Eurooppatedotus, ulkoasanmnsterö 123/2008 Pano Ylopstopano, Helsnk 2008
Islant Island Euroopan unonn jäsenmaat ja lttymsvuodet Europeska unonens medlemsstater och anslutnngsår Portugal Portugal 1986 Espanja Spanen 1986 Irlant Irland 1973 POHJOIS-IRLANTI NORDIRLAND Iso-Brtanna Storbrtannen 1973 ANDORRA Ranska Frankrke 1952 Alankomaat Nederländerna 1952 Belga Belgen 1952 LUXEMBURG 1952 Norja Norge Tanska Danmark 1973 Saksa Tyskland 1952 Svets Schwez MONACO LIECHTENSTEIN Itala Italen 1952 Itävalta Österrke 1995 Slovena Slovenen 2004 SAN MARINO VATIKAANI VATIKANSTATEN Ruots Sverge 1995 Tšekk Tjecken 2004 Kroata Kroaten Puola Polen 2004 Slovaka Slovaken 2004 Unkar Ungern 2004 VENÄJÄ RYSSLAND Suom Fnland 1995 Vro Estland 2004 Latva Lettland 2004 Lettua Ltauen 2004 Valko-Venäjä Vtryssland Romana Rumänen 2007 Bosna-Hertsegovna Bosnen-Hercegovna Serba Serben Bulgara Montenegro Bulgaren 2007 Makedona Makedonen Albana (FYROM) Albanen Krekka Grekland 1981 Venäjä Ryssland Moldova Moldaven Ukrana Ehdokasmaat Euroopan unonn jäsenks Kanddatländer för medlemskap Europeska unonen Eurooppatedotuksen asakaspalvelut Suomen maakunnssa Europanformatonens kundservce landskapen Turkk Turket Kazakstan Georga Georgen Armena Armenen Iran Marokko Marocko Algera Algeret Tunsa Tunsen Malta 2004 Syyra Syren Lbanon Kypros Cypern 2004 Israel Irak 1
2 E uroopan unonn uudstussopmus, nmeltään Lssabonn sopmus, allekrjotettn joulukuussa 2007 Portugaln pääkaupungssa. Lssabonn sopmus muuttaa EU:ta tehokkaammaks, vahvstaa demokratan peraatteta päätöksenteossa ja kansalasten perusokeussuojaa. Unonn er poltkkalohkoja kehtetään tulevasuuden haasteta varten. Sopmukseen ssältyvät ne keskeset ja konkreettset EU:n tomnnan uudstukset, josta sovttn hylätyssä perustuslaksopmuksessa. Lssabonn sopmuksessa e kutenkaan vahvsteta EU:lle perustuslallsa ekä muta valtollsks kuvattuja prtetä, kuten perustuslaksopmuksen luettelema EU:n symboleja hymnä ta lppua. Lssabonn sopmus e korvaa nykysä EU:n perussopmuksa el EU-sopmusta ja EY-perustamssopmusta, vaan anoastaan muuttaa ntä. Samalla menetelmällä unonn perussopmuksa on uudstettu aemmnkn. Skäl Lssabonn sopmus eroaa perustuslaksopmuksesta. Koska Lssabonn sopmus on perntenen muutossopmus, se ptää ssällään anoastaan ne muutokset, jotka ovat uutta nykysn sopmuksn verrattuna. Tämä tekee stä vakeast luettavan: Lssabonn sopmusta on luettava yhdessä nykysten perussopmusten kanssa. Kuten aempenkn sopmusuudstusten jälkeen, nän muutetusta EU:n perussopmukssta kootaan velä yhdstetty, nn kutsuttu konsoldotu sopmus.
Lssabonn sopmuksen ssältämä uudstuksa ryhdyttn valmstelemaan, kun jäsenvaltot vuonna 2001 olvat päättäneet kehttää EU:ta edellstä el Nzzan sopmusta pdemmälle. Uudstusta valmsteltn ensn EU:n tulevasuuskonventssa. Vuonna 2004 päätökseen saadussa halltustenvälsessä konferenssssa el HVK:ssa jäsenmaden valtoden ta halltusten päämehet ja ulkoasanmnstert hyväksyvät sopmuksen Euroopan perustuslasta el perustuslaksopmuksen. Syntyneen perustuslaksopmuksen ol tarkotus korvata kakk nykyset EU:n perussopmukset ja sten yksnkertastaa sopmusjärjestelmää. Perustuslaksopmuksen ol määrä tehdä unonsta demokraattsemp, tehokkaamp ja ulkoasossa yhtenäsemp. Kansalasten perusokeussuojaa haluttn vahvstaa ssällyttämällä Euroopan unonn perusokeuskrja osaks sopmusta. Touko-kesäkuussa 2005 Ranskan ja Hollannn kansanäänestyksssä kansalasten enemmstö kutenkn äänest perustuslaksopmuksen ratfomsta vastaan. Kesäkuussa 2007 EU:n perussopmusuudstus ol Eurooppa-neuvoston kästeltävänä. Se sop, että perustuslaksopmuksen nn kutsutusta perustuslallssta prtestä luovutaan. Kokonaan uuden perussopmuksen sjasta nykystä Euroopan unonsta tehtyä sopmusta ja Euroopan yhtesön perustamssopmusta päätettn muuttaa ssällyttämällä nhn perustuslaksopmusta vastaavat uudstukset. Euroopan yhtesön perustamssopmuksen nm muutetaan sopmukseks Euroopan unonn tomnnasta, jotta se kuvas paremmn sopmuksen ssältöä. Vuoden 2004 HVK:ssa sovtut EU:n tomelmä koskevat uudstukset esmerkks jäsenvaltoden valtasuhteta neuvostossa määrttävät uudet äänestyssäännöt, komsson kokoonpanon penentämnen, Eurooppa-neuvoston vahvstamnen ja sen uuden puheenjohtajan vrka, ulkoasoden hodon tehostamnen ja Euroopan parlamentn vallan lsäämnen päätettn pääprtessään sälyttää. Kesäkuun 2007 Eurooppa-neuvosto hyväksy ratkasun ykstyskohtasen ja kattavan tomeksannon muodossa, jonka perusteella ratkasu laadttn sopmustekstks nopeassa, teknsessä HVK:n okeudellsten asantuntjoden ryhmässä. Työn tulokset esteltn Lssabonssa 19. lokakuuta 2007 päämestasolla kokoontuneelle HVK:lle, EU-päämehet vahvstvat polttsen yhtesymmärryksen ssällöstä, ja 13. joulukuuta jäsenmaden johtajat allekrjottvat sopmuksen Lssabonssa. Suomen osalta sopmuksen allekrjottvat päämnster Matt Vanhanen ja ulkoasanmnster Ilkka Kanerva. 3
Unonsta tulee uuden sopmuksen mukaan yks yhtenänen okeushenklö ja nykysn tehtävä ero Euroopan unonn ja Euroopan yhtesön välllä katoaa. Vakka uudstus selkyttää EU:n edustautumsta ja kuvaa, unonn okeushenklöllsyys snänsä e kutenkaan merktse suurta käytännön muutosta nykyjärjestelmään, onhan Euroopan yhtesö tällä hetkelläkn okeushenklö ja tom kansanvälsssä suhtessa yhtesön tomvallan alalla (esmerkks kauppapoltkassa). Unon van korvaa kakessa yhtesön, ja EU esntyy kansanvälsssä suhtessa yhtenäsenä kokonasuutena. Lssabonn sopmuksen mukaan EU myös lttyy Euroopan hmsokeussopmukseen. Lssabonn sopmuksessa pyrtään selkyttämään EU:n nykysä välnetä el poltkkoja. Tämä tapahtuu ennen kakkea tomvallanjaon kautta. Yks perussopmusten uudstamsen päätarkotukssta ol selkyttää unonn ja jäsenvaltoden tomvallanjakoa ja EU:n poltkkalohkoja. Haluttn lmasta selkeäst, mllä alolla unon vo toma ja mllasta tomvaltaa se kullakn alalla käyttää. Tomvallanjakoa ajanmukastetaan sten, että sopmuksella vahvstetaan yhtesks poltkoks aloja, jolla unon on tomnut aemmnkn, kuten vakkapa maahanmuuttokysymykset. Unon tom nykysnkn monssa energapoltkkaan lttyvssä asossa, mutta muden poltkkojensa kautta; nyt nälle tomlle vahvstetaan selkeät tavotteet ja perusta. EU:n ja sen jäsenmaden vallanjaon perusperaatteena sälyy nn kutsuttu annetun tomvallan peraate. Sen mukaan unon edelleenkn tom jäsenvaltoden slle nmenomasest antaman tomvallan rajossa. Varsnasa ssältömuutoksa unonn ja jäsenmaden tomvallanjakoon tehdään kutenkn suhteellsen vähän. Merkttävmmät muutokset koskevat okeus- ja ssäasota. Samalla päätöksenteossa esmerkks rkosokeudellset asat ja polsyhtestyön prn kuuluvat asat ratkastaan jatkossa yhä useammn määräenemmstöpäätöksn. Isoon-Brtannaan ja Irlantn sovelletaan jatkossakn tettyjä pokkeusjärjestelyjä. 4
EU:n tomnnan kannalta EU:n poltkkojen ja sen välneden selkyttämstä tärkeämp uudstus on se, että tse päätöksenteko el tomvallan käyttö tehostuu. Päätöksenteon tehostumnen on tärkeää unonssa, jossa on nyt 27 jäsenvaltota. Unonn lansäädäntötyön pääsäännöks laajenee nn sanottu tavallnen lansäätämsjärjestys, joka vastaa nykystä yhtespäätösmenettelyä. Kuten nytkn, ehdotukset säädöksks antaa Euroopan komsso, ja jäsenmaden halltusten edustajsta muodostuva neuvosto sekä Euroopan parlamentt ovat tasa-arvosa lansäätäjä. Kun tämä menettelytapa laajenee entstä useammlle alolle, Euroopan parlamentn asema unonn tosena lansäätäjänä neuvoston rnnalla vahvstuu. Pokkeukset tästä peraatteesta on pyrtty ptämään mahdollsmman rajallsna ja ne koskevat lähnnä aloja, jolla e anneta muutenkaan lansäädäntöön verrattava toma kuten yhtenen ulko- ja turvallsuuspoltkka ta jotka ovat jäsenvaltolle polttsest herkkä ja halutaan sks sälyttää ertysmenettelyjen prssä. Lssabonn sopmus laajentaa huomattavast neuvoston määräenemmstöllä tehtäven päätösten määrää. Esmerkks rkosokeudellsessa yhtestyössä vodaan tulevasuudessa soveltaa määräenemmstöä, jotta vakkapa EU:n ympärstöpoltkan tehokkuutta ols mahdollsta tukea myös rkosokeudellsn kenon. Aloja, jolla srrytään yksmelsyydestä määräenemmstöön, on perät 17. Nästä usemmssa srrytään samalla edellä manttuun tavallseen lansäätämsjärjestykseen. Tämä tehostaa unonn päätöksentekokykyä. Yksmelsyysvaatmus kutenkn sälyy edelleen erällä alolla pääsääntönä: välllsessä verotuksessa sekä osttan myös yhtesessä ulkoja turvallsuuspoltkassa ja sosaalpoltkassa. Tehostaessaan unonn päätöksentekoa ja selkyttäessään tomvallanjakoa Lssabonn sopmus pyrkkn kunnottamaan monssa kysymyksssä jäsenvaltolle tärketä tomvaltuuksa päätöksenteon kautta. Esmerkks kauppapoltkka tehostuu ja unonn tomvaltaa kehtetään, jotta kauppapoltkka vo vastata slle asetettuhn odotuksn. Samalla kutenkn erässä sosaal-, koulutus- ja terveyspalveluden kauppaa koskevssa kysymyksssä, tetyn edellytyksn, vodaan tulevasuudessa soveltaa määräenemmstön sjaan edelleen yksmelsyyttä. Vastaavast tetyllä alolla jolla muuton sovellettasn määräenemmstöä vodaan kutenkn yhä tetyssä kysymyksssä soveltaa yksmelsyyttä ta jopa saattaa asa päämestasolle kästeltäväks. Nätä kysymyksä on esmerkks okeus- ja ssäasossa. 5
MÄÄRÄENEMMISTÖPÄÄTÖSTEN SYNTY NEUVOSTOSSA (ns. kaksosenemmstö) Usemmat päätökset tarvtsevat taakseen määräenemmstön EU:n mnsterneuvostossa. Määräenemmstö syntyy kun päätöstä tukee 55 prosentta neuvoston jäsenstä nämä edustavat 65 prosentta unonn väestöstä päätöstä tukee vähntään 15 jäsenmaata; sen estämseks tarvtaan vähntään neljä jäsenmaata. Jos alotteen tekee muu kun komsso ta unonn ulkoasoden ja turvallsuuspoltkan korkea edustaja, määräenemmstö syntyy kun päätöstä tukee 72 prosentta neuvoston jäsenstä nämä edustavat vähntään 65 prosentta unonn väestöstä. Uudstus astuu vomaan 2014 alkaen. Kansalasten okeusturvan kannalta merkttävn uudstus on nn sanotun perusokeuskrjan muuttamnen okeudellsest stovaks. Perusokeuskrjan laat vuosna 1999 ja 2000 tomnut ensmmänen konventt. (Perusokeuskrjan laatnut konventt tomkn esmerkknä myöhemmn, kun perustuslaksopmusta alettn valmstella.) Euroopan unonn perusokeuskrjaan on ensmmästä kertaa koottu unonn kansalasten ja kakken EU-alueella asuven henklöden kansalas-, polttset, taloudellset ja sosaalset okeudet. Perusokeuskrjaa pdetään maalman uudenakasmpana perusokeuksen luettelona. EU:n tomntaa ovat stoneet unonn perusokeudet jo aemmn. Perusokeuskrjaan onkn kerätty EY:n tuomostumen okeuskäytännössään jo usean vuoskymmenen ajan tunnustamat perusokeudet. Perusokeuskrja stoo unonn tomelmä ja jäsenmaden vranomasa näden soveltaessa unonn okeutta. Käytännössä unonn kansalaset vovat tuomostumssa vedota perusokeuskrjaan sllon, kun asalla on jokn ltyntä unonn lansäädäntöön. Brtannan ja Puolan osalta on sovttu kutenkn ertysjärjestelystä. 6
Unonn ulkoasoden ja turvallsuuspoltkan korkea edustaja (ns. ulkomnster) 7
Unonn tomelnten rooleja, tehtävä ja kokoonpanoja muutetaan vastaamaan paremmn laajentuneen unonn haastesn. Samalla tomelnjärjestelmässä vahvstetaan demokratan ja avomuuden toteutumsta. Euroopan parlamentn stunnot ovat julksa ana ja neuvoston stunnot sllon, kun neuvosto tom lansäätäjänä el hyväksyy asetuksa ja drektvejä. Keskesmpä uudstukssta ovat Eurooppaneuvoston muuttumnen vrallseks unonn tomelmeks ja puheenjohtajan valtsemnen Eurooppa-neuvostolle, unonn ulkoasoden ja turvallsuuspoltkan korkean edustajan vran perustamnen, komsson kokoonpanon supstamnen tulevasuudessa sekä neuvoston päätöksenteon uudstamnen. Tomelnten valtasuhtesn vakuttaa myös edellä manttu Euroopan parlamentn tomvaltuuksen laajenemnen yhtespäättäjänä. Unonn tomnnan suursta lnjosta päättävästä EU-päämesten Eurooppa-neuvostosta el nn sanotusta EU-huppukokouksesta tulee uuden sopmuksen myötä vrallsest unonn varsnanen tomeln. Eurooppa-neuvostolle tulee puheenjohtaja, nn sanottu presdentt, joka valtaan kahden ja puolen vuoden kaudeks kerrallaan. Nykysn Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana tom neuvoston kullosenkn kuuden kuukauden välen vahtuvan puheenjohtajamaan päämes. Eurooppa-neuvosto e tulevasuudessakaan tom lansäätäjänä, vaan se tar- joaa omalla tasollaan mahdollsuuden ratkasta vaketa kysymyksä ja osottaa EU:lle ylesä polttsa suuntavvoja. Neuvosto on EU:n tärken lansäätäjä. Sen tomnnassa suurn uudstus on srtymnen nykysestä ääntenpanotusjärjestelmästä nn sanottuun kaksosenemmstöön. Se on selkeämp ja päätöksenteon kannalta tehokkaamp järjestelmä. Kun neuvosto tekee päätöksä määräenemmstöllä, ratkasun taakse vaadtaan 55 % jäsenvaltosta ja 65 % unonn väestöstä. Suomen kokosen jäsenvalton suhteellnen panoarvo EU-maden kesken sälyy ennallaan. Eurooppa-neuvosto sop kesäkuussa 2007, että neuvoston uusen äänestyssääntöjen käyttöönottoa lykätään vuoteen 2014. Neuvoston puheenjohtajuus sälyy tostaseks nykysellään el kukn jäsenmaa hotaa puheenjohtajuutta vuorollaan puolen vuoden ajan. Pokkeuksena on neuvoston ulkoasoden kokoonpano, jota johtaa ulkoasoden ja turvallsuuspoltkan korkea edustaja. Euroopan parlamentn valta tulee kasvamaan ertysest lansäätäjänä edellä kerrotulla tavalla, mutta myös budjettvallan käyttäjänä. Parlamentn maksmpakkamäärä on jatkossa 751. Jokasella jäsenvaltolla on vähntään 6 ja enntään 96 pakkaa. Pakat jaetaan jäsenvaltoden kesken suhteutettuna nden väklukuun, kutenkn nn, että sot jäsenmaat saavat suhteessa väklukuun vähemmän edustaja kun penet. Komsson kokoonpanoa supstetaan vuodesta 2014 alkaen sten, että komsson jäsenten määrä on kaks kolmasosaa jäsenmaden määrästä (esm. 30 jäsenmaan unonssa on yhteensä 20 komssaara). Tämä ratkasu e kutenkaan 8
hekennä penten jäsenmaden asemaa, koska pakat kertävät tasapuolsest jäsenten kesken nden koosta rppumatta. Sten esmerkks penmmästä jäsenmaasta Maltasta on jäsen komssossa yhtä usen kun suurmmasta maasta Saksasta. Tärkeä uus tomja unonssa on edellä manttu EU:n ulkoasoden ja turvallsuuspoltkan korkea edustaja. Hän vastaa unonn koko ulkoasoden johdonmukasuudesta, nhn kuuluvasta ulko- ja turvallsuuspoltkasta sekä edustamsesta kansanvälsllä areenolla. Korkea edustaja esmerkks tulee esttämään EU:n yhtesen kannan YK:n turvallsuusneuvostossa sllon, kun unon on sellasesta sopnut. Korkea edustaja tom sekä komssossa että neuvostossa, koska molemmlla on roolnsa unonn ulkosuhteden alalla. Tämän kaksoshatutuksen myötä EU vo esntyä entstä yhtenäsemmn ulospän. Nykysnkn EU:lla on korkea edustaja. Nmensä mukasest yhtesen ulko- ja turvallsuuspoltkan korkea edustaja hän tom van yhtesessä ulko- ja turvallsuuspoltkassa ja avustaa anoastaan neuvostoa. Hän e vastaa koko ulkoasoden johdonmukasuudesta, john kutenkn kuuluvat komsson alasuudessa toteutettavat merkttävmmät EU:n ulkoasat, esmerkks kauppapoltkka, kehtysyhtestyö ja laaja-alaset suhteet kolmansn mahn. Yhtestä ulko- ja turvallsuuspoltkkaa e nykysn ss johda korkea edustaja vaan puheenjohtajavalto. Uudstus on merkttävä EU:n ulkoasoden tehokkuuden, johdonmukasuuden ja näkyvyyden kannalta. Korkeaa edustajaa tulee avusta- EUROOPAN PARLAMENTIN PAIKKAJAKO 2009 2014 Saksa Ranska Iso-Brtanna Itala Espanja Puola Romana Alankomaat Belga Tšekn tasavalta Krekka Unkar Portugal Ruots Itävalta Bulgara Tanska Slovaka Suom Irlant Lettua Latva Slovena Vro Kypros Luxemburg Malta 96 74 73 73 54 51 33 26 22 22 22 22 22 20 19 18 13 13 13 12 12 9 8 6 6 6 6 maan Euroopan ulkoasanhallnto. Nykyset komsson non 130 edustustoa ympär maalmaa muutetaan EU:n edustustoks. Uudstukset antavat todellset mahdollsuudet EU:lle kehttää kansanvälstä roolaan. 9
MITEN EUROOPAN PARLAMENTIN ASEMA VAHVISTUU: Kansallsten parlamentten asemaa unonn tomnnassa ja ertysest tedonsaannssa unonn tomnnasta vahvstetaan. Tärken uudstus on kansallslle parlamentelle annettu ertystehtävä valvoa tossjasuusperaatteen toteutumsta. Suomen eduskunnalle tämä merktsee uutta suoraa mahdollsuutta osallstua tossjasuusperaatteen toteutumsen valvontaan EU-päätöksenteossa. Tossjasuus- el lähesyysperaatteen mukasest päätökset on tehtävä okealla tasolla ja mahdollsmman lähellä kansalasta. Kansallset parlamentt vovat tehdä huomautuksa komssolle, Euroopan parlamentlle ja neuvostolle, jos ne katsovat tätä peraatetta rkotun unonn tomnnassa. Lssabonn sopmuksella kansallsten parlamentten tossjasuusvalvontaa täydennettn perustuslaksopmukseenkn verrattuna. Sllon kun parlamentt ääntensä yksnkertasella enemmstöllä vastustavat säädösehdotusta, komsso tarkastelee stä uudelleen. Komsso vo päättää ptää ehdotuksensa ennallaan, muuttaa stä ta vetää sen pos. Jos komsso ptää ehdotuksen ennallaan, sen on estettävä perustelut. Tällön neuvosto ja Euroopan parlamentt tarkastelevat asaa ennen lansäädäntöehdotuksen kästtelyä. Jos 55 % jäsenmasta ta Euroopan parlamentn yksnkertanen enemmstö katsoo, ette ehdotus ole tossjasuusperaatteen mukanen, ehdotuksen kästtely päättyy. Yhtespäätösmenettelystä el tavallsesta lansäätämsjärjestyksestä tulee pääsääntö. Euroopan parlamentsta tulee tasaveronen lansäätäjä neuvoston kanssa yhä useammlla alolla. Yhtespäätöksn srrytään lähes 50 asassa: maatalouspoltkassa, rkosokeudellsessa yhtestyössä, polsyhtestyössä. Parlamentn budjettvalta laajenee koskemaan kakka EU:n menoja. Jaottelu nn kutsuttuhn pakollsn ja e-pakollsn menohn postuu. Nykysn parlamentt e kästtele pakollsa menoja, john kuuluu esmerkks maatalous. Parlamentn tomvalta kansanvälsten sopmusten hyväksymsessä ja esmerkks kauppapoltkassa laajenee. Eurooppa-neuvosto ottaa huomoon Euroopan parlamentn vaalen tuloksen valtessaan komsson puheenjohtajaa. Parlamentt nmttää hänet. 10
Lssabonn sopmuksessa vahvstetaan monn tavon unonn demokratan, avomuuden ja hyvän hallnnon peraatteta. Euroopan parlamentn tomvallan vahvstamsen ohella myös osallstuvan demokratan edellytyksä on pyrtty parantamaan. Uutena vakuttamskenona sopmukseen on lsätty kansalasalote. Alotteen tekemsen edellytyksenä on vähntään mljoonan er jäsenmaasta tulevan kansalasen allekrjotus. Päätöksenteon avomuuden ja hyvän hallnnon peraatteen merktystä on sopmuksessa korostettu muun muassa laajentamalla unonn tomelnten ja vrastojen velvollsuutta antaa tetoja ja tedottaa tomnnastaan. Lansäädäntötyössä avomuus lsääntyy ertysest neuvoston tomnnassa. Neuvoston stunnot ovat avoma, kun neuvosto tom lansäätäjänä. Allekrjotuksen jälkeen uudstussopmus on hyväksyttävä jokasessa jäsenvaltossa näden maden omen perustuslallsten säännösten mukasest. Irlannssa sopmuksesta tullaan järjestämään kansanäänestys, koska maan perustuslak stä vaat. Sopmus tulee vomaan, kun kakk jäsenvaltot ovat ratfoneet sen. EU:n tavotteena on, että sopmus tulee vomaan 1. tammkuuta 2009 ja joka tapauksessa ennen Euroopan parlamentn seuraava vaaleja kesäkuussa 2009. Vaalessa kansalaset tetäsvät nän ollen nykystä selkeämmn, mnkälasn tomvaltuuksn parlamentt tom seuraavalla vaalkaudellaan. SOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN Lssabonn sopmuksen hyväksymsen etenemstä jäsenvaltossa vo seurata Eurooppatedotuksen verkkosvulta www.euroooppatedotus.f Internet-lähtetä: www.eurooppatedotus.f Ulkoasanmnsterön Eurooppatedotuksen verkkosvut www.valtoneuvosto.f/eu/f.jsp Valtoneuvoston verkkosvut Euroopan unonsta www.conslum.europa.eu/cms3_fo Euroopan unonn neuvoston verkkosvut 11
EU:lla e tällä hetkellä ole oma edustustoja unonn ulkopuolsssa massa, vaan anoastaan Euroopan komssolla. Se joutuu nän ollen valvomaan unonn ulkopuolsta kehtystä EU:n yhtesten etujen näkökulmasta. Komsson edustustojen laajentumnen koko EU:n tomkentän kattavks edustustoks vastaa hyvn nykystä tarvetta ja edstää todellsen yhtesen poltkan tekemstä. E vähene, vaan jäsenmaden ulkomnstert saavat rnnalleen uuden varsn tarpeellsen tomjan. EU:n merktys kansanvälsessä poltkassa on kasvussa, ja sen taloudellnen ja polttnen vakutusvalta laajenee jatkuvast uuslle maanteteellslle aluelle. Sks tarvtaan myös yhtenäsempää edustautumsta, jotta jäsenmaden yhtesä ntressejä vodaan edstää. Kyllä Suomen ulkomnsterllä rttää entseen tapaan työsarkaa, samaten eduskunnalla, jonka ulkopolttnen tehtäväkenttä on EU-jäsenyyden myötä laajentunut. Lssabonn sopmuksessa kehtetään unonn krsnhallntajärjestelmää nykystä kokonasvaltasemmaks ja lujtetaan svlkrsnhallnnan roola osana tätä kokonasuutta. Unonn kykyä nopeaan tomntaan on nn kään kehtetty vme vuosna, ja Suom on ntä jäsenmata, jolla alkaa olla jo vahvaa kokemusta nopean tomnnan valmudesta. Muuton sopmuksella e päätetä operaatoden 12
perustamsesta ekä nden maanteteellsstä panotukssta. Unonn turvatakuulauseke selkeyttää omalta osaltaan yhtesen turvallsuus- ja puolustuspoltkan kokonasuutta. EU on ptkälle menevä polttnen unon, jossa jäsenmaat ovat vahvast rppuvasa tostensa turvallsuudesta. Tämä asa puetaan nyt sopmuksessa myös velvotteen muotoon. Turvatakuden myötä unonlle e synny uusa sotlaallsa järjestelmä, joten tässä suhteessa lauseke e olennasest muuta unonn nykystä luonnetta. Unonn ulkopolttnen kenttä on suur ja uusa haasteta tulee koko ajan. Kosovon aseman ratkasemnen koko Euroopan turvallsuutta vahvstavalla tavalla on suur kysymys unonlle samon kun koko Balkann vakauden saamnen pysyvälle pohjalle. Rakentavan ja kummankn osapuolen stouttavan suhteen akaansaamnen Venäjän kanssa on makroluokan kysymys. Läh-dän rauhanprosessn etenemnen pysyvän ratkasun suuntaan on EU:lle keskenen asa yhtä hyvn kun koko kansanvälselle yhtesölle. Ranskan uus poltkka on muotoutumassa ja on ernomasen hyvä, jos EU ja Nato saadaan vahvempaan yhtestomntaan eurooppalasssa turvallsuuskysymyksssä. Nyt järjestöjen välllä on turhaa kädenvääntöä tlanteessa, jossa nden jäsenkunnat koostuvat hyvn ptkält samosta valtosta. Ranskalla on tulevan EU-puheenjohtajuutensakn (1.7. 31.12.2008) myötä hyvä tlasuus osottaa johtajuutta yhtestyön parantamseks. 13
lansäädäntönstrumentten käyttöä yhtenästetään ja selkeytetään. Euroopan unon korvaa nykysen Euroopan yhtesön ja Euroopan unonn yksnkertastaen unonn monmutkasta perusrakennetta. Unonsta tulee yks yhtenänen okeushenklö, jolla on muun muassa mahdollsuus lttyä kansanvälsn sopmuksn. Kansalasten okeusturva paranee unonn perusokeuskrjan muuttuessa okeudellsest stovaks. Euroopan parlamentn valta kasvaa. Myös kansallsten parlamentten asema vahvstuu. Kansalasalote on uus vakuttamskeno. Lssabonn sopmuksella uudstetaan Euroopan unonn perussopmuksa. Laajentunut 27 jäsenmaan EU e vo enää toma säännöllä, jotka alun pern luotn kuudelle jäsenmaalle. Unona on uudstettava ja nykyakastettava; päätöksentekoa tehostettava, demokraattsuutta lsättävä ja ulkosta tomntaa yhtenästettävä. Van nän EU vo hyödyntää kakk mahdollsuutensa. Sopmuksen myötä EU:n päätöksenteko tulee tehokkaammaks. Unonn tomelmä ja jäsenmaden äänestyssääntöjä EU-päätöksenteossa uudstetaan. Uuslla alolla srrytään yksmelsyysvaatmuksesta määräenemmstöpäätöksentekoon ja Unonn ja jäsenvaltoden tomvallanjako muuttuu ssällöllsest suhteellsen vähän. Enemmän kun EU:n tomvallan laajentamsesta muutoksssa on kyse shen tehtävstä tarkstukssta ja tomvallan selkeyttämsestä; unon esmerkks saa yhtenäsen energapoltkan. Unonn tomvaltaa kehtetään nn kään okeus- ja ssäasohn kuuluvan rkosokeudellsen yhtestyön alalla. Merkttävät uudstukset koskevat päätöksenteon tehostumsta, menettelytä ja tomvallan käyttöä. Yks uudstuksen keskesä tavotteta on ollut lmasta selkeäst, mllä alolla unon vo toma ja mllasta tomvaltaa se kullakn alalla vo käyttää. Sopmus vahvstaa kansallsten 14
parlamentten asemaa ja päätäntävaltaa unonssa sekä helpottaa kansallsten parlamentten osallstumsta EU:n tomntaan; tarkotuksenahan on varmstaa, että päätökset tehdään mahdollsmman lähellä kansalasa. Lssabonn sopmus e ss hekennä jäsenvaltoden asemaa, vaan vahvstaa stä. Unon täydentää jäsenvaltodensa toma sllon, kun ne evät saavuta tavottetaan yksn. E tvstä. Euroopan unon on jatkossakn jäsenvaltoden ja kansalasten yhtesö, jolle jäsenmaat ovat antaneet ylkansallsta tomvaltaa tetyllä alolla. Täysvaltaset unonn jäsenvaltot ovat tehneet ja ratfoneet kansanvälsen sopmuksen. Sen pohjalta ne haluavat antaa osan suverenteetstaan ylkansallseen päätöksentekoon. Lssabonn sopmuksessa tunnustetaan, että unon hejastaa jäsenmaden ja nden kansalasten tahtoa ja että sen tomvalta tulee nältä valtolta. Sopmus e muuta EU:n perusluonnetta. Päätöksenteon yksmelsyyttä vaadtaan edelleen alolla, jotka ovat erälle jäsenmalle velä ertysen herkkä. Nätä ovat esmerkks välllsen verotuksen yhdenmukastamnen, jotkut sosaalpoltkan ja ympärstöpoltkan kysymykset, energaverotus sekä osttan ulko- ja turvallsuuspoltkka. Euroopan parlamentn valta kasvaa ertysest lansäätäjänä, sllä nykystä useammat asat hyväksytään tavallsessa lansäätämsjärjestyksessä. Snä parlamentt osallstuu tasavertasena säädösten hyväksymseen. Uussta tavallsen lansäätämsjärjestyksen käyttötavosta merkttävä ovat muun muassa eräät maatalousja kalastuspoltkan kysymykset sekä rkosokeus- ja polsyhtestyö. Yhtespäätösmenettelystä tulee tavallnen lansäätämsjärjestys. Se tarkottaa, että Euroopan parlamentt hyväksyy EU-säädökset yhdessä jäsenvaltoden mnsterestä muodostuvan neuvoston kanssa. Parlamentn valta kasvaa myös budjettvallan käyttäjänä. Parlamentn suurn mahdollnen pakkamäärä on jatkossa 750 ja puhemes (750+1). Jokasella jäsenvaltolla on vähntään 6 ja enntään 96 pakkaa. Europarlamentn edustajat, MEPt, valtaan vden vuoden välen jokasessa jäsenvaltossa pdettävssä vaalessa. Vakka Suomessa jä vme europarlamenttvaalessa vuonna 2004 äänestysnto vähän reluun 40 prosenttn, se ol slt lk 10 prosenttykskköä vlkkaampaa kun 1999 vaalessa. Kansalasa on syytä kutenkn kakn tavon aktvoda nn sanotun EU:n legtmteetn vahvstamseks. Koska Euroopan parlamentt saa enemmän valtaa, on myös entstä tärkeämpää äänestää vaalessa 2009! On totta, että usean er jäsenvalton kansalaset vovat tehdä yhdessä alotteen komssolle. Kansalasalotteen tekjöden on edustettava merkttävää määrää jäsenvaltota. Alote vo koskea asota, jossa komssolle on perussopmuksssa annettu tomvaltaa tehdä säädösehdotuksa. Menettelyn ykstyskohdsta ja edellytyksstä säädetään asetuksella, kun Lssabonn sopmus on tullut vomaan. 15
Nn kutsutussa vapauden, turvallsuuden ja okeuden alaan kuuluvssa asossa Lssabonn sopmus helpottaa EU:n tomntaa sten, että lähes kakssa tlantessa vodaan käyttää yhtesömenetelmää el määräenemmstöön perustuvaa päätöksentekoa komsson ehdotusten pohjalta. Turvapakka-, rajavalvonta- ja maahanmuuttopoltkan päätöksentekomenettelyjä Lssabonn sopmus yksnkertastaa. Nn kään sopmus vahvstaa jo nyt sovellettavaa ylesperaatetta jäsenvaltoden soldaarsesta ja okeudenmukasesta vastuunjaosta. Unonn tomvaltaa tällä alalla e juur laajenneta. Sopmus ssältää kutenkn uuden määräyksen lallsest unonn alueella oleskeleven hmsten kotouttamseen lttyvstä tomsta. Unonlla e tulevasuudessakaan ole tomvaltaa päättää stä, kunka paljon kolmanssta masta tuleva kansalasa päästetään unonn jäsenvaltoden alueelle työntekjöks ta ammatnharjottajks. la nykyset perussopmukset uudella sopmuksella Euroopan perustuslasta el perustuslaksopmuksella. Perustuslaksopmusta e kutenkaan ratfotu kakssa jäsenmassa ja nän jouduttn palaamaan pernteseen tapaan muuttaa sopmuksa. Lssabonn sopmus ssältää van aempn sopmuksn tehdyt muutokset, koska nstä nyt sovtaan uutena nykytlaan verrattuna. Nän on tomttu akasemmnkn. Muutettavsta sopmukssta julkastaan myöhemmn yhtenänen, selkeämp verso, johon muutokset on ssällytetty. Stä kutsutaan nmellä konsoldotu sopmus. Sopmus on tällä hetkellä ratfotavana kakssa jäsenvaltossa. Tovomme tetenkn, että sopmus ols nyt kakken jäsenvaltoden hyväksyttävssä ja se tuls vomaan aotust 1.1.2009. Sopmusten uudstustyön tavotteena ol muun muassa nykysten sopmusrakenteden yksnkertastamnen. Se ols toteutettu korvaamal- 16
Päv Kaukoranta Mara Guseff Laur Voonmaa (ulkoasanmnsterö) Elna Saarmaa (valtoneuvoston kansla) Päv Tovanen Mka Launs