TÄRKEITÄ LUKUJA 1/ JA AJANKOHTAISTA TIETOA VEROTUKSESTA JA TILINPÄÄTÖKSESTÄ SISÄLLYSLUETTELO: 1. TUTKIMUS JA KEHITTÄMISTOIMINNAN LISÄVÄHENNYS 2. VEROILMOITUSTEN PALAUTUSAJANKOHDAT 3. TÄRKEITÄ LUKUJA 4. TÄYDENNYSMAKSU JA ENNAKKOVEROT 5. OHJE ARVONLISÄVEROLAIN LASKUTUSVAATIMUKSISTA 6. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINNASTA 7. MUUTOKSIA HAKEMUSASIOISSA 8. TUOTANNOLLISTEN INVESTOINTIEN KOROTETUT POISTOT 1. TUTKIMUS JA KEHITTÄMISTOIMINNAN LISÄVÄHENNYS Laki yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukemiseksi säädettävästä veronhuojennuksesta on vahvistettu 28.12.. Osakeyhtiöillä ja osuuskunnilla on oikeus verovuosina - 2015 tehdä elinkeinotoiminnan tulostaan työntekijöilleen maksamiinsa tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkkoihin perustuva lisävähennys. Lisävähennykseen on oikeutettu kotimainen osakeyhtiö ja osuuskunta sekä Suomessa olevat sivuliikkeet. Lisävähennys myönnetään osakeyhtiön tai osuuskunnan omaan liiketoimintaan liittyvään tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeeseen kohdistuvien palkkojen perusteella. Lisävähennyksen määrä on 100 ko. palkoista. Enimmäismäärä on verovuonna 400 000 euroa. Lisävähennystä ei myönnetä, jos verovuonna vähennettävä määrä on alle 15 000 euroa. Lisävähennystä on vaadittava ennen verovuoden päättymistä. Yrityksen tai osuuskunnan on esitettävä riittävä selvitys vähennykseen myöntämisen edellytysten täyttymisestä ja vähennyksen laskentaperusteena käyttävien palkkamenoista. (http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma// > Laki 992/) Tutkimus- ja kehitystoiminnan tulee vastata Tekesin rahoittamia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotuilla rahoitettuja projekteja. Huojennuksen ulkopuolelle jäävät kon- serniavustukset ja alihankintapalveluiden kustannukset. Yrityksellä voi olla meneillään useita vähennykseen oikeuttavia projekteja yhtä aikaa. Jos yritys harjoittaa myös tutkimus ja kehitystoimintaa ja aikoo hyödyntää lisävähennystä, johdon tulee arvioida huolellisesti yrityksen olosuhteita ja vähennyksen käyttömahdollisuuksia. Vähennyksen hyödyntäminen vaatii mm. hankkeiden sisällön dokumentointi, täsmällisiä kirjanpidollisia ratkaisuja, toiminnan organisointia ja tarkkaa työaikaseurantaa. 2. VEROILMOITUSTEN PALAUTUSAJANKOHDAT Veroilmoitusten palautusajankohdat Ilmoitus Palautusajankohta 30.4. (4 kk tilikauden päättymisestä), jos tilikausi on Yhteisöjen veroilmoitus päättynyt 31.12. Elinkeinoyhtymien elinkeinotoiminnan veroilmoitus 2.4. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien elinkeinotoiminnan veroilmoituksen, esitäytetyn veroilmoituksen ja mahdollisten liitelomakkeiden palautuspäivä Esitäytetty veroilmoitus palautetaan vain jos tiedoissa on puutteita tai virheitä. 2.4. (voi olla myös 7.5. tai 14.5., tarkista päivä lomakkeelta)
3. TÄRKEITÄ LUKUJA LUONTOISEDUT ASUNTOETU Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat: Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) Asunto valmistunut Edun arvo/kk ennen vuotta 1961 171 + 10,30 neliömetriltä vuosina 1961 1983 159 + 7,90 neliömetriltä vuonna 1984 tai myöhemmin 166 + 8,70 neliömetriltä Muu Suomi Asunto valmistunut Edun arvo/kk ennen vuotta 1984 105 + 5,60 neliömetriltä vuosina 1984 1991 108 + 6,60 neliömetriltä vuonna 1992 tai myöhem- 113 + 7,70 neliömetriltä min Laissa aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta sekä aravavuokra-asuntojen omaksilunastamisesta tarkoitettujen asuntojen luontoisetuarvo on enintään asunnosta perittävän vuokran määrä. Asunnon valmistumisvuotena pidetään rakennuksen valmistumisvuotta. Jos rakennus on kokonaisuudessaan peruskorjattu, valmistumisvuotena pidetään rakennuksen korjausvuotta. Palkansaajan vastatessa itse lämmityskustannuksista keskuslämmitysasunnossa vähennys 1,21 /m2 kk Rajoittamattoman sähkönkäyttöoikeuden, joka liittyy asuntoetuun, arvo on 0,72 neliömetriltä kuukaudessa. Edun arvoon ei oteta huomioon asunnon lämmitystä sähköllä. Sähkölämmitteinen asunto rinnastetaan asuntoedun arvoa määrättäessä keskuslämmitysasuntoon. Asuntoedun raha-arvoa laskettaessa katsotaan asunnon pinta-alaan varsinaiset asuinhuoneet ja palkansaajan tai hänen perheensä asumiseen liittyvät rakennustilat. Autotallia ei lueta asunnon pinta-alaan. AUTOTALLIETU Lämmitetyn autotallin tai hallipaikan rahaarvo on pääkaupunkiseutu muu Suomi Kylmän autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseutu muu Suomi AUTOETU Jos palkansaaja tai hänen perheensä hyödyntää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi. Ikäryhmä A vuosina 2011 käyttöönotetut autot vapaa autoetu auton käyttöetu 71,00 /kk 46,00 /kk 46,00 /kk 36,00 /kk 1,4 auton uushankintahinnasta kk+ 285,00 tai 19 senttiä/km 1,4 auton uushankintahinnasta kk+ 90,00 euroa tai 6 senttiä/km Ikäryhmä B vuosina 2008 2010 käyttöönotetut autot vapaa autoetu 1,2 auton uushankintahinnasta kk+ 300,00 tai 20 senttiä/km auton käyttöetu 1,2 auton uushankintahinnasta kk+ 105,00 euroa tai 7 senttiä/km Ikäryhmä C ennen vuotta 2008 käyttöönotetut autot vapaa autoetu 0,9 auton uushankintahinnasta kk+315,00 tai 21 senttiä/km auton käyttöetu 0,9 auton uusihankintahinnasta kk +120 euroa tai 8 senttiä/km Ulkomailla saatu kuukau- Ajopäiväkirjan tai muun autoetu (ennen vuotta 2008 käyttöönotetut autot) sikohtai- nen arvo verovelvollisen tai veroviranomaisen esittämän luotettavan selvityksen perusteella määräytyvä arvo euroa/ kk perusarvo euro/ kk +km-kohtainen arvo euro/km vapaa autoetu 744,00 264,00 0,32 auton käyttöetu 444,00 264,00 0,12 Kilometrikohtaisen arvon käyttäminen edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä autolla ajetuista kilometrimääristä. Verotusta toimitettaessa autoedun arvoa voidaan korottaa, jos on ilmeistä, että autolla vuoden aikana ajettujen yksityisajojen määrä ylittää 18 000 kilometriä. Perusarvo on auton uushankintahinnasta laskettu prosenttiosuus. Uushankintahinnalla tarkoitetaan automallin maahantuojan tai sen puuttuessa tukkukaupan ilmoittamaa auton käyttöönottokuukauden alussa voimassa ollutta automallin yleistä suositushintaa vähennettynä 3 400 eurolla. Tästä hinnasta lasketaan edellä ilmoitettu prosentti. Saatu arvo pyöristetään lähinnä alempaan 10 euroon. Jos luontoisetuautolla ajettujen työajojen määrä on kalenterivuoden aikana yli 30 000 kilometriä, edun perusarvo on 80 prosenttia kerrotusta perusarvosta. Lisävarusteiden arvo (lukuun ottamatta autopuhelinta ja talvipyöriä) lisätään auton uushankintahintaan siltä osin kuin niiden arvo ylittää 850. Vapaa autoetu tarkoittaa, että työnantaja suorittaa autosta johtuvat kustannukset. Auton käyttöetu merkitsee, että palkansaaja suorittaa itse ainakin auton polttoainekulut. Palkansaajan auton kustannuksista työnantajalle suorittama korvaus vähennetään vapaan autoedun tai auton käyttöedun raha-arvosta. Autoetua vahvistettaessa luetaan yksityisajoihin myös auton käyttäminen asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin. Kilometrikohtaista laskentatapaa käytettäessä työajoista on ajopäiväkirjaan kirjattava joka päivä seuraavat tiedot: ajon alkamis- ja päättymisajankohta, ajon alkamis- ja päättymispaikka (sekä tarvittaessa ajoreitti), matkamittarin lukema ajon alkaessa ja päättyessä, matkan pituus, ajon tarkoitus ja auton käyttäjä.
PUHELINETU Työnantajan palkansaajan kotiin kustantamasta puhelimesta muodostuvan puhelinedun raha-arvo on Matkapuhelimen luontoisetuarvo 20 /kk 20 /kk TÄYSIHOITOETU Asunnon, ravinnon, valon ja lämmön sisältävän edun arvona pidetään 453 kuukaudessa yhdessä huoneessa sekä 435 kuukaudessa yhteishuoneessa. RAVINTOETU Ravintoedun arvo ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 5,90 ja enintään 9,70, on 5,90 Jos tämä määrä alittaa 5,90 tai ylittää 9,70, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää. Välittömiä kustannuksia ovat aterian valmistuksessa käytetyt raaka-aineet sekä aterian valmistus- ja tarjoilupalkat sosiaalikustannuksineen. Jos työnantaja on sopinut ruokailupaikan kanssa työpaikkaruokailun järjestämisestä (sopimusruokailu), välittöminä kustannuksina pidetään työnantajan ateriasta ruokailupaikalle suorittamaa määrää. Välittöminä kustannuksina ei pidetä aterian kuljettamisesta ruokailupaikalle aiheutuneita kustannuksia. SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT Työeläkevakuutusmaksut ja rajamäärät TyEL -maksu, sopimustyönantaja Pientyönantaja (palkkasumma kork.1,879 23,40 23,30 500 vuonna 2011) Suurtyönantajan (palkkasumma yli 1,879 23,10 23,00 500 vuonna 2011) keskim. maksu TyEL -maksu, tilapäinen työnantaja 23,80 23,30 kun palkkasumma alle 7 962,00 e / 6kk ja vain tilapäisiä työntekijöitä Työntekijän osuus TyEL -maksusta (työnantaja pidättää palkasta) 18 52-vuotiailla 5,15 5,15 53 67-vuotiailla 6,50 6,50 Työnantaja pidättää työntekijän palkasta korotettua eläkemaksua 53 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta lukien. YEL- maksu 18 52-vuotiailla 22,50 22,50 53 67-vuotiailla 23,85 23,85 Yrittäjät maksavat korotettua vakuutusmaksua 53 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterivuoden alusta lukien. Työttömyysvakuutusmaksut Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 1 990 500 euron palkkasummaan asti 0,80 0,80 1 990 500 euroa ylittävältä osalta 3,20 3,20 osaomistajien osalta 0,80 0,80 Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu 0,60 0,60 osaomistajien osalta 0,20 0,20 Työttömyysvakuutusmaksut koskevat 17 64-vuotiaita työntekijöitä. Sairausvakuutusmaksut Työnantaja 2,04 2,12 VEROVAPAAT MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET Päivärahalla tarkoitetaan korvausta kohtuullisesta ruokailu- ja muiden elinkustannusten lisäyksestä, joka palkansaajalle aiheutuu työmatkasta. Päivärahaan ei lueta matkustamisesta eikä majoittumisesta suoritettavaa korvausta. Päivärahan suorittaminen edellyttää, että erityinen työntekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä joko palkansaajan varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä, kummasta matka on tehty. Erityisen työntekemispaikan on lisäksi oltava yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta. Päivärahat kokopäiväraha (>10h) 38,00 osapäiväraha (>6h) 17,00 kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden - vähintään 2 tunnilla 17,00 - yli 6 tunnilla 38,00 Jos palkansaajalle jonakin matkavuorokautena tarjotaan ilmainen tai matkalipun hintaan sisältyvä ruoka, päivärahan enimmäismäärä on puolet määristä. Ilmaisella ruualla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa. Matkakustannuksia ovat verovelvolliselle Suomessa tai ulkomailla tehdystä työmatkasta aiheutuneet kustannukset. Työmatka on matka, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työhön kuuluvien tehtävien suorittamiseksi erityiselle työntekemispaikalle varsinaisen työpaikan ulkopuolelle. Työmatkana ei pidetä palkansaajan asunnon ja varsinaisen työpaikan välistä matkaa eikä työkomennuksen kestäessä tehtyjä viikonloppu- ja muita vastaavia matkoja asunnon ja erityisen työntekemispaikan välillä. Varsinaisella työpaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa palkansaaja vakituisesti työskentelee. Työn liikkuvuuden johdosta varsinaisena työpaikkana pidetään paikkaa, josta hän hakee työmääräykset, säilyttää työssä käyttämiään asusteita, työvälineitä tai työaineita, tai muuta työn tekemisen kannalta vastaavaa paikkaa. Kulkuneuvoista saatavat korvaukset oman auton käyttö 45 snt/km +perävaunu 7 snt/km +asuntovaunu 11 snt/km +taukotupa tms. 21 snt/km +kone (>80 kg) 3 snt/km +koira 3 snt/km + liikkuminen metsäautotiellä 9 snt/km käyttöetuauto 13 snt/km
moottoripyörä 33 snt/km moottorikelkka 105 snt/km mönkijä 99 snt/km moottorivene, enintään 50 hv 77 snt/km moottorivene, yli 50 hv 112 snt/km mopo 17 snt/km muu kulkuneuvo 10 snt/km Jos palkansaajan omistamassa/hallitsemassa kulkuneuvossa matkustaa muita henkilöitä (kuljetus työnantajan asiana), korotetaan korvausten enimmäismääriä 3 senttiä kilometriltä kutakin mukana seuraavaa henkilöä kohden. Ateriakorvaus ja yömatkaraha ateriakorvaus 9,50 ateriakorvaus (2 ateriaa) 19,00 yömatkaraha 12,00 TULOVEROASTEIKKO Verotettava ansiotulo euroa Vero alarajan kohdalla euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta 16 100 23 900 8,00 6,50 23 900 39 100 515,00 17,50 39 100 70 300 3 175,00 21,50 70 300 100 000 9 883,00 29,75 100 000 18 718,75 31,75 PERUSKORKO Aika Korko 1.1. 30.6. 2,00 1.7. 31.12. 1,50 1.1. - 30.6. 0,75 Ulkomaan päivärahat Afganistan 56 Alankomaat 63 Albania 50 Algeria 69 Andorra 58 Angola 87 Antigua ja Barbuda 74 Arabiemiirikunnat 67 Argentiina 53 Armenia 46 Aruba 49 Australia 68 Azerbaidžan 69 Azorit 59 Bahama 69 Bahrain 67 Bangladesh 45 Barbados 60 Belgia 61 Belize 41 Benin 44 Bermuda 67 Bhutan 34 Bolivia 29 Bosnia ja Hertsegovina 49 Botswana 41 Brasilia 68 Britannia 69 Lontoo ja Edinburgh 74 Brunei 41 Bulgaria 50 Burkina Faso 38 Burundi 37 Chile 56 Cookinsaaret 64 Costa Rica 48 Curaçao 42 Djibouti 54 Dominica 49 Dominikaaninen tasavalta 53 Ecuador 49 Egypti 54 El Salvador 46 Eritrea 35 Espanja 62 Etelä-Afrikka 52 Etelä-Sudan 54 Etiopia 36 Fidži 46 Filippiinit 53 Färsaaret 53 Gabon 73 Gambia 36 Georgia 50 Ghana 46 Grenada 58 Grönlanti 53 Guadeloupe 50 Guatemala 45 Guinea 46 Guinea-Bissau 35 Guyana 36 Haiti 48 Honduras 43 Indonesia 48 Intia 45 Irak 58 Iran 49 Irlanti 66 Islanti 65 Israel 67 Italia 64 Itä-Timor 46 Itävalta 62 Jamaika 52 Japani 80 Jemen 50 Jordania 69 Kambodža 50 Kamerun 47 Kanada 70 Kanarian saaret 60 Kap Verde 41 Kazakstan 63 Kenia 52 Keski-Afrikan tasavalta 39 Kiina 64 Hongkong 67 Macao 63 Kirgisia 47 Kolumbia 60 Komorit 44 Kongo (Kongo- Brazzaville) 47 Kongon demokraattinen tasavalta (Kongo-Kinshasa) 68 Korean demokraattinen kansantasavalta (Pohjois- Korea) 66 Korean tasavalta (Etelä-Korea) 78 Kosovo 44 Kreikka 60 Kroatia 58 Kuuba 53 Kuwait 64 Kypros 61 Laos 41 Latvia 51 Lesotho 35 Libanon 66 Liberia 45 Libya 53 Liechtenstein 69 Liettua 49 Luxemburg 63 Madagaskar 38 Madeira 58 Makedonia 49 Malawi 50 Malediivit 51 Malesia 55 Mali 41 Malta 61 Marokko 61 Marshallinsaaret 46 Martinique 51 Mauritania 49 Mauritius 48 Meksiko 58 Mikronesia 46 Moldova 48 Monaco 67 Mongolia 49 Montenegro 52 Mosambik 49 Myanmar (Burma) 55 Namibia 39 Neitsytsaaret (USA) 41 Nepal 37 Nicaragua 40 Niger 43 Nigeria 70 Norja 71 Norsunluurannikko 69 Oman 60 Pakistan 35 Palau 56 Palestiinalaisalue 56 Panama 48 Papua-Uusi-Guinea 64 Paraguay 31 Peru 58 Portugali 60 Puerto Rico 50 Puola 55 Qatar 62 Ranska 66 Romania 52 Ruanda 40 Ruotsi 66 Saint Kitts ja Nevis 61 Saint Lucia 76 Saint Vincent ja Grenadiinit 72 Saksa 61 Berliini 61 Salomonsaaret 47 Sambia 50 Samoa 51 San Marino 55 São Tomé och Príncipe 49 Saudi-Arabia 63 Senegal 48 Serbia 53 Seychellit 69 Sierra Leone 41 Singapore 70 Slovakia 56 Slovenia 56 Somalia 40 Sri Lanka 40 Sudan 54 Suriname 40 Swazimaa 40 Sveitsi 74 Syyria 58 Tadžikistan 47 Taiwan 57 Tansania 41 Tanska 68 Thaimaa 56 Togo 47 Tonga 47 Trinidad ja Tobago 70 Tšad 46 Tšekki 57 Tunisia 56 Turkki 58 Istanbul 60 Turkmenistan 59 Uganda 37 Ukraina 57
Unkari 56 Uruguay 50 Uusi-Seelanti 63 Uzbekistan 50 Valko-Venäjä 50 Vanuatu 57 Venezuela 61 Venäjä 57 Moskova 71 Pietari 65 Vietnam 50 Viro 51 Yhdysvallat 65 New York, Los Angeles, Washington 71 Zimbabwe 45 Maa, jota ei ole erikseen mainittu 42 4. TÄYDENNYSMAKSU JA ENNAKKOVEROT Verovelvollisten on tarkistettava vuoden alkaessa sekä menneelle että tulevalle tilikaudelle maksuunpantujen ennakoiden riittävyys. Päättyneen verovuoden osalta, oman rahoitustilanteen salliessa, turhien korkokulujen välttämiseksi, on syytä harkita ennakon täydennysmaksua, jos ennakkoon maksetut verot eivät vastaa odotettavissa olevan veron määrää. Samoin kannattaa kuluvan tilikauden ennakoiden riittävyyttä seurata ja korottamista harkita, jos ennakot näyttävät olevan liian alhaiset. Asioiden tarkistamista varten toimita ennakkoverolipusta sekä verolipusta kopio kirjanpitäjällesi. 5. OHJE ARVONLISÄVEROLAIN LASKUTUSVAATIMUKSISTA Verohallinto on julkaissut uuden ohjeen koskien arvonlisäverolain laskutusvaatimuksia. (www.vero.fi & Etusivu > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet > > Laskutusvaatimukset arvonlisäverotuksessa, käytetty 9.1.13). Pääosin uuteen ohjeeseen on koottu vanhoja ohjeita ja julkaisuja. Ohje käsittelee mm. laskun käsitettä, minkä EU-maan laskutussäännöksiä tulee soveltaa, laskutusvelvollisuutta ja merkintöjä, laskuihin liittyvää varmistamisvelvollisuutta, laskujen säilyttämistä, kulujen edelleenlaskutusta ja soveltamista käytännössä. lopussa, aiheuttaa veroilmoituksen jättövelvoite (vrt taulukko sivulla 1) käytännössä aiennuksen tilinpäätöksen 4 kk:n pituiseen laadintaoikeuteen. Jos tilikausi päättyy 31.1 30.11 välisenä aikana on tilinpäätöksen valmistumiselle aikaa sanottu 4 kuukautta. 7. MUUTOKSIA HAKEMUSASIOISSA Vuoden alusta hakemusasioiden käsittely keskitetään. Tuloverotuksen ennakkotiedot muuttuvat ennakkoratkaisuiksi ja käyttöön otetaan uusi lomake, johon pitää liittää verohallintoon lähetettävä ennakkoratkaisu- tai poikkeuslupahakemus. Muutokset koskevat sekä henkilöasiakkaita että yritys- ja yhteisöasiakkaita. (www.vero.fi, Sivu > Tietoa Verohallinnosta > Tiedotteet > Muutoksia hakemusasioissa, 10.1.13) 8. TUOTANNOLLISTEN INVESTOINTIEN KOROTETUT POISTOT Teollisuuden tuotannollisten investointien poisto-oikeus kaksinkertaistetaan määräaikaisesti vuosina 2015. Yrityksillä on oikeus tehdä korkeintaan kahtena verovuotena kaksinkertaiset poistot säännönmukaisiin poistoihin verrattuna. Rakennusinvestoinneista saa tehdä 7 prosentin sijasta enintään 14 prosentin poiston ja vastaavasti koneiden ja laitteiden hankintamenoista 25 prosentin sijasta 50 prosentin poiston. (www.tem.fi, Etusivu > Ajankohtaista > Uutiset > Uutisarkisto > Uutiset, 17.1.13) Pelkästään Suomessa toimiville yritykselle muutokset ovat varsin vähäisiä. Kevennettyjä laskumerkintävaatimuksia sovellettaessa vähäarvoisen laskun yläraja nousi 400 euroon. Sen sijaan kansainvälistä kauppaa harjoittavien arvonlisäverovelvollisten on syytä tutustua uuteen ohjeeseen. 6. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINNASTA Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös tulee laatia neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Jos osakeyhtiön tai osuuskunnan tilikausi päättyy esimerkiksi 31.12., tilinpäätös (ja toimintakertomus) tulee laatia huhtikuun loppuun mennessä. Yhteisön edustajan, esimerkiksi toimitusjohtajan tai hallituksen puheenjohtajan, on hyvä hyvissä ajoin keskustella tilitoimiston yhteyshenkilön kanssa tilinpäätöksen laatimiseen liittyvistä seikoista. Muiden yritysmuotojen (henkilöyhtiöt ja yksityiset toiminimet) kohdalla, jos tilikausi päättyy kalenterivuoden