Savonlinna TASKUTIETO savonlinna.fi savonlinnaseutu.fi
SISÄLTÖ HISTORIA 4 ALUE 4 VÄESTÖ 5 ASUMINEN 6 ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS 7 KOULUTUS 9 KULTTUURIKOHTEITA- JA PALVELUITA 16 TAPAHTUMAT 19 VAPAA-AIKA 21 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 23 TEKNINEN TOIMIALA 24 KAUPUNGIN TALOUS 26 KAUPUNGIN HALLINTO 26 YHTEYSTIEDOT 28 2
SAVONLINNA - SAIMAAN HELMI Savonlinnan seudulla on vahva imago hyvän elämän seutuna - tunnelmallinen ja kaunis asumisympäristö, vahva palvelukeskus, korkeatasoiset kulttuuripalvelut, turvallisuus, puhtaus, kehittyvä elinkeinorakenne, vetovoimainen koulutus. Siten seutu tarjoaa hintatasoltaan, asumisviihtyvyydeltään ja palvelutarjonnaltaan hienot puitteet yrittämiselle, työssäkäynnille, opiskelemiselle ja harrastuksille. Tervetuloa Savonlinnaan! Kaupunginjohtaja Janne Laine
HISTORIA Savonlinna sijaitsee saarilla Saimaan sydämessä. Ruotsi-Suomen ja Venäjän välisen rajan turvaksi alettiin 1475 rakentaa Olavinlinnaa. Kaupunkioikeudet Savonlinna sai kreivi Pietari Brahelta jo vuonna 1639. Kaupungin kehitys sai ratkaisevan sysäyksen Saimaan kanavan rakentamisesta 1856. Savonlinna onkin Saimaan laivaliikenteen keskus. Uusi Saimaan kanava palautti yhteyden Itämerelle vuonna 1968. Savonlinnasta alkoi kehittyä myös vahva matkailukaupunki jo 1800-luvun lopulla. Kylpylä, Olavinlinna sekä vuonna 1912 ensimmäistä kertaa toteutetut oopperajuhlat ja valkokylkiset matkustajalaivat houkuttelivat jo tuolloin vieraita myös Pietarista. Vuonna 1973 pääosa Säämingin kunnasta liitettiin Savonlinnaan. Tänään Savonlinnan kaupunki on noin 50 000 asukkaan alueen vireä kulttuuri-, teollisuus-, palvelu- ja koulukaupunkikeskus. Oopperajuhlat ovat maailmankuulut. Puhdas luonto, hyvät palvelut ja monipuolinen kulttuuritarjonta sekä kaunis ja tunnelmallinen järvikaupunkimiljöö houkuttelevat Savonlinnaan vieraita kaikkialta maailmasta. Savonlinna on yksi Suomen kauneimpia kaupunkeja. Savonranta liittyi Savonlinnaan vuoden 2009 alussa. Kuntaliitoksen myötä Savonlinnan asukasluku kasvoi noin 1200 henkilöllä. Savonranta perustettiin vuonna 1868 ja sen pinta-ala on 568,2 km². Vaakuna Savonlinnan vaakunan suunnitteli Taideteollinen Korkeakoulu kaupungin 350-vuotisjuhlia varten professori Carolus Lindbergin vuonna 1938 laatiman ehdotuksen pohjalta. Työ tehtiin oppilastyönä professori Jukka Pellisen johdolla. Vaakunaselityksen (1989) mukaan vaakunassa on sinisessä kentässä kultainen kolmitorninen linna, sen alapuolella hopeinen, alainen, aaltokoroinen hirsi, jonka alapuolelle jää musta tyviö, jossa pystyssä viritetty kultainen jousi; jousen jänne, nuolenkärki ja sulitettu pyrstö hopeaa. Maakuntavaakunan jousi oli kaupungin sinetissä jo 1600-luvulla ja Olavinlinnakin vuonna 1788 annetussa kaupungin vaakunassa. ALUE Savonlinnan pinta-ala on 1 374 km², mistä maa-aluetta on noin 812 km². Asukastiheys vuonna 2008 oli 33 henkilöä maakilometriä kohden. Savonlinnasta on matkaa Kuopioon 160 km Lappeenrantaan 150 km Joensuuhun 140 km Mikkeliin 110 km Helsinkiin 350 km 4
VÄESTÖ Väestön ikärakenne Ikäryhmä Lkm % 0 6 1659 6,2 7 14 2098 7,8 15 24 3409 12,7 25 44 5655 21,1 45 64 8325 31,1 65 74 2942 11,0 75 2687 10,0 Kaupungin väestöstä ulkomaalaisia yhteensä 428 (1.6 %). Väestönkehitys (Tilastokeskus) vuosi väkiluku 1875 1 023 1885 1 414 1895 1 711 1905 2 435 1915 4 034 1925 4 636 1935 7 861 1945 9 183 1955 12 410 1965 16 442 1975 28 336 1985 28 667 1995 28 867 2005 27 239 1.1.2008 26 775 2010 26 542 5
ASUMINEN Savonlinnassa asutaan Suomen keskiarvoa väljemmin ja edullisemmin. Omakotiasumisessa on pyrkimys omarantaisten asuintalojen lisääntyvään rakentamiseen. Käytännössä koko keskusta on rakentunut tiiviiseen kaupunkimaiseen tyyliin saarille Saimaan syväväylän ja vesiliikenteen solmukohtaan. Savonlinnan yksi asumisen vahvuus ovatkin upeat järvimaisemat, koska kaupungin pinta-alasta lähes 40 % on vettä. Asuntokanta hallintamuodon mukaan 31.12.2007 (Tilastokeskus) Hallintaperuste Asunnot yht. % Omistusasunto 8 570 33,8 Vuokra-asunnot 4 519 33,6 Asumisoikeusasunto - - Muu tai tuntematon 352 2,6 Asunnot yhteensä 13 441 100,0 Asuntokanta talotyypeittäin 31.12.2007 (Tilastokeskus) Talotyyppi lkm % Erilliset pientalot 4 964 31,9 Rivi- ja ketjutalot 2 079 13,4 Asuinkerrostalot 8 166 52,5 Muut kuin asuinrakennus 352 2,3 (liike-, toimisto-, ym. rakennus) Kaikki talotyypit 15 561 100,0 Mökit Rakennettuja rantarakennuspaikkoja, joissa on esimerkiksi mökki tai sauna, 3 268 kpl käytössä (Tilastokeskus 31.12.2007) Venepaikat Satamalaitoksella on vuokrattavana yli 1000 laituripaikkaa 36 kohteessa ja 700 venepaikkaa (maihinvetopaikkaa) 34 kohteessa eri puolilla kaupunkia. 6
ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS Savonlinnassa yli 70 prosenttia työvoimasta työskentelee palveluissa. Savonlinna on erittäin vahva ja monipuolinen kaupan sekä hyvinvointipalveluiden keskus. Hyvinvointipalveluiden kilpailukykyisyyttä on kehitetty terveyspiirihankkeella. Hyvinvointipalvelut muodostavat myös hyvinvointimatkailulle pohjaa. Elinkeinorakenne on monipuolinen, sillä maaseutuelinkeinojen lisäksi alueella on metalli- ja puuteollisuudessa suurteollisuutta, jonka ympärille on kehittynyt pkyrityksiä. Vahva ja kehittyvä elinkeinorakenne yhdentyneenä koulutukseen ja osaamiseen luo vahvan pohjan Savonlinnan kehitykselle. Suurimpia teollisia yrityksiä ovat paperiteollisuudelle koneita ja laitteita sekä palveluja tuottava Savonlinna Works ja UPM-Kymmenen suuri vanerilevytehdas. Savonlinnassa on myös monia muita alallaan johtavia yrityksiä sekä runsas pienyrityskanta. Työpaikat toimialoittain 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Tukku- ja vähittäiskauppa, 24 % Kiinteistö- ja vuokrauspalvelut, 20% Rakentaminen, 10 % Muut yht.kunn. ja henk.koht. palvelut, 10 % Teollisuus, 9 % Kuljetus ja varastointi, 9 % Majoitus- ja ravitsemustoiminta, 6 % Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, 6 % Maa- ja metsätalous, 3 % Muut, 3 % Henkilöstö toimialoittain 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Tukku- ja vähittäiskauppa, 20 % Kiinteistö- ja vuokrauspalvelut, 12 % Rakentaminen, 9 % Muut yht.kunn. ja henk.koht. palvelut, 5 % Teollisuus, 29 % Kuljetus ja varastointi, 11 % Majoitus- ja ravitsemustoiminta, 6 % Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, 3 % Maa- ja metsätalous, 3 % Muut, 3 % 7
Suurimmat työllistäjät määrä UPM-Kymmene, Schauman 360 Savonlinna Works 300 Norelco 140 Itella Oyj, Savonlinna 128 Andritz 120-130 Julkinen sektori määrä Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Sosteri 1894 Savonlinnan kaupunki 971 8
KOULUTUS Päivähoito ja varhaiskasvatus Savonlinnalaisen päivähoidon toimintaajatuksena on muuttuvassa yhteiskunnassa, yhteistyössä vanhempien ja eri yhteistyötahojen kanssa, turvata lapselle korkeatasoinen varhaiskasvatus sekä edistää lapsen vuorovaikutuksellista kehitystä ja oppimista monipuolisen kasvu- ja oppimisympäristön ja ammattitaitoisen henkilöstön avulla. Päiväkoteja on yhteensä 9 kpl, joissa hoitopaikkoja on yhteensä 686. Perhepäivähoitopaikkoja on 176. Avoimessa päiväkotitoiminnassa hoitopaikkoja on 25 ja Normaalikoulun esiopetusryhmässä 20. www.savonlinna.fi/sivistystoimi Esiopetus Savonlinnassa esiopetuksen tehtävänä on vahvistaa lapsen terveen itsetunnon kehittymistä ja kykyä toimia myönteisesti yhteistyössä muiden kanssa. Esiopetuksella tuetaan poikien ja tyttöjen kaikinpuolista kasvua, kehitystä ja oppimista. Esiopetusta toteutetaan lapsilähtöisesti järjestämällä lapselle elämyksiä ja kokemuksia leikin, toiminnan ja ajattelun avulla. www.savonlinna.fi/sivistystoimi/esiopetus Lukiokoulutus Savonlinnan lyseon lukio sijaitsee kauniilla paikalla aivan kaupungin ydinkeskustassa Piispanmäellä. Täysin remontoitu Lyseon lukio on laaja-alaisesti yleissivistävä oppilaitos ja paikkakunnan ainoa perinteinen yleislukio. Opiskelijoita on noin 400, lähes 20 eri kunnasta. Lyseon lukion tavoitteena on antaa opiskelijoille hyvät jatko-opintovalmiudet. Opiskelijoilla on mahdollisuus lukio-opinnoissaan osallistua myös kilpaurheilun koulutusohjelmaan tai suorittaa tekniikan opintokokonaisuuksia. Yhteistyökumppaneina ovat mm. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kuopion yliopisto ja Mikkelin ammattikorkeakoulu. Lukiodiplomi on mahdollista suorittaa liikunnassa ja kuvataiteessa. Perusopetus 20.9.2008 (Tilastokeskus) www.savonlinna.fi/sivistystoimi/perusopetus Koulu Juvolan koulu 0. 6. 30 Kallislahden koulu 0. 6. 37 Kellarpellon koulu 1. 6. 190 Mertalan koulu 1. 9. (+ valmistava opetus) 642 Moinsalmen koulu 0. 6. 35 Nojanmaan koulu 1. 6. 235 Nätkin koulu 1. 6. 208 Pihlajaniemen koulu 0. 6. 173 Pihlajaveden koulu 1. 9. (erityiskoulu) 84 Savonrannan koulu 1. 9. 102 Savonlinnan normaalikoulu 0. 9. 352 (Joensuun yliopiston Savonlinnan OKL:n harjoittelukoulu) Talvisalon koulu 7. 9. 392 Yhteensä 2480 Oppilasmäärä 9
Mikkelin ammattikorkeakoulu, Savonniemen kampus Poikkitieteellisen science-laboratorion avulla pystytään paremmin vastaamaan uuden opetussuunnitelman toiminnallisiin opiskeluvaatimuksiin. www.savonlinna.fi/lyseo. Savonlinnan Taidelukio on Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen valtakunnallinen taidekasvatuksessa erityisen koulutehtävän saanut lukio, joka vietti 40-vuotisjuhliaan vuonna 2007. Taidelukio antaa opiskelijoille tiedolliset ja taidolliset valmiudet lukion oppimäärän ja yo-tutkinnon suorittamiseen. Tämän lisäksi Taidelukiossa annetaan laaja-alaista kuvataiteen ja musiikin opetusta yhteistyössä kulttuuritoimijoiden kanssa, mm. Suomen Kansallisooppera, Taideteollinen korkeakoulu, Savonlinnan Oopperajuhlat. Opiskelijalla on mahdollisuus käyttää noin kolmasosa oppimääräänsä sisällyttämistään kursseista taiteellisten taipumustensa kehittämiseen. Oppilaitos on pysynyt suosittuna kaiken aikaa, hakijamäärä on lähes kaksinkertainen aloituspaikkoihin nähden. Opiskelijoita on noin 300, yli 60 eri kunnasta. Taidelukiossa tehtiin perusteellinen remontti vuonna 2007. Laajennus- ja saneeraushankkeen valmistuttua oppilaitoksessa on erinomaiset tilat, kalusteet ja varusteet erityisen koulutehtävän mukaisten opintojen järjestämiseen. www.savonlinna.fi/taidelukio. Savonlinnan aikuislukio on itäisen Savon ainoa aikuislukio. Koulussa voi suorittaa peruskoulu- ja lukio-opintoja ilta- tai etäopiskeluna. Aikuislukion opetussuunnitelmaan kuuluvat englannin, ruotsin, saksan, ranskan sekä venäjän kielet ja maahanmuuttajille tarkoitettu suomi toisena kielenä -opetus. Tutkintotavoitteinen opiskelu on opiskelijalle maksutonta. Yksittäisiä aineita opiskelevilta peritään aineopiskelijamaksu. Opiskelijoita on noin 80 ja aineopiskelijoita noin 200. Aikuislukio järjestää lukio-opintoja myös Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa. Osallisuus Itäsuomalaiseen Oppimisverkostoon sekä Itä-Suomen etälukioverkkoon mahdollistaa lähes 70 koulun yhteisen kurssitarjonnan hyödyntämisen opiskelijan laatiessa opinto-ohjelmaansa. Noste-ohjelman avulla koulu tukee aikuisten peruskouluopintoja sekä kesken jääneitä lukio-opintoja. www.savonlinna.fi/aikuislukio 10
Ammatillinen koulutus Koulutus ja osaaminen ovat osa Savonlinnan kuvaa. Savonlinnassa on sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulukampukset, joissa opiskelee yhteensä parituhatta opiskelijaa. Lisäksi Savonlinnan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä on kehittynyt valtakunnallisestikin merkittäväksi toisen asteen opetuksen toteuttajaksi. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto on monialainen ammatillinen oppilaitos, jonka peruskoulutuksen koulutusaloja ovat tekniikan ja liikenteen ala (Vipunen), kulttuuriala (Artemia), yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala sekä luonnontieteiden ala (Like), sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (Humania), matkailu-, ravitsemis- ja talousala (Paviljonki) sekä luonnonvara- ja ympäristöala (Varpala). Ammatillista aikuiskoulutusta tarjotaan jokaisella koulutusalalla. Oppisopimuskoulutus tarjoaa koulutustaan osana Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston toimintaa. www.samiedu.fi Korkeakoulutus Joensuun yliopiston Savonlinnan kampuksella opiskelee vajaat 1000 opiskelijaa. Henkilökuntaa on noin 160. Savonlinnassa toimii kasvatustieteiden tiedekunnan ja humanistisen tiedekunnan yksiköitä, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos ja Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus. Savonlinnan kampuksella voi opiskella luokanopettajaksi, lastentarhanopettajaksi, kotitaloudenopettajaksi ja käsityönopettajaksi. kampusnet.joensuu.fi/portal Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonniemen kampus Savonlinnassa on osa Mikkelin ammattikorkeakoulua ja edustaa monialaisuutta vahvimmillaan. Kampuksella opiskelee noin 900 opiskelijaa neljällä koulutusalalla. Matkailun koulutusohjelmassa (restonomi) opintojen pääsisältö on luontoon ja kulttuuriin perustuvien ohjelmapalvelujen ja tapahtumien palveluliiketoiminta. Muotoilun koulutusohjelman (artenomi) opinnoissa keskeistä on tuotteen suunnittelu- ja valmistusprosessin hallinta ideoinnista valmiiksi tuotteeksi. Liiketalouden koulutusohjelma (tradenomi) paneutuu perusliiketoimintaosaamiseen, jonka lisäksi voi hankkia osaamista esimerkiksi sähköisestä kaupankäynnistä. Hoitotyön koulutusohjelmassa opiskellaan sairaanhoitajaksi, terveydenhoitajaksi tai fysioterapeutiksi. Kaikilla neljällä alalla opintoihin voi sisällyttää myös muiden kampuksella tarjottavien alojen koulutusta tai Venäjä-osaamista. www.mamk.fi Väestön koulutusaste 2007 määrä Tutkinnon suorittaneita 23018 Keskiasteen tutkinto 9172 Korkea-asteen tutkinto 5359 Taiteen perusopetus Taiteen perusopetus on ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää eri taiteenalojen opetusta. Taiteen perusopetukseen kuuluvat musiikki, sanataide, tanssi, esittävät taiteet (teatteritaide ja sirkustaide) ja visuaaliset taiteet, kuten arkkitehtuuri, audio-visuaalinen taide, kuvataide ja käsityö. Aikuisille voidaan myös järjestää taiteen perusopetusta. Savonlinnassa laajan ja yleisen oppimäärän mukaista opetusta antaa Savonlinnan musiikkiopisto ja yleisen oppimäärän mukaista opetusta antavat Linnalan Kuvataidekoulu, Linnalan opisto ja Taidekoulu Hyrrä. Savonlinnan musiikkiopistossa annetaan taiteen perusopetusta seuraavissa oppiaineissa: piano, urut, laulu, harmonikka, kitara, jousi-, puhallin- ja lyömäsoittimet sekä musiikin perusteet. Musiikkiopistolla on toimipisteet myös Kerimäellä, 11
Punkaharjulla ja Sulkavalla. www.sln-musiikkiopisto.fi Linnalan opisto, kuvataidekoulu Linnalan opiston erillisenä yksikkönä toimivassa Linnalan kuvataidekoulussa annetaan taiteen perusopetusta kuvataiteessa ja käsityössä lapsille ja nuorille, sekä kuvataiteessa myös aikuisille. Lisäksi kuvataidekoulu järjestää kurssi- ja leiritoimintaa. www.linnala.net Linnalan opisto, musiikki Linnalan opisto antaa taiteen perusopetusta musiikissa. Yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteellisia opintoja voi suorittaa soitin- ja laulumusiikissa. Opintoja voi myös kartuttaa Linnalan opetussuunnitelman mukaisista kursseista. www.linnala.net Taidekoulu Hyrrä Kannatusyhdistyksen ylläpitämä Taidekoulu Hyrrä antaa taiteen perusopetusta tanssissa, sirkustaiteessa ja teatteritaiteessa. Monipuoliseen tarjontaan voi tutustua sivuilla www.taidekouluhyrra.fi Muu koulutus Savonlinnan kesäyliopisto on perustettu vuonna 1964. Savonlinnan kesäyliopistoyhdistyksen jäseniä ovat Savonlinnan, Kerimäen, Punkaharjun ja Enonkosken kunnat, Joensuun yliopisto ja Etelä-Savon maakuntaliitto. Savonlinnan kesäyliopiston toiminnassa korostuu avoimen yliopiston ja ammatillisen täydennyskoulutuksen palvelujen tarjoaminen ympärivuotisesti alueen kunnille ja niiden asukkaille. Lisäksi kesäyliopisto tukee Savonlinnan seudun luontaisia mahdollisuuksia kehittyä vetovoimaisena kulttuuri- ja kesäopiskelukeskuksena. www.savonlinnankesayliopisto.net koulutusta, perusopetusta ja lisäopetusta sekä maksupalvelukoulutusta tavoitteena edistää yksilöllistä kasvua sekä seurakunnallista ja yhteiskunnallista vastuuta. www.sko.fi Linnalan opisto tarjoaa monipuolisesti erilaisia kursseja mm. kielten, musiikin, taiteen, käytännön aineiden, ilmaisun ja tanssin, tietotekniikan ja liikunnan opintoryhmissä sekä yhteiskunnallisissa aineissa. Opisto ylläpitää lisäksi Linnalan kuvataidekoulua. Taustayhteisönä opistolle toimii Linnalan Setlementti ry, jonka toimintoihin kuuluvat myös Seniorikeskus ja omaishoitotyö, kaksikielinen leikkikoulu, maahanmuuttajatyö, lounaskahvio, lukuisat yleisötapahtumat sekä RAY:n ja ESR: n rahoittama projektitoiminta. www.linnala.net Tanhuvaaran Urheiluopisto Savonlinnassa on moderni ja vireä liikuntakeskus keskellä luontoa. Opisto kouluttaa liikuntaneuvojia (liikunnanohjauksen perustutkintokoulutus), toimii yhteistyössä yritysten ja yhteisöjen kanssa sekä opisto toimii eri lajien kilpaurheilijoiden harjoittelukeskuksena. www.tanhuvaara.fi Savonlinnan Musiikkiakatemia on kansainvälisesti ainutlaatuinen musiikin korkeakoulutuksen yksikkö. Sen tehtävänä on toimia edelläkävijänä liedin, kamarimusiikin ja oopperakoulutuksen alueilla. www.savonlinnamusicacademy.com Savonlinnan kristillinen opisto on vuonna 1946 perustettu kansanopisto, joka antaa yleissivistävän vapaan sivistystyön 12
13 Tohtorikulkue, Joensuun Yliopisto, Savonlinnan Kampus
Iso-Sammalsaari Jukolansalo Mikkeliin 14 Talvisalo Sireenisaari Savonkatu Keskussairaala 14 Tulliportinkatu Verkkosaari 14 Olavinkatu Tori Kasinonsaari Heikinpohja Savonlinna Ola Uuraansaari 14
Lentoasemalle Kuokkaniemi Enonkoskentie Nojanmaanlahti Nojanmaa Miekkoniemi 14 14 Hirsipuunsaari 14 Valtatie No.14 Lappeenrantaan 14 Mertajärvi vinlinna Mertalampi Pääskylahti Kyrönniemi Moinsalmentie Savonlinnan Matkailu www.savonlinna.travel puh. (015) 517 510 www.savonlinna.fi www.savonlinnaseutu.fi 15
KULTTUURIKOHTEITA- JA PALVELUITA Kulttuurimatkailu Kylpylämatkailun ja kulttuurimatkailun kehittämiselle on alueella vahva pohja. Savonlinna on jo nyt Suomen kesän pääkaupunki. Savonlinnan alueella on ympäri vuoden tarjolla kansainvälisestikin arvioiden korkeatasoista kulttuuria oopperan, baletin, teatterin, Savonlinnasalin konserttien, musiikkiakatemian- ja opiston, Retretin ja muun taide-elämän sektoreilla. Tulevaisuudessa charter-lennot, kylpylän alueen vahva kehittäminen, majoituskapasiteetin lisääminen, kulttuuritapahtumien sekä ohjelmapalveluiden kehittäminen, historian tuotteistaminen sekä Venäjä-yhteistyön rakentaminen ovat avainasioita kun matkailuelinkeinoa viedään eteenpäin. Tarvitaan myös lisää Savonlinnasalin kaltaisia vetovoimainvestointeja. Vahvojen yrittäjien ja yritysten avulla matkailuosaamiskeskittymää hyödyntäen näitä kehittämisvälineitä pystytään parhaiten hyödyntämään tuloksekkaaksi liiketoiminnaksi. Kaupungin kulttuuritoimi Kulttuuritoimesta saa tietoa Savonlinnan kulttuuripalveluista: tapahtumista, harrastus- ja näyttelytiloista, kulttuurijärjestöistä, harrastusmahdollisuuksista ja avustuksista. Kulttuuritoimi ylläpitää Galleria Pinnaa ja Sääminkisalia, järjestää kulttuuritapahtumia ja hoitaa kulttuurihallintoon liittyviä tehtäviä. www.savonlinna.fi/kulttuuripalvelut Kaupunginkirjasto Kirjasto on kaikille avoin, suosittu ja arvostettu kulttuuripalvelu. Savonlinnan kaupunginkirjastossa käy päivittäin noin 600 asiakasta. Aktiivisia lainaajia vuonna 2007 oli runsaat 12 000. Kirjastolla on viisi kiinteää palvelupistettä: pääkirjasto Nälkälinnanmäellä, musiikkikirjasto Sääminkitalossa, Nojanmaan kirjasto, Kellarpellon kirjasto ja Savonrannan kirjasto. Kirjastoauto Käkriäinen kiertää kaupungin lähiöissä ja haja-asutusalueilla ja palvelee asiakkaita noin 70 pysähdyspaikalla. Kirjaston kokoelmissa on runsaat 150 000 teosta, joista kirjoja noin 87 %. Kirjojen lisäksi tarjolla on monipuolinen ja laadukas valikoima musiikkia, elokuvia ja muita tallenteita sekä sanoma- ja aikakauslehtien uusia ja vanhoja vuosikertoja. Internetpäätteet ovat asiakkaiden käytettävissä kaikissa palvelupisteissä. Lainaus vuonna 2007 oli 439 759 kpl, josta kirjojen osuus noin 72 %. Jokainen savonlinnalainen lainasi keskimäärin 16,2 kirjaa tai muuta teosta. Nykyinen pääkirjasto on valmistunut vuonna 1964 ja edustaa hyvin oman aikakautensa arkkitehtuuria. Sen tilat ja sijainti eivät kuitenkaan vastaa nykyajan vaatimuksia. Uusi pääkirjasto on suunnitteilla ja valmistuu kuntasuunnitelman mukaan vuonna 2012. www.savonlinna.fi/kirjasto Museot Savonlinnan maakuntamuseo Riihisaari (E.B. Lohrmann 1852) toimii entisessä valtion viljamakasiinissa. Se on myös Suomen suurin höyrylaivavarustaja: matkustajalaiva Savonlinna, maailman ainoa aito tervahöyry Mikko, höyrykuunari Salama ja höyryhinaaja Ahkera. Vuonna 2007 kävijöitä oli noin 25 000. Museossa sijaitsee myös Metsähallituksen ylläpitämä Nestori - Saimaan luontotalo, joka tarjoaa tietoa järvialueesta, Linnansaaren ja Koloveden kansallispuistoista, Siikalahden lintujärvestä sekä muista Savonlinnan seudun luontokohteista. www.savonlinna.fi/museo 16
Teatterit Savonlinnan Teatteri on vireä ammattiteatteri, jonka toiminta-ajatuksena on tuottaa korkeatasoista näyttämötaidetta. www.savonlinnanteatteri.fi Kasinosaaren kesäteatteri, Harrastajateatteri Teatterimylly tuottaa joka kesälle tasokkaan koko perheen näytelmän Kasinosaaren upeaan maisemateatteriin. www.teatterimylly.fi Elokuvateatterit Killa Viiskulmassa ja Olavi Olavinkadulla tarjoavat uusimmat ensi-illat kaikenikäisille katsojille sekä yrityksille. www.savonkinot.fi/savonlinna Kirkot Tuomiokirkon suunnitteli arkkitehti A.H. Dahlström ja kirkko vihittiin Savonlinna- Säämingin seurakunnan käyttöön 1879. Pikkukirkon rakennutti vuonna 1846 ortodoksinen seurakunta L.T.J. Viscontin suunnittelemana. Musiikki Kokous- ja konserttitalo Savonlinnasali Kasinosaareessa on valmistunut vuonna 2002 ja rakennuskokonaisuuden vanhin osa Wanha Kasino vuonna 1896. Savonlinnasali yhdistää alueen pitkät perinteet, maineikkaan suomalaisen puurakentamisen ja modernin tekniikan. www.savonlinnasali.fi Savonlinnan Orkesteri syntyy, kun Savonlinnan orkesteriyhdistyksen ylläpitämä Savonlinna-kvartetti ja harrastaja- ja opiskelijasoittajien yhdistys Savonlinnan Soitannollinen Seura soittavat yhdessä. Orkesterissa on mukana myös musiikkiopiston opettajia ja muita ammattisoittajia. Savonlinnan orkesteri ja kamarimusiikki pitävät 30 konserttia vuodessa. www.savonlinnanorkesteri.fi Historialliset kohteet Olavinlinna Kun Pyhän Olavin linnaa vuonna 1475 alettiin rakentaa, päätti linnan perustaja, tanskalaissyntyinen ritari Erik Akselinpoika Tott rakennuttaa mahtavan linnoituksen strategisesti tärkeän Savon alueen turvaksi. Linnan tehtävänä oli torjua idästä tulevat venäläisten hyökkäykset ja täten varmistaa Savon seudun herruuden säilyminen Ruotsin kruunulla. Olavinlinnan historia onkin sekoitus keskiajan miekan kalsketta, tykin jylinää ja arkisia askareita linnan jykevien muurien suojissa. Olavinlinna on Savonlinnan kaupungin tärkein mat- 17
kailukohde, jossa käy vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä. www.olavinlinna.fi Rauhalinna valmistui vuonna 1900. Sen suunnitteli ja rakennutti Venäjän keisarillisen linnoitusinsinöörihallituksen kenraaliluutnantti Nils Weckman. Hän antoi Rauhalinnan hopeahääpäivälahjaksi vaimolleen Almalle. Rakennuksen vihkiäiset olivat silminnäkijän mukaan ehkä loistavimmat Savonlinnan seudulla koskaan vietetyt juhlat. www.rauhalinna.fi Puistokadun kansakoulu Puistokatu 5: ssä on Savonlinnan keskustassa sijaitseva arvokas ja perinteikäs entinen koulurakennus. Sen suunnitteli arkkitehti Wivi Lönn vuonna 1925. Tilat on restauroitu ja modernisoitu nykypäivän vaatimusten mukaisesti. Rakennuksesta löytyy runsaasti valoisia sekä hyvin varusteltuja kokoussekä neuvottelutiloja monimuotoiseen käyttöön. Sääminkitalo (Sebastian Gripenberg) Säämingin uusi pitäjäntupa rakennettiin vuonna 1882. Osa rakennuksesta toimi aluksi kansakouluna. Sen suunnitteli arkkitehti Sebastian Gripenberg. Rakennusmateriaalina käytettiin Säämingin vanhan, Kirkkoniemessä sijainneen, kirkon hirsiä. Sääminkitalossa toimii nykyään mm. kaupunginkirjaston musiikkiosasto. Patsaat Pyhä Olavi (Ville Vallgren 1912) Pyhä Olavin patsas Olavinlinnassa on vuodelta 1912. Ville Vallgren on kuvannut Pyhän Olavin patsaassaan panssaripaitaan puettuna kruunupäisenä ja ylväänä kuninkaana. Todellisuudessa Olavi (995 1030) oli ryöstelevä viikinki ja vallasta taisteleva kuningas. Kuoleman jälkeen Olavista tehtiin poliittisista syistä pyhimys, sillä hän oli kääntynyt kristinuskoon ja käännyttänyt myös suuren osan riitojen repimää Norjaa. Pyhän Olavin kultti levisi hänen kuolemansa jälkeen nopeasti; erityisesti se oli merenkulkijoiden ja kauppamiesten suosima. Patsas on italialaista vuolukiveä ja painaa 1500 kiloa. Linnankatu on kaupungin vanhin katu. Alun perin linnassa työskennelleiden käsityöläisten asuttama ja vaatimattoman näköinen Linnankatu muodostui kaupungin hienoimmaksi asuinalueeksi 1800-luvulla. Sen poikkikatua, Eerikinkatua kutsuttiin tuolloin myös Pariisinkaduksi. Joel Lehtosen patsas Väinö Aaltosen vuonna 1953 veistämä patsas sijaitsee Joel Lehtosen nimikkopuistossa kaupungin keskustassa. Kirjailija katselee kohti Putkinotkoa Haukivedelle päin. Lehtosen puistoksi paikka nimettiin ja juhlallisesti avattiin vuonna 1989. Musta pässi (Anton Ravander-Rauas 1964) Olavinlinnassa elätettiin mustaa pässiä (tai jotain muuta lammasta) ja se nautittiin Pyhän Olavinpäivänä 29.7. ns. uhriateriana. Lampaiden uhraaminen ja Pyhän Olavin pyhimyskultti oli eräänlainen 18
silta pakanallisten ja kristillisten menojen välillä. Tapa jatkui myös protestanttisena aikana ja Pyhän Olaviin turvattiin hyvän vuoden tulon takaamiseksi. Pässin elämä linnassa oli lokoisaa ja sanonta elää kuin linnan pässi kuvasi tätä. Säämingin kirkonkirjoihin on jäänyt maininta viimeisen pässin hukkumisesta virtaan vuonna 1728, minkä jälkeen perinne loppui. Patsas lahjoitettiin 325-vuotiaalle Savonlinnan kaupungille vuonna 1964. Norppa-patsas Haapasalmessa Kauppatorin rannassa Torisillan ja Pitkäsillan välissä olevan suihkulähteen patsaan suunnitteli artesaani, kiviseppä Arto Lötjönen vuonna 2000 apunaan opiskelija Eeva-Maria Miettinen. Linnahenki Kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen (1917 96) ritaripatsas Linnan henki pystytettiin Olavinlinnan viereiselle Tallisaarelle linnan 500-vuotisjuhlavuonna. Patsas kuvaa Erik Akselinpoika Tottia, linnan perustajaa. Tott on kuvattu kokofiguurina, täydessä varustuksessaan katsomassa kohti Olavinlinnaa. Wäinö Aaltosen sotilaspatsas Wäinö Aaltosen suunnittelema sankaripatsas vuodelta 1921 sijaitsee Kirkkopuistossa. Aaltonen osallistui tällä patsaalla Tampereen vapaudenpatsaan kilpailuun 1919, sitä kuitenkaan voittamatta. Patsas on graniittinen mieshahmo, jolle Aaltonen kuvasi ystävänsä, runoilija Aaro Hellaakosken piirteet. Patsaan alastomuus keskustelutti kaupunkilaisia pitkään. Patsaassa on myös valkoisen puolen voiton henkeä, vaikka asento onkin nöyrä. Kulttuuritoimesta saa tietoa Savonlinnan kulttuuripalveluista: tapahtumista, harrastus- ja näyttelytiloista, kulttuurijärjestöistä, harrastusmahdollisuuksista ja avustuksista. Kulttuuritoimi ylläpitää Galleria Pinnaa ja Sääminkisalia, järjestää kulttuuritapahtumia ja hoitaa kulttuurihallintoon liittyviä tehtäviä. www.savonlinna.fi/kulttuuripalvelut TAPAHTUMIA Savonlinnan Balettijuhlat on yksi kesän laadukkaimmista kulttuuritapahtumista. Olavinlinna muuttuu tanssitaiteen pyhätöksi elokuun alussa. www.savonlinnaballet.net Pyhän Olavin päivää eli Savonlinnan syntymäpäivä juhlitaan 29.7. Päivä päättyy keskiyön upeaan ilotulitukseen. Syystulet järjestetään joka vuosi elokuun viimeisenä viikonloppuna Olavinlinnan ja Riihisaaren ympäristössä. Kolmen Linnan Loppiainen Olavinlinnassa järjestetään samanaikaisesti Turun linnassa ja Hämeen linnassa. Jäälinna Jäänveistotapahtuma on koko perheen talvitapahtuma ja kansainvälisen jäänveiston näytössarjan korkeatasoinen kilpailu, johon osallistuu maailmalla menestyneitä alan taitajia eri puolilta maailmaa. www.jaalinna.fi www.savonlinna.travel. www.savonlinnaseutu.fi www.savonlinna.fi/kulttuuripalvelut Kaupungin kulttuuritoimi 19
Savonlinnan Oopperajuhlat on kansainvälisesti tunnetuin suomalainen kulttuuritapahtuma ja yksi merkittävimpiä matkailukohteita. Ooppera Savonlinnassa on kokonaisvaltainen elämys, joka muodostuu korkeatasoisista oopperaesityksistä ja konserteista, keskiaikaisen Olavinlinnan ainutlaatuisesta tunnelmasta ja kesäisestä Savonlinnasta luonnonkauniine ympäristöineen. www.operafestival.fi 20 Kuva: Värisuomi - Matti Kolho
VAPAA-AIKA Nuorisotyö Savonlinnassa nuorisotyö hoidetaan ostopalveluna Savonlinnan Seudun Nuorisotoiminnan Tuki ry:n ja Linnalan Nuoret ry:n toimesta. Kannustaminen päihteettömyyteen, ennaltaehkäisevä nuorisotyö eri toimintamuodoin, sekä monikulttuurinen nuorisotyö ovat toimintojen perusta. Tarjolla on kerho- ja leiritoimintaa, sekä nuorisotila- ja tapahtumatoimintaa. Lisätietoa ja infoa tulevista toiminnoista ja tapahtumista osoitteessa www.verkkosaari.net tai Järjestötalo Kolomonen Pappilankatu 3. Liikuntapaikat Ladut Uimahalli Pikku Saimaa Jäähalli OKL liikuntahalli Tanhuvaaran urheiluopisto Monrepos Arena Keilahalli (Hotelli Pietari Kylliäinen) Kylpylä Fontana Casino Kuntoradat Aholahden hiihtokeskus Tervastuvan latureitit Kuntoradat Tanhuvaaran Urheiluopisto Kentät Aholahden hiihtokeskus Pitkäniemi Pihlajaniemi Talvisalo Nojanmaa Nyrkkimäki Kyrönniemi Kellarpelto Mertalan pallokenttä Heikinpohja Luistelualueet ja jääkiekkokaukalot Jäähallin luistelualue ja jääkiekkokaukalo, lisäksi 8 luistelualuetta tai -kenttää Luontopolut Karhuvuoren luontopolku Soininmäen luontopolku Laskettelurinteet Laskettelukeskus Ruunarinteet Ampumaradat Luhtislammen ampumarata Jousiammuntarata, Haapala Ratsastuskoulut ja tallit Ratsastuskoulu Sarin Talli Vuohimäen ratsastuskoulu Paunolanmäen talli Soutu Kirkkovenesatama Moottoriurheilu Kuikkaniemen moottoriurheilualue Aholahti Karting Budo-lajit Toppalan kansantalo Tennis Tennis- ja Squashkeskus Nojanmaan Halli Tennis Uimahalli Pikku Saimaa, 2 ulkokenttää Uimapaikat Yhteensä 16 kpl Leirintäalue Vuohimäenleirintäalue on korkeatasoinen neljän tähden leirintäalue Pihlajaveden rannalla, noin 7 km Savonlinnan keskustasta. Alueella on 100 sähköistettyä matkailuvaunu/-autopaikkaa ja 150 telttapaikkaa sekä leirintämökkejä ja huoneita. Kahvila/pizzeriasta voit ostaa maittavat pizzat ja muut eväät. Vuokrattavana on polkupyöriä, potkulautoja, soutuveneitä, minigolf, kanootti ja polkuvene. Lisäksi voit pelata biljardia, lentopalloa tai sulkapalloa. Leirintäalueen vieressä on ratsastustalli. www.fontana.fi/vuohimäki 21