Maaseudun palvelut ja järjestöjen rooli maaseudulla Etelä-Savon maaseutufoorumi Juva 16.9.2008 Ritva Pihlaja YTR kansalaisjärjestöteemaryhmä HY Ruralia-instituutti
300 KM
Kuntaliitokset 1.1.2009 Pohjakartta on 1.1.2008 kuntarajojen mukainen. 1.1.2009 kuntaliitoksia 32, kuntien määrä vähenee 67:llä. Suomessa 1.1.2009 kuntia 348. Affecto Finland Oy, Lupa L7017/07. Kartan julkaisemisesta, sähköisestä jakelusta tai jälleenmyynnistä on sovittava erikseen Affecto Finland Oy:n kanssa. Lähde: valtioneuvoston päätökset. Siikalatva (Kestilä, Piippola, Pulkkila, Rantsila) Naantali (Naantali, Merimasku, Rymättylä, Velkua) Huittinen (Huittinen, Vampula) Rauma (Rauma, Lappi) Kauhava (Kauhava, Alahärmä, Ylihärmä, Kortesjärvi) Kurikka (Kurikka, Jurva) Ylöjärvi (Ylöjärvi, Kuru) Eura (Eura, Kiukainen) Masku (Masku, Askainen, Lemu) Loimaa (Loimaa, Alastaro, Mellilä) Länsi-Turunmaa (Parainen, Houtskari, Iniö, Korppoo, Nauvo) Alajärvi (Alajärvi, Lehtimäki) Seinäjoki (Seinäjoki, Nurmo, Ylistaro) Sastamala (Vammala, Mouhijärvi, Äetsä) Pöytyä (Pöytyä, Yläne) Rusko (Rusko, Vahto) Kaarina (Kaarina, Piikkiö) Kemiönsaari (Kemiö, Dragsfjärd, Västanfjärd) Oulu (Oulu, Ylikiiminki) Kokkola (Kokkola, Kälviä, Lohtaja, Ullava) Raasepori (Karjaa, Pohja, Tammisaari) Salo (Salo, Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Suomusjärvi, Särkisalo) Lohja (Lohja, Sammatti) Saarijärvi (Saarijärvi, Pylkönmäki) Mänttä-Vilppula (Mänttä, Vilppula) Jämsä (Jämsä, Jämsänkoski) Jyväskylä (Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Korpilahti) Joensuu (Joensuu, Eno, Pyhäselkä) Savonlinna (Savonlinna, Savonranta) Hämeenlinna (Hämeenlinna, Hauho, Kalvola, Lammi, Renko, Tuulos) Lappeenranta (Lappeenranta, Joutseno) Kouvola (Kouvola, Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kuusankoski, Valkeala)
Maaseutuväestön palvelut Perusongelma: On sellaisia alueita ja palveluja, joissa julkiset palvelut eivät riitä ja yritysmäiselle palvelutuotannolle ei ole edellytyksiä Mikä on järjestöjen rooli? Äiti ja ämpäri yritykset?
lasten päivähoito lähipalvelut toistuvasti, jopa päivittäin kotipalvelu, kotisairaanhoito vanhusten palveluasuminen perusopetus lähiliikuntapaikat seudulliset palvelut alueelliset palvelut laajan väestönpohjan palvelut neuvolat lähikirjastot terveydenhuollon perustason vastaanotto
vuosi 2010 = 100
88 % 10 % N = 111 maaseutumaisen kunnan kunnanjohtajaa Kolmas sektori maaseutukunnissa -tutkimus
77 % 15 % N = 111 maaseutumaisen kunnan kunnanjohtajaa Kolmas sektori maaseutukunnissa -tutkimus
Palvelujen tarve? 1. palvelut 2. hyvinvointityö
Järjestöt erilaistuvat perinteiset järjestöt toiminta perustuu suurimmalta osalta vapaaehtoisuuteen lähtökohtana asia, aate, yhteisöllisyys tai yhteinen kiinnostus, ei taloudellinen toiminta palveluja tuottavat järjestöt toiminta, myös taloushallinto, on ammatillista toiminta on usein lähellä yritystoimintaa vahva arvopohja ja taloudellinen toiminta yhdistyvät
Kauhun tasapaino? kilpailukyvyn edistäminen huoltosuhteeseen sopeutuminen EU globaali vs lokaali eriarvoisuuden hillitseminen Suomalaisen yhteiskunnan kolmoishaaste, soveltaen Juho Saari 2008
Järjestöt elävät tässä ajassa Verotus?
Järjestöt elävät tässä ajassa Organisaatiolainsäädäntö? rekisteröity yhdistys osuuskunta osakeyhtiö sosiaalinen yritys yleishyödyllinen osakeyhtiö? taloudellinen yhdistys?
Järjestöt elävät tässä ajassa Ikääntyminen? Rahoitus?
N = 111 maaseutumaisen kunnan kunnanjohtajaa Kolmas sektori maaseutukunnissa -tutkimus
Järjestöt elävät tässä ajassa Huoli demokratiasta Eiköpäätettävien asioiden pitäisi olla ihmisten mittaisia?
Kuntakoko kasvaa demokratia ohenee? asukkaita valtuutettuja NYT Hauho 3.976 21 Hämeenlinna 48.278 51 Kalvola 3.492 21 Lammi 5.541 27 Renko 2.386 21 Tuulos 1.612 17 yhteensä 65.285 158 valtuutettuja 2009 4 44 3 5 2 1 59
Voimassa olevat sosiaali-ja terveydenhuollon yhteistyösopimukset Kotkan seudun kunnilla 2007 Yksi väri kuvaa yhtä sopimusta Hamina Miehikkälä Ruotsinpyhtää Kotka Virolahti Pyhtää Lähde: Seudun paras = Etelä-Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollon seudullinen kehittämishanke, väliraportti 31.3.2007
Yhteenvetona: 1. maaseudun palvelujen erityisyys nostettava esille 2. laajan järjestötoiminnan noustava politiikan pöydälle 3. julkisen vallan ja järjestöjen kumppanuuden oltava muutakin kuin retorista puhetta 4. järjestöjen mietittäväomaa rooliaan ja mahdollisuuksiaan 5. järjestöjen työn vaikuttavuus ymmärretään tulevaisuudessa paremmin! on tehtävä työtä ja pidettävä ääntä!