Jauhemaalien turvallinen käyttö

Käännös: Teknos Oy, 31.8.2005 Jauhemaalien turvallinen käyttö Translated from Safe Powder Coating Guideline,CEPE, 7th Edition, 28 April 2005 by Teknos Oy, 31.8.2005 Tämän oppaan tekemiseen ovat osallistuneet: Akzo Nobel Powder Coatings, BASF Coatings, Becker Powder Coatings, DuPont Powder Coatings, IGP Pulvertechnik, INVER, Jotun Powder Coatings, Oxyplast Belgium, PPG Industries, Rohm&Haas, Sigma Coatings, Tigerwerk, Teknos

Jauhemaalien turvallinen käyttö Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Pölyräjähdys ja palovaarat... 4 2.1 Syyt... 4 2.2 Jauheräjähdysten ehkäisy... 4 3. Sähköturvallisuusriskit... 6 3.1 Syyt... 6 3.2 Ennaltaehkäisy... 6 4. Terveysvaarat... 8 4.1 Syyt... 8 4.2 Ennaltaehkäisy... 8 5. Paineilma... 13 5.1 Syyt... 13 5.2 Ennaltaehkäisy... 13 6 Maalaamon ja maalauslaitteiston rakenne... 13 6.1 Täydellinen ohjeistus... 13 6.2 Ruiskutustilan sijoitus... 13 6.3 Jauhemaalauskaapit... 14 6.4 Verkkouttamisuunit... 14 6.5 Jauhemaalin ruiskutuslaitteisto... 15 6.6 Ilmanvaihto ja putkistot... 15 6.7 Ilmanvaihto ja jauhemaalin talteenottolaitteisto... 15 Liite... 17 Sivu 2

1. Johdanto Teollisessa maalauksessa käytettävien kertakovetteisten jauhemaalien pääkomponentit ovat sideaine, kovetin, pigmentit ja apuaineet. Kyseiset raaka-aineet esisekoitetaan ja ekstrudoidaan. Saatu massa jäähdytetään, murskataan ja lopuksi jauhetaan hienojakoiseksi jauhemaaliksi. Jauhemaali ruiskutetaan maalattavalle kappaleelle paineilman siirtämänä jauhepistoolilla, jolla jauhemaali varataan sähköstaattisesti. Varautunut jauhemaali maadoittuu potentiaalieron vaikutuksesta maadoitettuun kappaleeseen. Seurauksena on yleensä hyvä siirtohyötysuhde (eli pieni ohiruiskutetun maalin määrä). Jauhemaalaus voidaan suorittaa automaattisesti tai käsimaalauksena, jolloin maalattava kappale siirretään kuljettimella ruiskutusvaiheen kautta jauhemaalin verkkouttamisuuniin. Tavallisimmin käytetyt ruiskutusarvot ovat paineilmalle 0,8 2,0 kpa (10-30 psi) sekä sähkön jännitteelle 10 90 kv, virranvoimakkuudella 1,5 µa (tribo) - 100 µa. Maalauslaitteisto suunnitellaan niin että ohiruiskutettavan maalin määrä saadaan mahdollisimman pieneksi. Ohiruiskutettu jauhe otetaan talteen uudelleenkäyttöä tai jätekäsittelyä varten. Tässä jauhemaalien turvallisesta käytöstä kertovassa oppaassa annettujen tietojen mukaan on selvää, että jauhemaalauksen vaaratekijät ovat pienemmät kuin käytettäessä tavanomaisia liuoteohenteisia märkämaaleja. Jauhemaali-ilmaseosten syttymiseen vaadittava energia on noin 50-100 kertaa suurempi kuin liuote-ilmaseosten vaatima energia. Lisäksi ilman jauhemaalipitoisuuden täytyy ylittää tietty pitoisuusraja, ns. alempi räjähdysraja LEL, ennen kuin syttyminen tai räjähdys voi tapahtua. Kuitenkin tietyt vaaaratekijät tulee huomioida myös jauhemaalauksessa. Niiden ehkäisemiseksi on ryhdyttävä varoimenpiteisiin, joihin tässä oppaassa viitataan turvallisina työskentelytapoina. Näitä ohjeita noudattaen vaaratekijät saadaan minimoitua. Suurimmat vaaratekijät jauhemaalin sähköstaattisessa ruiskutuksessa ovat: (I) (II) (III) (IV ) Pölyräjähdys ja tulipalo Sähköisku Altistuminen haitallisille aineille Paineilma Sivu 3

2. Pölyräjähdys ja palovaarat 2.1 Syyt 2.1.1 Jauhemaalit ovat hienojakoista orgaanista ainetta, jotka voivat aiheuttaa pölyräjähdyksiä. Pölyräjähdys voi tapahtua, kun molemmat alla olevat ehdot toteutuvat: (I) ilmaseoksen jauhepitoisuus on alemman (LEL) ja ylemmän (UEL) räjähdysrajan sisällä ja (II) jauhepilven syttymisen vaatima energialähde on läsnä. Syttymislähteenä voi toimia: (a) kuumat pinnat tai liekit (b) sähkölaitteiden aiheuttama tai muu kipinöinti (c) sähköstaatisen varautumisen aiheuttama kipinöinti 2.1.2 Tulipalo saattaa saada alkunsa, kun ruiskutettu/kertynyt jauhemaalikerros tai jauhepilvi ja yllä mainittu sytytyslähde, kohta 2.11 (II) ovat samanaikaisesti läsnä. Palo jauhemaalauslaitteistossa saattaa aiheuttaa pölyräjähdyksen, jos joko palavien hiukkasten on mahdollista päästä järjestelmän suljettuihin osiin, kuten sykloni ja jälkisuodatin ja niitä yhdistävä putkisto, tai palavaa pölykerrosta häiritään. 2.2 Jauheräjähdysten ehkäisy 2.2.1 Jauheräjähdys voidaan estää, jos molemmat tai toinen kohdassa 2.1.1 esitetyistä tekijöistä saadaan poistettua. Jauhemaalauslaitteistot tulee suunnitella siten, että molemmat tai ainakin toinen kohdassa 2.1.1. mainituista ehdoista (I) ja (II) ei pääse toteutumaan. Johtuen siitä, että kaikkien mahdollisten sytytyslähteiden syntymisen estäminen on mahdotonta, on laitteiston suunnittelussa kiinnitettävä enemmän huomiota jauhemaalin räjähdysalttiiden pitoisuuksien pienentämiseen. Riittävällä ilmanvaihdolla voidaan varmistaa, että ilman jauhemaalipitoisuus pysyy alle 50 % LEL sta, alemmasta räjähdysrajasta. Liitteessä 1 on laskentakaava maalauskaapissa olevan jauhemaalin pitoisuuden laskemiseksi. Sivu 4

2.2.2 Tavanomaisten jauhemaalien mitatut LEL-arvot ovat 20-70 g/m3 riippuen jauhemaalin kemiallisista ja fysikaalisista ominaisuuksista. Jauhemaalin enimmäispitoisuuksien osalta on suositeltavaa käyttää kaksinkertaista varmuusvaraa. Jauhemaalauskaapit ja niihin suoranaisesti liittyvät talteenottolaitteet on suunniteltava ja rakennettava sellaisiksi, että jauhemaalipitoisuus niiden sisällä ei ylitä 10 g/m 3. Jauhemaalipitoisuuden tulee olla tämän arvon alapuolella niin paljon kuin se on kohtuullisin kustannuksin mahdollista. Jauhemaalauslaitteiston suunnittelu- ja käyttötietoihin tulee merkitä viittaus Pr EN 12981 ja Pr EN 50177 standardeihin. 2.2.3 Talteenottolaitteiston poistoimurin ilmanvaihtomäärän sekä jauhepistooleiden enimmäismäärän tulee olla selkeästi merkityt. Laitteistossa oleva jauhemaalipitoisuus on mitattava säännöllisesti, jotta voidaan varmistua siitä, että jauhemaalipitoisuus 10 g/m 3 ei ylity. 2.2.4 Säännöllistä huolto- ja siivousohjelmaa tulee noudattaa, jotta voidaan välttää pölyn ja jauhekertymien muodostuminen. Jauhemaalin kertyminen pölykerrokseksi, esim. sähkölaitteiden päälle, saattaa johtaa laitteen ylikuumenemiseen ja jauhemaali/pölykerroksen itsesyttymiseen. Sähkölaitteiden ja pölyäkeräävien pintojen pintalämpötila ei saa ylittää 270 ºC. Tämä on 2/3 pölykerroksen pienimmästä syttymislämpötilasta. 2.2.5 Paineilmapuhallusta sekä kuivana harjaamista on vältettävä siivottaessa pölykertymiä sekä jauhemaalia, joka on kulkeutunut talteenottolaitteiston ulkopuolelle. On suositeltavampaa käyttää standardin EN60529, luokituksen IP6X/IP54 mukaisia pölynimureita, tai suorittaa märkäpesu. 2.2.6 Tupakoinnin ja tulentekovälineiden käytön tulee olla ehdottomasti kiellettyä. 2.2.7 Yleisiin toiminta- ja siivousohjeisiin on myös sovellettava yllä mainittuja ohjeita pölypilvien ja kipinöinnin syntymisen ehkäisemiseksi. Sivu 5

3. Sähköturvallisuusriskit 3.1 Syyt Pääasiallisia vaaratekijöiden syntymekanismeja ovat: (I) riittämätön tai viallinen maadoitus, joka johtaa staattisen sähkön kertymiseen ja sen aiheuttamaan kipinöintiin tai sähköiskuun. (II) sähkölaitteen toimintahäiriö tai ylikuumeneminen, joka johtaa tulipalon syttymiseen tai sähköiskuun. 3.2 Ennaltaehkäisy 3.2.1 Riittävän ja jatkuvan maadoituksen turvaamiseksi maadoitusreitti maalattavan kappaleen, ripustimen sekä kuljetinradan välillä tulee olla hyvin suunniteltu ja säännöllisesti testattu. Ripustimien suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota ripustus/maadoituskohtien puhtaanapysymiseen. Riittävän maadoituksen varmistamiseksi on ripustimia myös puhdistettava säännöllisesti. Maadoitusreitin jatkuva seuranta on suositeltavaa, jos se vain on käytännössä mahdollista, yhdessä hälytyksen tai laitteiston automaattipysäytyksen kanssa. 3.2.2 Maalattavien metallikappaleiden suurin sallittu maadoitusvastus ei saa ylittää 1 MΩ. 3.2.3 Lattioiden ja muiden pintojen, joihin alueella työskentelevät henkilöt pääsevät kosketuksiin, tulee olla sähköäjohtavia eikä niiden suurin sallittu vastus saisi ylittää 1 MΩ. Sähköäjohtamattomat pinnat voidaan pinnoittaa tai maalata sähköäjohtavilla maaleilla. 3.2.4 Ylimääräisenä varotoimenpiteenä tulee kaikkien maalauslaitteiston osien olla erikseen maadoitettuja toisiinsa sekä yhteiseen maadoituspisteeseen. Tämän tulee käsittää sähkölaitteiden koteloinnit, metallilattiat, sisäkatot, suoja-aidat, väliseinät sekä korkeajänniteyksiköt. 3.2.5 Vaihtoehtona työkappaleen sähköstaattisen varauksen poistamiseksi fyysisellä maadoituksella on ionisointilaitteiden käyttö. Laitteiston tulee olla mahdollisimman lähellä kappaletta. 3.2.6 Kuljettimet tulee suunnitella siten, että kappaleiden heiluminen on mahdollisimman vähäistä. 3.2.7 Säännöllinen huolto- ja siivousohjelma on otettava käyttöön, jotta voidaan välttää pölykerrostumien muodostuminen sähkölaitteiden Sivu 6

päälle ja että ilmastointikanavat ja jäähdytysrivat saadaan pysymään puhtaina ja avoimina. 3.2.8 Ainoastaan maalauspistoolit, niiden sähkökaapelit ja jauhemaaliletkut saavat olla sijoitettuna maalauskaappiin. Jos muiden sähkölaitteiden sijoittamista maalauskaappiin ei voida välttää, mukaanlukien korkeajänniteyksiköt, tulee niiden olla standardien EN 50050 (käsilaitteet) ja EN 50177 (automaattipistoolit) mukaisia ja niiden pölytiiviys tulee olla IPX-standardin mukainen. 3.2.9 Työntekijöiden tulee käyttää anti-staattisia vaatteita ja jalkineita (ISO 2023/2024) sekä ei-eristäviä käsineitä. Sivu 7

4. Terveysvaarat 4.1 Syyt Terveysongelmia saattaa esiintyä, kun työntekijät altistuvat jauhemaalien sisältämille kemikaaleille, joista jotkut saattavat olla haitallisia. 4.2 Ennaltaehkäisy EU-lainsäädännössä edellytetään, että työnantaja suorittaa arvioinnin vaarallisille aineille altistumisesta koskien niiden ominaisuuksia sekä esiintymisen laajuutta työpisteissä ja ryhtyy tarpeellisiin altistumista ehkäiseviin ja rajoittaviin toimenpiteisiin. 4.2.1 Arvioinnin osana on viitattava tuotteen etiketin tietoihin sekä valmistajan antamaan käyttöturvallisuustiedotteeseen ja muuhun toimittajan antamaan informaatioon. Jauhemaalit luokitellaan ja etiketöidään EU:n tuotedirektiivin mukaisesti. Jauhemaalien valmistajat laativat valmistamilleen tuotteille standardimuotoiset käyttöturvallisuustiedotteet tämän direktiivin mukaisesti. Käyttöturvallisuustiedotteissa oleva informaatio on huomioitava arviointia tehtäessä. Käyttöturvallisuustiedotteesta tulee ilmetä seuraavat tiedot: (I) (II) (III) (IV) (V) yksityiskohtaiset tiedot kaikista vaarallista aineista opastus tuotteen ja sen sisältämien ainesosien terveyttä uhkaavista riskeistä opastus altistumisrajoista ohjeet turvallisesta käsittelystä ja käytöstä ohjeet välttämättömistä toimenpiteistä altistumisen ehkäisemiseksi 4.2.2 Seuraavat seikat on myös huomioitava arviointia tehtäessä: (I) Jauhemaalit muodostavat ilmassa leijuvaa pölyä, joka saattaa olla terveydelle vaarallista. Jos yksittäisten aineiden pitoisuudet ilmassa ylittävät, tai tulevat todennäköisesti ylittämään jonkun altistumisrajan, joka on mainittu kansallisessa lainsäädännössä tai yrityksen sisäisessä työperäistä altistusta koskevassa ohjeessa, toimenpiteisiin altistumisen ehkäisemiseksi tai rajoittamiseksi tulee ryhtyä. 4.2.4 TGIC-kovetteiset jauhemaalit (I) TGIC-pitoisten jauhemaalien luokittelu ja etiketöinti Sivu 8

Pitoisuusraja (% w/w) Luokitus C 25 Mutageeninen Cat. 2 Myrkyllinen Haitallinen Ärsyttävä Herkistävä Ympäristölle vaarallinen 10 C < 25 Mutageeninen Cat. 2 Haitallinen Ärsyttävä Herkistävä 5 C < 10 Mutageeninen Cat. 2 Haitallinen Ärsyttävä Herkistävä 3 C < 5 Mutageeninen Cat. 2 Haitallinen Herkistävä 1 C < 3 Mutageeninen Cat. 2 Herkistävä 0.1 C < 1 Mutageeninen Cat. 2 Merkinnät R-lauseke 46 23/25 48/22-41 43 52/53 46 20/22 48/22-41 43 46 20/22 36 43 46 20/22 43 46 43 46 & erityinen lauseke Varoitusmerkki Erityislauseke: Sisältää 1,3,5-Tris(oksiranyylimetyyli)-1,3,5-triatsiini- 2,4,6(1H,3H,5H)-trionia. Saattaa aiheuttaa allergisen reaktion. R-lausekkeiden sanamuoto R36 Ärsyttää silmiä R20/22 Terveydelle haitallista myös hengitettynä ja nieltynä Pitää kuitenkin huomioida, että TGIC-pitoisen jauhemaalin hartsien (C 0.1 % w/w) tulee olla direktiivin 1999/38/EC määräysten mukaisia. (Työsuojelu syöpää ja perimämuutoksia aiheuttavia aineita vastaan). EU-lainsäädännön mukaan TGIC:tä sisältävät tuotteet pitää korvata TGIC-vapailla tuotteilla, jos sellaisia on saatavana. Sivu 9

Työperäinen altistumisraja on 3 mg/m3. (I) (II) Jauhemaalipöly saattaa aiheuttaa haitallisia iho- tai hengitystiereaktioita mukaanlukien herkistymistä tietyissä tapauksissa. Haitallisia ja vaarallisia hajoamistuotteita voi syntyä, kun ripustimia ja koukkuja puhdistetaan niihin kertyneestä jauhemaalista. Tietoa näistä on saatavana jauhemaalivalmistajilta. 4.2.4 On huomioitava, että jotkut jauhemaalit sisältävät lyijypohjaisia pigmenttejä. Tällaiset jauhemaalit voivat kuulua kansallisen lainsäädännön kautta erityiseen valvontaan ja suojautumiseen työpaikalla. Saksan jauhemaaliteollisuus on omaehtoisesti sitoutunut luopumaan lyijypigmenttien käytöstä. (Suom. huom! Pohjoismaiset jauhemaalivalmistajat eivät käytä tuotteissaan haitallisia lyijy- eikä kadmiumpigmenttejä). Pitoisuusraja ( % w/w ) C 25 Luokitus Repr. R E Kat.1 Repr. R F Cat.3 Haitallinen Ympäristölle vaarallinen R-lauseke 61-20/22-33- 62-50/53 Merkinnät Varoitusmerkki 2,5 C < 25 Repr. R E Kat.1 Repr. R F Cat.3 Haitallinen Ympäristölle vaarallinen 61-20/22-33- 62-51/53 1 C < 2,5 Repr. R E Kat.1 Haitallinen Ympäristölle vaarallinen 61-20/22-33- 52/53 0,5 C < 1 Repr. R E Kat.1 61-33-52/53 0,25 C < 0,5 52/52 Sivu 10

Koskee kaikkia niitä lyijy-yhdisteitä, joita ei ole erikseen lueteltu EU:n ainedirektiivissä. Tässä mainitut pitoisuudet ovat metallin painoprosentteina koko jauhemaalin painosta. Pakkauksien lisämerkinnät: Täydentäviä etiketöintiohjeita on annettu EU-direktiivissä 1999/45/EC, liite V: Lyijyä sisältävät maalit ja lakat, joiden kokonaispitoisuus ylittää 0,15 % ilmaistuna metallin painona, on merkittävä seuraavasti: "Sisältää lyijyä. Ei saa käyttää pintoihin, joita lapset voivat pureskella tai imeä." Pakkaukset, joiden sisältö on vähemmän kuin 125 ml, voidaan merkitä: "Varoitus! Sisältää lyijyä!" Lisämerkintä Saksan TRGS 200, nro 6.9 mukaan: "Vain ammattikäyttöön" Työpaikan raja-arvot (HTP-arvot 2005): Sitova raja-arvo 0,1 mg/m 3 (8 h). Lisäksi valtioneuvoston päätöksessä lyijytyöstä (1154/93) on säädetty tarkemmin lyijylle tai lyijy-yhdisteille altistavista töistä. Ehkäisevä lääkärintarkastus: Saksan BG-Grundsätze für arbeitsmedizinische Vorsorgeuntersuchungen G2 (periaateohjeet työperäisen altistumisen seurannasta): Lyijy ja lyijyä sisältävät yhdisteet (lukuunottamatta alkyylilyijyseoksia): Muut määräykset, jotka koskevat lyijyä sisältäviä väriaineita tai rajoittavat niiden käyttöä: EU-direktiivi 2000/53/EC, joka koskee romutettavia ajoneuvoja EU-direktiivi 76/769/EEC, joka koskee käyttörajoituksia EU-direktiivi 2002/95/EC (RoHS), jossa rajoitetaan tiettyjen vaarallisten aineiden käyttöä sähkö- ja elektronisissa laitteissa 4.2.6 Altistumisen ehkäisemiseksi tai riittävän seurannan järjestämiseksi tulee huolehtia seuraavista toimenpiteistä: (I) asianmukaisesti suunniteltujen maalauskaappien käyttö, jotta työpaikan ilman pölypitoisuus on alle 5 mg/m³. Käsin suoritettavassa jauhemaalauksessa imuilman tulee suuntautua työntekijästä kohti maalattavaa kappaletta ja poistoilmaaukkoja. Poistoimun aukkojen tulee olla mahdollisimman lähellä työskentelypaikkaa. Jos ilman jauhemaalipitoisuus ylittää 10 mg/m 3 :ssa, on käytettävä määräysten mukaisia hengityssuojaimia. Ilmastointilaitteiden ja suodattimien toimintaa ja tehokkuutta on tarkastettava, mitattava ja ylläpidettävä paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Allergisten ja/tai hengitysvaikeuksista kärsivien henkilöiden ei tulisi työskennellä jauhemaalauslinjalla. Sivu 11

(II) Verkkouttamisuunien sijoituksessa ja suunnittelussa tulee huolehtia siitä, että sivutuotteet ja haihtuvat ainesosat saadaan poistettua varmasti ja pysyvästi pois työtilasta. Uunit tulee tarkastaa ja huoltaa tehokkaan toiminnan varmistamiseksi. (III) Tilojen, joissa puhdistetaan ripustimia ja koukkuja tulee olla suljettuja, jos se vain on mahdollista, ja näiden tilojen poistoilma tulee ohjata turvalliseen paikkaan. Jos suljetun tilan käyttö ei ole mahdollista, tulee työntekijöillä olla soveltuva henkilökohtainen suojavaatetus ja hengityssuojaus. (IV) Muut työtilat, joissa käsitellään jauhemaaleja, mm. pakkauksien avaus, leijutusastioiden täyttö ja käyttämättömän jauhemaalin kierrätys, tulee ilmastoida siten, että jauhemaalipöly ei leviä ympäristöön. Jos tämä ei ole mahdollista, on huolehdittava kohdepoistoimusta ja henkilökohtaisista suojavaatteista. (V) Kaikille työntekijöille, jotka ovat tekemisissä jauhemaalien kanssa, tulee antaa anti-staattiset suojahaalarit, jotka estävät jauhemaalin pääsyn sisäpuolelle. Ihokontaktin vähentämiseksi on käytettävä soveltuvia suojakäsineitä. Jos tekniset apulaitteet ovat riittämättömät, tai niiden käyttö ei ole mahdollista altistumisen vähentämiseksi vaaditulle tasolle, on käytettävä henkilökohtaisia hengityssuojaimia. Olosuhteista riippuen hengityssuojainten on oltava varustetut joko pölynpoistopatruunoilla tai niiden on oltava raitisilmasyöttöiset. Joka tapauksessa on varmistettava riittävä suojaustaso. (VI) Syömisen, juomisen ja tupakoinnin tulee olla ehdottomasti kiellettyä jauhemaalauslinjan läheisyydessä. 4.2.5 Vaarallisille aineille altistuville työntekijöille tulisi työnantajan toimesta järjestää terveysseuranta kansallisen lainsäädännön mukaan. Sivu 12

5. Paineilma 5.1 Syyt 5.1.1 Paineilma voi olla monin eri tavoin vaarallista: (I) (II) (III) (IV) Paineilma voi päästä ihmiskehoon aukkojen, mm. suu, korvat jne. kautta ja aiheuttaa sisäisiä vammoja. Se voi läpäistä ihon ja aiheuttaa veritulppia. Paineilman mukana kulkevat hiukkaset voivat vahingoittaa silmiä. Paineistetut järjestelmät voivat räjähtää rajusti, jos ne repeävät tai vioittuvat. 5.2 Ennaltaehkäisy 5.2.1 Paineilmaa ei saa käyttää vaatteiden tai ihon puhdistamiseen. 5.2.2 Paineilmaverkosto on pidettävä hyvässä kunnossa ja sille on laadittava määräaikaishuolto-ohjelma. 5.2.3 Paineilmajärjestelmän käyttöä koskevat asianmukaiset ja riittävät ohjeet tulee olla jokaisen paineilmaverkostoa käyttävän henkilön saatavilla. Ohjeisiin tulee sisältyä toiminta hätätilanteessa. 6. Maalaamon ja maalauslaitteiston rakenne 6.1 Täydellinen ohjeistus Täydellinen ohjeistus sisältyy CEN standardeihin Pr EN 12981, Pr EN 50177 ja EU-direktiiviin 1999/92/EC, joihin tulee tutustua ennen jauhemaalaamon tai sen laitteiston asentamista ja käyttöönottoa. 6.2 Ruiskutustilan sijoitus Maalausalueen sijoittamisessa tulee huomioida: (I) Turvallisten pakoreittien sijoitus (II) Alueen ilmanvaihto ja ilmanpoisto (III) Tulipalon sattuessa esteetön pääsy palohälytyspainikkeille, muille hätäpalveluille ja ensisammutuskalustolle Sivu 13

6.3 Jauhemaalauskaapit 6.3.1 Jauheensyötön laitteistoon ja jauhemaalausletkuihin tulee olla kytkettyinä poistoimun toimintaan siten, että mahdollisen laitevian sattuessa ja imun loppuessa, jauheensyöttölaitteiston ja jauhemaalin ruiskutustoiminnot pysähtyvät. Ilmanvaihdon määrää mittaavien katkaisijoiden käyttö on suositeltava tapa ilmanvaihdon toiminnan seuraamiseksi. Tämä laitteisto on myös riittävän herkkä ilmaisemaan tukkeutuneet suodatimet sekä rikkoutuneet tai irralliset tuulettimen siivet. 6.3.2 Lisävarokeinona maalauskaappiin sekä muille alueille, joissa jauhemaalia käsitellään, voidaan asentaa palonilmaisulaitteisto, joka kytketään sammuttamaan jauhemaalinsyöttö maalauslaitteistoon sekä talteenottolaitteiston ilmanvaihto. 6.3.3 Täysin automaattisesti toimiviin maalauskaappeihin suositellaan asennettavaksi liekinilmaisulaitteisto. Se sijoitetaan kaapin sisään ja kytketään sammuttamaan niin virran- kuin jauhemaalinkin syöttö jauhemaalauslaitteistoon sekä pysäyttämään poistoimurit. 6.4 Verkkouttamisuunit 6.4.1 Uunin ja jauhemaalauskaapin välisen etäisyyden tulee olla vähintään yksi metri, sillä jauhemaalia ei saa kulkeutua ja kertyä uuniin, sen ilmanottoaukkoihin, kuumille pinnoille tai sähkölaitteille. Ilmannopeus uunissa ei saa olla niin kova, että jauhetta irtoaa kappaleelta ennen jauheen sulamista. 6.4.2 Uunin tarvisema raittiin ilman määrä tulee olla tiedossa ja näkyvästi merkittynä uunin tunnistetietoihin. 6.4.3 Jatkuvatoimisten uunien, erityisesti säteilylämmitteisten, tulee olla ristiinkytkettynä kuljettimen toimintaan siten, että kuljettimen pysähtyessä lämmitystehoa alennetaan tai lämmitys pysäytetään kokonaan. Tämä sen vuoksi, että kappaleen ylikuumeneminen, jauhemaalin tai kappaleen syttyminen saadaan estettyä. 6.4.4 Kaasu- ja öljylämmitteiset uunit on varustettava räjähdysluukuilla, joiden avulla kaasu- tai öljyräjähdyksen sattuessa paineisku saadaan ohjattua pois uunista. Räjähdysluukut on sijoitettava siten, että paineisku ei kohdistu ruiskutuslaitteistoa tai työskentelyalueita kohti. Sivu 14

6.5 Jauhemaalin ruiskutuslaitteisto 6.5.1 Kaikkien käytössä olevien maalauspistooleiden tulee olla standardien EN 50050 ja EN 50053-1 (kohta 5) mukaisia. Täten varmistetaan se, ettei paloa aiheuttavaa kipinää synny, jos pistooli joutuu liian lähelle maadoitettua kappaletta. Automaattipistoolien tulee olla standardin EN 50177 mukaisia. 6.5.2 Erityisesti traversseihin sijoitettujen automaattipistoolien korkeajännityskaapeleiden tulee olla suojassa mekaanisilta vaurioilta. 6.5.3 Palon tai muun hätätilanteen sattuessa on kaikkien sähkölaitteiden oltava kaukokytkettävissä pois päältä. 6.6 Ilmanvaihto ja putkistot 6.6.1 Ilmanvaihdon tarkoituksena on pitää ilman pölypitoisuus työskentelytiloissa HTP-arvon alapuolella sekä alle puolessa alemmasta räjähdysrajasta (LEL) suljetuilla alueilla (suom.huom. ruiskutus- ja talteenotto). 6.7 Ilmanvaihto ja jauhemaalin talteenottolaitteisto 6.7.1 Suljetut suodatintoimiset talteenottolaitteet ja syklonit tulee varustaa räjähdysluukuilla, jos niiden rakenteissa olevat aukot eivät riitä paineenalennukseen. Suositeltavinta on sijoittaa talteenottolaitteistot (jälkisuodattimet) ulkotiloihin niin vähällä säänsuojarakenteella varustettuna kuin mahdollista. Jos jälkisuodatin on sijoitettava rakennuksen sisään, tulisi se sijoittaa omaan tilaansa erilleen muusta työtilasta. 6.7.2 Talteenotetun jauhemaalin poisto laitteistosta voidaan järjestää seuraavilla tavoilla: (I) Lokerosyöttimellä tai vastaavalla pulssimaisesti toimivalla syöttölaitteella, joka katkaisee mahdollisen liekkirintaman ja palavien partikkeleiden etenemisen. Laite on hyvä varustaa tunnistimella, joka pysäyttää laitteen toiminnan onnettomuuden sattuessa. (II) Suoraan metalliseen keruuastiaan, joka on kiinnitetty tiukasti tyhjennysaukkoon. Sivu 15

(III) Jos jauhemaali kierrätetään uudelleenkäyttöä varten, se on seulottava ennen uuteen jauhemaaliin sekoittamista. Kun kierrätys on automaattista tulee seulan olla kiinteästi asennettu tuotantolaitteiston ja jauhemaalin leijutusastian välille. (IV) Leijutusastioiden ja talteenottolaitteistojen sijoitusta suunniteltaessa tulee ottaa huomioon, että täyttö-, tyhjennys-, ja puhdistustoimenpiteet saadaan hoidettua niin että mahdollisimman vähän jauhemaalia pääsee ympäristöön. Kohdepoistoimuilla voidaan vähentää ilmaan pääsevän pölyn määrää. Sivu 16

LIITE CEPE Jauhemaalien turvallinen käyttö Laskentamenetelmä maalauskaapissa olevan jauhepitoisuuden laskemiseksi Jauhemaalin enimmäismäärä maalauskaapissa voidaan laskea seuraavalla kaavalla: M C = V Jossa: C = jauhemaalipitoisuus kaapissa, g/m 3 M = pistoolien suurimmalla tuotolla laskettu jauhemaalin määrä tietyllä aikavälillä. Maalattavalle kappaleelle kertyvää maalia ei lasketa mukaan. (Suom. huom. yleensä lasketaan tyhjään kaappiin ruiskutettavan maalin enimmäismäärää). V = talteenottolaitteiston pienin säädettävissä oleva poistoilman määrä, samalla aikavälillä kuin M Sivu 17