Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Email kunta@taipalsaari.fi Aloitusaika 16.2.2012 Lopetusaika 13.4.2012 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää Hyvinge 0
283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö Tavastkyro 0 109 Hämeenlinna Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen Ikalis 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari Enare 0 149 Inkoo Ingå 0 151 Isojoki Storå 0 152 Isokyrö Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen Jockis 0 171 Joroinen Jorois 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää Träskända 0 202 Kaarina S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki Bötom 0 223 Karjalohja Karislojo 0 224 Karkkila Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen Grankulla 0 236 Kaustinen Kaustby 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0
322 Kemiönsaari Kimitoön 0 244 Kempele 0 245 Kerava Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 0 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 0 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki Kumo 0 272 Kokkola Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki Kristinestad 0 288 Kruunupyy Kronoby 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö Kjulo 0 398 Lahti Lahtis 0 399 Laihia Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta Villmanstrand 0 408 Lapua Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0
422 Lieksa 0 423 Lieto Lundo 0 425 Liminka Limingo 0 426 Liperi 0 444 Lohja Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa Lovisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti Malax 0 476 Maaninka 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli S:t Michel 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 MänttäVilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen Nousis 0 540 NummiPusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio Pemar 0
445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku Påmark 0 609 Pori Björneborg 0 611 Pornainen Borgnäs 0 638 Porvoo Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe Brahestad 0 710 Raasepori Raseborg 0 680 Raisio Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0
707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo Sibbo 0 755 Siuntio Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 1 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo Tövsala 0 834 Tammela 0 837 Tampere Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio Torneå 0 853 Turku Åbo 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0
892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy Nykarleby 0 895 Uusikaupunki Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa Vanda 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat Virdois 0 942 Vähäkyrö Lillkyro 0 946 Vöyri Vörå 0 972 YliIi 0 976 Ylitornio Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri Etseri 0 992 Äänekoski 0
2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland
3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli vs. kunnanjohtaja Nimi Mikko Hietamies Sähköposti mikko.hietamies@taipalsaari.fi Puhelin 0400509611 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli hallinnon suunnittelija Nimi Mika Kesseli Sähköposti mika.kesseli@taipalsaari.fi Puhelin 0400594944 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksessä tuodaan monipuolisesti esille tarpeita uudistaa kunta ja palvelurakennetta. On selvää, että väestön ja väestörakenteen muutokset sekä mm. henkilöstön saatavuuteen liittyvät haasteet ovat tulevien vuosien aikana niin merkittäviä, että vähintäänkin kuntien tehtävien uudelleen arvioiminen ja niiden rahoittaminen on välttämätöntä. Palvelurakenteiden muutoksilla voidaan luoda edellytyksiä tuottavuuden parantamiselle ja toimintojen tehostamiselle, mutta painoarvoa uudistuksessa ja sen suunnittelussa tulee antaa enemmän kuntien palveluvelvoitteiden määrälle ja laadulle. Näyttää siltä, että nykyisillä tehtävillä ja rahoitusmalleilla osa kunnista ei selviydy edes nykyisten kaltaisten peruspalveluiden järjestämisestä ilman lisärahoitusta. Suomessa on tällä hetkellä liian monta sellaista kuntaa, joiden talous perustuu paljolti valtionosuuksiin ja verotulotasaukseen sekä muihin kunnan omista toimenpiteistä riippumattomiin rahoitusmuotoihin. Näin ollen peruspalvelujen uudelleenmäärittely ja sen seurauksena tapahtuva paikallis ja aluehallinnon kehittäminen on välttämätöntä, jotta palvelutuotannon kustannukset saadaan pitkällä tähtäimellä pidettyä kuntien ja valtion kantokykyä vastaavalla tasolla. Taipalsaaren kunnan näkemyksen mukaan kuntauudistuksessa tulee edetä kuntien näkemyksiä kuunnellen ja kunnioittaen. Uudistuksessa tulee edetä kuntien tehtävien arvioinnin ja uudelleenmäärittelyn kautta ja pohtia vasta sen jälkeen elinvoimaisen ja toiminnallisen kuntarakenteen muodostamista. Mahdollisten kuntaliitosten tulee kaikissa tapauksissa perustua vapaaehtoisuuteen. Vaihtoehtona tulee olla myös kuntien välisten yhteistyömallien kehittämiseen liittyvät keinot. Yhteistyömalleja kehitettäessä voidaan hyödyntää esimerkiksi Kainuun hallintokokeilusta saatuja kokemuksia maakunnallisesta itsehallinnosta. Näin mahdollistettaisiin esimerkiksi EteläKarjalan tapauksessa laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen (sosiaali ja terveydenhuolto, toisen asteen koulutus) järjestäminen maakunnallisesti nykyistä demokraattisemmin, päivähoidon ja perusopetuksen kaltaisten lähipalvelujen jäädessä nykyisenkaltaisen kuntiin perustuvan lähidemokratian kautta toteutettavaksi. Kehittämisen tavoitteena pitää olla laatu/hintasuhteen parantaminen palvelutuotannossa. Rakenteiden
muuttaminen ei saa olla itsetarkoitus jos sillä saavutettavia hyötyjä ei pystytä osoittamaan. 6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Väestökehityksen ja väestörakenteen tarkastelunäkökulmat ovat sinällään hyviä ja toimivia näkökulmia, joista kuntauudistuksen tarvetta/tarpeettomuutta voidaan perustella. Työryhmän käytössä on ollut tuorein Tilastokeskuksen laatima valtakunnallinen väestöennuste. Ennuste päivitetään kolmen vuoden välein ja seuraava julkistus on 28.9.2012. Tilastokeskuksen ennuste on määritelmänsä mukaan ensisijaisesti suunnittelun ja päätöksenteon apuväline, eikä se pyri kuvaamaan minkään alueen vääjäämätöntä väestökehitystä. Ennusteen tehtävä on kuvata mitä tapahtuu, jos mitään ei tehdä. Väestöennusteen ei myöskään ole tarkoitus toteutua sellaisenaan. Taipalsaaren näkökulmasta väestöennustetta voidaan pitää vain suuntaa antavana. Kunnassa on paraikaa meneillään hankkeita, joilla ennusteet pyritään selättämään eli vaikuttamaan väestökehitykseen ja rakenteeseen kunnan kannalta positiivisesti. Mm. Pappilanniemen uusi asuinalue on juuri alkanut rakentua infran osalta. Tonttien markkinointi päästäneen aloittamaan viimeistään vuonna 2013 ja uusia asukkaita on odotettavissa parin vuoden sisällä. Myös muita väestökehitykseen ja mahdollisesti myös väestörakenteeseen vaikuttavia hankkeita on vireillä ja toteutuessaan ne muuttavat kunnan väestöennustetta varsin paljon. Taipalsaaren kunta haluaa painottaa, että väestörakenteeseen ja huoltosuhteeseen liittyvät haasteet ovat valtakunnallisia eikä kuntarajojen muuttaminen poista huoltosuhteeseen liittyviä haasteita. Kuntarakennetta muuttamalla huoltosuhde voidaan saada uuden kunnan alueella näyttämään paremmalta, mutta tosiasiallisesti ikääntyvän väestön määrä ja palvelutarve säilyy vakiona tai kasvaa ennusteen mukaisesti. Huoltosuhteen heikkenemiseen liittyviin haasteisiin pystytään vastaamaan kehittämällä ikääntyville uusia palvelukonsepteja ja kokoamalla sosiaali ja terveydenhuollon palveluja nykyistä suurempiin alueellisiin kokonaisuuksiin, kuten EteläKarjalassa on jo tehty. Ylipäätään voidaan todeta, että muuttoliike tulee todennäköisesti tasapainottamaan väestön ikärakenteen kehitystä Taipalsaaren kunnan osalta tulevina vuosina. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Taloustarkastelu on kunnallishallintoa ja tehtäviä tarkasteltaessa aivan keskeinen näkökulma. Työryhmä onkin tarkastellut taloutta melko laajasti ja todennut selvityksessään, että pienenä avoimena taloutena Suomen kansantalous on hyvin altis ulkoisille häiriöille, jolloin vaikutukset välittyvät Suomen talouteen nopeasti ja ovat tuntuvia. On myös arvioitu, että synkät talousnäkymät ovat heikentäneet julkisen talouden näkymiä tulevia vuosina ja että väestörakenteen muutos rasittaa julkisen talouden kestävyyttä kahta kautta. Ensinnäkin työikäisen väestön määrän pienentyminen heikentää talouden pitkän aikavälin kasvuedellytyksiä ja sitä kautta julkisen talouden rahoituspohjaa. Samanaikaisesti ikääntyvän väestön määrän kasvu lisää julkisia hyvinvointimenoja, joista tärkeimmät ovat eläke, pitkäaikaishoito ja terveydenhuoltomenot. Taloustarkastelunäkökulmia ja esitettyjä haasteita voidaan pitää suhteellisen todellisina ja oikeansuuntaisina. Työryhmä on teettänyt tarkastelun tueksi myös kuntakohtaiset painelaskelmat, jotka on laadittu menneen kehityksen perusteella vuosilta 1997 2010. Tästä on johdettu kuntien talouden kehitys vuosille 2012 2024. Suhteellisen pitkän ajanjakson vuoksi epävarmuustekijät ja virhemahdollisuudet kasvavat Taipalsaaren kunnan näkemyksen mukaan niin suuriksi, että laskelmia voidaan pitää lähinnä suuntaa antavina. Maailmantalouden epävarmuus ja mm. valtion jatkuva lipsuminen rahoitusperiaatteesta (rahoitusperiaatteen mukaan valtion tulee huolehtia kunnan lakisääteisten tehtävien rahoituksesta) saattavat johtaa kuntien kannalta jopa ennakoitua huonompaankin kehitykseen. Joka tapauksessa taloushaasteet tulevat jatkossa vaatimaan erilaisia rakenteellisia toimia, joilla pyritään luomaan korkeampaa työllisyysastetta, pidempiä työuria, julkisten palveluiden parempaa tuottavuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta sekä korkeampaa kasvupotentiaalia. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelu on myös keskeinen tarkastelunäkökulma tarkasteltaessa kunta ja palvelurakennetta, sillä kunnat huolehtivat alue ja yhdyskuntarakenteen kehittämisestä omien alueidensa
osalta. Työryhmän raportin yhdyskuntarakennetarkastelussa todetaan, että kaupunkiseudut ovat talouden vetureita omilla alueillaan ja kaupunkiseutujen elinvoima turvaa myös niiden vaikutuspiirissä olevien maaseutualueiden hyvinvointia niin työpaikkojen kuin palvelujen säilymisen osalta. Asukkaiden ja yritysten kannalta kaupunkiseutu on työryhmän mielestä yhtenäinen toiminnallinen kokonaisuus. Lisäksi todetaan, että yhtenäinen kaupunkirakenne ulottuu poikkeuksetta keskuskaupungin rajojen yli kehyskuntiin ja joskus vielä kauemmaksikin. Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen ja yhdyskuntarakenteen seudullisen ohjauksen tarve korostuu etenkin suurimmilla kaupunkiseuduilla. Työryhmä toteaa, että kuntien välinen kilpailu asukkaista ja työpaikoista johtaa toisinaan myös siihen, että rakentamiselle uhrataan tarpeettomasti luonnon ja ympäristönsuojelun tai maiseman ja kulttuuriympäristön suojelun kannalta arvokkaita alueita. Kilpailun ongelmana on työryhmän mielestä myös se, että kaupunkiseudun kunnat pyrkivät houkuttelemaan hyvätuloisia asukkaita alueelleen ja näin lisäämään verotulojaan, mikä johtaa seudullisesti erilaistavaan muuttoliikkeeseen. Tällainen muuttoliike saattaa jättää pienituloiset ja paljon palveluja tarvitsevat lähtökuntaan kehityksen lisätessä samanaikaisesti asuinalueiden erilaistumista seudun sisällä esimerkiksi sosioekonomisen aseman tai etnisen taustan perusteella. Tämä on työryhmän mukaan uhka sosiaaliselle eheydelle ja sosiaalisesti kestävälle kehitykselle. Edelleen työryhmä toteaa, että energian saatavuuden ja hinnan kallistumisen myötä tulevaisuudessa runsaasti energiaa kuluttavat ja henkilöauton käyttöön perustuvat yhdyskuntarakenteet ovat taloudellinen rasite niin yhteiskunnalle kuin yksityistalouksillekin. Työryhmän mukaan yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve nousee työssäkäynnin lisäksi keskeiseksi tekijäksi ensinnäkin Lappeenrannan, Taipalsaaren ja Lemin välillä, toiseksi Ruokolahden ja Imatran välillä ja kolmanneksi myös Lappeenrannan ja Imatran välillä koskien mm. Korvenkylän aluetta. Työryhmän tulkintoihin voidaan osittain yhtyä, mutta tarkastelussa korostuu ehkä liikaa se, että Taipalsaaren kaltaiset kehyskunnat pyrkivät toiminnallaan vain maksimoimaan oman etunsa kokonaisuuden sijaan ja tällä tavalla osaoptimoimaan toimintaansa. Taipalsaaren kunnan näkemyksen mukaan maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen ja yhdyskuntarakenteen seudullisen ohjauksen saralla tarvitaan ylikunnallista yhteistyötä erityisesti kaupunkiseuduilla. Kunnan näkemyksen mukaan kuitenkin myös yhdyskuntarakenteen monimuotoisuus tulee nähdä rikkautena ja sopivassa määrin tavoiteltavana. Erityisesti maaseudun kehittämisen näkökulmasta myös maaseutumaisille alueille tulee luoda kehittämisen edellytyksiä, eikä pelkästään pyrkiä tiivistämään yhdyskuntarakennetta kestävän kehityksen ja tehokkuuden nimissä. Taipalsaarella ja laajemminkin JärviSuomessa on tarvetta ja kysyntää muuttaa hyvinvarusteltuja vapaaajan asuntoja vakituisiksi asunnoiksi. Tämä mahdollistaisi mielekkäällä ja ekologisella tavalla asumismuotojen yhdistämisen ja lisäisi maaseudun elinvoimaa ja kehittymismahdollisuuksia. Taipalsaaren kunta katsoo, että eri alueiden välinen kilpailu asukkaista ja erilaisista kehittämisen resursseista on luonnollinen ilmiö, joka ei valtakunnallisesti poistu kuntarakennetta muuttamalla ja joka mahdollistaa erityisesti kunnalliselle itsehallinnolle leimallisten kunnan itselleen ottamien tehtävien hoitamisen paikallisen väestön lähtökohdista tapahtuen. Kuntia ja kuntalaisia motivoi kunnan kehittäminen enemmin itsenäisenä kuntana kuin suuren kunnan osaalueena. Kuntarakenneselvityksessä viitattuun erityisesti pääkaupunkiseudun kuntia koskevaan ns. segregaatioilmiöön on mahdollista vastata kuntarakenteiden muuttamisen lisäksi myös maankäyttöä, asumista ja joukkoliikenteen järjestämistä koskevalla kuntien välisellä yhteistyöllä. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Työryhmän käyttämät työssäkäyntiä, saavutettavuutta ja asiointia koskevat tarkastelunäkökulmat ja kriteerit ovat osittain perusteltuja ja oikean suuntaisia, mikäli tavoitteena on, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja
rahoituksesta. EteläKarjalassa on tarkastelutavasta riippuen yksi tai kaksi työssäkäyntialuetta (Tilastokeskuksen kuntapohjaiset työssäkäyntialueet ja SYKE:n paikkatietopohjaiset työssäkäyntialueet) ja kaksi selkeää palvelu ja asiointikeskittymää: Lappeenranta ja Imatra. Taipalsaari kuuluu Lappeenrannan työssäkäyntialueeseen pendelöinnin ollessa 59,7 prosenttia. Taipalsaaren työpaikkaomavaraisuus on melko pieni, samoin kuin oman kunnan alueella työssäkäyvien osuus. Taipalsaaren läheisyys Lappeenrantaan aiheuttaa luonnollisesti sen, että mm. erikoiskaupan palvelut ym. haetaan Lappeenrannasta, mutta myös enenevässä määrin erilaisista verkkokaupoista, jotka eivät ole paikkaan sidottuja. Tarkastelussa pitää ottaa huomioon laajemmin työpaikkaomavaraisuus, sillä eri kuntien asukkaat käyvät töissä kuntien omistamissa yhteistyöorganisaatioissa (esim. Eksote, koulutuskuntayhtymä, maakuntaliitto), jotka yleensä sijaitsevat keskuskaupungissa. Selvityksessä ei ole tarkasteltu asioinnin osalta Lappeenrannasta Taipalsaarelle voimakkaasti suuntautuvaa vapaaajan, harrastusten ja maanpuolustuksen aiheuttamaa liikennettä, joka on tuhansia liikennesuoritteita vuodessa. Kunnassa on lähes 3 300 vapaaajanasuntoa ja puolustusvoimien ampumaalueen toimintaan liittyvää liikennöintiä on noin 300 päivänä vuodessa. Palvelujen järjestämisen kannalta ei ole oleellista, missä kunnassa kuntalaisen työpaikka sijaitsee tai minkä kunnan alueelta kunnassa oleviin työpaikkoihin asioidaan. Taipalsaaren kunta katsoo, että monipuoliset liikenneyhteydet sekä tietoliikenne ja sen tarjoamat mahdollisuudet etätyöhön tulevat muuttamaan työn luonnetta ja laajentamaan työssäkäynti ja asiointialueita merkittävästi tulevaisuudessa. Valtion tulisi kannustaa kustannustehokkaasti palvelut järjestäviä isoja ja pieniä kuntia kehittämään palvelutuotantoaan entistäkin paremmaksi. Kuntien rajojen siirtämisellä tai poistamisella ei ole mitään vaikutusta palvelutuotannon kustannuksiin. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytysten osalta kuntarakennetarkastelussa käytetyt tarkastelunäkökulmat ja kriteerit ovat oikean suuntaisia. Peruspalveluja käsitellään kuitenkin selvityksessä melko yleisluontoisesti eivätkä nykyiset haasteet palvelujen tarkoituksenmukaiselle järjestämiselle tule tässä selvityksessä riittävästi esille. Selvityksen kuvaus sosiaali ja terveydenhuollon palveluista on erittäin suppea ja keskittyy lähinnä toteamaan, että EteläKarjalan kunnat kuuluvat Suomenniemeä lukuun ottamatta EteläKarjalan sosiaali ja terveyspiiriin, joka tuottaa Imatraa lukuun ottamatta kuntien sosiaali ja terveydenhuollon palvelut kokonaisuudessaan. Taipalsaari on tähän saakka kyennyt järjestämään peruspalvelunsa varsin kustannustehokkaasti ja laadukkaasti etenkin niiden palveluiden osalta, jotka ovat kunnan itsensä tuottamia. Sosiaali ja terveyspalveluissa on luotu EteläKarjalan sosiaali ja terveyspiirin muodossa edellytykset vastata myös tuleviin haasteisiin. Nyt tekeillä olevan kuntauudistuksen tavoitteet voidaan hyvin saavuttaa EteläKarjalan osalta jo olemassa olevan Eksoten avulla ilman kuntajakomuutoksia. Kuntarajojen poistaminen ei vaikuta terveydenhuoltohenkilökunnan määrään eikä toisaalta vähennä yhtään asiakasta. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Työryhmän selvityksessä todetaan että elinkeinotoiminta on kunnan talouden perusta ja vain vahva peruskunta kykenee vastaamaan elinkeinojen kehittämisestä. Elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn suhde on tuotu selvityksessä hyvin esiin. Lisäksi selvitys tuo hyvin esiin sen, että elinvoimaisuus riippuu kyvystä luoda uusia työpaikkoja. Selvityksestä on luettavissa, että sekä elinkeinopolitiikkaa että yhdyskuntarakennetta tulee tarkastella nykyistä huomattavasti laajempina kokonaisuuksina riippumatta kuntarajoista. Yritysten tarpeet, sijoittuminen ja toiminta eivät noudata ensisijaisesti kuntarajoja, vaan niissä lähdetään aina yrityksen omista lähtökohdista. Etelä Karjalassa on jo vuosia tehty yhteistyötä tällä saralla Lappeenrannan ja Imatran seuduilla toimivien
elinkeinoyhtiöiden muodossa. Matkailusta on nousemassa merkittävä uusi elinkeino maakunnalle perinteisen ns. savupiipputeollisuuden rinnalle. Taipalsaarella on matkailuelinkeinoon liittyvää kehittämispotentiaalia, jolle pyritään luomaan edellytyksiä kunnan maankäytön suunnittelun ja elinkeinopolitiikan keinoin. Toisaalta EteläKarjalan liitto hoitaa monia aluekehitykseen kuuluvia tehtäviä, joilla voidaan katsoa olevan myös elinkeinotoimea edistäviä vaikutuksia (hankerahoitus, maakuntakaava jne.). Elinkeinopolitiikkaan ja yhdyskuntarakenteeseen liittyviä asioita tarkastellaan siis jo nyt seudullisina ja maakunnallisina, kuntarajat ylittävinä kokonaisuuksina. Nykyinen kuntarakenne mahdollistaa kuitenkin myös paikallisten lähtökohtien ja vahvuuksien huomioimisen kehittämistoiminnassa. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Toiminnallista kokonaisuutta on kutsuttu selvityksessä myös elinpiiriksi. Voimassa olevan Kuntajakolain (1698/2009) 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Yhdyskuntarakenteen toimivuudella tarkoitetaan, että työssäkäyntialueet, liikenneyhteydet ja muu yhteiskunnallinen perusrakenne sopii mahdollisimman hyvin yhteen kuntajaon kanssa. Selvityksessä on työssäkäynnin, asioinnin ja yhdyskuntarakenteen muuttujien kautta sekä kuntajakolaissa mainitut tekijät ja kunkin alueen erityispiirteet huomioiden määritelty toiminnalliset kokonaisuudet ja alueet. Tarkastelussa on lisäksi huomioitu kunnan taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset. Työryhmä on alueellisessa tarkastelussa päätynyt esittämään, että EteläKarjalan kunnat kuuluisivat kahden tai kolmen erityisen kuntajakoselvityksen piiriin. Selvitysalue kattaisi ne toiminnalliset Lappeenrannan ja Imatran ympärille muodostuvat alueet, joiden on tutkittu muodostuvan työssäkäynnin, asioinnin ja saavutettavuuden kokonaisarvioinnista. Työryhmän mukaan kuntaliitoksella koottaisiin yhteen toiminnallisesti samaa kokonaisuutta oleva kaupunkiseutu ja vastattaisiin tehokkaasti yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen Lappeenrannan ja Imatran kaupunkikeskusten ympärillä. Yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve nousee työssäkäynnin lisäksi keskeiseksi tekijäksi ensinnäkin Lappeenrannan, Taipalsaaren ja Lemin välillä, toiseksi Ruokolahden ja Imatran välillä ja kolmanneksi myös Lappeenrannan ja Imatran välillä koskien mm. Korvenkylän aluetta. Vaikka nykyinen seutukuntajako ja kuntien välinen yhteistyö tietyillä sektoreilla jakaa Lappeenrannan ja Imatran seutujen kunnat kahdeksi alueeksi, ei työryhmä kuitenkaan esitä erillisiä Lappeenrannan ja Imatran kuntia. Näiden alueiden väliset yhteydet ovat vahvat, aina työssäkäynnistä ja kuntarajan yli kasvaneesta taajamarakenteesta alkaen. Maakunnan kunnat järjestävät myös jo nyt sosiaalija terveydenhuollon yhteisesti Imatraa ja Suomenniemeä lukuun ottamatta. Tämän hyvin toimivan järjestelyn purkaminen kahdeksi erilliseksi kunnaksi olisi työryhmän mukaan taaksepäin menevää kehitystä siinä mukana oleville kunnille. Erillinen Imatran seudun kunta olisi myös väestökehitykseltään vaikeamman tulevaisuuden edessä kuin ensisijaisena vaihtoehtona esitettävä yhden kunnan mallin kunta. Työryhmän arvio toiminnallisen kokonaisuuden muodostavasta alueesta on osittain oikean suuntainen. On kuitenkin perusteltua esittää huoli alueen laajuudesta, sillä lähes koko nykyisen maakunnan kattava kunta olisi pintaalaltaan EteläSuomen suurin ja välimatka Luumäen läntisistä osista Parikkalan reunaalueille olisi liki 200 km eli lähes yhtä pitkä kuin Lappeenrannasta Helsinkiin tai Pietariin. Tällainen alue ei vastaa päivittäisen asiointimatkan määrittelyä tai kohtuullista palvelujen saavutettavuutta ottaen huomioon esimerkiksi julkisen joukkoliikenteen nykyinen toimivuus ja vuorovälit.
7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen 0 1 1 2 osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? 0 1 1 2 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 0 1 1 2 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja 0 1 1 2 asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja 0 1 1 2 tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? 0 1 1 2 Toiminnallisen kokonaisuuden ja 0 1 1 2 kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä 0 7 7 2 8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? ks. kysymys 2 vastaukset. 9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? ks. kysymys 2 vastaukset. 10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei
11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia. 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Ei vastauksia. 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia.
16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Aiemmista pyrkimyksistä on nähtävissä, että kuntien itse käynnistämä selvitys ei ole nykytilanteessa realistinen vaihtoehto EteläKarjalassa. Taipalsaaren kunta ei tule osallistumaan kuntien itse käynnistämään selvitykseen alueella. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Taipalsaaren kunta ei ole valmis osallistumaan ministeriön käynnistämään kuntajakoselvitykseen. Mikäli ministeriö käynnistää kuntajakolain mukaisen kuntajakoselvityksen alueella vastoin kunnan tahtoa, tulee kunnan päästä vaikuttamaan selvityshenkilöön ja selvityshenkilölle annettavaan toimeksiantoon. Valtion tulee vastata syntyvistä kustannuksista täysimääräisesti ja selvitysalueena tulee olla koko EteläKarjalan maakunta. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Yhdistyville kunnille maksettava suora taloudellinen tuki on yksi tapa kannustaa kuntia vapaaehtoisiin yhdistymisiin. Aikaisempaan kunta ja palvelurakenneuudistukseen liittyvät yhdistymisavustukset eivät ole kuitenkaan merkittävästi lisänneet kuntien yhdistymisiä. Kuntaliitoksia ei tule tukea taloudellisesti, mikäli itse liitoksesta ei ole saatavissa taloudellista hyötyä. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Menettely on lain hengen vastainen, sillä valtionosuusjärjestelmä on tarkoitettu peruspalvelujen turvaamiseen, ei kuntarakenteen muokkaamiseen. Taipalsaaren kunta ei hyväksy valtionosuusjärjestelmän kehittämistä siihen suuntaan, että se ohjaisi kuntia suorasti tai välillisesti edistämään kuntarakenteen muuttamista. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Taipalsaaren kunta ei hyväksy myöskään rahoitusjärjestelmää kehitettäväksi siihen suuntaan, että se ohjaisi kuntia suorasti tai välillisesti edistämään kuntarakenteen muuttamista. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Palvelujen järjestämistä koskevat kriteerit, esimerkiksi väestöpohja, eivät saisi olla uudistuksen toteuttamisen lähtökohtana. Mikäli kriteerejä päätetään asettaa, tulee ne rajata ainoastaan sosiaali ja terveyspalveluihin ja toisen asteen koulutukseen sekä ammattikorkeakoulujen ylläpitämiseen. Kunnille tulee antaa mahdollisuus saavuttaa em. palvelujen järjestämistä koskevat kriteerit myös kuntienvälisen yhteistyön keinoin. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Velvoittavan lainsäädännön käyttäminen kuntauudistuksen toteuttamisessa ei ole Taipalsaaren kunnan näkemyksen mukaan tarkoituksenmukaista. Uudistuksen täytyy pohjautua vapaaehtoisuuteen. Muu, mikä? 17. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Ei vastauksia.
18. 3. Perustelunne aikataululle Taipalsaari tulee olemaan strategiansa mukaisesti itsenäinen kunta myös jatkossa, tarvetta kuntaliitoksen toteuttamisajankohdan määrittämiseen ei ole. 19. 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Mahdollisten kuntaliitosten tulee perustua kuntien valtuustojen omassa harkinnassa oleviin, vapaaehtoisiin liitospäätöksiin. Liittyvien kuntien tulee löytää keskenään liittymistä tukevat aidot synergiaedut. 20. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Ei vastauksia. 21. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Kuntalain uudistamisessa lienee keskeistä tietää millaisiin kunta ja palvelurakenteisiin uutta kuntalakia luodaan. Kunnille tulee varata tilaisuus lausua uudistustarpeista, kun kunta ja palvelurakenteisiin liittyvät ratkaisut on tehty. Kuntalain tulee mahdollistaa ja tukea erilaisia palvelujen toteuttamismalleja ja edistää paikallisen itsehallinnon aitoa toteutumista. Tämä edellyttää mm. selkeämpää sääntelyä kunnan roolista palvelujen tuottajana ja järjestäjänä sekä kuntien välisen yhteistoiminnan ja yhteisten organisaatioiden hallinnon järjestämisestä eritoten omistajaohjauksen näkökulmasta. Lisäksi olisi tarpeellista tarkastella voimassaolevia esteellisyyssäännöksiä suhteessa tilaajatuottaja asetelmaan ja kunnan johtavien luottamushenkilöiden toimintaan yhteistoimintaorganisaatioiden hallinnossa. 22. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Lähidemokratia toimii ja motivoi kuntalaisia parhaiten, kun kunta saa itse päättää tarkoituksenmukaisen kuntakoon ja palvelurakenteen. 23. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmää on perusteltua uudistaa huolimatta siitä toteutuuko kuntauudistus esitetynkaltaisena vai ei. Ideaalitilanne olisi, että suuret uudistukset voitaisiin toteuttaa rinta rinnan, jotta kokonaisuus pysyy parhaiten hallinnassa. Aiempien uudistusyritysten tapaan valtionosuusjärjestelmän uudistamisessa lienee haastavinta se, että aikaansaadaan järjestelmä, joka on samanaikaisesti yksinkertainen, läpinäkyvä ja kaikki olosuhdetekijät tasapuolisesti huomioonottava. Valtionosuusjärjestelmää tulee joka tapauksessa kehittää kannustavammaksi siten, että järjestelmä kannustaa toimintojen tehostamiseen.
24. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Jos kuntien tehtäviä vähennetään, tulee huolehtia siitä että kuntalaisille tärkeiden (lähi)palvelujen saatavuus ja palveluihin vaikuttaminen turvataan. Yksilön vastuuta itsestään ja yhteisöstään tulee lisätä. Palvelutuotannon määrää ja erilaisia etuisuuksia tulee tarkastella kriittisesti ja omavastuuta lisätä. Valtion ja kuntien tehtävänjako Kunnille ei saa antaa uusia tehtäviä, ellei samalla huolehdita niiden rahoituksesta. Erityislainsäädäntöä laadittaessa tulee valmisteltavan lain vaikutukset kuntatalouteen arvioida realistisesti ja kustannukset tulee korvata kunnille täysmääräisesti (rahoitusperiaate). Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Huolehtiminen riittävästä rahoituspohjasta. Lainsäädännön tulee olla ensisijaisesti mahdollistavaa ja sen tulee jättää kunnalle riittävä määrä liikkumavaraa palveluiden järjestämisessä, jotta paikalliset olosuhteet voidaan huomioida ja palvelut voidaan järjestää paikallisen väestön lähtökohdista. 25. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Kunnille tulee varata mahdollisuus toiseen lausuntokierrokseen, kun valtion esitykset kuntauudistuksen etenemisen ja siihen läheisesti liittyvien hankkeiden (sosiaali ja terveyspalvelujen järjestäminen, kuntalain kokonaisuudistus) osalta ovat valmistuneet.