RAPORTTI Pohjavesi energiavarastona Suomessa

Samankaltaiset tiedostot
Alkava ARA-tuotanto kunnittain

Pohjavesienergia. Kokkola Material Week, Teppo Arola

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet lukien

Itsenäisyyspäivä korvaavat ajopäivät Sairaalatoimitukset

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta /2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Radio 2020-toimilupakierros. Taajuuskokonaisuudet

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Itsenäisyyspäivän korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

N:o Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

KRUUNUPYY SVT

THL: HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIEDE KUNNITTAIN Kaikki luvut ovat vuosien keskiarvoja, ikävakioitu

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta /2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2019

alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2018

Jakelun mukaan. Sisäministeriön asetus pysäköintivirhemaksusta; voimaan tuleva asetus ja pysäköintivirhemaksun korottaminen vuonna 2019

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013

Two-person household, EUR per month

Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä

Lupa yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamiseen

Kunta MTV3:n näkyvyysalue

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä Maakunnittain

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2018

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO

Määräys toimiluvanvaraiseen radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen

Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as.

ELYn kannatus seurakunnittain 2012 Seurakunta Yhteensä? Akaa 20 Alajärvi 793 Alajärvi - Lehtimäen kappelisrk. 60 Alavieska 52 Alavus

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, kolmioissa ja isommissa asuvat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, yksiöissä (1h) asuvat

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

Ajoneuvokanta, kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1. Rekisterisssä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

VM/KAO/vs, maks 340 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -592 Vuoden 2014 tasolla mediaani -42

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016

VM/KAO/vs, maks ESITYS, vos-muutokset kunnittain min

Laskelma kuntien valtionosuusrahoituksesta ja sen yhteydessä maksettavista muista eristä vuonna 2013

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta


Yksityisen terveydenhuollon palvelujen tuottajan toimipaikan nimenmuutos. 1. Palveluja tuottava toimipaikka: Toimipaikan entinen nimi:

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan

ARA-vuokra-asuntokanta kunnittain (Tiedot on laskettu vuoden kuntien perusteella. Kuntaliitokset on huomioitu)

ARA-vuokra-asuntokanta kunnittain

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot

Manner-Suomi

LTH-tutkimukseen osallistuneet perheet, terveydenhoitajien ja vanhempien vastaukset sekä niiden kattavuus kunnittain 2018

Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% JYTY Naantalin seutu ry 1,35% Jyty Nurmes ry 1,2% Jyty Sakky ry

SISÄLLYS. N:o 341. Valtioneuvoston asetus

METSÄKANALINTUJEN METSÄSTYSAJAT

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

KOKO MAA ,1 0,6 1,47 Kuntien välinen lasten 0-15 nettomuutto , %

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

Päätös 1 (7) Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2014

Kelan korvaamien taksimatkojen tilausnumerot kunnittain

Camera obscura -toiminta Toiminnan kohdennus. 1 Päivitetty Suomen NMKY:n liitto. CAM Toteutuksen suunnittelun lähtökohta

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan.

Transkriptio:

RAPORTTI Pohjavesi energiavarastona Suomessa

Tiivistelmä Suomen pohjavesialueissa on merkittävä uusiutuvan energian käyttöpotentiaali, jota ei ole vielä juurikaan otettu käyttöön. Pohjaveteen sitoutunutta energiaa voidaan hyödyntää parhaiten ns. ATES (aquifer thermal energy storage) järjestelmällä. ATES systeemissä pohjavesivarastoa käytetään sekä lämmitykseen että jäähdytykseen. Mikäli pohjavettä hyödynnetään vain lämmitykseen tai jäähdytykseen, puhutaan yleisesti GWHP (ground water heat pump) järjestelmästä. Suomen ympäristökeskuksen Hertta- ja Corine tietokantojen perusteella Suomen 5957 pohjavesialueesta 801 on alueilla, jotka ovat nykyisin asuin- tai teollisuuskäytössä. Tämän tutkimuksen perusteella ko. alueiden pohjavedestä hyödynnettävissä oleva energiamäärä on noin 42 800 kw ja lämpöpumpulla tuotettava lämmitysenergia noin 57 000 kw. Lämmitysenergiamäärällä 57 000 kw voisi lämmittää rakentamismääräyskokoelman C3 (2010) mukaisia lämpöeristykseltään normiomakotitaloja (mitoitusteho 43-56 W/m 2 säävyöhykkeestä riippuen) yli 1,2 miljoonaa m 2 ja passiivitalon määräykset täyttäviä kerrostaloja (mitoitustehon tarve 22-30 W/m 2 ) lähes 2,4 miljoonaa m 2. ATES - systeemi soveltuu Suomessa alueille, joissa maaperäolosuhteet mahdollistavat pohjaveden hyvän imeytymisen ja liikkumisen. Pääsääntöisesti tällaisia alueita Suomessa ovat harju- ja Salpausselkämuodostumat. ATES systeemistä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisriskiä, koska maaperässä ei kierrä lämmönsiirtonestettä. Kohdekohtainen ATES - systeemin suunnittelu vaatii kuitenkin huolelliset pohjavesi- ja ympäristötutkimukset. ATES - systeemin on raportoitu olevan kustannustehokkaampi kuin kallioenergiaa hyödyntävän geoenergiasysteemin (BTES) ja siten ATES investoinnin takaisinmaksuaika on lyhyempi kuin BTES - systeemin. Erityisesti ATES - systeemin kustannustehokkuus korostuu, mikäli järjestelmää käytetään viilennykseen.

Sisällysluettelo 1.0 TAUSTAA... 1 2.0 MENETELMÄT LYHYESTI... 1 3.0 TULOKSET... 2 4.0 JOHTOPÄÄTÖKSET... 4 5.0 POHJAVEDEN HYÖDYNTÄMISEN EDELLYTYKSET JA HAASTEET... 6 5.1 Soveltuvat alueet... 6 5.2 Suunnittelu... 6 5.3 ATES - systeemin haasteet... 6 5.4 ATES - systeemin kustannukset... 7 LIITTEET LIITE A Kunta ja pohjavesialuekohtainen lista kohteista, joissa on mahdollista lämmittää tyypin C omakotitaloa yli 1000 m 2 ja kerrostaloa yli 1500 m 2 pohjavesienergialla i

1.0 TAUSTAA Tämä selvitys liittyy Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitokselle laadittavaan väitöskirjatyöhön, jonka otsikkona on Termogeologia geoenergian soveltamismahdollisuudet Suomessa. Tässä esitetään suomenkielinen lyhennelmä tieteellisestä artikkelista Groundwater as a Potential Energy Source in Finland. Työn tarkoituksena oli selvittää ns. GWHP (groundwater heat pump) geoenergiasysteemin käyttömahdollisuuksia Suomessa. Systeemin periaate on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Pohjaveden käyttö energianlähteenä periaatekuva. Suomessa on kaikkiaan 5957 pohjavesialuetta, joista muodostuu pohjavettä noin 5,4 miljoonaa kuutiometriä vuorokaudessa. Jos tässä vesimäärässä olevasta potentiaalista hyödynnettäisiin 3 astetta lämmitystarkoituksiin ja jos lämpö tuotettaisiin nykyaikaisella lämpöpumpulla (COP H = 4), olisi Suomen pohjavesistä teoreettisesti hyödynnettävissä noin 1040 MW energiaa. Vertailun vuoksi TVO:n Olkiluodon OL1 ja OL2 reaktoreiden nettosähköteho on 880 MW / reaktori. 2.0 MENETELMÄT LYHYESTI Työssä käytiin läpi kaikki Suomen pohjavesialueet ja määritettiin ne pohjavesialueet/pohjavesialueiden osat, jotka ovat asumis- tai teollisuuskäyttöön kaavoitetuilla alueilla. Tuloksina laskettiin jokaiselle pohjavesialueelle, jonka maankäyttö oli kokonaan tai osittain asumista ja/tai teollisuutta, energian hyödyntämiskapasiteetti, eli se energiamäärä, mikä pohjavedestä on hyödynnettävissä. Laskennan lähtökohtana olivat Suomen Ympäristökeskuksen Hertta tietokannan ilmoittamat pohjavesialueiden antoisuustiedot täydennettynä työn aikaisilla haastatteluilla ja se, että pohjavedestä hyödynnettäisiin energiaa muuttamalle sen lämpötilaa 3 ºC. 1

Lämpöpumpulla tuotettavan lämmitysenergian määrä laskettiin käyttäen lämpöpumpun tehokkuuslukua (COP H ) 4. Pohjavesienergian hyödyntämislaskuja varten laskettiin 3 erityyppisen asuin- ja kerrostalon mitoitusenergiantarve. Tämä laskenta tehtiin Aalto yliopiston Energiatekniikan laitoksen toimesta. Pohjavedestä lämpöpumpun avulla hyödynnettävissä oleva lämmitysenergia (kw) jaettiin tarvittavalla mitoitusenergialla (W/m 2 ) jolloin saatiin tulokseksi arviot siitä, kuinka monta rakennusneliötä pohjavedestä hyödynnettävällä energialla on mahdollista lämmittää. Laskennassa huomioitiin Suomen 4 eri ilmastovyöhykettä. 3.0 TULOKSET Aiemmin kuvatuilla kriteereillä pohjavesienergian hyödyntämiselle potentiaalisiksi määritellyt alueet Suomessa on esitetty kuvassa 2. Työssä käsiteltiin 801 pohjavesialuetta, joilla sijaitsee 700 asuin- ja 169 teollisuuskäyttöön kaavoitettua aluetta. Asuin- ja/tai teollisuuskäytössä on noin 56 500 hehtaaria pohjavesialueita, joiden teoreettinen antoisuus pohjavesialueista saatavilla olevan tiedon perusteella on 293 000 m 3 vettä päivässä. Näiden alueiden pohjavedestä hyödynnettävissä oleva energiamäärä on noin 42 800 kw ja lämpöpumpulla tuotettava lämmitysenergia noin 57 000 kw. Lämmitysenergiamäärällä 57 000 kw voisi lämmittää esimerkiksi rakentamismääräyskokoelman C3 (2010) mukaisia lämpöeristykseltään normiomakotitaloja yli 1,2 miljoonaa m 2 ja passiivitalon määräykset täyttäviä kerrostaloja lähes 2,4 miljoonaa m 2. Tässä työssä nimettiin eri talotyypit niiden vaatimien mitoitustehojen perusteella seuraavasti: Talotyyppi A on ennen 1960 lukua rakennettu omakotitalo (detached), jonka mitoitusenergiantarve on säävyöhykkeestä riippuen 97-121 W/m 2 tai kerrostalo (apartment), jonka mitoitusenergiantarve on 65-82 W/m 2. Tyyppi B on rakentamismääräyskokoelman C3 (2010) mukainen lämpöeristykseltään normitalo, jossa omakotitalon mitoitusenergiantarve on 43-56 W/m 2 ja kerrostalon 28-38 W/m 2. Tyyppi C on lämmöneristykseltään passiivitalon määräykset täyttävä rakennus, jonka omakotitalon mitoitusenergiantarve on 32-42 W/m 2 ja kerrostalon 22-30 W/m 2. Kuvassa 3 on esitetty eri talotyyppien lämmitysmäärät. 2

Kuva 2. Potentiaaliset alueet pohjavesienergian hyödyntämiseksi Suomessa. 3

m2 Heating area 2500000 2000000 1500000 1000000 500000 0 A B C Detached houses 553315 1231606 1645497 Apartment buildings 823779 1871264 2377659 Kuva 3. Lämmittettävät rakennuspinta-alat pohjavedestä hyödynnettävällä lämmitysenergialla Suomen pohjavesialueilla sijaitsevilla asuin- ja/tai teollisuusalueilla. 4.0 JOHTOPÄÄTÖKSET Pohjavesi on merkittävä resurssi uusiutuvana energialähteenä Suomessa (ks. kuva 4), vaikkakaan sen varaan ei voida tehdä kansallista energiaratkaisumallia. Pohjavesi soveltuu lämpöominaisuuksiensa puolesta pintavettä paremmin lämmitystarkoituksiin, vaikkakin suuri energiataloudellinen hyöty pohjavedestä saadaan käytettäessä sitä jäähdytykseen. Samat pohjavesialueet, mitkä ovat kuvan 2 kartassa esitetty soveltuviksi lämmitysenergian tuottoon, ovat soveltuvia myös jäähdytystarkoituksiin. 4

400 350 300 250 200 150 100 50 0 358 285 286 139 137 A B C Detached house, heating area over 1000 m2 340 Apartment house, heating area over 1500 m2 Kuva 4. Pohjavesialueiden määrä Suomessa, joilta saatavalla lämmitysenergialla voidaan kattaa 100%:sti yli 1000 rakennus-m 2 omakotitalon tai yli 1500 rakennus-m 2 kerrostalon vaatimasta lämmitystehosta GWHP systeemillä. Luvut ovat laskettu talojen lämmityksen mitoitustehon vaatimuksilla. Huomioitavaa on, että yleensä kokonaistaloudellisesti edullisinta on toteuttaa energiankäyttö ns. hybridiratkaisuna, eikä pyrkiä mitoittamaan rakennusten lämpöenergiatarvetta katettavaksi 100% geoenergialla tai muulla uusiutuvalla energialähteellä. Liitteessä A on esitetty kunnittain ja pohjavesialueittain kohteet, joissa GWHP - systeemillä voidaan kattaa 100% yli 1000 m 2 tyypin C omakotitalo ja yli 1500 m 2 tyypin C kerrostalojen lämmityksestä. Nykyisin käytössä oleva lämmönsiirtoteknologia ei aiheuta päästöriskejä pohjaveteen GWHP tai ATES-systeemissä. Missään vaiheessa energiantuotantoa pohjavesi ei ole kosketuksissa lämmönsiirtonesteiden tai muiden ympäristölle haitallisten aineiden kanssa. Lisäksi energiantuotantoyksikkö rakennetaan yleensä erilliseen rakennustilaan, jossa sen mahdolliset vikatilanteet on helppo havaita. Lämmönsiirtoaineen vuotaminen maaperään tai kallioporareikään ei GWHO ja/tai ATES-systeemissä ole mahdollista. 5

5.0 POHJAVEDEN HYÖDYNTÄMISEN EDELLYTYKSET JA HAASTEET Tämän tutkimuksen tarkastelualueena oli koko Suomi. Siten tutkimuksessa esitettyjä tuloksia ei saa käyttää suunniteltaessa alueellisia tai kiinteistökohtaista pohjaveden hyödyntämistä. 5.1 Soveltuvat alueet Pohjaveden hyödyntäminen energiana soveltuu sellaisiin kohteisiin, joissa tai joiden välittömässä läheisyydessä on pohjaveden imeytymisellä ja virtaamiselle soveltuva maaperä ja siten hyödynnettävissä pohjavettä. Käytännössä Suomessa suurin osa tällaisista kohteista sijaitsee harju- ja/tai Salpausselkä muodostumissa. Huomioitavaa on, että myös rannikkoseutujen savenalaiset harjut, ns. piiloharjut, voivat olla hyödynnettävissä energiantuotantoon. Erityisesti hyödynnettäväksi kelpaavia kohteita ovat pohjavedenottamot tai pohjaveden alennus- tai siirtopumppaamot. Ko. alueilta on yleensä käytettävissä tietoa mm. pohjaveden riittävyydestä ja olemassa olevat vesioikeuden luvat pohjaveden hyödyntämiseksi. Pohjaveden käyttö energianlähteenä ei alueellisista syistä voi muodostua laaja-alaiseksi kansalliseksi energiaratkaisuksi mutta paikallisesti voi mahdollistaa merkittävän energianhyödyntämismuodon. 5.2 Suunnittelu ATES tai GWHP hankkeen suunnittelu on vaativaa. Se vaatii enemmän erityisosaamista kuin kallioenergian hyödyntämisen suunnittelu. Jokainen hanke vaatii tuekseen yksityiskohtaisen ja tarkan suunnitelman ja tutkimukset, joilla turvataan pohjaveden riittävyys ja energiajärjestelmän toiminta sekä huomioidaan ja tunnistetaan mahdolliset ympäristöriskit. Erityisesti tulee suunnitteluvaiheessa huomioida seuraavat asiat: hydrogeologiset olosuhteet (antoisuudet, pohjaveden virtaussuunnat, lämpötila, imeytymistekijät, pohjavesikemia jne.). kohdekohtaiset tarkat maaperä- ja kalliotiedot. pohjaveden pumppaamisen ja imeyttämisen mahdolliset vaikutukset naapurikiinteistöjen pohjavesitilanteeseen. mallinnus pohjaveden lämpötilan muutoksista, ns. thermal breakdown selvitys. hankkeet mahdolliset muut ympäristövaikutukset 5.3 ATES / GWHP - systeemin haasteet Pohjaveden kemia voi aiheuttaa haasteita lähinnä lämpöpumppujen toiminnalle. Esimerkiksi paljon rautaa sisältävä pohjavesi voi aiheuttaa 6

lämpöpumppuun tukkeumia. Myös mahdollinen suola saattaa aiheuttaa lämpöpumpun tukkeutumista. Tosin Englannissa on otettu merivettä käyttävä lämpöpumppujärjestelmä käyttöön vuonna 2010, joten pumpputeknologialla ja huolellisella huollon suunnittelulla tukkeutumisongelmista on mahdollista päästä eroon. ATES/GWHP - systeemi vaatii vesilain mukaisen luvan. Ympäristöviranomaiset ovat perinteisesti suhtautuneet varauksellisesti pohjaveden hyödyntämiseen. Lähtökohta luvan myöntämisessä kuitenkin on, että mikäli hankkeen hyöty on suurempi kuin haitat, vesilain mukainen toimenpidelupa myönnetään. 5.4 ATES / GWHP - systeemin kustannukset Kuten jokaisen energiankäyttösysteemin, myös ATES / GWHP - systeemin kustannukset ovat riippuvaisia rakennuksen koosta ja sen sijainnista. Sen vuoksi tässä ei ole esitetty yksittäisiä numerotietoja, koska ne johdattavat usein lukijaa harhaan. Kokonaisuudessaan ATES - systeemin takaisinmaksuajan on raportoitu olevan lyhyemmän kuin kalliolämpösysteemin. Tämä johtuu siitä, että ATES - systeemistä saadaan tehokkaampi energiantuotto kuin kalliolämpösysteemistä. Kallioreiässä kiertävässä putkistossa pitää kalliosta tulevan energian ensin johtua reiän väliaineeseen (useimmiten vesi/sohjo), siitä kollektoriputkistoon ja putkistosta siinä kiertävään nesteeseen. ATES - systeemissä pohjavesi on energian kantaja. Lisäksi luonnontilainen pohjavesi on Suomessa läpi vuoden +5..+8 asteista. Uusimpien mittausten mukaan kaupunkialueilla pohjavesi on mahdollisesti lämmennyt ihmistoiminnan tuloksena. Tämä nostaisi järjestelmän tehokkuutta. Yleisesti suuren ATES - systeemin suunnittelukustannukset ovat noin 2-4 kertaa korkeammat kuin esimerkiksi BTES (borehole thermal energy storage system), eli perinteisen kalliolämmön hyödyntämisen suunnittelukustannukset. Systeemin rakentamiskustannukset ovat lämmitystarkoituksessa lämpöpumppujen hankkimisen osalta todennäköisesti korkeammat kuin kalliolämpökohteiden. Viilennystarkoituksessa kustannukset eivät ole kalliolämpökohteita korkeampia, koska viilennys voidaan hoitaa passiivisesti. Poraustöiden kustannukset ovat pienemmät kuin kalliolämpökohteissa, koska useimmissa tapauksissa riittää porattavaksi 1-5 tuotanto- ja imeytyskaivoa. Tuotanto- ja imeytyskaivojen halkaisija on suurempi kuin kallioon porattavien lämpökaivojen, mutta ne ovat merkittävästi matalampia kuin kallioporakaivot. 7

LISÄTIEDOT JA VIITE Lisätietoja antaa Teppo Arola, puh: 040 7676008. Tässä lyhennelmässä esitetyt tiedot perustuvat artikkeliin: Arola, T 1). Eskola, L 2). Hellen, J 1). Korkka-Niemi, K 3). 2012. Groundwater as a Potential Energy Source in Finland. 1) Golder Associates Oy. 2) Aalto yliopisto. Energiatekniikan laitos. 3) Helsingin yliopisto. Geotieteiden ja maantieteen laitos. 8

Raportti allekirjoitussivu GOLDER ASSOCIATES OY Teppo Arola FI09825906 (Helsinki, Suomi) Ruosilankuja 3 E, 00390 Helsinki, Suomi Toimitusjohtaja / Managing Director Kim Brander.

LIITE A Kunta ja pohjavesialuekohtainen lista kohteista, joissa on mahdollista lämmittää tyypin C omakotitaloa yli 1000 m 2 ja kerrostaloa yli 1500 m 2 pohjavesienergialla

Municipality Groudwater area G.W. area code Municipality Groudwater area G.W. area code Municipality Groudwater area G.W. area code Municipality Groudwater area G.W. area code Asikkala Anianpelto 0401602 A Hämeenlinna Ahvenisto 0410902 Keminmaa Kallinkangas 1224101 Lapua Saarenkangas 1040801 Asikkala Aurinkovuori 0401601 Hämeenlinna Linnamäki 0440101 Kempele Kempeleenharju 11244001 Laukaa Laukaa 0941001 Asikkala Anianpelto 0401602 B Hämeenlinna Renko 0469254 Kesälahti Pitkälampi 0724801 Laukaa Lintumäki 0941051 Askola Askola 0101801 Hämeenlinna Hattelmalanharju 0410901 Keuruu Keuruu 0924903 Leppävirta Sorsakoski* 842010 Espoo Puolarmetsä 0104902 Hämeenlinna Vuorenselänharju 0408301 Kiiminki Laivakangas 11255051 Lestijärvi Parannankangas A 1042102 A Espoo Brinkinmäki 0104901 Iisalmi Peltosalmi - Ohenmäki 0814002 Kinnula Virpikangas 0925601 Lieto Veijula* 0242306 Eura Vaanii 0205051 Iitti Kausala 0514201 Kirkkonummi Veikkola 0125702 Liminka Rantakylä 11425051 Eurajoki Irjanne 0205101 Iitti Tillola 0514202 Kitee Kitee 0726003 Liperi Honkalampi 0742628 Eurajoki Kuivalahti 0205104 Ilmajoki Koskenkorva 1014503 Kokemäki Säpilä 0227101 Liperi Kiiesvaara 0742612 Forssa Vieremä 0406101 Ilmajoki Salonmäki A 1014502 A Kokkola Patamäki 1027251 Liperi Jyrinkylä 0742602 Halsua Isoharju A 1007401 A Imatra Vesioronkangas 0515351 Kokkola Rahkosenharju 1088501 Liperi Heinävaara 0742627 Hamina Ruissalo 0591701 B Imatra Vuoksenniska 0515303 Kontiolahti Jaamankangas 0727602 A Liperi Rikinlahti 0742603 Hamina Husula 0591702 Imatra Korvenkanta 0515302 A Kontiolahti Utranharju 0727656 Liperi Konivaara 0742611 B Hamina Neuvoton 0591703 Imatra Teppanala 0515301 Kontiolahti Lykynlampi 0727655 Liperi Kangasranta 0742610 Hanko Hanko 0107801 Imatra Vesioronkangas 0515351 Kouvola Tehtaanmäki 0575406 Lohja Tytyri* 0142851 Hanko Lappohja 0107804 Inari Keväjärvi 12148107 Kouvola Tornionmäki 0528601 Lohja Lohjanharju 0142851 B Harjavalta Järilänvuori 0207951 Isojoki Alamylly* 1015109 Kouvola Haukioja* 0575405 Lohja Lohjanharju 0142851 A Hartola Hartola kk 0608101 Janakkala Turenki 0416501 Kouvola Selänpää 0590901 A Lohja Sammatti 0173701 Hattula Parola 0408251 Janakkala Huuna 0416504 Kouvola Utti 0590906 Loimaa Saikku* 0243001 Hattula Kerälänharju 0408202 Janakkala Turengin sokeritehdas 0416505 Kouvola Voikkaa 0530601 Loppi Loppi kk 0443301 B Haukipudas Kellonkangas 11084004 Janakkala Tanttala 0416507 Kouvola Elimäen kirkonkylä 0504401 Loppi Launonen 0443353 Haukipudas Saviaronkangas 11084001 Joutsa Joutsa 0917201 Kouvola Tähtee 0530602 Loppi Loppi kk 0443301 A Hausjärvi Hausjärvi 0408602 Juuka Taivaanpankko 0717601 Kouvola Nappa 0504405 A Loviisa Panimonmäki 0158555 Hausjärvi Kuru 0408603 Jyväskylä Seppälänkangas 0917951 Kouvola Ruhmaanharju 0516301 Loviisa Valko 0143401 Hausjärvi Oitti 0408601 Jyväskylä Keljonkangas 0917901 Kouvola Kaipiainen 0575401 Loviisa Myllyharju 0143402 Hausjärvi Umpistenmaa 0408607 Jyväskylä Taulumäki 0917904 Kouvola Tuohikotti 0590903 Loviisa Panimonmäki 0158555 Heinola Syrjälänkangas 0608905 Jyväskylä Säynätsalo 0917902 Kouvola Pohjankorpi 0530603 Luumäki Taavetti 0544101 Heinola Jyränkö 0608802 Jyväskylä Keski-Palokka 0918002 Kouvola Valkeala kirkonkylä 0590904 Luumäki Laukuslahti 0544102 Heinola Veljeskylä 0608803 Jyväskylä Sarvivuori 0917952 Kouvola Jokela 0590905 Masku Humikkala-Alho 0248101 Heinola Myllyoja 0608903 Jyväskylä Liinalampi 0918004 Kuhmo Mammankaivo 1129001 Masku Linnavuori 0248103 Heinola Heinola kk 0608902 Jyväskylä Kirri 0918001 Kuhmoinen Mällykäinen 0929101 Mikkeli Hanhikangas 0649101 Heinola Veljeskylä 0608803 Jämsä Kerkkolankangas 0918251 Kuopio Laatanlampi 0829701 Mikkeli Pursiala 0649151 Heinola Urheiluopisto 0608904 Jämsä Halinkangas 0429901 Kurikka Kakkurin lähteet* 1030104 Multia Kirkkoranta 0949501 Heinola Myllyoja 0608903 Järvenpää Nummenkylä 0118651 Kärkölä Järvelä 1 0431601 A Muurame Muuratharju 0950001 Helsinki Vuosaari 0109101 Järvenpää Järvenpää 0118601 Lahti Lahti 0439801 Mäntsälä Ojala 0150501 Helsinki Tattarisuo 0109102 Kalajoki Tiilipruukinkangas C 1042953 C Lahti Renkomäki 0439802 Helsinki Vartiokylä 0109105 Kangasala Kirkkoharju 0421101 B Lahti Kunnas 0439851 Helsinki Santahamina 0109103 Kangasala Kirkkoharju 0421101 C Laitila Untamala 0240006 Hollola Salpakangas 0409852 Kankaanpää Hietaharjunkangas 0221413 Lapinjärvi Lapinjärvi 0140701 Hollola Kukonkoivu-Hatsina 0409851 Kankaanpää Venesjärvi 0221401 Lapinlahti Haminamäki - Humppi 0840202 Hollola Salpakangas 0409852 Kannonkoski Nuottaniemi 0921601 Lapinlahti Silmälampi - Syrjäharju 0891603 B Hollola Kukkila 0409809 Kannus Eskolanharju 1021703 Lapinlahti Silmälampi - Syrjäharju 0891603 A Honkajoki Honkolanmäki 0209901 Karjalohja Pukkilanharju 0122301 Lappajärvi Rajaniemi* 1040303 Humppila Kirkkoharju 0410301 Karkkila POLARI-Toivike 0122401 A Lappajärvi Vilpunmäki* 1040302 Hyrynsalmi Mäntykangas 1110501 Kauhava Pöyhösenkangas B 1097151 B Lappeenranta Joutsenonkangas 0517351 A Hyvinkää Hyvinkää 0110651 Kauhava Puisaari 1000403 Lappeenranta Huhtiniemi 0540501 A Hyvinkää Noppo 0110653 Kauhava Kirkonkylä 1000404 Lappeenranta Tiuruniemi 0517301 Hämeenkoski Ilola-Kukkolanharju 0428351 Kaustinen Oosinharju 1023601 Lappeenranta Lpr keskusta-lauritsala 0540510 Hämeenkyrö Mihari 0210808 Kemijärvi Soppela 12320106 Lappeenranta Joutsenonkangas 0517351 A Hämeenkyrö Mannanmäki 0210802 Kemijärvi Vuostimo 12320103 Lappeenranta Lappeenrannan meijeri 0540503

Municipality Groudwater area G.W. area code Municipality Groudwater area G.W. area code Municipality Groudwater area G.W. area code Naantali Lietsala 0252901 Rautalampi Talliniemi 0868601 Tuusula Rusutjärvi 0185803 Nakkila Viikkala-Pirilä 0253151 Rautjärvi Änkilä 0568903 Tuusula Jäniksenlinna 0185851 Nastola Nastonharju-Uusikylä 0453252 A Riihimäki Herajoki 0469451 Tuusula Hyrylä 0185801 A Nastola Nastonharju-Uusikylä 0453252 B Rovaniemi Kolpene 1269802 Tuusula Lahela 0185807 Nastola Villähde 0453251 Rovaniemi Totonkangas 12699102A Tuusula Mätäkivi 0185802 B Nilsiä Kirkonkylä 0853401 Ruokolahti Lampsiinlampi 0570001 Tuusula Siippoo 0185805 Nivala Hitura* 1153503 Ruovesi Kirkkokangas 0470203 Tyrnävä Isokangas 11859003 Nokia Maatialanharju 0453601 A Saarijärvi Mannila 0972906 Ulvila Haistila-Ravani 0288651 Nummi-Pusula Saukkola 0154003 Saarijärvi Voudinniemi 0972901 Uusikaupunki Lokalahti* 0289501 Nurmes Porokylä 0754103 Saarijärvi Ahvenlampi 0972902 Vaala Rokua 1178503 Nurmijärvi Rajamäki 0154351 Salla Kursunjärvi 12732179 Valkeakoski Sääksmäki 0490801 B Nurmijärvi Kiljava 0154352 Salo Jokiranta* 0207301 Vantaa Valkealähde 0109201 Nurmijärvi Valkoja 0154301 Salo Märynummi 0207304 Vantaa Koivukylä 0109203 Nurmijärvi Nukari 0154306 Salo Ylhäinen-Kärkkä 0273402 Vantaa Kaivoksela 0109202 Orimattila Sikosuo 0156002 Salo Mustamäki 0207303 Vantaa Fazerila 0109252 Orimattila Kirkonmäki 0101501 Salo Kajala 0258701 Veteli Pitkäkangas 1092404 Orimattila Ämmäntöyräs 0156001 Savitaipale Selkäkangas 0573907 Veteli Tunkkari 1092451 Orimattila Tönnö 0156013 A Savitaipale Ukonkuoppa 0573901 Vihanti Alpua-Lumijärvi 11926003 Orimattila Tönnö 0156013 B Savitaipale Ojasti 0573902 Vihanti Vihanninkangas 11926002 Oripää Oripäänkangas 0256151 Seinäjoki Vanhainkoti* 1058904 Vihti Nummelanharju 0192755 Orivesi Oriveden keskusta 0456204 Sievi Asemakylä 1174604 Vihti Isolähde 0192704 Oulunsalo Salonselkä 11567001 Siilinjärvi Harjamäki-Kasurila 0874901 Vihti Vihti kk 0192703 Outokumpu Saari-Oskamo 0730901 Sipoo Ollisbacka 0175313 Virrat Puttosharju 0493601 Padasjoki Kullasvuori 0457601 Sipoo Broböle 0175305 Ylöjärvi Ylöjärvenharju 0498051 Parikkala Likolampi 0558001 A Sipoo Nordanå 0175312 Ylöjärvi Vilpeenharju 0293252 Parikkala Simpele 0558051 Siuntio Nikus 0175501 Äänekoski Mutapohja 0977401 Pieksämäki Hiidenlampi 0618401 Somero Kohnamäki 0276101 Pieksämäki Naarajärvi 0659401 Somero Pitkäjärvi 0276106 Pori Karjaranta* 0260903 Sotkamo Vuokatti 1176502 A Pori Ulasoori-Vähärauma 0260901 Sotkamo Hiukanharju - Pöllyvaara 1176501 A Pori Ahlainen 0260902 Suonenjoki Lintharju 0877801 Pori Finpyy 0253702 Säkylä Uusikylä 0278302 Pori Matalakoski 0253701 Säkylä Säkylänharju-Virttaankangas 0278351 Porvoo Porvoo 0161251 A Säkylä Honkala 0278301 Porvoo Saksanniemi 0161301 Taipalsaari Saimaanharju 0583102 Pudasjärvi Törrönkangas 11615102 Taipalsaari Taipalsaari 0583101 Punkaharju Punkasalmi 0661803 Taivalkoski Taivalvaara-Repovaara 11832001 Puolanka Kirkonkylä 1162001 Tammela Syrjänharju 0483403 Pyhtää Siltakylä 0562401 Tammela Kuivajärvenharju 0483402 Pyhäntä Leiviskänkangas 11630001 Tampere Aakkulanharju 0483701 Pälkäne Isokangas-Syrjänharju 0463551 A Tampere Epilänharju-Villilä 0483702 B Pälkäne Tuliharju 0443910 Tampere Epilänharju-Villilä 0483702 A Raahe Antinkangas 11678051 Teuva Horonkylä 1054551 Raasepori Björknäs 0183551 Tohmajärvi Onkamo-Pahkamäki 0784807 Raasepori Karjaa 0122001 B Tohmajärvi Tikkala-Teerivaara 0784809 Raasepori Pohjan keskusta 0160601 Toivakka Toivakka 0985001 Raasepori Meltola-Mustio 0122051 B Toivakka Maunonen 0985002 Raasepori Karjaa 0122001 A Turku Kaarninko 0285352 Raasepori Kyrkmalmen 0183513 Turku Kupittaa* 0285301 Ranua Kolonenäke 12683101 Turku Huhtamäki 0285304

Golder Associates Oy Apilakatu 13 B 20740 Turku Suomi T: +358 2 2840 300