HALLINTOSÄÄNTÖ. Hallitus 8.6.2015, 75 Valtuusto 15.6.2015, 19 Voimaan 1.8.2015



Samankaltaiset tiedostot
VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

ASKOLAN KUNTA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

Valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa valtuuston puheenjohtaja, jollei valtuusto toisin päätä.

Yhtymävaltuuston työjärjestys

VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

Hyväksytty: Uusi kv Voimaantulo: Muutettu: kv

PUNKALAITUMEN KUNTA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

Hallintosääntö. Ylöjärven kaupunki. Kaupunginvaltuusto hyväksynyt x.x.2014 Voimaantulo I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

MAAKUNTAVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

JOKILATVOJEN TILAPAVELUIDEN KUNTAYHTYMÄN YHTYMÄKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS

Rovaniemen kaupunginvaltuuston työjärjestys

EURAN KUNTA Valtuusto

KAJAANIN KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

KEMIÖNSAAREN KUNNAN VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

KUNNANVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

Maakuntavaltuuston työjärjestys

Valtuutetut voivat valtuustotyöskentelyä varten muodostaa valtuustoryhmiä.

Khall liite 93 1 / 12 Kvalt liite 19 TAIPALSAAREN KUNTA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

TUUSNIEMEN KUNTA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS. Hyväksytty kunnanvaltuustossa Tulee voimaan

Pyhännän valtuuston työjärjestys

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

YHTYMÄVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

(KV hyväksynyt Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.)

VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

Hyväksytty Kunnanvaltuustossa Voimaantulo luku Yleiset määräykset. 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt

Pirkkalan kunta Valtuuston työjärjestys 1(9) Yleiset määräykset... 2

VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

HOLLOLAN KUNTA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

Ylivieskan kaupunki. Kaupunginvaltuuston työjärjestys

PADASJOEN KUNTA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

INKOON KUNNANVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt kesäkuun 26. päivänä ja huhtikuun 29. päivänä

Valtuusto Valtuuston työjärjestys

Peimarin koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuuston TYÖJÄRJESTYS 1 PEIMARIN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

Tällä valtuuston työjärjestyksellä kumotaan kv hyväksytty valtuuston työjärjestys.

KAUHAVAN KAUPUNKI VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa / 4

Sivu 1. luku YLEISET MÄÄRÄYKSET luku VALTUUTETUN ALOITEOIKEUS luku VALTUUSTON KOKOUKSET luku VAALIT luku PÖYTÄKIRJA...

SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN SÄÄDÖSKOKOELMA

LAPIN LIITTO Valtuuston työjärjestys - voimaantulo

VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

JOKIOISTEN KUNTA Valtuuston työjärjestys

KAUHAVAN KAUPUNKI VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

TYÖJÄRJESTYS (Nuorisovaltuusto )

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN SÄÄDÖSKOKOELMA

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

Nivalan kaupunginvaltuuston työjärjestys

KÄRSÄMÄEN KUNNANVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS /431/ /144/13

3 Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä eroaminen tai erottaminen

Kurikan kaupunginvaltuuston työjärjestys

Kaupunginvaltuuston työjärjestys

Kurikan kaupunginvaltuuston työjärjestys

Kaupunginvaltuusto muuttanut : 7, 13, 16, 17, 19 Voimassa alkaen

Yhtymävaltuuston työjärjestys

Valtuustossa on 1., 2. ja 3. varapuheenjohtaja.

KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

KH liite n:o 3/ VALT liite n:o 3/

KEMIN KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS. Kaupunginvaltuusto hyväksynyt. Voimaan

Maakuntavaltuuston työjärjestys

KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN 1 (7)

Kaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

Valtuuston työjärjestys Sisällysluettelo

Kemin kaupunginvaltuuston työjärjestys 1 (9)

VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA

Sastamalan kaupunginvaltuuston työjärjestys

KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTAVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Keski-Pohjanmaan hallintosääntö Luku Valtuuston työjärjestys. 1.

Kokkolan kaupunginvaltuuston työjärjestys

Valtuutetut voivat valtuustotyöskentelyä varten muodostaa valtuustoryhmiä.

RAUMAN KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

Ennen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaalia valtuusto päättää varapuheenjohtajien lukumäärästä.

Valtuuston työjärjestys

NAANTALIN KAUPUNKI VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS alkaen SISÄLLYSLUETTELO

TOHMAJÄRVEN KUNNANVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

PUUMALAN KUNNAN VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1 / 7 Kunnanhallitus LIITE NRO 36 Valtuusto LIITE NRO 18

Sivu VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS. P:\tieto\YHTEINEN\SAANNOT\SAANNOT\Valttyojar11.doc

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

KAINUUN MAAKUNTAVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

Valtuustossa on kaksi varapuheenjohtajaa.

4 Valtuutetut istuvat kokouksessa valtuustoryhmittäin puheenjohtajan hyväksymän istumajärjestyksen mukaisesti.

Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston työjärjestys

TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA. J u l k a i s s u t. Kaupunginvaltuuston hyväksymä. Voimaantulopäivä 1.1.

Kaupunginvaltuuston työjärjestys

Valtuuston työjärjestys

KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

SIUNTION KUNNAN HALLINTOSÄÄNTÖ

3 Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä eroaminen tai erottaminen

RAAHEN KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

ESPOON KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ

ENONTEKIÖN KUNNANVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

Seinäjoen kaupungin valtuuston työjärjestys

JANAKKALAN KUNNAN SÄÄNTÖKOKOELMA. Valtuuston työjärjestys

Maakuntavaltuustossa on kolme varapuheenjohtajaa. Valtuutetut voivat valtuustotyöskentelyä varten muodostaa valtuustoryhmiä.

Sivu VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS. P:\YHTEINEN\SAANNOT\SAANNOT\Valttyojar16.doc

Transkriptio:

HALLINTOSÄÄNTÖ Hallitus 8.6.2015, 75 Valtuusto 15.6.2015, 19 Voimaan 1.8.2015

HÄMEENKYRÖN HALLINTOSÄÄNTÖ 1 HALLINTOMENETTELYÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET... 7 1.1 Yleiset määräykset... 7 1 Hallintosäännön soveltaminen... 7 1.2 Kokousmenettely... 7 2 Luvun määräysten soveltaminen... 7 3 Kokousaika ja -paikka... 7 4 Kokouksen koollekutsuminen... 7 5 Jatkokokous... 7 6 Varajäsenen kutsuminen... 7 7 Kokouksen pitäminen... 8 8 Kokouksen johtaminen... 8 9 Tilapäinen puheenjohtaja... 8 10 Läsnäolo toimielinten kokouksissa... 8 11 Hallituksen edustus muissa toimielimissä... 8 12 Esittely... 8 13 Esteellisyyden toteaminen... 9 14 Äänestys ja vaalit... 9 15 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen... 9 16 Hallituksen ja lautakunnan otto-oikeus...10 17 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen...10 1.3 Muut määräykset... 10 18 Viestintä...10 19 Asukkaiden aloitteet...10 20 Asiakirjojen antamisesta päättäminen sekä niistä perittävät maksut...11 21 Nimenkirjoitus...11 2 VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS... 11 2.1 Yleiset määräykset... 11 22 Valtuuston toiminnan järjestelyt...11 23 Valtuustoryhmän muodostaminen...12 24 Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä eroaminen tai erottaminen...12 25 Istumajärjestys...12 2.2 Valtuutetun aloiteoikeus... 12 26 Valtuutettujen aloitteet...12 27 Hallitukselle osoitettava kysymys...13 28 Kyselytunti...13 2.3 Valtuuston kokoukset... 13 29 Kokouskutsu...13

30 Esityslista...14 31 Kokouksesta tiedottaminen...14 32 Varavaltuutetun kutsuminen...14 33 Kokouksen johtaminen ja tilapäinen puheenjohtaja...14 34 Nimenhuuto...15 35 Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut...15 36 Asioiden käsittelyjärjestys...15 37 Puheenvuorot...15 38 Puheenvuorojen käyttäminen...16 39 Pöydällepanoesitys...16 40 Esitykset...16 41 Äänestystapa...16 42 Äänestysjärjestys...17 43 Toivomusponsi...17 2.4 Vaalit... 17 44 Yleiset määräykset...17 45 Vaalitoimituksen avustajat...18 2.5 Suhteellinen vaali... 18 46 Valtuuston vaalilautakunta...18 47 Ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto...18 48 Ehdokaslistojen laatiminen...18 49 Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen...18 50 Ehdokaslistojen yhdistelmä...19 51 Vaalitoimitus...19 52 Vaalin tuloksen toteaminen ja äänestyslippujen säilyttäminen...19 2.6 Pöytäkirja... 19 53 Pöytäkirja...19 54 Pöytäkirjan tarkastus...19 3 HENKILÖSTÖASIOITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET... 19 55 Henkilöstöä koskevien määräysten soveltaminen...20 56 Toimivalta viran perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä virkasuhteen muuttamisessa työsuhteeksi...20 57 Viran tai toimen haku...20 58 Henkilöstön kelpoisuusvaatimukset ja nimikkeet...20 59 Henkilöstön ottaminen...20 60 Koeaika, palvelussuhteen päättyminen ja osa-aikaistaminen...21 61 Virkaan ottaminen ilman hakumenettelyä...21 62 Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen ja virantoimitusvelvollisuuden muuttaminen...21

63 Viran tai työsuhteen velvollisuuden laiminlyönti...22 64 Nimikkeiden tai kelpoisuusvaatimusten muuttaminen...22 65 Virka- ja työvapaa...22 66 Sivutoimilupa ja -ilmoitus...22 67 Virantoimituksesta pidättäminen...22 68 Viranhaltijoiden yleinen ratkaisuvalta henkilöstöasioissa...22 69 Päätäntävalta palkkakysymyksissä...23 70 Palkan takaisinperiminen ja takaisinperinnästä luopuminen...24 71 Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut...24 4 HANKINTOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET... 24 72 Soveltamisala...24 73 Hallituksen ja lautakuntien ohjausvalta hankinta-asioissa...24 74 Toimivalta hankinta-asioissa...24 75 Tarjouspyyntöasiakirjojen ja hankintasopimusten allekirjoittaminen...25 5 TOIMIELIMET, VIRANHALTIJAT JA RATKAISUVALTA... 25 5.1 Luottamushenkilöorganisaatio... 25 76 Toimielimet...25 5.2 Viranhaltijaorganisaatio... 25 77 Palvelualuejako, organisaatio ja johtaminen...25 78 Yhteistyötoimikunta...26 5.3 Lautakunnat... 26 79 Lautakuntien yleiset tehtävät ja ratkaisuvalta...26 5.4 Viranhaltijat... 27 80 Viranhaltijoiden yleiset tehtävät ja ratkaisuvalta...27 5.5. Hallitus ja hallintopalvelut... 28 81 Hallituksen tehtävä...28 82 Hallituksen kokoonpano...28 83 Esittely hallituksessa...28 84 Hallituksen ratkaisuvalta...28 85 Viranhaltijoiden tehtävät ja ratkaisuvalta...29 5.6 Perusturvalautakunta ja perusturvapalvelut... 30 86 Perusturvalautakunnan tehtävät...30 87 Lautakunnan ja jaoston kokoonpano...31 88 Esittely perusturvalautakunnassa ja yksilöasioiden jaostossa...31 89 Perusturvalautakunnan ratkaisuvalta...31 90 Viranhaltijoiden erityinen ratkaisuvalta...32 5.7 Sivistyslautakunta ja sivistyspalvelut... 34 91 Sivistyslautakunnan tehtävä...34

92 Lautakunnan kokoonpano...34 93 Esittely sivistyslautakunnassa...34 94 Sivistyslautakunnan ratkaisuvalta...34 95 Viranhaltijoiden tehtävät ja ratkaisuvalta...35 5.8 Tekninen lautakunta, ympäristölautakunta ja tekniset palvelut... 39 96 Teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan tehtävä...39 97 Teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan kokoonpano...40 98 Esittely teknisessä lautakunnassa ja ympäristölautakunnassa...40 99 Teknisen lautakunnan erityinen ratkaisuvalta...40 100 Ympäristölautakunnan erityinen ratkaisuvalta...41 101 Viranhaltijoiden ratkaisuvalta...42 6 KUNNAN TALOUS... 44 102 Vastuu kunnan taloudesta...44 103 Talousarvion täytäntöönpano...44 104 Talousarvion muutokset...45 105 Poistosuunnitelman hyväksyminen...45 106 Rahatoimen hoitaminen...45 107 Riskienhallinta...45 7 TARKASTUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET... 46 7.1 Valvontajärjestelmä... 46 108 Ulkoinen ja sisäinen valvonta...46 7.2 Tarkastuslautakunta... 46 109 Lautakunnan kokoonpano...46 110 Lautakunnan kokoukset...46 111 Lautakunnan tehtävät...46 7.3 Tilintarkastaja... 47 112 Tilintarkastajan valinta...47 113 Vastuun jakaantuminen...47 114 Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät...47 7.4 Tilintarkastajan ilmoitukset, tilintarkastuskertomus ja tarkas- tuslautakunnan valmistelu valtuustolle... 47 115 Tilintarkastajan ilmoitukset...47 116 Tilintarkastuskertomus...47 117 Tarkastuslautakunnan valmistelu valtuustolle...47 8 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET... 48 118 Soveltamisala...48 119 Kokouspalkkiot...48 120 Samana päivänä pidetyt kokoukset...48 121 Vuosipalkkiot...49

122 Sihteerin palkkio...49 123 Katselmus, neuvottelu, toimitus...49 124 Kunnan edustajat...49 125 Tilintarkastajat, lautamiehet, uskotut miehet...49 126 Keskusvaalilautakunta, vaalilautakunta ja -toimikunta...49 127 Ansionmenetyksen korvaus...50 128 Erityistehtävät...50 129 Matkakustannukset...50 130 Palkkioiden ja korvausten maksaminen...51

1 HALLINTOMENETTELYÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 1.1 Yleiset määräykset 1 Hallintosäännön soveltaminen Hallintomenettelyä koskevissa määräyksissä määrätään kunnan päätöksenteko- ja kokousmenettelystä. Hallitus antaa tarvittaessa tarkemmat ohjeet tämän säännön soveltamisesta. 1.2 Kokousmenettely 2 Luvun määräysten soveltaminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan valtuustoa lukuun ottamatta kunnan toimielimissä sekä soveltuvin osin toimikunnissa sekä toimitus- ja katselmusmiesten kokouksissa. 3 Kokousaika ja -paikka Toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. 4 Kokouksen koollekutsuminen Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, viimeistään neljä päivää ennen kokousta. Kokouskutsu voidaan toimittaa myös sähköisesti. 5 Jatkokokous Jos kokousasioita ei ole saatu siinä kokouksessa käsitellyiksi, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta. 6 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja, esittelijä tai sihteeri voi toimittaa kutsun varajäsenelle.

7 Kokouksen pitäminen Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi myös sellaisen asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. 8 Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 9 Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. 10 Läsnäolo toimielinten kokouksissa Kunnan eri toimielinten kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäoloja puheoikeus: - hallituksen kokouksessa valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla - muun toimielimen kokouksessa hallituksen puheenjohtajalla ja kunnanjohtajalla, poislukien tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta ja vaalilautakunnat Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin tai toimielimen puheenjohtaja. Salassa pidettäviä asioita käsiteltäessä kokouksessa voivat olla jäsenten, esittelijän ja pöytäkirjanpitäjän lisäksi läsnä vain hallituksen edustaja ja kunnanjohtaja ja hallituksen kokouksessa valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. 11 Hallituksen edustus muissa toimielimissä Hallitus voi määrätä muihin toimielimiin, paitsi tarkastuslautakuntaan, keskusvaalilautakuntaan ja vaalilautakuntiin, keskuudestaan edustajansa, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. 12 Esittely Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen

kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta. Esittelijästä hallituksessa, lautakunnissa ja jaostoissa sekä esittelijän sijaisesta esittelijän poissa ollessa tai muuten estyneenä ollessa määrätään hallintosäännössä toisaalla. 13 Esteellisyyden toteaminen Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. 14 Äänestys ja vaalit Äänestyksestä ja vaalin toimittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä valtuuston työjärjestyksessä määrätään. 15 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten, kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään: 1. järjestäytymistietoina: - toimielimen nimi - kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka - läsnä olleet sekä - kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 2. asian käsittelytietoina: - asiaotsikko - selostus asiasta - päätösehdotus - esteellisyys - tehdyt esitykset ja onko niitä kannatettu - äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos - vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos - päätöksen toteaminen sekä - eriävä mielipide. 3. laillisuustietoina: - oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus - puheenjohtajan allekirjoitus

- pöytäkirjanpitäjän varmennus - merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta sekä - merkintä nähtävänä pidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä. Pöytäkirjaan liitettävissä muutoksenhakuohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. 16 Hallituksen ja lautakunnan otto-oikeus Asian ottamisesta hallituksen käsiteltäväksi voi päättää hallitus, hallituksen puheenjohtaja tai kunnanjohtaja. Asian ottamisesta lautakunnan käsiteltäväksi voi päättää lautakunta, sen puheenjohtaja tai esittelijä. 17 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Kunnan viranomaisen on neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta ilmoitettava otto-oikeuden haltijoille niiden määräämällä tavalla niistä päätöksistä, jotka voidaan ottaa hallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. 1.3 Muut määräykset 18 Viestintä Kunnan viestintää johtaa hallituksen alaisuudessa kunnanjohtaja. 19 Asukkaiden aloitteet Hallituksen on vuosittain helmikuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyistä kunnan toimintaa koskevista aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Valtuusto voi samalla todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Hallituksen ja lautakunnan tehtäväalueella tehdyistä aloitteista on vastaavasti esitettävä tiedot hallitukselle ja asianomaiselle lautakunnalle niiden päättämällä tavalla. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava tieto aloitteen käsittelystä kunnassa ja aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet tai tieto siitä, että aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin.

20 Asiakirjojen antamisesta päättäminen sekä niistä perittävät maksut Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 14 :n tarkoitettua asiakirjan antamista koskevaa ratkaisuvaltaa käyttää vastuualueidensa osalta palvelujohtaja. Tavanomaisesta tiedon antamisesta asiakirjana, pöytäkirjanotteesta, kopiosta tai muusta tulosteesta peritään sivukohtainen maksu. Erityistoimenpiteitä vaativan tiedon antamisesta asiakirjana, kopiosta tai muusta tulosteesta peritään kiinteä perusmaksu, joka voidaan porrastaa tiedonhaun vaativuuden mukaan. Perusmaksun lisäksi peritään sivukohtainen maksu. Jos asiakirja ei ole yksilöitävissä ja löydettävissä viranomaisen julkisuuslain mukaisesti pitämästä asiakirjarekisteristä ja tiedonhaun erityistoimenpiteitä vaativa tieto asiakirjasta annetaan suullisesti tai antamalla asiakirja viranomaisen luona luettavaksi tai jäljennettäväksi taikka lähettämällä se sähköpostin välityksellä, aiheutuneita kustannuksia vastaavana maksuna peritään vain kiinteä perusmaksu tiedonhaun vaativuuden mukaan porrastettuna. 21 Nimenkirjoitus Toimielimen hyväksymät sopimukset ja sitoumukset allekirjoittaa hallituksen tai ratkaisuvaltaisen toimielimen puheenjohtaja tai esittelijä ja varmentaa esittelijä, pöytäkirjanpitäjä, palvelualueen johtaja tai palvelujohtaja. Milloin viranhaltijalle on annettu päätösvaltaa näissä hallintomenettelyä koskevissa määräyksissä tai tässä hallintosäännössä toisaalla, hän allekirjoittaa asiaa koskevan pöytäkirjan, sopimuksen tai muun asiakirjan. Toimielimen, viranhaltijan tai arkistoviranomaisen hallinnassa olevista asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset todistaa oikeaksi esittelijä, toimielimen pöytäkirjanpitäjä, arkistosihteeri/hallintopalvelusihteeri tai hänen varahenkilönsä, toimielimen tai viranhaltijan arkistovastuuhenkilö. Haasteet ja vastaanottotodistukset vastaanottaa edellä mainitut henkilöt. Valmistelu- ja läheteluonteiset asiakirjat allekirjoittaa asian valmistelija tai lähettäjä. 2 VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 2.1 Yleiset määräykset 22 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle hallituksen puheenjohtaja ja kokouksen avaa iältään vanhin läsnä

oleva valtuutettu, joka johtaa puhetta, kunnes valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat on valittu. Valtuustossa on kaksi varapuheenjohtajaa. Valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa valtuuston puheenjohtaja, jollei valtuusto toisin päätä. 23 Valtuustoryhmän muodostaminen Valtuutetut voivat valtuustotyöskentelyä varten muodostaa valtuustoryhmiä. Valtuustoryhmän muodostamisesta, nimestä ja puheenjohtajasta on annettava valtuustolle kirjallinen ilmoitus, joka on kaikkien ryhmään liittyvien valtuutettujen allekirjoitettava. Ilmoitus jätetään valtuuston puheenjohtajalle. Valtuustoryhmänä pidetään myös yhtä valtuutettua, jos hän on tehnyt 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen. 24 Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä eroaminen tai erottaminen Liittymisestä valtuustoryhmään ja siitä eroamisesta valtuutetun on ilmoitettava kirjallisesti valtuustolle. Liittymisilmoitukseen on liitettävä asianomaisen ryhmän kirjallinen hyväksyminen. Jos valtuutettu on erotettu valtuustoryhmästä, valtuustoryhmän on ilmoitettava tästä kirjallisesti valtuustolle. 25 Istumajärjestys Valtuuston puheenjohtaja hyväksyy valtuuston istumajärjestyksen. 2.2 Valtuutetun aloiteoikeus 26 Valtuutettujen aloitteet Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on valtuustoryhmällä ja valtuutetulla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kunnan toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään hallituksen valmisteltavaksi. Valtuusto voi erikseen päättää, että aloitteesta käydään lähetekeskustelu siitä, miten asia on valmisteltava. Hallituksen on vuosittain helmikuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja hallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun.

27 Hallitukselle osoitettava kysymys Vähintään neljäsosa valtuutetuista voi tehdä hallitukselle osoitetun kirjallisen kysymyksen kunnan toimintaa ja hallintoa koskevasta asiasta. Hallituksen on vastattava kysymykseen viimeistään kuuden kuukauden kuluttua kysymyksen tekemisestä. Jos kysymystä käsiteltäessä tehdään ehdotus tilapäisen valiokunnan asettamisesta tutkimaan kysymyksessä tarkoitettua asiaa, valtuuston on päätettävä tästä. Muuta päätöstä ei kysymyksen johdosta saa tehdä. 28 Kyselytunti Valtuutetulla on oikeus esittää hallitukselle kyselytunnilla vastattavaksi lyhyitä kulloinkin yhteen asiaan kohdistuvia kysymyksiä kunnan hallinnon ja talouden hoitoa koskevista asioista. Kyselytunti järjestetään ennen valtuuston kokousta, jollei valtuuston puheenjohtaja toisin päätä. Puheenjohtajana kyselytunnilla toimii valtuuston puheenjohtaja. Kyselytunti on julkinen. Kysymys on kirjallisena toimitettava kunnantaloon viikkoa ennen valtuuston kokousta. Kysymykset, joihin ei kyselytunnilla ehditä vastata, siirtyvät seuraavaan kyselytuntiin. Kysymykset otetaan vastattaviksi niiden saapumisjärjestyksessä. Puheenjohtajalla on kuitenkin oikeus määrätä tasapuolisuutta noudattaen muukin vastaamisjärjestys. Saatuaan hallitukselta vastauksen kysymyksen esittäjällä on oikeus tehdä kaksi asiaan liittyvää lyhyttä lisäkysymystä. 2.3 Valtuuston kokoukset 29 Kokouskutsu Kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään 5 päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat.

30 Esityslista Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset valtuuston päätöksistä, on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, jolleivät erityiset syyt ole esteenä. Valtuuston puheenjohtaja päättää kuinka monelle varavaltuutetulle esityslista toimitetaan. 31 Kokouksesta tiedottaminen Valtuuston kokouksen ajasta ja paikasta tiedotetaan ennen kokousta niissä tiedotusvälineissä, joissa valtuusto on päättänyt kokouksistaan ilmoittaa. 32 Varavaltuutetun kutsuminen Valtuutetun, joka on estynyt hoitamasta valtuutetun tointaan tai joka on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa, on viipymättä ilmoitettava asiasta valtuuston puheenjohtajalle. Puheenjohtajalle tehtävä ilmoitus voidaan jättää myös valtuuston sihteerille. Saatuaan valtuutetulta tai muuten luotettavasti tiedon esteestä tai esteellisyydestä puheenjohtajan on kutsuttava valtuutetun sijaan kuntalaissa tarkoitettu varavaltuutettu. Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava valtuutetun ja muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys valtuuston ratkaistavaksi. Valtuutetuille valitaan varavaltuutettuja jokaisen kunnallisvaaleissa esiintyneen vaaliliiton, puolueen ja yhteislistan ensimmäisistä valitsematta jääneistä ehdokkaista sama määrä kuin valtuutettuja, kuitenkin vähintään kaksi. Yhteislistan ulkopuolella olleen valitsijayhdistyksen ehdokkaana valitulla valtuutetulla ei ole varavaltuutettua. 33 Kokouksen johtaminen ja tilapäinen puheenjohtaja Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä valtuuston kokouksessa. Puheenjohtaja saa annettuaan varoituksen määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. Puheenjohtaja voi tarvittaessa valtuuston suostumuksella luovuttaa puheenjohdon kokouksessa varapuheenjohtajalle ja osallistua sinä aikana kokoukseen jäsenenä. Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtajat ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokoukselle tilapäinen puheenjohtaja.

34 Nimenhuuto Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut todetaan nimenhuudolla, joka toimitetaan aakkosjärjestyksessä Nimenhuudon jälkeen puheenjohtaja toteaa, onko valtuusto laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. 35 Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut Läsnä oleviksi katsotaan valtuutetut ja varavaltuutetut, jotka ovat saapuneet kokoukseen eivätkä ole ilmoittaneet siitä poistuvansa tai joita muuten ei ole todettu poissa oleviksi. Puheenjohtaja voi toimittaa kokouksen kestäessä tai kokoustauon päätyttyä uuden nimenhuudon, jos se läsnä olevien toteamiseksi on tarpeen. 36 Asioiden käsittelyjärjestys Asiat esitellään valtuustolle esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei valtuusto toisin päätä. Käsittelyn pohjana (pohjaesityksenä) on hallituksen esitys taikka, milloin tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on valmistellut asian, niiden esitys. Jos hallitus, tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on muuttanut esityslistalla olevaa esitystään ennen kuin valtuusto on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaesitys on muutettu esitys. Jos esitys on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta. 37 Puheenvuorot Kun asia on esitelty, siitä on varattava tilaisuus keskustella. Puheenvuoro on pyydettävä selvästi havaittavalla tavalla tai toimittamalla puheenjohtajalle kirjallinen puheenvuoropyyntö. Puheenvuorot annetaan pyydetyssä järjestyksessä. Tästä järjestyksestä poiketen puheenjohtaja voi antaa: 1. asian käsittelyn alussa ryhmäpuheenvuoron kunkin valtuustoryhmän edustajalle ryhmien suuruuden mukaisessa järjestyksessä 2. puheenvuoron hallituksen puheenjohtajalle, kunnanjohtajalle sekä tarkastuslautakunnan ja tilapäisen valiokunnan puheenjohtajalle, jos käsitellään asianomaisten toimielinten valmistelemia asioita; sekä 3. repliikki- ja kannatuspuheenvuoron. Asian käsittelyjärjestystä koskeva työjärjestyspuheenvuoro on annettava ennen muita.

38 Puheenvuorojen käyttäminen Puheenvuoron saaneen on puhuttava paikaltaan tai puhujakorokkeelta. Puhujan on pysyttävä käsiteltävänä olevassa asiassa. Jos hän siitä poikkeaa, puheenjohtajan on kehotettava häntä palaamaan asiaan. Jos puhuja ei noudata huomautusta, puheenjohtajan on kiellettävä häntä jatkamasta puhettaan. 39 Pöydällepanoesitys Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu esitys asian pöydällepanosta tai jokin muu esitys, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian asiallisen käsittely, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä esitystä ja siitä on tehtävä päätös ennen kuin keskustelua itse asiasta jatketaan. Jos esitys hyväksytään, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn, jos se hylätään, jatkuu käsittely. Asia, joka esitetään ensimmäisen kerran valtuustolle eikä esityslistaa ole toimitettu kokouskutsun yhteydessä, pannaan pöydälle seuraavaan kokoukseen, jos vähintään neljäsosa läsnä olevista valtuutetuista sitä pyytää. Muussa tapauksessa asian pöydällepanosta päätetään äänten enemmistöllä. 40 Esitykset Keskustelun kuluessa tehty esitys on annettava kirjallisena, jos puheenjohtaja niin vaatii. Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja julistaa keskustelun päättyneeksi. Tämän jälkeen hänen on esitettävä valtuuston hyväksyttäväksi selostus keskustelun kuluessa tehdyistä esityksistä. Esitystä, jota ei ole kannatettu tai joka on tehty vaihtoehtoisena taikka esitystä, joka menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei oteta äänestettäväksi. Pohjaesitys otetaan kuitenkin äänestettäväksi, vaikka sitä ei olisi kannatettu. Jollei ole muita äänestykseen otettavia esityksiä kuin pohjaesitys, puheenjohtajan on julistettava se valtuuston päätökseksi. 41 Äänestystapa Äänestys on toimitettava avoimesti. Jos äänestys on toimitettu muulla tavalla kuin nimenhuudolla tai äänestyskoneella, äänestys on vaadittaessa tai puheenjohtajan katsoessa sen selvyyden vuoksi tarpeelliseksi toimitettava uudelleen nimenhuudolla tai äänestyskoneella.

42 Äänestysjärjestys Jos esityksistä on äänestettävä, puheenjohtaja esittää valtuuston hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen, jota laadittaessa on otettava huomioon, että: 1. ensiksi asetetaan äänestettäväksi pohjaesityksestä kaksi eniten poikkeavaa esitystä. Niistä voittanut asetetaan jäljellä olevista esityksistä eniten pohjaesityksestä poikkeavaa esitystä vastaan, ja näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaesitys pohjaesitykselle. Kuitenkin jos äänestykseen on otettava pohjaesityksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava esitys, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista esityksistä voittanutta vastaan 2. jos asia koskee määrärahan myöntämistä, asetetaan ensin äänestettäväksi määrältään suurimman esityksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan esitysten suuruuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes jokin esitys hyväksytään, minkä jälkeen pienemmistä esityksistä ei enää äänestetä 3. jos esitys on sellainen, että sen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista esityksistä, sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä on äänestettävä erikseen. Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan lain mukaan määräenemmistön kannatus, puheenjohtajan on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan. 43 Toivomusponsi Tehtyään käsiteltävänä olevassa asiassa päätöksen valtuusto voi hyväksyä hallitukselle osoitettavan toivomusponnen, jonka tulee liittyä käsiteltävänä olevaan asiaan ja joka ei saa olla ristiriidassa valtuuston päätöksen kanssa eikä muuttaa tai laajentaa sitä. 2.4 Vaalit 44 Yleiset määräykset Milloin vaali toimitetaan suljetuin lipuin, äänestyslipun on oltava kokoon taitettu niin, ettei sen sisältö ole näkyvissä. Äänestyslipussa ei saa olla asiattomia merkintöjä. Äänestysliput annetaan valtuuston puheenjohtajalle nimenhuudon määräämässä järjestyksessä.

Ääniä voidaan antaa jokaiselle vaalissa kysymykseen tulevalle ehdokkaalle, vaikkei häntä olisi keskustelussa ehdotettu tai kannatettu. 45 Vaalitoimituksen avustajat Toimitettaessa enemmistövaali suljetuin lipuin, kokouksen pöytäkirjantarkastajat toimivat samalla ääntenlaskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimituksessa, jollei valtuusto toisin päätä. 2.5 Suhteellinen vaali 46 Valtuuston vaalilautakunta Valtuusto valitsee toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan. Lautakunnassa on seitsemän jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan. Lautakunnan sihteerinä toimii valtuuston pöytäkirjanpitäjä, jollei valtuusto toisin päätä. 47 Ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto Valtuusto määrää ajankohdan, milloin ehdokaslistat on viimeistään annettava valtuuston puheenjohtajalle sekä milloin vaalitoimituksen nimenhuuto aloitetaan. 48 Ehdokaslistojen laatiminen Ehdokaslistassa saa olla enintään niin monen ehdokkaan nimi kuin vaalissa on valittavia jäseniä ja varajäseniä. Ehdokaslistan otsikossa on mainittava, missä vaalissa sitä käytetään. Ehdokaslista on vähintään kahden valtuutetun allekirjoitettava. Ensimmäinen allekirjoittaja toimii listan asiamiehenä, antaa sen valtuuston puheenjohtajalle ja on oikeutettu tekemään siihen 29 :ssä tarkoitetut oikaisut. 49 Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen Kun ehdokaslistojen antamisen määräaika on päättynyt, valtuuston puheenjohtaja antaa ehdokaslistat vaalilautakunnalle, joka tarkastaa, ovatko ne asianmukaisesti laaditut. Jos listassa on virheellisyys, annetaan asiamiehelle tilaisuus sen korjaamiseen vaalilautakunnan asettamassa määräajassa. Jos sama henkilö on asiamiehen toimittaman ehdokaslistan korjaamisen jälkeenkin ehdokkaana kahdella tai useammalla listalla, vaalilautakunnan on, mikäli mahdollista, tiedusteltava ehdokkaalta, mille listalle hänen nimensä jätetään.

50 Ehdokaslistojen yhdistelmä Sitten kun edellä 29 :ssä mainittuja oikaisuja varten varattu määräaika on päättynyt, vaalilautakunta laatii hyväksytyistä ehdokaslistoista yhdistelmän, johon jokaiselle ehdokaslistalle merkitään järjestysnumero. Ehdokaslistojen yhdistelmä on pantava ennen vaalitoimituksen nimenhuudon alkamista valtuuston istuntohuoneeseen nähtäväksi ja valtuustolle julkiluettava. 51 Vaalitoimitus Kunkin valtuutetun on nimenhuudon määräämässä järjestyksessä annettava valtuuston puheenjohtajalle äänestyslippu, johon hän on merkinnyt äänestämänsä ehdokaslistan numeron. 52 Vaalin tuloksen toteaminen ja äänestyslippujen säilyttäminen Nimenhuudon päätyttyä valtuuston puheenjohtaja antaa äänestysliput vaalilautakunnalle, joka tutkii niiden pätevyyden sekä laskee ja toteaa vaalin tuloksen noudattaen soveltuvin osin, mitä kunnallisvaaleista säädetään. 2.6 Pöytäkirja Vaalilautakunta antaa vaalin tuloksesta kirjallisen ilmoituksen valtuuston puheenjohtajalle, joka ilmoittaa vaalin tuloksen valtuustolle. Vaalissa annetut äänestysliput on säilytettävä, kunnes päätös vaalissa, jossa niitä on käytetty, on saanut lainvoiman. Sama koskee arvonnassa käytettyjä lippuja. Jos vaali on toimitettu suljetuin lipuin, ne on säilytettävä suljetussa päällyksessä. 53 Pöytäkirja Valtuuston pöytäkirjasta noudatetaan soveltuvin osin, mitä pöytäkirjasta hallintosäännön hallintomenettelyä koskevissa määräyksissä määrätään. 54 Pöytäkirjan tarkastus Valtuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä. Pöytäkirjantarkastajat voivat ilmoittaa sähköisesti pöytäkirjan hyväksymisestä, jolloin pöytäkirja varmennetaan pöytäkirjantarkastajien allekirjoituksella myöhemmin. 3 HENKILÖSTÖASIOITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

55 Henkilöstöä koskevien määräysten soveltaminen Henkilöstöä koskevissa määräyksissä määrätään päätöksenteosta ja toimivallasta henkilöstöasioissa ja annetaan palvelussuhdetta koskevia toimivaltamääräyksiä. Niistä virkasuhteeseen ja viranhaltijaan liittyvistä asioista, joista on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa (304/03), päättää hallitus, ellei laissa ole toisin säädetty tai hallintosäännön muista määräyksistä muuta johdu. 56 Toimivalta viran perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä virkasuhteen muuttamisessa työsuhteeksi Hallitus päättää viran perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi. 57 Viran tai toimen haku Viran tai toimen julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija avoinna olevaan virkaan tai ottaa työntekijä työsopimussuhteeseen. Viran, johon valtuusto valitsee viranhaltijan, julistaa kuitenkin haettavaksi hallitus 58 Henkilöstön kelpoisuusvaatimukset ja nimikkeet Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta, sen lisäksi mitä laissa mahdollisesti on säädetty, ja nimikkeestä päättää valinnan tekevä viranomainen virkaa tai tointa haettavaksi julistettaessa. Kunnanjohtajan osalta kelpoisuusehdoista päättää hallitus. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukaisesti henkilö voidaan ottaa määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta. Asiasta päättää virkasuhteeseen ottava viranomainen. 59 Henkilöstön ottaminen Henkilöstö palkataan Hämeenkyrön kunnan palvelukseen. Toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen ottamisen tulee perustua henkilöstösuunnitelmaan tai olemassa olevaan vakanssiin ja sille tulee olla toiminnalliset perusteet ja määrärahat. Muussa tapauksessa on haettava hallituksen täyttölupa. Valtuusto päättää kunnanjohtajan valinnasta. Hallitus päättää hallintojohtajan, talousjohtajan, henkilöstöpäällikön, ylilääkärin, sosiaalijohtajan, sivistysjohtajan, teknisen johtajan ja kaavoitusarkkitehdin valinnasta. Hallitus ja lautakunnat omalta osaltaan päättävät alaistensa vastuualueiden esimiesten valinnasta.