikennettä ei ole mahdollista ohjata eritasoristeysten kautta. 14/25 A.A:n muistutuksesta Kuusakoski Oy toteaa seuraavaa: Hakija toteaa, ettei ei ole saanut tietoonsa Iisalmessa toimintansa aikana yhtäkään naapuruston meluvalitusta, josta olisi ilmennyt melun ajankohta ja laatu. Mikäli Kuusakoski Oy:n toiminnasta aiheutuu jonakin aikana erityisen häiritsevää melua, olisi tästä ilmoitettava myös Kuusakoski Oy:lle. Erityisen tärkeää olisi tietää melun tarkka ajankohta (päivämäärä ja kellonaika) sekä kuvaus melun laadusta. Tällöin hakija pystyisi kartoittamaan häiritsevää melua aiheuttavan toiminnan ja mahdollisesti tarvittavat meluntorjuntatoimenpiteet voitaisiin kohdistaa oikein. Parkatin teollisuusalueella, jossa Kuusakoski Oy:n Iisalmen palvelupiste sijaitsee, on muitakin melua aiheuttavia toimintoja, joista hakija ei luonnollisestikaan ole vastuussa. Kuusakoski Oy:n toiminta viikoilla 22-23 (meluvalitus koski viranomaisen mukaan viikon 23 toimintaa) oli normaalia materiaalin vastaanottoa ja lastausta, joka tapahtui klo 8-16 välisenä aikana. Hakijan mielestä kyseisten viikkojen aikana toiminnasta aiheutuva melu ei ole voinut olla erityisen häiritsevää. Näin ollen häiritsevä melu on todennäköisesti tänä aikana tullut alueen muusta toiminnasta (esimerkiksi VR:n vaunujen lähdöstä aiheutuvaa kolinaa, jota on todennäköisesti kuulunut kyseisillä viikoilla useaan otteeseen). Kuusakoski Oy on valmis tekemään melumittaukset toiminnasta aiheutuvan melutason selvittämiseksi lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Mikäli melumittaustulosten perusteella melutason ohjearvot alittuvat lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, ei hakijaa voida velvoittaa melun vähentämistoimenpiteisiin. 8 TOIMINNAN ALOITTAMINEN Toiminnan harjoittaja on pyytänyt, että toiminta voidaan aloittaa lupapäätöstä noudattaen, vaikka päätökseen haettaisiinkin muutosta. Perusteena on se, että uusien toimintojen aloittaminen viivytyksettä edesauttaa valtakunnallisen ja alueellisen jätesuunnitelman toteutumista ja Pohjois-Savon alueella on tarvetta uusien palvelujen tarjonnalle. Kuusakoski Oy:llä on jo kyseisellä alueella toimintaa ja yhtiö haluaa tarjota uusia kierrätyspalveluita asiakkailleen mahdollisimman pian. Toimintojen aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Luvan hakija ehdottaa, että muutoksen hausta huolimatta aloitetun toiminnan väliaikainen vakuus olisi 1000. Perusteena vakuuden suuruuteen on se, että Kuusakoski Oy on vakavarainen yhtiö. 9 RATKAISU Pohjois-Savon ympäristökeskus myöntää Kuusakoski Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Iisalmen palvelupisteen toiminnalle. Samalla kumoutuu Iisalmen seudun kansanterveystyön kuntayhtymän 25.6.1997 antama ympäristölupapäätös. Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja jäljempänä olevia lupamääräyksiä.
9.1 Vastaus yksilöityihin lausuntoihin 15/25 Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, ympäristöosasto Lausunto on otettu huomioon lupamääräyksissä tai päätöksen perusteluissa. Ratahallintokeskus Ympäristökeskus toteaa, ettei sade- ja hulevesien ohjautumista rautatiealueelle (teollisuusraiteen sivuojaan) ole tarpeen kokonaan estää. Luvassa on määräykset estää vesistä aiheutuva ympäristön pilaantuminen, mikä on riittävä haittojen estämiseksi. Toimialueen ulkopuolisen liikenteen turvallisuuteen liittyvät asiat eivät kuulu ympäristölupa-asiassa ratkaistaviksi. A.A Lausunto on otettu huomioon lupamääräyksissä tai päätöksen perusteluissa. 9.2 Lupamääräykset 9.2.1 Vastaanotettavat ja välivarastoitavat jätteet Iisalmen palvelupisteessä saa vastaanottaa ympäristölupahakemuksen mukaisia jätteitä enintään alla olevan taulukon mukaiset määrät. Käsittelyä odottavaa jätettä saa alueella varastoida enintään taulukon mukaiset määrät: Laatu Kokonaismäärä Kerralla välivarastoitava t/a määrä, t Rautapitoinen kierrätysmetalli 19000 800 Ei-rautapitoinen kierrätysmetalli (mm. alumiini, värimetallit, 5000 300 kaapelit) Käytöstä poistetut ajoneuvot (ml. irtorenkaat vanteineen) 2000 50 Käytöstä poistetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet 1000 50 Akut ja paristot 500 50 Ongelmajätteiden pienerät 500 5 Rakennusjäte 20000 200 Puu, paperi, pahvi ja muovi (mukaan lukien pakkausjäte) 1000 200 Muu teollisuudesta ja kaupasta hyödynnettävä jäte 1000 100 Yhteensä 50000 Keräyskampanjoiden aikana kerralla välivarastoitavien jätteiden määrä saa tilapäisesti ylittyä niin, että välivarastoitavien jätteiden kokonaismäärä on enintään 2500 tonnia. (YSL 45, VNp kaatopaikoista 2 ) Perustelu: Määräyksessä todetut jätteiden suurimmat sallitut vastaanotto- ja välivarastointimäärät ovat hakemuksessa esitetyn mukaiset. Ympäristöhaittojen estämiseksi suurin välivarastoitava määrä ei saa poikkeuksellisissakaan tilanteissa, kuten keräyskampanjan aikana, ylittää määräyksessä todettua määrää.
9.2.2 Romuajoneuvojen varastointi ja esikäsittely 16/25 Romuajoneuvoista tulee esikäsittelyn yhteydessä erotella akut, räjähdysvaaralliset osat, nesteet, elohopeaa sisältävät osat, katalysaattorit, renkaat ja muoviosat sekä lasi. Esikäsittelyalueella tulee olla varattuna imeytysturvetta nestevuotojen talteen ottamiseksi. (YSL 43, 45, JäteL 6, VNa romuajoneuvoista (581/2004) 9, 10 ja 11 ). Perustelut: Määräyksellä varmistetaan, että romuajoneuvojen esikäsittelyssä romusta poistetaan haitalliset sekä erikseen hyödynnettävät aineet ja materiaalit. 9.2.3 Käsittely- ja varastointialueiden rakenteet Kaikki jätteiden käsittely- ja varastointialueet tulee päällystää tiiviillä pinnoitteella 30.6.2006 mennessä. Romuajoneuvojen varastointi- ja esikäsittelypaikat tulee pinnoittaa ennen ajoneuvojen vastaanoton aloittamista. Alueilla, joilla käsitellään nestemäisiä kemikaaleja tai öljyjä tai niitä sisältäviä materiaaleja tai jätteitä, pinnoitteiden tulee kestää kyseisiä aineita. Toiminta-alueen pinnoitteet tulee pitää ehjinä. Roudan tai mekaanisen rasituksen aiheuttamat halkeamat ja rikkoutumat tulee korjata mahdollisimman pian. Romuajoneuvojen varastointipaikassa on oltava: - nestetiiviiksi pinnoitettu alue, joka on varustettu nestevuotojen keräysjärjestelmällä sekä öljyjen ja rasvojen erottimilla; - jäte- ja valumavesien käsittely kohdan 9.2.4 mukaisesti. Romuajoneuvojen esikäsittelypaikassa on oltava: - nestetiiviiksi pinnoitettu alue, joka on varustettu nestevuotojen keräysjärjestelmällä sekä öljyn ja rasvan erottimilla; - purettujen varaosien varasto ja nestetiivis öljyisten varaosien varasto; - säilytysastiat akuille, öljynsuodattimille ja PCB:tä tai PCT:tä sisältäville kondensaattoreille; - romuajoneuvojen nesteiden varastosäiliöt polttoainetta, moottoriöljyä, vaihteistoöljyä, voimansiirtolaitteiden öljyä, hydrauliöljyä, jäähdytysnestettä, jäätymisenestoainetta, jarrunestettä, akkuhappoa, ilmastointijärjestelmän nesteitä sekä kaikkia muitakin romuajoneuvon nesteitä varten; - käytettyjen renkaiden varasto, jossa palovaara ja liian suuren varaston kertyminen ehkäistään. Käytetyn renkaat tulee varastoida vaihtolavalla tai erillisessä tiivispohjaisessa seinämillä varustetussa varastossa. Jos romuajoneuvojen esikäsittelyyn rakennetaan erillinen kuivauslinja, tulee sitä koskeva suunnitelma esittää Pohjois-Savon ympäristökeskukselle vähintään kolme kuukautta ennen rakentamisen aloittamista. Alueita, joilla on pilaantuneita maita, ei saa päällystää eikä näillä alueilla saa tehdä maansiirtotöitä, ennen kuin Pohjois-Savon ympäristökeskus on erillisestä hakemuksesta hyväksynyt suoritettavat toimenpiteet. Pilaantunutta maata sisältävät alueet tulee merkitä niin, että alue on selkeästi havaittavissa. Laitosalueen ympärillä tulee olla aitaus teollisuusraiteen puoleista sivua lukuun ottamatta. Aita on pidettävä kunnossa ja siistinä. (YSL 43, 75, JäteA 8, VNa romuajoneuvoista (581/2004) 9, 10 ja 11 )
Perustelu: Maaperän pilaantumisen estämiseksi kaikki jätteet tulee käsitellä ja varastoida pinnoitetulla alueella. Pinnoitteen tulee olla sellainen, ettei käsiteltävistä materiaaleista mahdollisesti valuvat aineet läpäise pinnoitemateriaalia. Romuajoneuvojen esikäsittelypaikan rakenteiden tulee täyttää romuajoneuvoasetuksen vaatimukset, jonka mukaiset tämän päätöksen määräykset ovat. Aiemmin pilaantunut maaperä tulee tarvittaessa kunnostaa. Kunnostamisasiaa ei ratkaista tällä päätöksellä. Jotta pilaantunut maa-aines ei leviä ympäristöön, ei pilaantuneella alueella saa suorittaa kaivu- tai muita maansiirtotöitä. Tämän estämiseksi pilaantunut alue tulee merkitä selkeästi. Koska pilaantunut maa-aines estää alueen tehokkaan käytön, tulee kunnostus tehdä mahdollisimman pian. Aitaus estää ympäristön roskaantumista ja toimii näkösuojana. Nykyinen aita on paikoin huonokuntoinen, joten se tulee korjata tai korvata uudella. 9.2.4 Vesien käsittely ja johtaminen Pinnoitetuilta alueilta kertyvät sade- ja hulevedet tulee johtaa riittävästi mitoitetun ja rakennetun öljynerotuskaivon kautta. Öljynerotuskaivon jälkeen vedet tulee johtaa ensisijaisesti kaupungin sadevesiviemäriin. Sadevesiviemäriin ei kuitenkaan saa johtaa jätevesiä, joista voi aiheutua haittaa tai vaurioita viemäriverkolle. Toiminnanharjoittajan on sovittava sade- ja hulevesien sadevesiviemäriin johtamisesta Iisalmen kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen kanssa. Sopimus on toimitettava tiedoksi Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Ellei sadevesiviemäriin johtaminen ole mahdollista, voidaan vedet johtaa teollisuusraiteen sivuojaan. Maastoon ei kuitenkaan saa johtaa sellaisia vesiä, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumista. Tarvittaessa jätevedet on esikäsiteltävä. Tarkkailutuloksiin perustuva selvitys sade- ja hulevesien laadusta ja niiden käsittelytarpeesta on esitettävä vuosittain esitettävässä vuosiyhteenvetoraportissa. Öljynerotuskaivo tulee varustaa ja niiden toimintaa tulee seurata jatkuvatoimisten hälyttimien avulla. Hälyttimien toiminta tulee tarkastaa säännöllisesti. Öljynerotuskaivo tulee varustaa sulkuventtiilillä, joka voidaan tarvittaessa sulkea. Suunnitelma alueiden viemäröinnistä tai vesien johtamisesta sekä öljynerotuskaivojen mitoituksesta on esitettävä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle 28.2.2006 mennessä. Toimenpiteet on toteutettava alueen pinnoituksen yhteydessä kohdassa 9.2.3 määrättyyn määräaikaan mennessä. (YSL 43 1 mom. kohta 1) Perustelu: Pinnoitetuilta alueilta kertyvät vedet voivat sisältää jätteistä ja ajoneuvoista valuneita öljyjä. Jotta öljyt eivät pääse ympäristöön tai viemäriverkostoon, tulee vedet käsitellä öljynerotuskaivossa. Öljynerotuskaivon toimintaa tulee seurata sen toimintakunnon varmistamiseksi ja erottimeen kertyvän öljyn talteenottamiseksi. Ensisijaisesti kaikki vedet tulee johtaa kaupungin sadevesiviemäriin. Ellei se ole mahdollista toiminta-alueen korkeussuhteiden tai viemärin mitoituksen takia, voidaan osa vesistä johtaa teollisuusraiteen sivuojaan. Häiriötilanteissa vesien pääsy sadevesiviemäriin tulee pystyä estämään, mikä onnistuu sulkuventtiilin avulla. Toiminta-alueen sade- ja hulevesien johtamisesta sadevesiviemäriin tulee sopia vesi- ja viemärilaitoksen kanssa. Vedet eivät saa aiheuttaa ongelmia sade- 17/25
9.2.5 Päästöt ilmaan 9.2.6 Melu 18/25 vesiviemärin toiminnalle. Ympäristökeskus voi antaa erillisiä määräyksiä vesien sadevesiviemäriin tai maastoon johtamisesta ja käsittelystä. Varasto- ja käsittelyalueet sekä liikennöintialueet tulee puhdistaa säännöllisesti roskaantumisen ja pölyn leviämisen estämiseksi. Pölyämisen vähentämiseksi aluetta ja siellä käsiteltäviä jätteitä on kasteltava tarvittaessa tai pölyäminen on estettävä muulla toimivalla tavalla. (YSL 43, JäteA 8 ) Perustelu: Laitosalueen asianmukaisella valvonnalla varmistetaan, että toiminnasta ympäristöön aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Myös mahdollinen pölyhaitta tulee estää. Erityisesti rakennusjäte voi pölytä käsittelyn ja varastoinnin aikana. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää ympäröivillä asuntoalueilla ulkona klo 07 22 välisenä aikana A-painotettua ekvivalenttitason (L Aeq ) arvoa 55 db eikä klo 22 07 välisenä aikana arvoa 50 db. Toiminnassa on käytettävä mahdollisimman vähän melua aiheuttavia työkoneita ja menetelmiä. Erityisen meluavat toimenpiteet, kuten junavaunujen lastaus, tulee suorittaa maanantaista perjantaihin klo 7-18 välisenä aikana. Luvan haltijan tulee selvittää toiminnasta aiheutuva melu ja sen leviäminen ympäristöön 31.5.2006 mennessä. Suunnitelma melun selvittämiseksi tulee esittää vähintään kaksi kuukautta ennen selvityksen suorittamista ympäristökeskukselle ja lähettää se tiedoksi Iisalmen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Selvitys on tehtävä laitoksen toimiessa normaalisti eli lajittelu- ja käsittelytoimintojen tulee olla käynnissä. Myös junavaunujen lastauksen ja raidekuljetuksen melu tulee pyrkiä mittaamaan selvityksen yhteydessä. (YSL 43, VNp melutason ohjearvoista 993/1992). Perustelu: Toiminnassa voi muodostua häiritsevää melua työkoneista, liikenteestä ja muusta toiminnasta. Määräyksellä vähennetään lähialueen asukkaille melusta aiheutuvaa terveydellistä ja viihtyvyyshaittaa. Asutuksen etäisyys laitoksesta on pieni. Melu on häiritsevää. Melusta on valitettu lupaprosessin aikana sekä aiemminkin. Toiminnan laajennus toiminnanharjoittajan hakemassa laajuudessa saattaa aiheuttaa kohtuutonta rasitusta lähiasutukselle. Siten määräyksessä on rajoitettu laitoksen toiminta-aikoja sekä melua. Meluavaa toimintaa saa suorittaa vain päiväaikaan arkipäivisin. Muu toiminta on sallittu hakemuksen mukaisesti. 9.2.7 Jätteiden toimittaminen ja merkintä Kaikki jätteet, mukaan lukien esikäsitellyt materiaalit, tulee toimittaa asianmukaisella kuljetuksella hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi sellaiseen paikkaan, jolla on lupa hyödyntää tai käsitellä kyseistä jätettä. Jätteet on toimitettava hyötykäyttöön ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana.